An Adventure To The World of Digital Business @merriblr-blog - Tumblr Blog

Mitä opimme digitaalisesta liiketoiminnasta? (Ryhmä 6)

Matka digitaalisen liiketoiminnan maailmaan on tullut siihen pisteeseen, että on aika kasata matkan varrelta löydetyt mietteet ja ajatukset yhteen tiiviiseen pakettiin. Mitä kaikkea tarttui mukaan, mitkä asiat yllättivät ja mikä oli kaikkein mielenkiintoisinta? Eiköhän lähdetä selvittämään!

Ylitsevyöryvä tietotulva kurssin alussa oli ensikosketuksena hieman hämmentävä. Pian aihe kuitenkin alkoi selkeytyä, ja yksimielisesti ryhmämme koki yllättäväksi sen, kuinka huomaamattoman nopeasti digitaalisuus on loppupeleissä hivuttautunut arkeemme ja sen kautta myös liike-elämään tärkeäksi osaksi jokapäiväistä toimintaa. Vaikka moni digitaalisuuteen liittyvä asia tuntuu nyt täysin normaalilta, niin kymmenisen vuotta taaksepäin mietittäessä asiat olivat kuitenkin aika lailla erilaisella tasolla. Samalla tavoin koimme mielenkiintoiseksi ajatukset ja tutkimukset siitä, mitä kaikkea digitaalisuus tulevaisuudessa tulee mahdollistamaan; mitkä liiketoiminnan alueet digitalisoituvat ja automatisoituvat kokonaan ja millaiseksi digitaalisuus muuttaa esimerksiksi ostostelukulttuurin, palveluliiketoiminnan tai jopa yritysten liiketoimintamallin?

Ryhmämme mielestä tunneilla tehdyt pienet esitelmät sekä oma blogi olivat mainio tapa tutustua digitaalisiin työkaluihin sekä yleisesti digitaalisuuteen liiketoiminnassa. Digitaalisuuden suuret trendit, kuten tulevaisuutta mullistavat tekoäly, VR ja AR, sekä Googlen tarkastelu jäivät erityisesti mieleen. Ryhmätöiden ja blogien avulla näihinkin aiheisiin päästiin tutustumaan, ja jokaiselle löytyi aina jotakin uutta tai ainakin omastaan poikkeavaa näkökantaa aiheisiin liittyen.

Liiketoiminnan kehittyminen kohti entistä digitaalistuneempaa muotoa tuo mukanaan helppoutta, nopeutta ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Mobiilimaksamisen yleistyminen ja tuominen jokaisen ulottuville tuo samalla turvaa, että helpotusta maksamiseen. Samalla se vähentää muovisten korttien tarvetta. Verkkokauppojen yleistyminen ja tuotteiden toimittaminen, sekä näiden kehittyminen myöhemmin tuovat kaivattua ympäristöystävällisyyttä yhteiskuntaan. Yhdestä ryhmämme blogikirjoituksesta kävi ilmi, että samalla kun kaikki toiminta siirtyy verkkoon ja mobiiliin, ihmiset kaipaavat kuitenkin myös perinteisiä kivijalkakauppoja. Digitaalisuus ei kuitenkaan tuo mukanaan ainoastaan helpotusta, vaan se haastaa yrityksiä ylläpitämään jatkuvaa ja nopeaa kehitystä sekä muuttamaan perinteistä liiketoimintamalliaan, lisää kilpailua ja jopa tiputtaa jälkeen jääneitä yrityksiä kokonaan pois markkinoilta.

Tutustuminen digitalisaatioon liiketoiminnassa auttoi ryhmäämme näkemään hieman tavallisen tallaajan ja liiketoimintamaailman välisen verhon taakse. Oli esimerkiksi jännittävää huomata, kuinka pelillistäminen toimii ja kuinka paljon sitä tänä päivänä käytetään lähes kaikkialla. Samoin esimerkiksi verkkosivujen tarkastelu kriittisellä silmällä laittoi huomaamaan, kuinka erityyppisiä erilaisten liiketoiminnan edustajien verkkosivut ja some-kanavat ovatkaan: myydäänkö sivustolla jotain ja kuinka se vaikuttaa sivuston asetteluun, onko sivu enemmänkin yrityksen esittely sivu, jossa käytetään houkuttelevia kuvia ja mielikuvamarkkinointia, vai onko se jotain aivan muuta. Myös verkkosivuihin liittyvä hakukoneoptimointi oli kiinnostava tutustumisen kohde.

Koimme yleisesti kurssin aiheet mielenkiintoisiksi ja usein tutuistakin aiheista löytyi aina jokin uusi näkökulma tai tapa ajatella. Vaikkakin olemme sitä sukupolvea, joka on kasvanut ja kehittynyt digitaalisuuden kanssa yhtä matkaa, kurssilta löytyneistä näkökulmista ja tiedoista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Piakkoin mekin varmasti siirrymme töihin yrityksiin, jotka ovat digitalisaation tuomassa myllerryksessä, ja ehkä silloin ymmärrämme paremmin erilaisiin päätöksiin ja valintoihin päätymistä. Niinkuin digitaalisuuskin on jatkuvaa kehittymistä, niin tästä on meidänkin hyvä jatkaa omaa matkaamme digitaalisuuden parissa.

#digitalisaatio

Immersiivinen ostamisympäristö

Miltä kuulostaisi, jos voisit käydä ostoksilla virtuaalilasit päässäsi kotimatkalla, ja ostokset tulisivat perille kotiin samalla kun saavut sinne itse? Tällä hetkellä virtuaalinen ja lisätty todellisuus ovat tulleet tutuiksi pitkälti pelien muodossa ja erityisesti viihdeteollisuus kehittää omia virtuaalilasejaan ja -kamppeitaan kovaa vauhtia. Kokonaisuudessaan tarjolla oleva virtuaalinen maailma on vielä melkolailla alkeistasoa, mutta tekniikan kehitys tuo koko ajan parempia ja kevyempiä ratkaisuja ja mahdollisuuksia virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden toteuttamiseen ja hyödyntämiseen. Onkin hyvin mielenkiintoista ajatella, miltä arkemme näyttää vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua. Viihteen ja monen muun alueen lisäksi VR ja AR voivat tulevaisuudessa avata ovia myös aivan uudenlaiseen kaupankäynnin maailmaan, ja tätä puolta aionkin tarkastella tämän kertaisessa blogipostauksessani.

