Sweet Seals For You, Always
"I'm Dorothy Gale from Kansas"
The Stonewall Inn
Doug Jones
Keni
macklin celebrini has autism

oozey mess
Mike Driver

PR's Tumblrdome
almost home
Color Me Curious
$LAYYYTER
2025 on Tumblr: Trends That Defined the Year

Love Begins
🩵 avery cochrane 🩵
Lint Roller? I Barely Know Her
Interview Vampire Daily
ojovivo

ellievsbear
Fai_Ryy
seen from Portugal
seen from Türkiye
seen from Malaysia
seen from United States
seen from Brazil

seen from Thailand
seen from Pakistan
seen from Malaysia
seen from Argentina
seen from Germany
seen from Türkiye

seen from Türkiye
seen from Türkiye

seen from Guatemala
seen from United States

seen from Poland
seen from Georgia
seen from Portugal
seen from Spain
seen from Costa Rica
@megasusannas
Kokemukseni oppimisesta, asiantuntijablogin kirjoittamisesta ja moduulista
Ensimmäiseksi haluan kiittää kaikkia tästä moduulista, ja tajuntaa avartavasta kokemuksesta digitaalisuuden ja innovaatio-osaamisen parissa. Alkujärkytyksestä toivuttuani voisin lyhyesti tiivistettynä sanoa tämän olleen kiinnostava kurkistus siihen ”uuteen” maailmaan, jonka olen kokenut ehkä vähän vaikeaksi ymmärtää. Mutta taisinkin vain turhaa hermoilla ja suhtautua asiaan turhan vaikeaselitteisesti... Vaikka oikeastaan olenhan tavallaan ollut jo pitkään asian ytimessä. Nettikaupat ovat tuttuja, nettipankki välttämättömyys, eikä Paypal minulle mitenkään vieras ole. Olen siis vain ajatellut asiaa turhan hankalasti. Kaikkihan nykyään on digitaalista (paitsi perunannosto -tai ehkä sekin jo on...).
Mobiilisovelluksen käyttökokemuksen parantamiseen osallistuminen tuntui aluksi hiukan hämmentävältä, enhän minä niistä mitään tiedä, mutta oli kiinnostavaa huomata, että tämmöinen ihan tavallinenkin ihminen osaa kaikenlaista ja mielipiteelläni on merkitystä.
Ryhmätyöstä sanottakoon, että oli oikeasti todella kiinnostavaa pohtia porukalla erilaisia näkökulmia, ja huomata miten eri tavalla asioista voi ajatella. Meille sattui vielä tosi hyvä porukka ryhmään, jossa kaikki osallistuivat ja kokivat projektin kiinnostavaksi. Kiitos myös vielä tätä kautta teille kaikille, mukavaa Joulun aikaa ja toivottavasti törmäillään ensi vuonna!
Kokemukseni oppimisesta, asiantuntijablogin kirjoittamisesta ja moduulista
Ensimmäiseksi haluan kiittää tästä moduulista, ja tajuntaa avartavasta kokemuksesta digitaalisuuden ja innovaatio-osaamisen parissa. Alkujärkytyksestä toivuttuani voisin lyhyesti tiivistettynä sanoa tämän olleen kiinnostava kurkistus siihen ”uuteen” maailmaan, jonka olen kokenut ehkä vähän vaikeaksi ymmärtää. Mutta taisinkin vain turhaa hermoilla ja suhtautua asiaan turhan vaikeaselitteisesti... Vaikka oikeastaan olenhan tavallaan ollut jo pitkään asian ytimessä. Nettikaupat ovat tuttuja, nettipankki välttämättömyys, eikä Paypal minulle mitenkään vieras ole. Olen siis vain ajatellut asiaa turhan hankalasti. Kaikkihan nykyään on digitaalista (paitsi perunannosto -tai ehkä sekin jo on...).
Mobiilisovelluksen käyttökokemuksen parantamiseen osallistuminen tuntui aluksi hiukan hämmentävältä, enhän minä niistä mitään tiedä, mutta oli kiinnostavaa huomata, että tämmöinen ihan tavallinenkin ihminen osaa kaikenlaista ja mielipiteelläni on merkitystä.
Ryhmätyöstä sanottakoon, että oli oikeasti todella kiinnostavaa pohtia porukalla erilaisia näkökulmia, ja huomata miten eri tavalla asioista voi ajatella. Meille sattui vielä tosi hyvä porukka ryhmään, jossa kaikki osallistuivat ja kokivat projektin kiinnostavaksi. Kiitos myös vielä tätä kautta teille kaikille, mukavaa Joulun aikaa ja toivottavasti törmäillään ensi vuonna!
