luettuja kirjoja

tällanen omaan käyttöön tehty listausblogi ja erittäin lyhytsanaisia kirja-arvioita

[kirjablogi]

milja kaunisto: corpus – kuolema ja kurtisaani (584 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 32: kirjan nimessä on ammatti

ensimmäinen asia mikä tästä tulee mieleen on se et on tosi kummallista ja virkistävää lukee jotain jossa on tosi, tosi paljon seksiä mutta sillä ei mässäillä tai sitä ei yritetä saada vaikuttamaan jotenki tosi eroottiselta. tässä kirjassa (ja edellisessä osassa) on ollu jotenki tosi pelkistetty tapa puhua tabuista ja esim. ruumiista ja seksistä ja kaikesta vastaavasta ei yritetä vääntää mitään outoo/hurjaa/seksikästä spektaakkelia.

oon tosi yllättyny siitä et jaksoin lukee tän oikeesti tosi nopeesti koska en yleensä kauheesti välitä lukee politiikasta ja kärsin varsinki ei-suomalaisten nimien kanssa joita tässäki oli paljon. jaksoin kuitenki kiinnostua ja jotenki oli extra kivaa huomata ku yllättäen mukaan tuli joku historiassa tunnettu hahmo tai ilmiö jonka tunnisti jostain hyyyyyvin kaukasilta yläasteen ja lukion historian tunneilta. palkitsevaa tajuta et muistaa vielä jotain mut samalla kiva ku ei kuitenkaa tiiä ihan tarkalleen miten asiat tulee ranskan suhteen päättymään.

[kirjablogi]

riina mattila: järistyksiä (149 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 13: kotimainen lasten- tai nuortenkirja

alotan sanomalla et musta on tärkeetä et tällanen kirja on kirjotettu koska on aina hyvä että lgbt-ihmisiä kuvataan positiivisessa valossa (ja erityisen hyvää on se että kuvataan etenki naisten/naisoletettujen välistä suhdetta ja seksiä normaalina asiana joka ei oo sellanen... vau seksikäs mässäily -asia eikä myöskää mikään unohdettu ja viettu juttu).

en kuitenkaan ihan kamalasti fiilannu tätä, ehkä siks et oon liian vanha. tunnistin useemmasta henkilöstä tosi paljon asioita ja juttuja joita ite Joskus Nuorena kävin läpi ja ensirakkaus oli kuvattu musta ihan uskottavasti mut jotenki... meh, tää oli fiilistelykirja eikä se napannu koska oisin toivonnu vähän selkeempää/pitempää aikajanaa ja vetävämpää juonta. lisäks jotenki sellane lukiokulttuuri ja juomisen glorifioiminen ja filosofian kurssien maailmantuska tuntuu nii kaukasilta etten enää osaa samaistua sellaseen (ja se tekee lukemisesta kiusallista).

toisaalta harmitti se et pikkupaikkoja kuvattiin homofobisessa ja ahdistavassa valossa koska ite tykkään pienistä paikkakunnista ja maalla olemisesta. toki ymmärrän et pienessä paikassa on joskus hankalaa ja mullakin nuorena oli, mut silti oli kivaa et täs kirjas oli myös lapista oletettavasti pieneltä paikalta/korvesta oleva henkilö jolla oli kotonaan ja kotikaupungissa hyvä olla.

tykkäsin tän kirjan kielestä välillä tosi paljon ja välillä jotkut samat kikat toistu liikaa (pesäpallokaupunki, alkuräjähdysyö, yms. yhdyssanat esimerkiksi). yleiskuva oli kuitenki kiva ja sujuva ja joistakin hahmoista oisin halunnu tietää enemmänki. päähenkilöistä en tiiä mitä mieltä olin.

