Islamilainen taide

Taidetta kaikelle kansalle vakaumukseen katsomatta

[islamilainentaide]

Ibrahim ja Ismail laittoivat Allahin etusijalle

Ramadan loppui kolmisen viikoa sitten ja islamilaisen kalenterin seuraava juhlapyhä häämöttää. Juhlan nimi on Eid al Adha, Uhrijuhla. Tiedätkö, miksi tätä juhlaa vietetään?

Ibrahim (rauha hänelle) ja hänen vaimonsa olivat jo vanhoja, kun enkeli ilmoitti, että heille syntyisi jälkikasvua. Miten kummassa se olisi mahdollista, ihmetteli vaimo. Mutta kun jokin tieto Jumalalta tulee, niin sitten se on jämptisti niin.

Poika syntyi ja sai nimekseen Ismail. Isä ja poika olivat hyväsydämisiä, hurskaita uskovia. He rakensivat yhdessä Kaaban, jonne muslimit pyhiinvaeltavat rukoilemaan Allahia.

Persialainen miniatyyri Kaabasta, vuodelta 1580. Kuvaa säilytetään Ranskan kansalliskirjaston kokoelmassa.

Yhtenä yönä, kun Ismail oli vielä nuori, Ibrahim (rh) sai sanoman Jumalalta: hänen olisi uhrattava Ismail.

Mitä sinä ajattelisit hänen asemassaan? Ismail ajatteli näin:

»Oi isäni, tee saamasi käskyn mukaan; jos niin on Jumalan tahto, tulet havaitsemaan minut kärsivälliseksi.» (37:102)

Kirjasta Falnama - Book of Omens.

Ibrahim (rh) oli profeetta ja tehnyt paljon Jumalan vuoksi. Nyt kaiken sen lisäksi Jumala käski häntä uhraamaan oman poikansa. Ibrahimilla (rh) olisi ollut aihetta katkeruuteen ja vastaan vänkäämiseen, mutta hän hyväksyi sen, minkä Jumala oli määrännyt. Sekä Ibrahim (rh) että Ismail olivat valmiita luopumaan jostain, kun Jumala niin tahtoi. He rakastivat Jumalaa enemmän kuin itseään tai omaa perhettään.

Kirjasta Qisas al Anbiya.

Kukahan lienee kuvassa äärimmäisenä vasemmalla?

Ibrahim oli asettanut poikansa maahansa ja oli ryhtymässä toimeen. Sitten hän kuuli äänen: "Aabraham! Olet antanut unesi käydä toteen, ja Me varmasti palkitsemme niitä, jotka hyvää tekevät."

Hän oli täyttänyt Jumalan tahdon! Hänen ei tarvinnutkaan viedä hommaa loppuun asti. Jumalan tahto oli koetella häntä, se, että hän olisi valmis asettamaan Jumalan omien halujensa edelle.

Ismailin sijaan hän sai uhrattavakseen jotain muuta, oletettavasti pässin.

Kirjasta Falname. Ylhäällä oikealla hahmo, jonka otaksun Iblikseksi. Hän ei voittanut tällä kertaa.

Me emme aina tiedä, miksi Jumala meiltä jotain haluaa, tai miksi elämässämme jotain tapahtuu. Joskus joudumme luopumaan jostain, mikä on meille tärkeää. Saatamme huomata myöhemmin, ettei luopuminen tarkoittanutkaan ihan sitä, mitä luulimme. Tai luopuminen ei johdakaan siihen, mihin otaksuimme sen johtavan. Ja siinäkin tapauksessa, kun se tarkoitti täsmälleen sitä tai johti tarkalleen siihen, mihin pelkäsimme, niin Jumala näkee uhrauksemme ja kulkee mukanamme.

Spencer Collection, The New York Public Library. (1580). Ibrâhîm [Abraham] holding a knife is about to sacrifice his son Ismâ'îl (Ishmael) who kneels before him Retrieved from https://digitalcollections.nypl.org/items/3a162820-edc7-0135-f4dd-2fc09bf4dfaf

Persialaisesta käsikirjoituksesta, noin vuodelta 1580. 17,3 x 13,9 cm.

Eid al Adha -juhlassa muistamme, että Allah on kanssamme.

[islamilainentaide]

Ihmiskunnan ensimmäinen henkirikos

Aadamille ja Eevalle syntyi kaksi poikaa, Kain ja Abel. Abel oli hurskas ja kärsivällinen, Kain ei niinkään. He molemmat uhrasivat Allahille ja Allah vastaanotti Abelin uhrin - Kainin uhria ei. Kain tuli siitä kateelliseksi, mustasukkaiseksi ja katkeraksi. Hän uhosi surmaavansa veljensä. 