6. Tekoäly, automatisointi ja robotiikka
1. Mitä tekoäly on?
Tekoäly ja robotiikka, hui kauhistus! Robotit tulevat ja vievät meiltä työt, kunnes sitten lopuksi koneet kaappavat vallan ja... Tai hetkinen. Aloitetaanpa alusta: Tekoäly eli keinoäly on siis tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja. Kapea eli heikko tekoäly toimii erilaisissa rajoitetuissa tehtävissä. Sillä ei ole tietoisuutta, tahtoa eikä ymmärrystä oman alansa ulkopuolella. Tämänhetkiset tekoälysovellukset ovat kaikki kapeaa tekoälyä. Vahvalla tekoälyllä on laaja ymmärrys ja ihmisen kaltainen tietoisuus. Vahva tekoäly kykenee ratkaisemaan laajalti erilaisia ongelmia, kuten ajamaan autoa, ymmärtämään kieliä ja tekemään ruokaa. Sitten kun tekoäly ohittaa ihmisen kyvykkyyden, voidaan puhua super-tekoälystä.
Eräässä merkityksessä tekoälynä pidetään tietokoneohjelmaa, joka suorittaa yleisesti ihmismäistä ajattelua. Suppeammassa merkityksessä tekoäly on mikä tahansa johonkin älykkääseen toimintoon kykenevä. Käytössä olevia tekoälyn sovelluksia ovat esimerkiksi kielen tuottamiseen ja tunnistamiseen erikoistuneet järjestelmät, asiantuntijajärjestelmät, robottitekniikka ja viihdesovellukset.
Tekoälyn sovelluksista suurin osa on koneoppimista eli tekoälyn osa-alue, jossa toimintaa ei ole ohjelmoitu valmiiksi. Kone oppii sille annetusta datasta itsenäisesti, eikä sille määritellä toimintaohjetta jokaista erillistä tilannetta varten. Se käyttää askel askeleelta datasta oppivia algoritmeja, jolloin koneoppimisen malli kehittyy.
Tekoälyn uhkakuvaksi on nostettu, että tekoäly nopeuttaa teknologista ja sosiaalista muutosta niin paljon, etteivät ihmiset ehdi sopeutua siihen.Tekoälyn arvellaan uhkaavan monenlaisia työtehtäviä fyysisistä ja rutiininomaisista aina korkeakoulutettujen kuten lääkäreiden ja lakimiesten töihin. Toisaalta tekoälyn arvellaan vastaavasti synnyttävän paljon uusia työpaikkoja etenkin uusien teknologioiden aloille. Eli voisimme ajatella, pääsevämme eroon tylsistä työtehtävistä ja saavamme tilalle mahdolllisesti kiinnostavampia tehtäviä tai ainakin erilaisia. Eihän heinätöitäkään enää käsin tehdä!
Oxfordin ja Yalen yliopistojen vuonna 2017 toteuttamassa kyselyssä 352 maailman johtavaa tekoälytutkijaa ennusti, että vuonna 2060 on todennäköistä, että koneet pystyvät silloin suoriutumaan kaikista tehtävistä ihmistä paremmin. Tutkijoiden mukaan koneiden vallankumous on kuitenkin hyvin epätodennäköinen, sillä niillä ei ole tietoisuutta eivätkä ne ole yhtä monipuolisia kuin ihmiset, joten ehkä pelottavan ajatuksen koneiden vallankaappauksesta voi sivuuttaa.
Vladimir Putinin mukaan tekoälyn kehittelyn voittajasta tulee maailman valtias. Kiina haluaa olla vuoteen 2030 mennessä maailman johtava tekoälymaa. Se aikoo kouluttaa viisi miljoonaa uutta tekoälyosaajaa. Kiinan tekoäly-yritykset saavat enemmän rahoitusta kuin Yhdysvaltojen, ja maan tekoälypatenttien määrä on kovassa kasvussa. Venäjä on erikoistunut roboottisiin asejärjestelmiin.
Perinteisessä aseteknologiassa lännen etumatka on suuri, mutta tekoälyä hyödyntävässä teknologiassa se on jo melkein olematon. Tiedon keräämisen rajoittaminen direktiiveillä haittaa kehitystä länsimaissa muttei kilpailijoilla.
Yli tuhat tekoälyn asiantuntijaa varoitti vuonna 2015 avoimessa kirjeessä sotilaallisen tekoäly-kilpavarustelun vaaroista. Asiantuntijoiden mukaan ”tappajarobottien” eli itsenäisesti ilman ihmisen käskyjä toimivien asejärjestelmien seurauksena voisi syntyä ”sodankäynnin kolmas vallankumous”. Toisaalta hyvin yksinkertaiset nykyisetkin aseet tekevät tappopäätöksen ilman ihmisen käskyä. Esimerkiksi miina voi räjähtää painosta tai kosketuksesta.