[kirjablogi]

kaiho nieminen: ihmissuden kronikka (184 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 7: kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt (takakannessa mainitaan itä-suomi aika vaguesti mut ite kirjassa puhutaan paljon savosta ja savolaisista ja kerran mainitaan myös kuopiossa käyminen eli helmet-kohta ✓)

jostain syystä en millään meinannu saada tätä luetuksi. kivaa ja värikästä kieltä ja hyvä historiallinen kuvaus + taikauskoteema nii kuvittelin että oisin tykänny mut jotenki vaa hidastelin ja hidastelin. tykkäsin siitä miten yksittäisen huono-osasen ja -onnisen ihmisen vaiheita kuvailtiin ja oli musta vaikuttavaa tai ainaki nokkelaa miten ihmisestä tuli ihmisille vihollinen. kuitenki nää matin ja pekan tarinat meni vähä sekasin eikä molemmat auennu mulle yhtä hyvin ja kokonaisuutena tää homma jätti vähän etäiseks.

[kirjablogi]

miina supinen: säde (328 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 6: rakkausromaani (ei varsinaisesti mut tässä oli isossa osassa huonosti toteutettu kolmiodraama)

halusin tosi kovasti tykätä tästä kirjasta ja odotin sitä aika innolla koska arkeologia on jees ja muinaisuskonnot on jees ja kultit on epä-jees mutta kiinnostavia. tuntuu kuitenki et tää kirja yritti tarttuu liian isoihin aiheisiin jotka kaikki sit käsiteltiin kamalan nopeeseen tahtiin ilman et mihinkään syvennyttiin kunnolla minkä takia kaikki hahmotki jäi etäisiks. sekä ateistien, kristittyjen että luonnonuskovien kuvaukset tuntu lähinnä karikatyyreiltä ja jotenki tässä koko kirjassa oli sellanen outo viba et tosi moni asia jäi puolitiehen. kieli oli välillä kivaa ja jotain ihan hauskoja oivalluksia tässäki kirjassa oli mut mua kans häiritsi jatkuvat kirjotus- ja näppäilyvirheet. ne oli välillä nii isoja etten ymmärtäny mitä kirjailija oli tarkottanu.

+ henkilökohtasesti mua vähä nyppi se miten päähenkilön yks isoimmista ongelmista oli olla rakastunu autistiseen poikaan koska - drumroll - se ei tietenkää voinu rakastaa niinku normaalit ihmiset ja ois vaa halunnu koodata koko ajan. oli iha virkistävää et autistinen hahmo kuvattiin aikuisena ihmisenä joka asu omillaan, puhu järkevistä asioista ja suunnilleen pärjäs elämässä, mut kaikki kyl sääli sitä hahmoo ja tuntu silt et kirjailija ois halunnu et mä oisin sääliny päähenkilöö joka god forbid joutu seurustelemaan autistisen pojan kanssa. yhyyyyy

[kirjablogi]

jasmin darznik: iranilainen tytär (336 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 23: kirjan nimessä on jokin maa (tässä tapauksessa kansalaisuus mutta tarpeeks lähellä)

luin tätä sen verran hitaasti etten tiiä osaanko sanoo mitään muuta järkevää että kun et tykkäsin tästä ja tässä oli musta tosi onnistunu käännös. pikasella googlailulla opin että moni suomalainen ei tykänny tästä ja piti naisten ja perheenjäsenten välisiä suhteita epätodenmukaisina mut en oo yhtään samaa mieltä, voin kyl kuvitella et monelle on tuntunu vieraan kulttuurin takia vieraalta mut musta hahmot oli kaikki uskottavia ja moniulotteisia ja se oli kuvailtu hyvin miten nuoremmatkin kapinoivat sukupolvet oli lopulta aika samanlaisia ku vanhempansa (mikä oli monen mielestä epärealistista mutta ei musta).

miten mä oon päätyny lukee usein tällasia kolmen sukupolven romaaneja? 🤔

[kirjablogi]

milja kaunisto: luxus (542 sivua)

helmet-lukuhaaste 2019 kohta 18: eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja

en tiiä miks koko ajan päädyn lukemaan historiallisia romaaneja koska en periaatteessa tykkää niistä. tän lukemista olin miettiny jo vuosia just siks et historia... meh ja ranska... meh mut päätin nyt vihdoin lukasta koska sain tän ilmaseks random kirjanvaihtohyllystä.

en oikein tienny aina mitä oon asioista mieltä koska täs oli joitain sellasia kohtauksia jotka sai mut pelkää et tää muuttuu jokski eroottiseks kirjallisuudeks melkein mut onneks ei sit kuitenkaa, joka tapaukses tää oli välil aika rajuaki luettavaa koska seksi ja väkivalta ja valtapelit (mut kai se sopii kirjan aiheeseen ja henkeen koska ranskan suuri vallankumous). tykkäsin täst kyllä ja huomasin koko ajan odottavani seuraavaa juonenkäännettä enkä missää vaiheessa alkanu toivoo että kirja ois jo ohi nii pääsisin lukemaan seuraavaa.