Abel vastasi: “Jumala ottaa vastaan vain niiden uhrin, jotka karttavat pahaa. Vaikka nostaisitkin kätesi minua vastaan surmataksesi minut, en minä nosta kättäni surmatakseni sinua, katso, minä pelkään Jumalaa, luomakunnan Herraa.” 

Hän varoitti veljeään, että pahantekijöille käy huonosti. Mutta Kain ei halunnut kuunnella viisaita neuvoja, vaan surmasi Abelin.

Taidetta vuodelta 1703, kirjasta Falnama: Enteiden kirja, jota säilytetään Topkapin palatsimuseossa, Istanbulissa.

Oletan, että keltaiseen pukeutunut hahmo vasemmassa nurkassa on Paholainen, Iblis, joka aina houkuttelee ihmisiä pahantekoon. Kainin synti, kateus, Samoin joissain ensimmäisessä postauksessa esitellyssä kuvauksissa hän on pukeutunut keltaiseen. Onko värillä jokin merkitys, ken tietää: loistavalla Coloria-sivustolla sanotaan: “Islamilaisissa maissa tumma, lämminsävyinen keltainen liitetään viisauteen ja vaaleampi sävy petokseen ja pettymykseen.“

Iran, Maragheh, 1297-1300. Kirjasta Manāfiʻ al-ḥayawān (Eläinten hyödyt), Pierpoint Morganin museosta Keskiajan ja renessanssin käskirjoitusten osastolta. 

Koraani kertoo, mitä sitten tapahtui:

“Ja Jumala lähetti korpin, joka raapi maata näyttääkseen hänelle, kuinka hänen veljensä alaston ruumis olisi kätkettävä. Mutta hän sanoi: »Voi minua! Pitääkö minun olla tuon korpin kaltainen ja kätkeä veljeni ruumis?» Ja hän tuli katuvaisten lukuun.” (5:31)

Kirjasta Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat).

Ottomaanien ajan taidetta 1600-luvulta. Peiteväreillä, musteella ja kullalla paperille. 

Credit line: Harvard Art Museums kautta Arthur M. Sackler Museum, The Edwin Binney, 3rd Collection of Turkish Art

Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat), Berliinin valtionkirjaston digitaalinen arkisto.

“Tämän johdosta annoimme Israelin lapsille säädöksen, että kuka ikinä ottaa hengiltä ihmisen muutoin kuin verikostoksi tai pahuuden ehkäisemiseksi maassa, hän on kuin olisi tappanut kaikki ihmiset; ja ken ikinä pelastaa yhden hengen, hän on kuin olisi pelastanut kaikkien ihmisten hengen.” (5:32)

[islamilainentaide]

Lisää taidetta Adamista ja Eevasta

Ottomaanien ajan taidetta vuodelta 1583, guassi paperille. Turkkilaisen ja islamilaisten taiteen museosta, 64,7 + 41,3 cm.

Roland ja Sabrina Michaud / akg-images

Aadam ja Eeva lastensa kanssa. Turkinkielisten sivustojen perusteella kuvan vasemmassa alalaidassa on Kain, joka vastustelee kaksosiskonsa antamista Abelille vaimoksi. Abelin oli määrä mennä naimisiin Kainin siskon kanssa ja päinvastoin, ja näin tapahtuikin, mutta Kain oli tätä järjestelyä vastaan. Hän piti omaa kaksosiskoaan kauniimpana kuin Abelin kaksosiskoa.

1600-luvulta, kirjasta Silsile-name (Ottomaanien dynastian sukupuu).

Qisas al-Anbiyâ (Profeettojen tarinat), noin 1580, New Yorkin julkisen kirjaston digitaalisesta arkistosta.

Abu'l-Fazl ibn Mubarakin persiankielisestä kirjasta Akbarnama (Akbarin kirja), joka mogulihallitsija Akbarin hallitusajan kronikka, 1603-04. Ääriviivat tähän piirsi Nanha, loput ‘Inayat.

CREDIT LINE akg-images / British Library

Timuridien ajan taidetta: Aadam tekemässä pyhiinvaellusta, 1425. Kirjasta Mojmal al-tawarikh (Kokoelma historiaa ja tarinoita), kirjoittanut Hafiz-i Abru.

Credit Line: Cora Timken Burnett Collection of Persian Miniatures and Other Persian Art Objects, Bequest of Cora Timken Burnett, 1956

Timuridien ajalta Iranin Heratista, 1425. Kirjasta Mojmal al-tawarikh (Kokoelma historiaa ja tarinoita).

Credit line: Purchase from the J. H. Wade Fund

Intialainen miniatyyri 1776, Joosef muiden profeettojen seurassa Adamin edessä. Isokokoisen hahmon täytynee olla Adam, oletan, että oranssiin pukeutunut hahmo on kuvankauniiksi kuvailtu profeetta Joosef. 

Waltersin taidemuseosta.