Tekoälyn vaaroista ihmiskunnalle ovat puhuneet julkisesti esimerkiksi Bill Gates, Applen perustaja Steve Wozniak, Elon Musk sekä jo edesmennyt fyysikko Stephen Hawking. Wozniak pelkää, että kehitettyään itsenäisen tietoisuuden tietokoneet saattavat ottaa vallan ihmisiltä, jolloin ihmiskunta taantuu koneiden lemmikkieläimiksi. Elon Muskin mukaan kilpailu tekoälyn paremmuudesta voi johtaa kolmanteen maailmansotaan tai maailmantalouden kaaokseen. Stephen Hawkingin mukaan tekoäly voi alkaa kehittää ja monistaa itseään, kunnes se syrjäyttää ihmiset.
Historioitsija Yuval Noah Harari pitää epätodennäköisenä, että tietokone syrjäyttäisi ihmisen. Sen sijaan tapahtuu yhdistyminen, eli tulevien vuosisatojen aikana ihmisen nykymuodon syrjäyttää tietokoneen ja ihmisen hybridi.
Kieltämättä hiukan vielä puntti tutisee, mutta toisaalta ehtiikö ilmastonmuutos tuhota meidät ensin...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Teko%C3%A4ly
https://soundcloud.com/jargonmankeli/mista-oikeasti-tekoalyssa-ja-koneoppimisessa-on-kyse
Seitsemän prosenttia suomalaisista työskentelee robottien kanssa
#uutisvahti
https://yle.fi/uutiset/3-11112343
Aina kannattaa maastoutua odottamaan talouden romahdusta, vai mitä? ;)
5. Verkkokauppa ja ostaminen
1. Tulevaisuuden maksutavat ja kauhukuvat
Suomen Rahapaja hahmotti yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa maksamisen tulevaisuutta. Erilaisia maksamiseen vaikuttavia tekijöitä vertailemalla luotiin neljä mahdollista tulevaisuuskuvaa ja määriteltiin maksamisen tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä, sekä luotiin vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia vuoden 2030 tilanteesta. Merkittävin vaikutus maksamisen tulevaisuuteen on yhteiskunnan vakaudella sekä uuden teknologian käyttöönoton vauhdilla.
Neljässä vaihtoehtoisessa tilanteessa päädyttiin hahmotelmaan, joissa kussakin maksaminen tapahtuu eri tavalla: alustapalveluiden aikakausi, M-euro, kansallisvaltioiden nousu ja -minusta niin hämmentävät- cryptovaluutat (mitä niistäkin pitäisi ajatella?)
Alustapalveluiden aikakaudella teknologia on kehittynyt vauhdilla, ja se on omaksuttu käyttöön nopeasti. Suuria alustapalveluita kuten Googlea ja Facebookia säännellään yhä vähemmän, ja niiden tarjoamat maksutavat ovat helppokäyttöisiä ja vaivattomia. Vaikka maksaminen tapahtuukin pääasiassa digitaalisesti, on käteinen vielä käytössä sen rinnalla. Kansalliset valuutat säilyttävät yhä roolinsa, kun alustapalveluissa maksetaan edelleen niillä – joskin digitaalisessa muodossa.
M-eurossa sen sijaan kansallisvaltiot tai taloudelliset liitot ja instituutiot ovat luoneet vaihtoehdoksi omia, läpinäkyvämpiä mobiilimaksamisen alustoja. Tätä kehitystä ajaa huoli siitä, että mobiilimaksamisen alustojen kautta kerättyä dataa saatetaan väärinkäyttää.
Kolmannessa mallissa kansallisvaltioiden rooli nousee nopean muutoksen vastavoimaksi. Tätä tulevaisuudenkuvaa muovaa yhteiskunnallisen vakauden laskeva kehityssuunta. Teknologian kehitys on yhä nopeaa, mutta käyttöön omaksuminen hitaampaa. Ylikansallisia alustapalveluita säädellään vahvasti, luottamuksen takaajina maksuliikenteessä toimivat kansallisvaltion ja keskuspankit. Tiukan sääntelyn ja kansainvälisen yhteistyön puutteessa käteinen on yleisin maksutapa.
Myös cryptovaluuttojen tulevaisuuskuvaa muovaa yhteiskunnallisen epävakauden kasvu. Valtioihin, ylikansallisiin instituutioihin sekä alustapalveluihin ei enää luoteta, ja ihmiset valitsevat maksutavakseen kryptovaluutat, jotka ovat kehittyneet helpommin omaksuttaviksi ja käyttäjäystävällisemmiksi. Sääntely ei pysy kryptovaluuttojen perässä, ja epävakaassa tilanteessa valtioilla ja ylikansallisilla instituutioilla ei juurikaan ole sanavaltaa. Osa ihmisistä kuitenkin säilyttää ja käyttää käteistä joko nostalgiasyistä tai koska eivät voi tai osaa käyttää kryptovaluuttoja.