Jos ensin tutustuttaisiin hieman näihin kahteen termiin, eli virtuaaliseen todellisuuteen ja lisättyyn todellisuuteen. Virtuaalinen todellisuus, virtual reality eli lyhyesti VR, on siis käyttäjän näkökentän ympärille luotu toinen todellisuus. Luonnollisesti virtuaalitodellisuus tarvitsee toimiakseen siihen suunnitellut lasit, joiden avulla saadaan luotua rikkoutumaton ja todentuntuinen näkymä näkökentän ympärille. Kuvan lisäksi myös äänillä, ja tulevaisuudessa monilla muilla aistimuksilla, on tärkeä rooli virtuaalisen todellisuuden Monet ovatkin varmasti jo kokeilleet jotain tämän hetken tunnetuimmista VR-laitteista.

Lisätty todellisuus, augmented reality eli AR, tarkoittaa elävään kuvaan lisättyjä kerroksia. Hyvä esimerkki tästä on Pokémon Go, jossa pokemonit näkyvät älypuhelimen ruudulla todellisessa ympäristössä. Tällä hetkellä hyödynnetään pitkälti puhelinten näytöillä, mutta tulevaisuudessa kevyiden VR laitteiden ansiosta lisätyllä todellisuudella on varmasti suuri osa arkeamme.

Jo nyt ruoka ostokset voi tehdä nettikaupassa ja käydä noutamassa töiden jälkeen kaupan noutopisteeltä. Samoin ostokset voi tilata kotiinkuljetuksella suoraan kotiin, ja kehitteillä onkin ollut jo lämpösäädettäviä postilaatikoita, joihin kuljettaja voi jättää tilatut ostokset odottamaan huoletta. Mutta miten virtuaalinen ja lisätty todellisuus voisivat tuoda lisää arjen helppoutta ja ehkä jopa muuttaa ostosteluamme ekologisemmaksi? Kuvittele, jos kaupassa käynti tapahtuisi VR lasien kautta: keräisit virtuaalisesti ostokset koriin virtuaalikaupassa, ja ostokset toimitettaisiin suoraan kotiisi. Voisit tehdä tämän missä vain ja milloin vain. Nykyisen mallin mukaan tuotteita ei tarvitsisi kuljettaa ensin tehtaalta kauppojen välivarastoille ja sieltä kaupalle, ottaen huomioon siihen vielä asiakkaan omalla autolla tekemä edestakainen matkan kaupan ja kodin välillä. Riittäisi, että tavara saapuu välivarastolle, josta kuljetus asiakkaalle voitaisin suorittaa. (Arjen teknologiat)

Lisättyä todellisuutta voi olla helpompi hyödyntää, pienemmissä määrin tosin, jo ennen kunnollisen ja käyttäjäystävällisemmän VR:n tuloa. Kaupoissa ja kauppakeskuksissa informaatiota voitaisiin lisätä digitaalisessa muodossa kauppojen ja tuotteiden yhteyteen AR:n avulla. Olisi aika mukavan kuuloista, jos tuotteista voisi saada lisätietoa suoraan kännykän ruudulta tuotetta kuvattaessa. Tai miten helppoa olisikaan valita juuri sopivia koruja, kelloja, vaatteita tai jopa huonekaluja verkkokaupoista, jos niitä voisi sovittaa ja tarkastella virtuaalisesti ennen ostamista!

VR ja AR tulevat tulevaisuudessa mullistamaan kaupankäynnin aivan uudelle tasolle. Ennen niiden tuloa tavallisten ihmisten arkeen, täytyy laitteiden kuitenkin kehittyä astetta kevyemmiksi ja helpommiksi kuin mitä ne nyt ovat. Itse kuvittelin kirjoitellessani päähäni isot VR lasit, juuri sellaiset mitä ne tällä hetkellä ovat. Ei kuulosta kyllä kovin mukavalta, jos kyseessä olisi jokapäiväinen toiminta. Mutta entä sitten, kun VR ja AR saadaan silmälaseihin? Lisätty todellisuus näkyy joka paikassa, tuotteiden infotiedot ja verkkokaupan vaatteiden sovitukset tapahtuvat suoraan silmien edessä. Ja ruokaostokset siinä samalla. Tätä tulevaisuudelta odotetaan ja sitä kohti kehitys on tällä hetkellä suuntaamassa.

Lähteet:

Tieteen Kuvalehti

Yle

Kauppalehti

Suosituimmat verkkopalvelut

Tämän hetken suosituimpien verkkopalveluiden kolmen kärki: Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Yle Uutiset ja ajankohtaiset. Suosituimman verkkopalvelun kuukausitavoittavuus on kolme ja puoli miljoonaa suomalaista, kun internetin käyttäjiä on pyöristettynä 4,6 miljoonaa suomalaista. (fiam.fi) Aika moni suomalainen siis vierailee Ilta-Sanomilla joka kuukausi, mutta miksi? Tällä kertaa tarkastelen kahden erityyppisen verkkopalvelun sivustoja muun muassa toiminnallisuuksien, käytettävyyden ja sisältöjen näkökulmasta, ja toivon mukaan näiden pohjalta saan luotua jonkin asteisen kuvan siitä, minkä vuoksi jotkin palvelut nousevat toisia helpommin suosittujen sivustojen listoille.

Tarkkailuun valitsin luonnollisesti listaykkösen, eli Ilta-Sanomat. Ilta-Sanomien kaveriksi otin TOP kymppiin listautuvan Tori.fi:n, sillä se poikkeaa luonteeltaan uutissivustosta ja tuo tarkasteluun hyviä näkökulmia siitä, millaisiin ominaisuuksiin erityyppisillä sivustoilla kannattaa keskittyä toivotun käyttökokemuksen saavuttamiseksi.