[islamilainentaide]

Allah loi ihmisen

Niin kristityt, juutalaiset kuin muslimit tuntevat kertomuksen maailman ja ihmisen luomisesta. Jumala loi ja muovaili maasta ihmisen, Aadamin.

Koraanin kertomuksen mukaan, kun Allah oli luonut Aadamin, Hän käski enkeleiden kumartaa tätä kunnianosoituksena Jumalan luomistyötä kohtaan.

Safavidien ajan taidetta 1600-1700-lukujen taitteessa kuvituksena persialaiseen käsikirjoitukseen Falnama: Enteiden kirja. Keltaisessa vaatteessa vasemmalla enkeleiden seurassa ollut merkillinen hahmo, josta pian lisää...

Yleensä mistään ei tunnu löytyvän tietoa miniatyyrien maalareista, mutta tämän taiteli uzbekistanilainen Farhâd -niminen taiteilija noin vuonna 1650. Taideteos on julkaistu nyt jo kadonneessa käsikirjoituksessa Nafaḥāt al-uns (Läheisyyden henkäyksiä). Sen kirjoitti persialainen runoilija Džami eli Abd al-Rahman Jami.

1600-luvun Iranista: sivu käsikirjoituksesta Majalis al' Ushshaq (Rakastavaisten kokoontuminen). 

Vuodelta 1226, Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat).

Enkeleiden seurassa ollut henkiolento, Iblis nimeltään, ei halunnut totella Allahia. Hän tunsi ylimielisyyttä Adamia kohtaan: hän ajatteli olevansa parempi kuin tämä, koska hänet oli luotu tulesta, Adam maasta.

Hän (Jumala) sanoi: »Mikä estää Sinua kumartamasta, kun Minä sinua käsken?» Hän vastasi: »Minä olen parempi kuin hän; Sinä olet luonut minut tulesta, mutta hänet Sinä olet luonut savesta.»

Persialainen miniatyyri suurmogulien valtakunnan ajalta 1800-luvun alusta. Oikeassa yläkulmassa värjöttelevä tumma hahmo on Iblis, joka kapinoi Allahin käskyä vastaan.

Allah suuttui moisesta ylimielisyydestä. 

Silloin sanoi Hän: »Syöksy alas täältä! Sinun ei sovi olla ylpeä. Pois täältä! Totisesti kuulut viheliäisiin.»

Silloin Iblis päätti alkaa houkutella ihmisiä pois Allahin tieltä, pahan tekoon.

Pariisin Louvre -museon hallussa olevaa taidetta. 

Timuridien ajan taidetta kirjasta Külliyat-ı Tarih (Historian runko), jonka Hafız-ı Ebru’nun saattoi valmiiksi vuonna 1425-26. Nykyisin Istanbulista, Topkapin palatsimuseosta löytyvä kirja syntyi Iranin Heratissa, josta Timur Lenkin poika Šahrokh teki taiteen keskuksen. 

Allah loi toisen ihmisen, Eevan. Allah sanoi: “Aadam, asu Paratiisissa, sinä ja vaimosi, ja nauttikaa sieltä vapaasti ravintoa, mistä haluatte, mutta älkää lähestykö tätä puuta, jottette tulisi väärintekijöiksi."

Paremmin Fuzuli -nimellä tunnetun azerbaidzanilaisen Mahammad bin Suleymanin kirjasta Hadikat us-suada (Siunattujen puutarha). Kirja löytyy Brooklynin museosta.

Ottomaanien ajan taidetta vuosien 1551-1600 ajalta. Tämä on myös päässyt koristamaan Fuzulin kirjaa.

Alhaalla keskellä näyttäisi olevan Iblis.

1000-luvulla eläneen Ibn Baktishun (tai Buktishun tai Bakhtyashun) kirjasta Manafi al-Hayawan (Eläinten hyödyt). Teoksen vanhimpia kopioita säilytetään Morgan kirjasto & museossa, Metropolitanin sekä Harvardin taidemuseoissa. Miniatyyri on taiteiltu 1294-99 Maraghan kaupungissa. Kuten näkyy, tyyli on hieman erilaista kuin useimmissa muissa islamilaisissa miniatyyreissa: vaikutteita siihen on saatu song-dynastian ajan Kiinan taiteesta.

Safavidien ajan taidetta Iran Qazvinista, 1550-1560-luvulta. Oletko koskaan miettinyt, minkä kokoisia miniatyyrit ovat? Tämä on 59,3 x 44,5 cm. 

CREDIT LINE: Purchase — Smithsonian Unrestricted Trust Funds, Smithsonian Collections Acquisition Program, and Dr. Arthur M. Sackler

Mietin, onko ylhäällä vasemmalla oleva hahmo Iblis.