Kaikkia neljää tulevaisuudenkuvaa yhdistää kysymys siitä, kumpi olisi parempi vaihtoehto. Suomen Rahapajan näkemys on, että monimuotoisuus on koko yhteiskunnalle parempi. Mitä enemmän erilaisia maksutapoja on, sen laajemmalle valta maksamisen toimialalla hajautuu. Samalla eri väestöryhmät saavat mahdollisuuden käyttää itselleen sopivaa maksutapaa ja säilyttää yksityisyyden suojaa.
Itse tunnustan kyllä olevani hyvin perinteinen rahan käyttäjä. Maksan joko kortilla tai käteisellä. Konkreettisen rahan näkeminen ei himmennä rahankäyttöni todellista tilaa. Eikä kaikesta toiminnastani tarvitse jäädä sähköistä jälkeä. (Aina pitää ihmisessä asua pieni anarkisti...) Luottokortilla on helppo huijata itseään oman talouden tilasta. Eksoottisimmillani olen käyttänyt nettiostoksilla PayPal:ä ja vastaanottanut maksuja Mobile Payllä. Tällä hetkellä koen Suomen talouden niin vakaaksi, ettei kannata hätäillä esim. cryptovaluutoista tai mistään muustakaan.
https://www.rahapaja.fi/suomen-rahapaja/blogi/miten-maksamme-vuonna-2030-nelja-pysaytyskuvaa-tulevaisuudesta/
4. Verkkopalvelut ja SEO
1. Digitaalinen palvelukokemus
DNA:n julkaisema raportti vuoden 2019 teknologiatrendeistä on huikaisevaa, mutta ei oikeastaan kovin yllättävää luettavaa. Tekniikan kehitys on kuitenkin ollut tähänkin asti hämmästyttävämpää, kuin olisi osattu ennustaa, eikä minulle tuota vaikeuksia uskoa, että jotakin vieläkin huikeampaa olisi tulossa. Jo nyt 5G etenee ja antaa mahdollisuuksia ties millaisiin ratkaisuihin. IoT-sovellusten (eli kerätyn datan perusteella muodostettu virtuaalimalli fyysisen maailman laitteesta, esineestä tai kokonaisuudesta), toimintaedellytykset paranevat ja kustannukset laskevat, ja kehitys kiihtyy useilla toimialoilla.
Digitaaliset kaksoset ovat IoT:n seuraava askel ja niiden vaikutus ulottuu myös IoTja AI-teknologioihin, joiden käyttömahdollisuudet laajentuvat teollisuuteen ja rakentamiseen. Kerätyn datan perusteella muodostettu virtuaalimalli eli digitaalinen kaksonen, helpottaa kunnossapitoa, suunnittelua ja tuotekehitystä.
Valtioiden välisen kovan luokan tiedustelun ja vakoilun lisääntyminen on tehnyt ihmiset varovaisiksi, ja tietoturva-aukot ovat nykyään laitteissa. Globaalien toimitusketjujen valvonta on vaikeaa, ja hyvin piilotettu troijalainen voi olla sopivassa paikassa pitkään ennen aktivoitumista. Esineiden internet tuo myös verkkoihin uusia laitteita ja uutta liikennettä seulottavaksi. Pilvikokonaisuuden yleistyminen ja hajoaminen yksityisen, julkisen ja hybridipilven kesken on hajottanut palvelut lukuisiin pilviin, ja tämän hallinta on ICT-osastoille uudenlaista, kriittistä pilviosaamista.
Lohkoketjusovelluksia alkaa ilmestyä helpompien sopimusten ja turvallisemman digitaalisen identiteetin kautta. Esimerkiksi Arla tuo toimitusketjunsa läpinäkyväksi Maitoketju-lohkoketjusovelluksella. Mitä sitten taas koneoppimisella oikeasti saadaan tehtyä – ja mitä ei. Missä sovelluskohteissa tekoälystä saadaan konkreettista liiketoimintahyötyä? Isot trendit koneoppimisesta datan hyödyntämiseen ovat tehneet datatieteilijöistä erittäin haluttuja. Yritykset ovat epätoivoisia löytämään edes hieman ohjelmointia osaavan tilastollisen osaajan tai edes hieman datamaailmaan orientoituneen ohjelmoijan.