Ilta-Sanomien sivujen käyttäjät hakevat ehdottomasti sisältöä. Runsaasti sisältöä. Ja sitähän tämä verkkopalvelu tarjoaa; räväköitä otsikoita, ajakohtaisia, houkuttelevia ja tuoreita juttuja sekä roppakaupalla lukemista melkeinpä mistä kategoriasta vain. Isosti pinnalla olevat ajankohtaiset aiheet ja tuoreimmat jutut löytyvät heti etusivulta sivustolle saavuttaessa. Sivun reunasta voi heti katsoa, mitkä ovat olleet luetuimpia juttuja nyt, päivän tai viikon aikana. Myös juttujen etsiminen on tehty helpoksi. Vapaan hakukentän lisäksi sivuston ylälaidassa on otsikoitu kategorioittain sisältöä, josta voi helposti ja nopeasti tehdä hakuja itseään kiinnostavien aiheiden pariin. Esimerkiksi urheiluun liittyviä lööppejä etsittäessä ”Urheilu” otsikon alle aukeaa alakategorioihin lajiteltu lista, johon on eritelty selkeästi suosituimmat alueet, kuten ”Jalkapallo” ja ”Jääkiekko”, ja näiden alle vielä tarkennetusti eri liigoja sekä joitakin tunnettuja joukkueita, joihin liittyen uutisia löytyy. Katsoin huvikseni, mitä ”Autot” -kategoriassa on tarjolla. Uutisia voi etsiä automerkin perusteella. Olin hieman yllättynyt, mitä ihmettä yhteen automerkkiin liittyen voi oikein löytyä? Klikkasin Audia ja eteeni aukesi audimiehen oma ulottuvuus täynnä, no, Audiin liittyviä uutisia ja juttuja. Toisaalta en ylläty, miksi Ilta-Sanomien verkkopalvelu on listan kärjessä; täällähän on kaikkea kaikille.

Ilta-Sanomat toimii myös kännykässä moitteetta. Juttujen lukeminen on siis helppoa myös bussimatkalla, ruokatauolla tai oikeastaan missä vain ja milloin vain nettiyhteyden ollessa saatavilla (luonnollisesti siis kaikkialla). Jakaminen Facebookiin, Twitteriin, ja mobiililla myös Whatsappiin ja Messengeriin, onnistuu klikkauksella, sekä oman kommentin aiheeseen liittyen voi jättää uutisen jälkeen, ja näin liittyä kuumaan keskusteluun aiheen ympärillä. Toiminta ja seikkailu sivustolla on tehty helpoksi ja se tarjoaa käyttäjälleen runsaasti kiinnostusta herättävää, ilmaista sisältöä, sekä mahdollisuuden osallistua omilla mielipiteillään ajankohtaiseen keskusteluun.

Siirrytäänpä viihdeuutisten maailmasta myynnin ja ostamisen pariin. Torin etusivu on melko hillitty ja asiallinen. Helppo, nopea ja yksinkertainen kauppapaikka tavallisille ihmisille. Torin käyttäjille onkin tärkeää selkeä, mutta monipuolinen hakutyökalu, joka löytyy heti ensimmäisenä etusivulta. Sivun yläkulmassa on myös tärkeä ja helposti huomattava ”Jätä ilmoitus” painike, joka pysyy näkyvissä kokoajan sivustoa selatessa. Yleiskuva miellyttää ainakin omaa silmääni, ja pidän sivustolla liikkumista helppona ja yksinkertaisena. Hakutyökalun yhteydessä on jo painikkeet suosituimmille hauille, joista löytyy muun muassa autot ja asunnot. Kategorioita ja alakategorioita on paljon, jolloin tietyn asian etsiminen helpottuu. Hakujen suodattaminen onnistuu yksikertaisesti ensin maakunnittain, jonka jälkeen voi vielä valita tarkan kunnan, josta haluamaansa etsii. Käyttäjä pystyy valitsemaan (hausta riippuen, mitä suodattimia löytyy) etsiikö myytäviä, vuokrattavia vai annettavia asioita, vai kenties ostamaan tai vuokraamaan kiinnostuneiden jättämiä ilmoituksia. Hakukone näyttää automaattisesti tuoreimman ilmoituksen, mutta listan voi järjestää painikkeesta myös hinnan perusteella. Ilmoituksen pystyy jättämään sivustolle ilmaiseksi, mutta pidempiaikaista näkyvyyttä listan kärkipaikoille pystyy ilmoitusta tehdessään ostamaan. Näiden seikkojen lisäksi on myös tärkeää, että tämän tyyppisellä myyntisivustolla on paljon käyttäjiä ja hyvä maine; tavara liikkuu ja myyjät ovat yleisesti luotettavia.

Vaikka Ilta-Sanomat ja Tori ovat luonteeltaan hyvin erilaisia verkkopalveluita, molemmissa hyvä käytettävyys on tärkeä seikka. Ilta-Sanomissa puolestaan runsaalla sisällöllä on merkistystä, kun taas Torissa toiminnallisuudet ovat sujuvan käytön puolesta arvostetumpia.

Lähteet:

FIAM

TNS

Ilta-Sanomat

Tori

vilmaww

Lean Canvas

Lean Canvas on pohja, jota käytetään vision jalostamiseen. Tässä prosessissa lähestytään olemassa olevaa visiota erilaisista näkökulmista, pyrkimyksenä on kiteyttää innovaatiosuunnitelma visuaaliseen formaattiin.

