oon tosiaan lukenut joitain lukuja käännöstäni nauhalle ja sen odotetun hyödyn lisäksi, että ääneen lukiessa ja tekstiä kuunnellessa huomaa kömpelöitä kohtia ja/tai miten ne sujuvammin sanoisi, siitä on ollut myös se odottamaton hyöty, että ensinnäkin se pakottaa tekemään valintoja moninaisissa epävarmoiksi jättämissäni kohdissa - kuitenkin ilman lopullista lukkoonlyömistä, t. pelkuri - ja toisekseen lopputulos valottaa, että sellaisia ongelmakohtia, joita en jollain tavalla pysty lennosta ratkaisemaan, on yleensä korkeintaan muutama per luku. (vertailun vuoksi mainittakoon, että hakasulkeita, jotka merkitsevät kaikkea sanavalinnoista, jotka voisivat olla vähän parempia, terminologisiin mysteereihin ja kerrassaan mahdottomiin syntakseihin, on käännöksessä keskimäärin yhdeksän per sivu.)