Millaista maailmaa luomme teknologialla? Usko parempaan huomiseen on saanut kolhuja, kun on nähty, miten teknologian vaikutukset voivat olla demokratian, ihmisoikeuksien, vähemmistöjen ja hyvinvoinnin kannalta myös haitallisia. Teknologia-alalla etsitäänkin nyt merkityksellisyyttä ja digitaalisen tulevaisuuden kehitys joutuu miettimään eettisiä pelisääntöjä. Digitaalinen hyvinvointi laajenee elämäntavaksi, jossa halutaan siirtyä pysyvään, kestävämpään digielämään. Ihmiset etsivät tasapainoa digitaalisen ja analogisen maailman välillä, sekä työtapoja, joissa molempien parhaat puolet saadaan käyttöön. Vastuullisten yritysasiakkaiden vaatimukset alihankintaketjulle heijastuvat myös it-toimittajiin. Akkujen ja elektroniikkakomponenttien harvinaiset maametallit hupenevat ja kierrätys on pakko ottaa jo vakavasti. Ilmastonmuutoksen myötä sähkösyöpöt datakeskukset etsivät uusia keinoja tehokkuuteen
Anturien ja lisätyn älyn myötä työtilat oppivat käyttäjiensä rytmit ja mieltymykset. Automaattisesti käyttäjien ja vuorokaudenajan mukaan säätyvä valaistus, äänimaailma tai lämmitys parantavat viihtyvyyttä. Automaattiset tilavaraukset tai kuvantunnistukseen perustuva pääsynhallinta tuovat tehokkuutta. Uutena trendinä mainittakoon immersiiviset tilat eli käyttäjän virtuaaliseen todellisuuteen upottavat, erittäin realistisen tuntuiset tilat. Kokemuksellisen digitaalisen esittämisen teknologiat esim. museoissa, keräävät ihmiset yhteisen elämyksen äärelle. Virtuaalitodellisuus ei siis välttämättä eristä ihmisiä toisistaan.
Kämmeneen mahtuvan laitteen rajat tulevat vastaan. Kapeamman käytön älylaitteet ovat tulossa. Älykorut -kuten Oura, älyvaatteet tai älykuulokkeet keskittyvät helppokäyttöisyyteen. Käyttäjän data siirretään sitten pilven kautta isompaan laitteeseen. Koneet ja ihmiset tekevät yhä enemmän yhteistyötä. Eksoskeletonit eli ulkoiset tukirangat ovat jo nyt auttamassa tehdastyöntekijöitä painavien asioiden nostamisessa. Toistaiseksi kyse on passiivisista tukirangoista, mutta voimanlähteiden kehittyessä on lähivuosina odotettavissa jo uudenlaisia ihmisen voimaa ja kestävyyttä dramaattisesti lisääviä voimapukuja.
Oliko tässä nyt sitten jotakin yllättävää? Ei. Vaikka toisaalta, kunpa työpaikallani saataisiin ilmastointia nyt ensin vaikka vähän pienemmälle...
http://uutiskirje.dna.fi/res/sibbe/DNA_WP_teknologiatrendit_2019.pdf
Lean Canvas
Ryhmä 7
Lähdimme ryhmämme kanssa kehittämään digitaalista innovaatiota Restis-sovellukseen, joka tarjoaa mahdollisuuden tilata ruokaa sovelluksen kautta ilman jonottamista. Keskityimme jäähallissa tapahtuvaan liiketoimintaan.
Ideoimme sovellukseen lisäosan, jonka avulla asiakas näkee tilauksen kulun helposti ja vaivattomasti. Follow Me! on digitaalinen seuranta, jonka avulla asiakas pystyy seuraamaan tilauksen vastaanottamista ja odotusaikaa. Sovellus kertoo värähtämällä, kun tilaus on valmis. Visuaalisesti Follow Me! on kiekko, joka sisältää myös jääkiekkopelin, jota asiakas voi halutessaan pelata.
Käytimme Lean Canvas-työkalua, joka mahdollistaa tilanteen arvioimisen ja ideoimisen eri näkökulmista.
Photo by Pablo Merchán Montes on Unsplash
Asiakassegmenteiksi valikoituivat jääkiekkofanit, opiskelijat sekä lapsiperheet. Pääsegmentteinä ovat 20-35- vuotiaat jääkiekkofanit helposti uusia puhelinsovelluksia omaksuvina digiajan kasvatteina. He seuraavat SM-liigaa, ja käyvät jäähallilla katsomassa lempijoukkueensa otteluita.
Toisena tulevat perheet, joissa on 6-17- vuotiaita lapsia. Ruuan tilaaminen sovelluksella omalle istumapaikalle on kätevämpää kuin ruuhkassa jonottaminen.
Kolmantena on nuoret diginatiivit opiskelijat, jotka käyttävät uusia sovelluksia ja kynnys käyttöönottoon on matala. Opiskelijabudjetilla eläessä bonukset ja tarjoukset houkuttelevat jäähallien korkeahkossa hinnoittelussa. Opiskelijat ottavat luultavasti sovelluksen ensimmäiseksi käyttöönsä, ja käyttö laajenee nopeasti.
Haasteena oli saada sovellukselle lisää käyttäjiä digitaalisen innovaation avulla.
Ratkaisuna sovellukseen lisätään käyttäjäystävällinen digitaalinen seurantakiekko, jonka avulla tilauksen eri vaiheet informoidaan asiakkaalle. Digitaalinen seuranta kertoo tilauksen vastaanottamisen, tilauksen odotusajan ja tilauksen valmistumisen.