Ensimmäisenä mietimme, kenelle innovaatiomme on pääasiassa suunnattu. Päädyimme siihen, että pääkohderyhmänämme ovat nuoret ja nuoret työttömät. Pääkohderyhmämme kohtaa erilaisia haasteita työnhaussa, joita saattavat aiheuttaa esimerkiksi vähäinen työkokemus, omien vahvuuksien tunnistaminen ja taidoille sopivan työpaikan löytäminen. Haluamme auttaa työnhakijoita erottumaan anonyymisti ja tähän innovaatiomme tarjoaa ratkaisun. Yhdistämällä anonyymin työnhakijan vahvuuksia tarjolla olevien työpaikkojen tarpeisiin, työntekijän todellinen potentiaali pääsee esille heti työnhakuprosessin alussa, eivätkä demografiset tekijät tuota heti ensikättelyssä hylkäävää päätöstä. Lisäksi pelillistetty ympäristö tekee nuorille työnhausta mielekästä. Yrityksen näkökulmasta rekrytointiprosessi puolestaan nopeutuu ja potentiaalisen työntekijän löytäminen helpottuu.

Arvolupauksenamme on luoda syrjimätön ja helppokäyttöinen sovellus työnhakuun. Lopputuotteena on työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamispaikka, jossa työnhaku on hauskaa.

Uuden asiakkaat löytävät tiensä sovelluksen pariin työvoimatoimiston ja somen kanavien kautta. Lisäksi sovellus on esillä aiheeseen liittyvillä messuilla ja erilaisen sponsorieiden yhteydessä. Kanavien kautta on selkeät yhteydet yrityksen omille verkkosivuille, josta asiakkaat saavat lisätietoa sovelluksesta.

Seuratakseen liiketoiminnan kasvua ja ajankohtaista tilannetta yrityksen tulee seurata muun muassa sovelluksen lataajien ja rekisteröityneiden käyttäjien määriä. Sovelluksen sisällä olisi hyvä pitää mahdollisuutta palautteelle ja sovelluksen arvostelulle, sekä seurata arvostelua myös Play-kaupassa ja App Storessa. Tarjolla olevien työpaikkojen määrät toimivat myös hyvänä mittarina, sillä monipuolinen tarjonta pitää liiketoiminnan aktiivisena.

Kulurakenteen tarkastelu on aina tärkeää innovaation kiteyttämisessä. Oman innovaatiomme keskeisimpiin kulurakenteisiin kuuluu ehdottomasti pelillistetyn ympäriston koodaus sekä visuaalinen suunnittelu ja toteutus. Alun pilotointi vie myös osansa rahapussista. Lisäksi esimerkiksi testien kehitykseen ja tuottamiseen sekä markkinointiin kuluu jatkuvasti yrityksen varoja ja ylläpito- sekä sovelluksen päivityskustannukset ovat pysyviä kuluja myös jatkossa.

Kassavirrat syntyvät erilaisista sovelluksen sisäisistä toiminnoista. Käyttäjät maksavat lisätoiminnollisuuksista ja yritykset ostavat mainostilaa näkyville sovellukseen. Myös sponsorit ja erilaiset kumppanit kasvattavat kassavirtaa.

Etulyöntiasemana innovaatiossamme on sen sitoutettavuus, joka syntyy pelillistämisen ansiosta. Se myös mahdollistaa uuden tavan hakea töitä, jonka koemme suurena hyötynä etulyöntiaseman saavuttamisessa. Erilaisten kohderyhmien huomiointi on myös suuri etu. Digitaalisuus on tämän hetken ja tulevaisuuden megatrendi, jota innovaatiomme hyödyntää.

Koemme, että Lean Canvas hyödytti ryhmäämme selkeyttämään innovaatiotamme entisestään.

Pelillistäminen

Pelillistäminen. Siinäpä vasta sana, joka kyllä kertoo heti mitä sillä tarkoitetaan, mutta pitää kuitenkin lukea kolmeen kertaan huomatakseen kirjoittaneensa sen väärin. Niin moneen pellilistämiseen kuin pellistämiseenkin törmäsin internetin ihmeellisessä maailmassa, myös selityksiä ja esimerkkejä käsitteelle tuntui löytyvän runsaasti aina hieman toisistaan poiketen ja pistäen oman pääkoneistoni raksuttamaan. Yhteenvetona kaikesta löytämästäni tiedosta määrittelisin pelillistämisen yksinkertaisesti pelimekaniikoiden ja pelimäisten elementtien tuomiseksi erilaisiin prosesseihin.

Ajattelin ennen pelillistämiseen tutustumista, että käsite tarkoittaa pitkälti pelien ja pelaamisen tuomista käyttämiimme ympäristoihin ja toimintoihin. Todellisuudessa kyse ei ole kuitenkaan itse pelaamisesta, vaan ihmisen luontaisen palkitsemisjärjestelmän hyödyntämisestä. Pelillistämisessä ”jonkin prosessin tekemistestä tehdään sisäisesti motivoivampaa ja hauskempaa liittämällä siihen peleistä tuttuja mekaniikkoja.” (NordicEdu) Peleistä tutuilla mekaniikoilla tarkoitetaan esimerkiksi pisteiden keräämistä, kilpailemista ja palkitsemista tiettyjen saavutusten jälkeen. Käyttäjää pidetään kokoajan ajantasalla siitä missä vaiheessa hän on menossa, kannustetaan välipalkinnoilla ja ohjataan ja tuetaan erilaisilla säännöillä kohti tavoitteita. Hyviä esimerkkejä pelillistetyistä arkisista sovelluksista ovat muun muassa kaikki sporttrackerit, jotka mittaavat päivän akiitivisuutta erilaissa muodoissa ja kannustavat ja tiedottavat matkalla kohti päivän tavoitetta. Periaatteessa myös esimerkiksi Plussa ja S-bonuksetkin sisältävät pelillisiä elementtejä; niissä kerätään pisteitä ostoksista, käyttäjiä kannustetaan keräämään pisteitä esimerkiksi erilaisilla kampanjoilla saadakseen ”palkintoja”, eli tässä tapauksessa plussarahaa tai bonuksia, ja tiedotetaan tasaisin väliajoin sen hetkisestä plussa- tai bonustilanteesta. Molemmilla on myös visuaalisesti suunnitellut mobiilisovellukset, jossa tilannetta ja tarjouksia voi seurata milloin vain.