+ täs oli tosi miellyttävät ja siistit sivut ja kirja kokonaisuudessaan tuntu mukavan painavalta ja tiiviiltä. hyvä esine!

[kirjablogi]

amin maalouf: samarkand (361 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 20: kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria

laitan tän tohon helmet-kohtaan huolimatta siitä et oon lukenu samaan miljööseen sijottuvii kirjoja + persialaista runoutta aiemminki koska tää oli vaa nii yksityiskohtanen ja monella aikatasolla kulkeva juttu et sain kaikesta paljon paremman ja syvemmän kuvan ku ennen. en tiiä miten paljon tästä oli todellista ja miten paljon keksittyä, mut tykkään näköjään tällasista historiallisista jutuista missä on jonkin verran tottakin.

kirjan ensimmäinen puolisko oli ehkä parempi koska assasiinien lahko kaikessa kuumottavuudessaan oli kiinnostava. loppupuoli alko olla niin poliittista sillee... modernisti etten meinannu eka pysyä mukana. toisaalta tykkäsin siitäki koska se yhdisti maaloufin edellisenki kirjan juttuja vähä mulle itelleni tutumpaan aikaan ja paikkaan ja tykkäsin širinin hahmosta.

[kirjablogi]

henni kitti: elävän näköiset (346 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 43: kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi

oon aina välillä meinannu lukee tän kirjan siitä asti ku tää joskus aikoja sitten ilmesty mut nyt vihdoin sain aikaseks. onneks viivyttelin tätä monta vuotta koska en ois ehkä aiemmin ymmärtäny tästä hölkäsen pöläystä tai ainakaan kovin paljoo.

tykkäsin tästä tosi, tosi paljon ja näin tässä tosi paljon samaa ku mun omassa suvussa. oon pitkään jo halunnu lukee jonku sukupolviromaanin mut ne aina vaikuttaa jotenki liian kömpelöiltä, tässä kuitenki musta handlattiin tosi hyvin maaseudun autioituminen ja jotenki se kuilu joka syntyy ku nuoret menee kouluihin ja vanhemmat jää maalle. tykkäsin paljon kaikesta eläintematiikasta ja opin paljon eläinten täyttämisestä (vaikken varmaan tiedolla koskaan mitään teekään) ja moni hahmo oli musta mielenkiintonen (esim. alfred ja aleksandra) tai samaistuttava (santeri).

kieli oli musta tosi hyvää mut jonkun toisen mielestä varmaan liianki raskasta välillä. jos tykkää juonivetosista kirjoista nii en voi suunnitella koska tää oli vähän tällasta haahuilua. pisteet myös siitä että homohahmoja ei tapettu tai laitettu pettämään toisiaan.

[kirjablogi]

geraldine brooks: year of wonders (304 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 1: kirjan kannessa on ihmiskasvot

tän lukeminen alko hyvin hitaasti ja vaivalloisesti koska en jotenki osannu varautua siihen et historiallisen miljöön lisäks täs käytettäis tosi historiallista kieltä ja niinku... ylipäätään yritettäis larpata aika lujaa brittiläistä romantiikkaa. en yleensä lue tän tyylisii kirjoja mut oikeestaan tykkäsin täst tosi paljon, ehkä mun ongelma varsinaisen romantiikan kirjallisuuden kanssa on se että kaikki tunnetut kirjat on miesten kirjottamia (ja miehen näkökulmasta kerrottuja).

välillä tässä oli joitain juttuja joita en ihan ymmärtäny tai tylsempiä sivujuonteita, mut kokonaisuutena tykkäsin kovasti. loppu oli vähän outo ja yllättävä (mutta ei huono).