Ulkoasusta tehdään moderni ja helppokäyttöinen. Sovellukseen lisätään suosikit- ja alasvetovalikko. Imagossa keskitytään jääkiekkoon ja sponsoroidaan juniorityötä. Lisänäkyvyyttä hankitaan hyväntekeväisyystapahtumista ja yhteistyöyritysten avulla. Valikoimaan lisätään enemmän sopimusravintoloita ja huomioidaan myös vegaanit.
Innovaatiomme arvolupaus keskittyy asiakkaan pitämiseen ajan tasalla tilauksen kulusta. Tilausta on helppo seurata visuaalisesti selkeästä näkymästä.
Hyvä slogan kiinnittää huomiota, ja antaa kuvan palveluratkaisusta. Restis tarjoaa laajan valikoiman ravintoloita mobiiliapplikaatiossa ja hoitaa jonotuksen puolestasi. Muina etuina mainittakoon alekupongit. Asiakkaan hyöty tiivistettynä: “Ravintolat käden ulottuvilla, hoidamme jonottamisen puolestasi –jotta sinä voit keskittyä olennaiseen”
Restikselle sopivia somekanavia ovat Instagram ja Facebook, koska käyttäjäkunta on jo siellä valmiiksi. Sisältömarkkinointia tehdään aktiivisesti videoina ja kyselyinä. Instagramin Stories-ominaisuus on tehokas tiedonvälittäjä ja liikuttaja yrityksen varsinaisille palvelusivuille. Näitä kanavia on myös helppo yhdistellä.
Jäähallien näytöt sekä nettisuosittelut, esimerkiksi TripAdvisor ovat ihmisten tehokkaita liikuttajia. Restiksen palvelujen ollessa keskiössä jäähalleissa, on suotavaa, että sovelluksesta löytyy tietoa sieltä, missä potentiaaliset asiakkaat ovat.
Tulovirrat kasvavat sitä mukaa, kun käyttäjiä saadaan lisää, ja ihmisten vakuuttuessa sovelluksen ylivoimaisuudesta kasvaa asiakkaan keskiostos. Kustannusrakenteessa applikaatioon tehdyt panostukset maksavat itsensä takaisin palvelun tehostumisena.
Tärkeimmät mittarit ovat tulojen lisäksi applikaation latausten ja kirjautumisten lukumäärä, tilausten ja niiden uusimisprosentin määrä sekä keskiostos. Tilauksen loppuun voi lisätä palautelomakkeen, tai yksinkertaisen hymynaamavalikon, jossa asiakas arvioi onnistumista.
Digitaalinen seuranta antaa kilpailuetua, koska asiakas tuntee tilauksen olevan hyvissä käsissä, ja sivun mielenkiintoinen ulkoasu lisää keskustelua myös muiden asiakkaiden kanssa. Seuranta lisää asiakastyytyväisyyttä ja ostojen toistuvuutta.
Restikselle kilpailuetuna on myös se, ettei jäähalleissa ole tarjolla vastaavaa palvelua, hallin ulkopuolella löytyy kyllä kilpailua. Sovellus säästää aikaa, jolloin ruoan jonottaminen ja applikaation käyttämättä jättäminen ei ole kilpaileva tekijä. Restis vahvistaa kilpailuetuaan olemalla monipuolinen, ainoa ja paras toimija jäähalleissa, jotka luovat yhteisöjä ja yhteisöllistä toimintaa.
3. Mobiilisovellukset ja some
5. Yhteisömanageri
Suomeen on syntynyt uusi ammattikunta. Todelliselta superihmiseltä kuulostava Community Manager eli yhteisömanageri. Heitä on Suomessa vielä vähän, mutta he saattavat työskennellä viestinnän tai somen parissa muilla titteleillä, kuten yhteisöpäällikkö, verkkovastaava, viestintäsuunnittelija, digimarkkinoija, sisältöspesialisti, sosiaalisen median asiantuntija, tai nettikätilö. Okei, nyt kuulostaa jo tutummalta vai mitä?
Toimenkuva on vasta muotoutumassa, joten yhteisömanagerin tulee olla avoin oppimaan uutta. Hänellä tulee olla hyvät sosiaaliset ja viestinnälliset taidot, sekä sosiaalisen median ja teknisten välineiden hallinta. Hän luo omasta työstään omanlaisensa tuotteen, palvelun, yrityksen, yhdistyksen, hankkeen tai vapaaehtoistoiminnan ympärille.
Kyseinen yli-ihminen huolehtii yhteisöstä vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa. Hän seuraa erilaisia tietovirtoja, järjestää tapahtumia, tiedottaa, rakentaa verkostoja, koordinoi ja joukkoistaa. Hän luo ja yhdistelee sisältöjä uudella tavalla sekä itsenäisesti että yhdessä asiakkaiden tai muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa.