Mitä hyötyä pelillistämisestä sitten on yrityksen näkökulmasta? Tuskin sitä ainoastaan sen takia käytettäisiin niin runsaasti, että asiakkailla olisi jotain hauskaa tekemistä. Ei toki. Pelillistäminen sitouttaa asiakkaita tehokkaasti. Palkintojen saavuttaminen ja oman etenemisen seuraaminen ovat omalla tavallaan koukuttavia tekijöitä, jotka motivoivat käyttäjiä pyrkimään aktiiviseen toimintaan. Miksi kukaan haluaisi käyttää plussakorttia ja keskittää ostoksiaan yhden konsernin liikkeisiin, jos siitä ei olisi loppujenlopuksi mitään pidemmän tähtäimen hyötyä? Luin myös hauskan esimerkin siitä, kuinka Nissan on käyttänyt pelillistämistä hyväkseen: uusien hybridi- ja sähköautojen käyttäjiä opastetaan taloudelliseen ajoon, he saavat autoilta palautetta ajotyyleistään ja pystyvät seuraamaan omaa kehitystään taloudellisina ajajina. Sen lisäksi Nissan on luonut hybridi- ja sähköautojen käyttäjistä yhteisön, jossa kuljettajat pystyvät kilpailemaan taloudellisessa ajamisessa. (MeKiwi) Näin luodaan käyttäjille miellyttävä ja motivoiva tapa kehittää itseään ja samalla taloudellisen ajon oppiminen luo yleistä hyötyä yhteiskunnassa.

Sitouttamisen lisäksi pelimäisillä elementeillä voidaan helposti ohjata uusia asiakkaita palvelujen pariin esimerkiksi ensirekisteröityjän alennuskupongeilla, tai saada toivottua palautetta asiakaskunnalta samaan tyyliin. (Digitalis Global) Tällaisia pelillistettyjä mekaniikoita käytettäessä tulee kuitenkin muistaa, että pelillistämisellä tavoitellaan asiakkaalle miellyttävää, omasta tahdosta kumpuavaa toimintaa, eivätkä pelillistetyt elementit saa tuntua millään tavoin tunkeilevilta tai tyrkyttäviltä. Jos ihmisiä voidaan suhteellisen pienellä vaivalla johdatella uusien palveluiden pariin, voitaisiinko pelillistämisellä muokata vaikkapa käyttäytymisemalleja? Mielenkiintoinen esimerkki tähän liittyen on CITYOPT-hankkeen osana kehitetty energiansuunnittelutyökalu asiantuntijoille ja mobiilisovellus kuluttajille. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kehittämällä sovelluksella käyttäjät voivat yksinkertaisesti sanottuna suunnitella ja seurata omaa sähkönkäyttöään. Sovellus kertoo muun muassa myös milloin sähkönkäyttö on kaupungissa suurimmillaan. Pilottiversiossa mukana olleistä käyttäjistä 80% oli vähentänyt sähkönkäyttöään sähkökulutushuippujen aikana. (MeKiwi) Aika hienoa, vai mitä?

Pelillistämisellä on tulevaisuudessa sekä erinomaiset mahdollisuudet tehostaa yritysten toimintaa, että muokata myös totuttuja käyttäytymismalleja toivotumpaan suuntaan. Pelillistäminen yleistyy ja ainakin itse huomasin aiheeseen tutustuessani, kuinka huomaamaton osa se on loppupeleissä jo tänäkin päivänä arjessamme. Voi olla, että jossain vaiheessa pelillistämisen käsite häviää kokonaan, sillä ajan kanssa siitä muotoutuu niin tavanomainen toimintamalli, ettei sitä enää eriytetä omakseen.

Inbound-markkinointi, siis mikä?

Liiketoiminnan digitalisoituminen on tuonut mukanaan hurjasti erilaisia liiketoiminnan mahdollisuuksia, ja erityisesti markkinoinnin mahdollisuudet ovat monipuolistuneet muhkeasti. TV, radio ja lehtimainonnan sekä perinteisen tyrkyttävän ja myyjäjohteisen markkinoinnin suosio on laskenut huimasti. Näiden perinteisten ”outbound” markkinointityylien tilalle on muodostunut uudenlainen markkinoinnin suuntaus, ”inbound” -markkinointi. Mitäs nämä inbound ja outbound markkinointitermit oikeastaan tarkoittavat? Itsekin aikaisemmin aiheeseen tutustumattomana lähdin selvittämään termistöä ja löysin yllättävänkin mielenkiintoisen katselukulman markkinoinnin maailmaan.

Puhelin soi outoon aikaan päivällä ja tuntematon numero soittaa. Tai sähköpostikansio on täyttynyt taas jälleen päivän aikana tyrkkymainoksista, TV:stä ei tule muuta kuin mainoksia ja postilaatikkokin pursuaa toinen toistaan räikeämmista mainoslehtisistä. Onko tuttua? Edellä mainitut ovat nimenomaan sitä kaikille normaalia ja perinteistä outbound-markkinointia. Periaatteessa kohdistamatonta, tyrkyttävää ja ehkä jopa hieman häiritsevääkin. Yhä useammat tahtovat skipata telkkarimainokset, ohjata turhan sähköpostin roskapostiin tai poistua tilauslistalta ja laittaa postiluukulle ”ei mainoksia” -lapun. Samalla kuluttajista on tullut tietoisempia, he osaavat hakea itse tietoa netistä ja harkitsevat ostoksiaan tarkemmin. Digitalisoituminen on tehnyt outbound-markkinoinnista tehotonta ja helposti ohitettavaa, jolloin sen tilalle on noussut uudempi markkinoinnin muoto: inbound-markkinointi.