Guassilla paperille taiteiltu turkkilainen miniatyyri vuodelta 1579. Se on päässyt koristamaan Ishaq ibn Ibrahim al-Nisaburin kirjaa Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat), joka löytyy Topkapin palatsimuseosta. Tämä on hieman edellistä pienempi, 35,5 × 25 cm.

CREDIT LINE: Roland and Sabrina Michaud / akg-images

Niin tässä kuin monissa muissakin kuvissa näkyy käärme. Ala-asteen uskontotunnilla opetettiin, että Raamatun kertomuksen mukaan paholainen ilmestyi Eevalle käärmeenä. Koraanissa ei kuitenkaan erikseen mainita Iblisin ottaneen käärmeen muotoa.

Iranin Qazvinista, Safavidien ajalta, 1550-luvun puolivälistä. Aasialaisen taiteen kansallismuseon sivuilla kerrotaan miniatyyristä seuraavaa: “Paratiisin portinvartijan, riikinkukon, turhamaisuuteen vetoamalla Iblis houkutteli tämän päästämään käärmeen - siihen aikaan kaikista olennoista kauneimman - Edeniin. Käärmeen torahampaiden välissä istuen Iblis pääsi puutarhaan ja vietteli Eevan syömään kielletystä puusta.” Kuvassa Eeva istuukin riikinkukon päällä, Adam ratsastaa käärmeellä. Tummakasvoinen, punaiseen vaatteeseen pukeutunut hahmo vasemmassa alareunassa on Iblis.

Credit line: Smithsonian Unrestricted Trust Funds, Smithsonian Collections Acquisition Program, and Dr. Arthur M. Sackler

1700-luvun alun painoksesta kirjasta Falnama: Enteiden kirja. Iblis vasemmassa ylälaidassa, punainen lohikäärme ja riikinkukko sen päällä, vehnänkorsia sen alakulmassa. Siinä, missä kristityillä on mielikuva, että kielletty hedelmä oli omena, miniatyyrit osoittavat taiteilijoiden ajatelleen, että se oli vehnä. Aikojen saatossa muslimit ovat myös arvelleet kielletyn puun olleen rypäle-, oliivi- tai viikunapuu. Sen enempää Raamatussa kuin Koraanissa ei mainita, mikä se todella oli. 

Tutut riikinkukko ja käärme tässäkin.

Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat).  

Iblis kuitenkin houkutteli heidät rikkomaan Allahin tahtoa vastaan. He tekivät syntiä syömällä kielletyn puun hedelmiä. Allah karkotti heidät Paratiisista.  

Il-kaanien eli ilkhanidien ajan taidetta: Paholainen vanhan miehen hahmossa houkuttelee Adamia ja Eevaa tottelemattomuuteen Allahille. Tabrizissa valmistettuun, vuoden 1307-08 painokseen kirjasta Jälkiä menneisyydestä, jota säilytetään Edinburghin yliopiston kirjastossa. Kirjan kirjoitti pari sataa vuotta aiemmin persialainen monen alan oppinut Al-Biruni eli Abū Rayhān al-Bīrūnī.

Ottomaanien ajan taidetta: miniatyyritaiteilija Kalender Paşan näkemys Adamista ja Eevasta, joka on päässyt kuvittamaan kirjaa Falnama: Enteiden kirja. Painos osoitettiin lahjaksi sulttaani Ahmed I:lle ja sitä säilytetään Turkissa, Topkapin palatsimuseossa. 

Turkkilainen miniatyyri 1500-luvun lopulta tai 1600-luvun alusta. Fuzulin kirjasta Hadikat us-suada (Siunattujen puutarha).  

CREDIT LINE: akg-images / British Library

1500-luvun taidetta Isḥāq Ibn-Ibrāhīm Nīšāpūrīn kirjasta Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat). Berliinin valtionkirjaston digitaalisen arkiston aarteita.

Guassilla paperille tehty turkkilainen miniatyyri 1580-luvulta, kuvitusta Ishaq ibn Ibrahim al-Nisaburin kirjaan Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat), jota säilytetään Topkapin palatsimuseossa. 

CREDIT LINE: Roland and Sabrina Michaud / akg-images

Keitä ovat siniseen ja oranssiin vaatteeseen pukeutuneet henkilöt?

Ottomaanien ajan miniatyyri, joka löytyy Turkkilaisen ja islamilaisen taiteen museosta.

CREDIT LINE: Roland and Sabrina Michaud / akg-images

Alhaalla vasemmalla näyttäisi kyyröttelevän Iblis.

Raamatun kertomuksesta poiketen Koraanin mukaan Allah antoi heille anteeksi: “Mutta sen jälkeen hänen Herransa valitsi hänet jälleen, kääntyi hänen puoleensa ja antoi hänelle johdatuksensa."

“Kun lähetän teille johdatukseni, niin se, joka sitä seuraa, ei joudu harhaan eikä tule onnettomaksi”, Allah lupaa.

Edit: editoitu 2025