[kirjablogi]

amin maalouf: valon puutarhat (349 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 36: kirjassa ollaan yksin

tää oli tosi erikoinen kirja ja yllätyin siitä miten paljon tykkäsin tästä koska yleensä en jaksa kauheesti lukee kirjoja joissa kaikki tärkeet henkilöt on miehiä. tää oli kuitenki kerrottu jotenki tosi hienolla kielellä ja oli kiva lukee sellasesta historiallisesta henkilöstä/ilmiöstä/ympäristöstä jota en valmiiks juurikaan tuntenu. ajanlaskun alusta puhutaan yleensä lähinnä roomalaisesta näkökulmasta nii tää oli kivaa vaihtelua + oli mielenkiintost lukee uskonnosta sellasessa vaiheessa jossa kristinusko oli viel silleen... vähemmän pelkistetyssä ja jotenki steriilissä/kliinisessä/läntisessä muodossa eikä viel ollu selkeetä valtauskontoo ja porukka vaan palvo vähän ketä sattu. ärsyttävän usein kaikki uskontoo sivuava kirjallisuus mitä näkee on kirjotettu katolilaisesta/luterilaisesta näkökulmasta ja se nyt vaa on niin nähty. en tiiä, ei-uskovana ihmisenä mulla on ehk vähä liikaa mielipiteit näistä asioista.

helmet-kohta siks et tää pätkä jäi mieleen jostain syystä:

[kirjablogi]

marie ndiaye: kolme vahvaa naista (279 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 10: rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja

tätä luin pitkään ja hitaasti koska tää oli yllättävän vaikee kirja. kannen fontin ja yleisen ulkoasun perusteella oletin melkein jotain ya-tyyppistä kirjaa kun en kirjailijaakaan tuntenu mut yllätyin tosiaan siitä miten pitkiä ja polveilevia ja hankalia virkkeitä tässä oli. tykkäsin kyllä kielestä koska se onnistu samalla olemaan tosi leveetä ja rönsyilevää mut myös vähäeleistä ja silleen sopivan hillittyä.

tykkäsin ehdottomasti eniten ensimmäisestä kolmesta tarinasta koska se oli jotenki monitasoinen ja erilainen. toinen tarina jätti kylmäks koska oli niin pitkä ja kerrottu miehen näkökulmasta (miks?), viimesessä ehkä kieli oli taidokkainta mut tarina oli vähän turhan karu ja sillee... yksinkertanen.

[kirjablogi]

heli rintala: liian ihmeellinen maailma? asperger-ihmiset kertovat (239 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 15: kirjassa käsitellään jotain tabua

en nyt tiiä onko tää aihe varsinaisesti tabu mutta saa nyt olla ainaki tarpeeks lähellä koska tää on varmaa ainoo aihe mitä käsittelevien kirjojen postaamista jännitän vaikka mulla on tyylii 5 seuraajaa. tabu myös siks et täs kirjassa on useempia naisia ja aikuisina diagnosoituja eikä kaikki kokemukset oo siis juna-aikatauluja rakastavilta pikkupojilta.

tää on varmaan tyydyttävin/tyydyttävimpiä mun aiheesta lukemia kirjoja. toki tässäki oli vähä sellane "normaaleille ihmisille" esittelyn maku ja takakansiteksti oli aavistuksen karnevalisoiva mut kertomuksia oli eri elämäntilanteissa olevilta ihmisiltä ja löysin paljon samaistuttavaa (ja paljon perheen piiristä tuttua ehkä yllättävästikin).

en nyt tiiä mitä enempää tästä sanoo.

[kirjablogi]

jussi valtonen: he eivät tiedä mitä tekevät (559 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 5: kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi (ja voitti)

jaahas en nyt tiiä mitä tästä sanoo tai että mitä tää yritti sanoo ku tää oli niin huge ja mega että tuntuu ku oisin lukenu kerralla monta kirjaa. toisaalta tykkäsin tosi paljon monesta osiosta tai niinku... sivujuonesta mut en sit toisaalt hahmottanu mikä oli se Pääjuttu ja välillä jäin ihmettelee et hei puolustetaanko tässä eläinkokeita vai ollaanko vastaan ja niinku. paljon tapahtu.

kiinnostavinta oli ehkä amerikkalaisen ja suomalaisen kulttuurien dissaaminen, syrjäytymisen kuvaus ja se että some aiheutti paljon väärinymmärryksiä.