Inbound ja outbound, miten nämä termit nyt sitten muodostuvat? Outbound-termillä tarkoitetaan yksinkertaisesti sellaista markkinointia, jossa itse markkinoija hakeutuu mahdollisen asiakkaan luokse erilaisin markkinoinnin keinoin (hyvä esimerkki puhelinmyynti). Inbound-termillä taas tarkoitetaan sellaista markkinoinnin muotoa, jossa asiakas puolestaan hakeutuu markkinoijan luokse. Inbound-markkinoinnin tarkoitus onkin houkutella asiakkaita tuotteittensa pariin, ei tyrkyttää niitä. Perinteisiä inbound-markkinoinnin ilmentymiä ovat esimerkiksi sosiaalisen median sisällöt, joita yrityksen omilla somesivuillaan jakavat, kuten kuvat ja videot, blogikirjoitukset sekä webinaarit. Inbound-markkinoinnilla yritykset pyrkivät luomaan kiinnostavaa sisältöä, jolla asiakkaita saadaan houkuteltua yrityksen tuotteiden pariin. Potentiaalisia asiakkaita, liidejä, halutaan ikäänkuin auttaa löytämään juuri sitä mitä he tarvitsevat. Inbound-markkinoinnin postiivisia puolia ovat muun muassa se, että markkinointi tapahtuu tavallaan asiakkaan ehdoilla: juuri silloin kun se itselle sopii. Lisäksi se vähentää yrityksissä markkinointiin käytettyä energiaa, eikä markkinoinnin suhteen tarvitse olla kokoajan aktiivisena: potentiaalinen asiakas voi löytää yrityksen kiinnostavan Facebook videon vaikka keskellä yötä ja tämän seurauksena päätyä asiakkaaksi.

Aktiivinen somen päivittäminen ja esimerkiksi blogikirjoitusten postaaminen ylläpitävät yrityksen inbound-markkinointia. Kiinnostavat sisällöt saavat enemmän katselukertoja, tykkäyksiä ja jakoja, jonka seurauksena yritysten markkinointi tavoittaa entistä enemmän potentiaalisia näkijöitä. Pelkkä aktiivisuus ei kuitenkaan ole riittävää, sillä yrityksen tulee ensin tietää millaiselle asiakaskunnalle aikovat sisältöä tuottaa. Erilaiset haastattelut ja esimerkiksi selvitykset siitä, kuinka aikaisemmat asiakkaat ovat päätyneet yrityksen sivuille tuottavat arvokasta tietoa sisältöjen tuottamiseen ja oikeiden kanavien käyttämiseen. Jos siis yrityksen blogi esimerkiksi löytyy hyvin hakukoneesta ja käyttäjäryhmän kiinnostus kirjoituksia kohtaan on suurta, yksikin hyvä blogipostaus voi tuoda useita liidejä ja sen kautta pysyviä asiakkaita kuin itsestään. Seuraavanlainen voisi olla esimerkki onnistuneesta inbound-markkinoinnista:

”Kuvitellaan, että Pekka on innostunut kuntoilusta ja haluaa pudottaa painoaan. Hän etsii netistä tietoa ja vinkkejä painonpudotukseen ja päätyy personaltrainerin blogiin, jossa on mielenkiintoinen ja helppo kotitreenin ohjeistus. Pekka selailee blogia enemmänkin ja huomaa, että personaltrainer vetää myös nettikursseja painonpudotukseen liittyen. Pekka kiinnostuu, mutta päättää ensin etsiä Googlesta tietoa ja arvosteluita trainerin kursseista. Hän löytää nopeasti paljon hyviä ja kehuvia kommentteja erilaisilta somen sivustoilta, sekä lisää kuntoiluun liittyviä kyseisen henkilön tekemiä videoita. Ennen kurssille ilmoittautumista Pekka ottaa vielä yhteyttä personaltraineriin sähköpostitse. Personaltrainer tekee Pekan kanssa selvityksen sen hetkisestä kuntotasosta ja tavoitteista ammattitaitoisesti ja pian Pekka ilmoittautuuksin kurssille. Hyvän menestyksen seurauksena Pekka suosittelee myös ystävilleen yrittäjän palveluita ja jakaa aktiivisesti tämän videoita ja päivityksiä Facebookissa.”

Vaikka inbound-markkinointi onkin tällä hetkellä äärimmäisen suosittua ja kovassa nousussa on muistettava myös, ettei outbound-markkinointia kannata kuitenkaan hylätä aivan kokonaan. Perinteisellä radio- tai TV-mainonnalla esimerkiksi tavoitetaan helposti runsaita määriä ihmisiä, ja yhdistämällä tähän hyvin toteutettu inbound-markkinointi voidaan markkinointia ja asiakkaiden tavoittamista tehostaa entisestään.

Lähteet:

PowerMarkkinointi

SalesComminucations

SalesCommunications2

Palvelualojen digitalisaatio

Olet ruokatauolla shoppailemassa suosikki vaatekauppasi nettisivulla ja löydät sieltä täydellisen topin. Se sopisi erinomaisesti illan bileisiin, mutta tiedät jo etukäteen olevasi pidempään töissä eikä sinulle jää aikaa käydä liikkeessä ostoksilla. Olet kuitenkin hieman epävarma vaatteen koosta, joten kysyt chat-palvelussa apua virtuaaliselta pukeutumisneuvojalta ongelmaasi. Saat vastauksen muutamassa sekunnissa. Päädyt tilaamaan vaatteen. Valitset sinulle sopivan tarkan toimitusajan samalle päivälle, maksat ostoksen ja tilauksesi on vahvistettu.

Illalla saavut kotiin pitkän työpäivän jälkeen ja alat heti laittautua illan juhlia varten. Piakkoin kännykkäsi ilmoittaa paketin saapumisesta ja muutaman minuutin kuluttua parvekkeellesi hyrrää näppärä kuljetusdrone pakettisi kanssa. Kuittaat puhelimellasi tilauksen vastaanotetuksi ja kuljetusrobotti huristelee matkoihinsa. Kuinka kätevää: illan vaateongelma on ratkaistu käyttämättä siihen kuitenkaan yhtään ylimääräistä aikaa! Täydellistä.