Yhteisömanagerin tärkeimmät ominaisuudet ovat sosiaalisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus. Kyky kuunnella ja ymmärtää yhteisön jäseniä ja keskustella heidän kielellään. Yhteisömanageri osaa kerätä tietoa, palautetta ja mielipiteitä yhteisön jäseniltä sekä koostaa näistä sanoman, jota viedä eteenpäin. Hän ymmärtää maailman menoa ja seuraa paitsi oman alansa uutisia, ymmärtää uutisen merkityksen yhteisölle ja osata hyödyntää sitä. Hyvä yleissivistys ja ymmärrys ympäröivästä maailmasta on yksi yhteisömanagerin tärkeimmistä ominaisuuksista.
Passiivinen yhteisö, missä ei tapahdu mitään on tylsä. Kukaan ei reagoi, kommentoi, kysy, tai vastaa. Usein yritysten sosiaalisen median kanavissa julkaistaan kyllä sisältöä, mutta kukaan ei reagoi siihen millään tavalla. Heittäytymiskyvystä ja rohkeudesta ei ole koskaan haittaa, mutta yhteisömanagerin hommissa ne ovat erityisen tärkeitä. Uudet ideat, sisältökonseptit ja keskustelunavaukset vaativat uskallusta. Jos yhteisömanageri ei ole innostunut ja rohkea, harvemmin myöskään yhteisön jäsenet jaksavat sitä olla. Lisäksi sosiaalisessa mediassa yleisön reaktio on välitön ja suora, ja yhteisömanagerilla pitää olla paitsi pokkaa kokeilla uutta, myös pokkaa ottaa palaute vastaan – ja kehittää tekemistä sen perusteella.
Ja nyt vetäkää henkeä! Minä nimittäin unohdin jo tuosta puolesta välistä alkaen hengittää.
https://www.yrittajat.fi/uutiset/609377-yksinyrittaja-johanna-janhonen-tyokseen-yhteison-asialla#59d745ca
https://kinda.fi/posts/uusi-ammattikunta-yhteisomanagerit/
https://grapevine.fi/millainen-hyva-yhteisomanageri-yhteisomanagerointi/
En ole ikinä kuullutkaan tämmöisestä. Vaikuttaa kätevältä, ja sen voisi voittaa... Tai sitten vain käyn ostamassa kaupasta. Näin meihin vaikutetaan! ;)
Digitaalinen markkinointi ja sisällöt
2. Inbound-markkinointi
Ennen kaikki oli paremmin! Paitsi ettei ollut. En nyt kuitenkaan ajatellut kirjoittaa hammaslääketieteen historiasta vaan markkinointista. Kuinka meitä onkaan kiusattu perinteisellä mainosjakelulla, tv-mainoksilla ja ah, niin ärsyttävät puhelinmyyjät kauppasivat kaikenlaista lehtitilauksista kalsareihin. Johtoajatuksena oli työntää markkinointiviestiä kuluttajalle maksetun median kanavissa niin kauan, että saavutetaan tarpeeksi toistoa, jolloin varmistetaan kuluttajan aktivoituminen. Tämä on siis sitä mainostajalähtöistä outbound-markkinointia, joka lienee kuitenkin vielä on terminä hyvä mainita.
Tänä päivänä valta on siirtynyt kuluttajille (siis MEILLE). Tarpeemme ja käyttäytymisemme ovat muuttuneet. Etsimme itse verkosta tietoa tai ratkaisua johonkin tiettyyn ongelmaan, ja hakeudumme lisäarvoa tuottavien sisältöjen kautta yrityksen luokse omasta halustamme. Tätä kutsutaan Inbound-markkinoinniksi ja siinä vastataan nykyajan ihmisen tarpeeseen etsiä tietoa, kuluttaa ja ostaa verkossa -silloin kun heille sattuu sopimaan. Jos siis tarvitsen vaikkapa uuden ripsivärin, niin nettiinhän minä menen. Tietysti täytyy googlata ”paras ripsiväri”. Sitä myötä luultavasti päädyn jonkun linkin kautta myös johonkin, josta sen voi tilata. Voin ostaa sen siis vaikka keskellä yötä, jos nyt ei jaksa raahautua ihan ulos asti ja kauppaan hakemaan. Siinä samalla olen luultavasti tutustunut jo pariin muuhunkin meikkituotteeseen ja ja ja...
Hyvä asiasisältö saa meidät markkinoijan vaikutuspiiriin. Blogikirjoitukset, uutiskirjeet, sosiaalisen median viestit, podcastit, webinaarit ja videot, kaikkien näiden tavoite on, että kiinnostumme yrityksestä sisältöjen kautta ja siinä samalla annamme luvan lähestyä meitä myöhemminkin. Ongelmiamme hyvän sisällön avulla ratkomalla, kasvaa myös luottamus ja meistä saa todennäköisimmin uusia asiakkaita.
Sisällön toimivuus riippuu tietysti kohderyhmästä. Itse en esimerkiksi ole kiinnostunut lapsiperheille suunnatusta sisällöstä, mutta olen sellaistakin jäänyt seuraamaan, kun sisältö on sattunut olemaan riittävän kiinnostavasti toteutettua. Laadukkaiden sisältöjen avulla verkkosivujen näkyvyys paranee, ja yhä useampi potentiaalinen asiakas löytää yrityksen sivuille.