[kirjablogi]

zinaida lindén: rakkaus kolmeen appelsiiniin (210 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 19: et pidä kirjan nimestä

alkuun sanottakoon ettei mul oo mitään varsinaisia antipatioita kirjan nimee kohtaan mut alkuperäsen nimi valenciana oli musta parempi (ja kirjassa oleva novelli valenciana huomattavasti rakkaus kolmeen appelsiiniin -novellia parempi).

en osaa sanoo tästä mitään superhienoo koska harvoin luen novellikokoelmia mut tää oli musta oikeestaan aika kiva. paljon käytetty semi vähäeleistä kieltä jonka jotkut ilmasut ihan suoraan toistu muissa novelleissa välillä vähän häiritsevästikin mut se varmaan vois mennä sen piikkiin että kaikkien novellien oli tarkotus vähän törmäillä toisiinsa.

mun mielestä parhaat tai ainaki parhaiten mieleenjäävät novellit oli valenciana, lentäjän poika ja ei hääppöinen aviomies.

[kirjablogi]

katja kallio: yön kantaja (380 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 11: kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa

tykkäsin tästä tosi paljon! tuntuu että tää lähti liikkeelle vähän hitaasti enkä päässy ensimmäisiin sataan sivuun oikein sisälle, mut sen jalkeen lukeminen oli tosi kepeetä. tykkäsin miten hitaasti tai sillee... helposti ja nätisti asiat paljastu lukijalle pikkuhiljaa ja että tosi synkästä ja isosta aiheesta huolimatta tää kirja oli toiveikas tai ei ainakaa ankee. hahmot oli myös tosi moniulotteisia ja uskottavia (ja mun autismi samaistu ainaki kirjan alkupuolella tähänki, en tiiä miks nykyään vähän kaikkeen).

voin suositella!

[kirjablogi]

anja lampela: lankarullatyttö (219 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 25: kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin

halusin lukee tän kirjan koska tosi harvoin näkee missään tyttöjen tai naisten autismia käsittelevää kirjallisuutta tai mediaa ja tän oli joku nostanu esille mun lähikirjastossa. niinku vähän päättelinki nii siitä huolimatta et kannessa lukee "autistilapsen tarina" oli kyseessä enemmän tarina lapsen äidistä ja siitä miten hyvä ihminen se on ku puhdasta hyvyyttään jaksaa lastaan hoitaa. kirjassa oli potentiaalia ja kirjotustyyli oli ihan kiva mut kertoo aika paljon et musta kiinnostavinta tarinassa oli naapurin äijän hahmo joka ei liittyny kirjan varsinaiseen aiheeseen mitenkään.

en nyt ala sen rankemmin arvostelemaan ku kirjailija itekin loppusanoissa sanoo ettei ennen tän kirjottamista tienny autismista mitään. en tiedä mikä tän kirjan kirjoittamiseen on johtanu mut 🤷 who knows

[kirjablogi]

johanna sinisalo: auringon ydin (338 sivua)

helmet-lukuhaaste kohta 2: kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä (tässä tapauksessa ei kamalan aktiivisesti mut kuitenkin)

tää oli vähän tällasta uhka vai mahdollisuus -kirjallisuutta koska takakansitekstin perusteella tää vaikutti vähän turhan edgyltä ja oon lukenu sinisalolta aiemmin ennen päivänlaskua ei voi josta en ihan kamalasti tykänny. tää oli kuitenki itse asiassa tosi hyvä? tykkäsin siitä miten kaikki paljastu vähitellen muttei kuitenkaan koskaan joutunu täyttää ite liian isoja aukkoja tai stressaantumaan siitä ettei pysy mukana.

luin tän osuvaan saumaan ku parilla kurssilla ollaan puhuttu historiasta ja eugeniikasta ja niinku... "puhdasrotusten" ihmisten jalostusyrityksistä ja tää vei sen sillee seuraavalle tasolle, kaoottista myös lukee dystopisesta heteroudesta. mun autismi myös samaistu tosi kovaa päähenkilön kaksoiselämään ja siihen miten se joutu opettelemaan sosiaalisia koodeja ja väsy niitten matkimiseen.