Tässä voisi olla mielekäs kuvitelma siitä, kuinka digitalisoituminen ja hurjaa vauhtia kehittyvä teknologia voisivat tulevaisuudessa yksinkertaistaa ja nopeuttaa esimerksiksi juuri kyseessä olevan kaltaista tilaustapahtumaa. Osa tapahtuman vaiheista, kuten vaateshoppailu työpaikalla, on tietenkin jo nyt aivan mahdollista, mutta vielä emme taida saada bilevaatteita samalle illalle kotiinkuljetettuna. Digitalisaation luomia mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä pohdiskellessa ajautuu väistämättäkin miettimään myös sitä, kuinka sen vaikutukset näkyvät palvelualojen työpaikoissa tai oikeastaan koko palveluliiketoiminnassa yleensä.

Digitalisaation kehitysvaiheet voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: tiedostamiseen, ensiaskeliin, omaksumiseen, arkipäiväisyyteen sekä uuteen normaaliin. Tällä hetkellä suomalaiset palveluyritykset ovat keskimäärin omaksumisen sekä arkipäiväistyneen digitalisaation vaiheilla kehityksessä. Nopeasti kehittyvät alat, kuten informaatio- ja viestintäpalvelut ovat peräti jo uuden normaalin puolella, kun taas hitaasti kehittyvillä aloilla, kuten logistiikan alalla, tepastellaan selkeästi vielä ensiaskelia digitalisoitumisen parissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensiaskeleitaan ottavat alat vasta arvioivat ja tunnustelevat, ehkä käyttävät jonkin verran digitaalisia palveluita ja ohjelmia, mutta keskittyvät digitalisaation avulla vielä tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Kun digitalisaatio arkipäiväistyy, on digitaalisuus tärkeä osa strategiaa, sisäiset toiminnot digitalisoituvat ja digitaalisia palveluita kehitetään ja tarjotaan suunnitellusti. Tässä vaiheessa kehityksestä jälkeen jääneiden yritysten alkaa olla vaikeaa pysytellä mukana ja ilman muutosta ne hiljalleen tippuvat pois markkinoilta. (palta.fi, Digitalisaatio palvelualoilla, 2016)

Viime vuosina on ollut mielestäni pinnalla henkilökohtaisemman ja räätälöidymmän palvelun tarjoaminen asiakkaille. Asiakkailla on nyt enemmän mistä valita ja kilpailun kiristyessä yritysten on keksittävä luovempia ratkaisuja ja ideoita saadakseen asiakkaat kiinnostumaan omista tuotteistaan ja luomaan pysyviä asiakassuhteita. Asiakaskokemus muuttuu digitalisaation myötä ja palveluilta vaaditaan entistä enemmän esimerkiksi juuri yksilöllisyyttä. Samoin erilaisten palvelukokonaisuuksien suosio kasvaa; asiakkaat haluavat yhä useammin ostaa koko paketin kerralla ”avaimet käteen” -periaatteella. (palta.fi, Digitalisaatio palvelualoilla, 2016)

Asiakaskokemuksen monimutkaistuessa ja vaativuuden kasvaessa myös palvelutarjoomaa joudutaan luonnollisesti muuttamaan. (palta.fi, Digitalisaatio palvelualoilla, 2016) Hyvänä esimerkkinä toimikoon logistiikka-alan yritykset, kuten Posti. Ei enää riitä, että paketit tulevat ja lähtevät, vaan asiakkaalle on tärkeää tietää, missä vaiheessa paketit milloinkin ovat menossa. Ehkä jopa päätoimen ympärille on rakennettava jotain täysin erilaista, vaikkapa valtavan arvostelun alle jääneet ruohoa leikkaavat postinkantajat. Toimiala rajat toisinsanoen alkavat hiljalleen hämärtyä, eikä tarjonta ole enää keskittynyttä. Digitalisaation myötä yritykset voivat sekä siirtää jo olemassa olevia toimintojaan sähköiseen muotoon, päivittää niitä, että luoda uusia palveluja, joilla asiakkaat saadaan taas hetken aikaa pidettyä tyytyväisinä. Innovatiivisuus ja luovat ratkaisut tuovat kaivattua helpotusta media-aloille, kun jakelukanavien määrä moninkertaistuu ja potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen hankaloituu.

Syvimmillään digitalisaatio vaikuttaa palvelualojen liiketoimintamalleihin niin, että niitä on muokattava nykyaikaan sopivimmiksi. Esimerkiksi hinnoittelun mahdollisuuden monipuolistuvat digitaalisessa maailmassa, kun hintarobotit seuraavat kilpailijoiden hintatasoja tai monipuolinen tarjonta mahdollistaa yksilöllisten pakettien yhdistelyn asiakkaan tarpeiden mukaisesti, jolloin jokaisen tarpeiden mukaan palvelukokonaisuudet voidaan hinnoitella henkilökohtaisesti. Aika- ja paikkasidonnaisuus hälvenevät ja liiketoiminnalle aukeaa aivan uudet mahdollisuudet kansainvälistymiselle, joka toisaalta taas lisää kilpailua entisestään. Kansainvälinen toiminta tuo mukanaan mahdollisuuksia esimerkiksi hyvin spesifioidulle tarjonnalle että suurelle ryhmälle kohdentamiselle. (palta.fi, Digitalisaatio palvelualoilla, 2016)

Moniosaajuus, luovuus, innovatiivisuus ja jatkuva oppiminen ovat ja tulevat olemaan palveluliiketoiminnan kiintopisteessä. Kaikille kaikkea -ajattelu ja entistä yksilöllisempi tarjonta tulevat yleistymään, mutta missä lopulta kulkee raja? Onko Postin todella alettava ruohonleikkuuseen pysyäkseen markkinoilla mukana? On aika jännittävää nähdä, kuinka digitalisaatio muuttaa jopa hyvin ihmisriippuvaistakin alaa hiljalleen kohti tekoälyn ja koneiden täyttämää toimintaa, ja millaisia työpaikkoja palvelualalle jatkossa oikein kehittyykään.