Inbound-markkinointi ei keskity vain potentiaalisten asiakkaiden houkuttelemiseen vaan ohjaa meitä sitoutumaan, ja luo yhteyden kuluttajan ja markkinoijan välille kuuntemalla ja kehittämällä markkinoinnin sisältöjä ja toimenpiteitä. Aina ostoprosesissa eteneminen ei suju suoraviivaisesti, vaan se voi kestää pidempään. Minuakin kaihertaa tällä hetkellä muutaman viikon takainen Facebookissa vilahtanut blogikirjoitus Ranskan myydyimmistä kosmetiikkatuotteista. Taidankin vielä vilkaista sitä uudestaan... Mutta eipä tarvitse myöskään turhaan käyttää energiaa kuluttajiin, jotka eivät ole tarjonnasta kiinnostuneita ja säästymme häiritsevältä markkinoinnilta (teidän muiden ei siis välttämättä tarvitse käydä vilkaisemassa samaista blogia).
https://www.salescommunications.fi/blog/mita-on-inbound-markkinointi
https://matter.fi/mita-on-inbound-markkinointi/
Siinäpä nykyaikaa! Visuaalisesti hyvin toteutettu mainos Instagramissa ja online-koulutus.
Aika "kökkö" mainos näinkin isolta firmalta... 😬
Digitalisaatio ja digitalous
2. Digibarometri www.digibarometri.fi
Vuodesta 2014 alkaen julkaistut digibarometrit kertovat kansakunnan digitaalisesta tilasta ja mittaavat digitaalisuuden hyödyntämistä ja siinä tapahtuneita muutoksia suhteessa muihin maihin. Digibarometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksiä, käyttöä ja vaikutuksia yrityksissä, yksityisillä kansalaisilla ja julkisella sektorilla. Vuoden 2019 barometrissa voidaan havaita Suomen nousu vertailun kärkisijoille pikaisen heräämisen jälkeen. 2016 olimme digitalisaation ykkösmaa, mutta tällä hetkellä olemme jäämässä jälkeen verrokkimaista.
Suomi on toki edelleen listalla kolmantena, kuten viime vuonnakin, ja muutoinkin tasaisen varmasti olemme kuuden vuoden ajan pysyneet kolmen kärjessä. Yhtenä syynä sijoituksen laskuun voisi kenties ajatella olevan tekoäly hypen laantumisen. Mutta mikäpä tässä silti ollessa, uusia innovaatioita odotellassa!
Tanska on harpannut kuudennelta sijalta toiseksi ja Norja pudonnut kärkipaikalta viidenneksi. Tanska on tehnyt aitoja parannuksia vaikutuksissa kansalaisiin ja yrityksiin, ja mahdollista mittavirhettä edellisen vuoden tuloksissa myös epäillään. Ruotsi on sijalla kuusi. Kehitystyöhön ei ole panostettu enää niin voimallisesti, kuin takavuosina.
Yhdysvallat edustaa tämän hetken digitaalisuuden huippua, johtuen yritysten merkittävistä panostuksista digitaalisaatioon. Sen lisäksi ainoastaan Alankomaat löytyy neljänneltä sijalta. Muutoin voidaankin sanoa Pohjoismaiden olevan digitaalisuuden huippumaita! Kuten oheisesta liitteestä voidaan todeta, erot kuuden kärjessä ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, jos vaikka verrataan EU-maa Italiaan, joka pitää perää Brasilian kanssa vielä Intian ja Venäjänkin jälkeen. Sanoisin, että jo pelkästään kuuden kärkeen kuuluminen kertoo digitaalisuuden olevan huippua.
Suomea tarkemmin analysoitaessa voidaan mainita Suomen parhaiten menestyneen digitalisaation edellytyksissä. Käytössä ja vaikutuksissa sijoitumme heikommin. Jotta tulevaisuudessa pysyisimme edelleen kärkimaiden joukossa, edellyttää se Suomen julkisilta toimijoilta aktiivisempaa roolia digitaalistenpalveluiden kehittämisessä. Esim. sähköisessä viranomaisasioinnissa. Sen tueksi tarvitaan myös laskentakapasiteetin ja energia riittävyyden turvaamista. Datacentereiden sähkönkulutus on tällä hetkellä n. 2% maailman sähköstä. Datan määrän, vaihdannan ja analytiikan odotetaan kasvavan huimasti tulevien vuosien aikana. Miten käy sähköntarpeen, kun siirrymme pilvipalveluihin, esineiden internetiin ja 5G tiedonsiirtoon? Entä miten liikenteen tekoälyinnovaatiot ja kyberturvallisuus vaikuttavat?
MyStockmann. Löydättekö siitä jotakin lisäarvoa? 🤔
Moderni toimisto. ❤️