Tekoälyn hallittu käyttö
Tekoälyn hallittu käyttö
Tekoälyn kehittäminen, suunnittelu ja huolto tulisi olla luotettavan yrityksen käsissä. Yrityksissä ja hallinnossa dataa hallitsevien ihmisten tulisi olla dataturvallisuuden vastuuhenkilöitä. Tekoäly kerää tietoja ihmisistä, yrityksistä, politiikasta, netin käyttäjistä ja kaikesta mahdollisesta. Yritykset ja niiden työntekijät ovat vastuussa ohjelmista, jotka keräävät ja säilyttävät tietoja. Datayritysten vastuu muodostuu entistä tärkeämmäksi. Alun perin ohjelmoijat ja mikrotukihenkilöt olivat keitä tahansa, jotka osasivat käyttää tietokoneita ja ohjelmia, innostus ja osaaminen riitti. Nykyisin ohjelmat keräävät ja sisältävät niin paljon dataa ihmisistä, yrityksistä ja netin käyttäjistä, että tilanne on olennaisesti muuttunut. Yritykset ja niiden henkilökunta, jotka näitä asioita hoitavat ovat vastuussa ihmisten yksityisistä asioista ja raha-asioista. Yritykset eivät kerro ohjelmistoidensa lähdekoodia. Ohjelmakoodilla on tekijänoikeus, koodin valmistajan ei tarvitse kertoa koodin sisältöä kenellekään. Toisaalta tilaajakaan ei tiedä mitä ohjelmat sisältävät, joten tilaajan on vaikea sanoa mikä olisi hyvää dataa ja mikä ei.
Tietokoneohjelmat, jotka keräävät dataa ihmisistä voivat sisältää arkaluonteisia tietoja tai taloudellisekonomisia tietoja, joiden joutumisella vääriin käsiin voi olla vakavia haittoja. Tekoälyavusteinen päätöksenteko ja profilointi ovat tärkeitä asioita käyttäjälle ja yhteiskunnalle. Vastuu päätöksenteosta on tietysti poliittisilla päättäjillä, mutta antavatko päättäjät lisää valtaa tekoälylle tai niille, jotka vastaavat tekoälyn toiminnasta.
Mistä puhumme, kun puhumme tekoälystä, algoritmeista ja komentosarjoista? Miksi tekoälyä mystifioidaan, kenen etu se on? Tekoälystä puhutaan kuin se olisi jo itsenäinen toimija. Mitä tekoäly tekee, miten se tulee muuttamaan maailmaa. Jos puhuisimme komentosarjoista samoin, olisiko vaikutus sama? Algoritmi on sarja komentoja, josta tekoäly muodostuu. Onko affordanssista hyötyä jollekulle? Koneita inhimillistetään, ennen kuin uusiin asioihin totutaan.
Nettirikollisuus on uusi rikollisuuden laji, rikolliset käyttävät tekoälyä hyväkseen. Rikolliset käyttävät kaikkea teknologiaa hyväkseen ja kaikkia muitakin asioita, tekoäly on vain yksi uusi keino ja mahdollisuus rikollisillekin. Kaikenlainen datan keruu ja urkkiminen on nykyisin vieläpä liian helppoa.
Rakentaako yhteiskuntaa tekoäly, tekoälyn ohjelmoija vai tekoälyohjelman tilaaja ja mitä tekee käyttäjä ketjun viimeisessä päässä. Kuka rakentaa meillä yhteiskuntaa, tekevätkö sitä vielä poliitikot vai ottaako jokin muu taho vallan. Poliitikot ovat kuitenkin päättäneet, että suomen täytyy olla digitaalinen yhteiskunta, jossa melkein kaikki toimii netin ja tietolaitteiden kautta. Tekoäly ei yksin tee mitään, tekoäly on algoritmipohjainen ohjelmoitu tietokoneohjelma. Ohjelman suunnittelija tekee ohjelman tilaajalle, esim. valtion virastoihin ja laitoksiin. Tavallinen kansalainen käyttää ohjelmaa tietokoneella kotoa käsin, jollain julkisella laitteella tai mobiililaitteella.
V. Koskela