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta. Aivoni raksuttavat tyhjää ja ratas on jumissa. Mitä kaikkea tavallinen liiketoimintakaan oikeastaan oli? Ehkä digitaalisena se on samaa, mutta toimintaympäristöksi määritellään tietokoneohjelmat ja netti.

Siinä ensimmäiset ajatukseni kurssin aiheesta ensimmäisen kouluviikon ensimmäisellä luennolla. Valmistauduin harvinaisen huolettomasti lukuvuoden alkuun: katsoin edellisiltana mille moduulille olinkaan osallistumassa, kävin ostamassa yhden lyijykynän ja pyyhekumin kesällä kadonneen penaalini tilalle ja pyyhin pölyt läppärin pinnalta. Nyt tuijotin otsikkoa MindMupilla ja yritin klikkailla itseäni pois lepotilasta. Onnekseni kyseessä oli ryhmätehtävä, enkä ollut ainoa jolle aihe ei heti sanonut juuri mitään. Alkajaisiksi miellekartta sai täytteekseen sosiaalisen median. Ei huono, se on ainakin yksi varma osa tätä aivoja kummallisesti kuormittavaa digitaalista liiketoimintaa.

Sosiaalinen media on hyvä aloituspiste, sillä nykyään se on niin tiivis osa lähes kaikkien elämää, tuttu ja arkinen, että siitä oli helppoa lähteä viemään ajatusta eteenpäin. Moni asia tapahtuu siellä tai sen kautta ja törmäämme jokapäiväsessä käytössämme yhteen yleisimmistä digitaalisen liiketoiminnan osioista: somemarkkinointiin ja -mainontaan. Somessa yritykset ja toimijat tavoittavat tällä hetkellä parhaiten nuoret ja nuoret aikuiset, mutta hiljalleen vuosien vieriessä yhä vanhempi sukupolvi on vahvasti osana digitaalista maailmaa ja sen seurauksena somemarkkinoinnin mahdollisuudet lisääntyvät. Samalla myös mainonnan kohdentaminen hankaloituu (toki oletan sen olevan sitä jo tälläkin hetkellä), sekä visuaalisuus ja yksilöllisyys korostuvat. Kuinka erottua tuhansien joukosta ja tavoittaa pontentiaalinen asiakas hurjassa, toinen toistaan yksilöllisempien mainosten ja keinojen maailmassa, kun erilaisten kohderyhmien kirjo on valtava?

Somesta oli helppo hypätä seuraavaan pätelmään: internet on digitaalisen liiketoiminnan osaajan tärkeimpiää työkaluja. Digitaalisuuden yleistyessä ja mahdollistaessa yhä useampien toimintojen ja tapahtumien hoitamisen suoraan kotoa vaikka sunnuntaiaamuna viltin ja kahvikupin kanssa, on päivän selvää mihin tämä maailma on kovaa vauhtia menossa. Kaikki liiketoiminta siirtyy kohti digitaalisuutta: kaupat ja pankit, maksaminen, mainostaminen, myynti ja asiakaspalvelu ovat kaikki jo netissä. Internet luo uusia mahdollisuuksia mitä innovatiivisimmille liikeidoille, mutta samalla se raivaa uusia polkuja myös jo olemassa oleville. Mobiiliapplikaatiot hoitavat personaltrainerin virkaa, chatbotit palvelevat asiakkaita verkkosivuilla ja ruokaostokset voi maksaa kännykällä kassalla. Erilaisten ohjelmistojen avulla yritysten on entistä helpompaa seurata ja säädellä toimintaansa ja näin kehittyä ja kasvattaa tuloksellisuuttaan. Samalla aikaa ja rahaa säästyy turhalta näpräykseltä. Toisaalla liiketoiminnan digitalisoituminen taas luo uusia työpaikkoja ja -tehtäviä. Mieti, millaiset mahdollisuudet digimaailma tänä päivänä avaa esimerkiksi liiketoiminnan kansainvälistämiselle? Nämä mainitsemani asiat ovat mielestäni sitä digitaalista liiketoimintaa, joka näyttäytyy tämän päivän arjessa meille tavallisille tallaajille.

Tavallaan on todella jännittävää ajatella, miten helpoksi ja nopeaksi kaikki toiminta, joka joskus hoitui vain paikanpäälle menemällä ja parhaimmillaan vielä sen lisäksi jonottamalla, on netin ja kehittyneen tietotekniikan myötä jo nyt muuttunut. Ja mitä kaikkea se tulevaisuudessa vielä mahdollistaakaan! Toisaalta kuitenkin jokin osa minussa ärsyyntyy helposti siitä, kuinka kaiken saa nyt kännykkään bussikortista kokonaiseen vaatekauppaan. Ehkä pahin verkkoon ja koneille siirtymisen sivuvaikutuksista on mielestäni konkreettisen sosiaalisuuden väheneminen. Saatan olla hieman vanhanaikainen ajatuksieni kanssa, mutta mietin oikeasti, kuinka ihmissuhdetaitojen kehittämisen ja arvostamisen sekä yleisen hyvän käyttäytymismallin oppimisen lopulta käy, jos kasvokkainen kanssakäyminen vähenee digitalisaation myötä. Vai tarvitseeko niitä sitten enää osatakaan?

Ensimmäisen luennon päätteeksi oli mielenkiintoista kuulla muiden ryhmien ajatuksia käsitellystä aiheesta. Monet olivat yllätyksekseni hyvin samalla taajuudella omaan ryhmääni nähden, muutamat taas selkeästi jo jollain tasolla tuttuja käsitteen kanssa. Nyt pienen pintaraapaisun tehneenä ja omasta ymmärtämisestään epävarmana odotan mielenkiinnolla jatkoa ja sitä, mitä kaikkea digitaalinen liiketoiminta oikein tarkoittaakaan ja mitä se pitää sisällään.

Trending Blogs

Recently Viewed Blogs

An Adventure To The World of Digital Business