NON PUN - blogi lihavuudesta

http://nonpun.me

[nonpunblog]

Tampereen Solidaarisuusverkosto

Kun viimeksi kirjoitin, pakolaistilanne oli Suomessa vasta ns. räjähtänyt. Mielestäni on toki hiukan liioiteltua puhua räjähtämisestä, kun Suomeen tulevat pakolaismäärät eivät ole mitään verrattuna esim. naapurimaamme Ruotsin vastaanottamiin turvapaikanhakijoihin, puhumattakaan manner-Euroopan maista, mutta tälle suurelle maalle, joka välillä tuntee itsensä niin pieneksi, se näytti olevan…

View On WordPress

[nonpunblog]

Minä olen pakolainen.

Aloitin tämän tekstin pari viikkoa sitten. Olen monta kertaa yrittänyt jatkaa sitä. Yritykseni ovat kaatuneet lähinnä siihen, kun itkusta ei meinaa tulla loppu. Monta kertaa olen yrittänyt aloittaa, mutta pelkkä ajatuskin on saanut minut taas itkuiseksi. Silloin olen ajatellut “ei ehkä nyt pysty” ja antanut olla. Tänään kuitenkin yritän uudelleen. Itkettää nytkin. Olen pari viimeistä päivää ollut…

View On WordPress

[nonpunblog]

Unelmista ja painajaisista, kaurapuurosta ja tomaattisalaatista.

Koko H. kirjoitti koskettavan vastineen Olli Immosen sodanjulistukseen monikulturalismia vastaan:                                    Olli Immosen vastenmielinen sodanjulistus mm. minua vastaan. Kokon teksti on kirjoitettu ns. sydän kurkussa, koska tämän maailman olliimmoset valitettavasti ovat asemassa, missä heidän sanoillaan on valtaa, missä he vaikuttavat tuhansien ajatusmaailmaan. Ja kenen…

View On WordPress

[nonpunblog]

Hiuksista, osa II

Ah my greens and blues! #petrol #hair #haircolour #proftre #proftampere #turquoise #turkoosi Thanks @sonyaemily @proftampere ! #tukkahyvinkaikkihyvin #curlscurlscurls #curlsrock #somelikeitprof #Tampere #kiharat #otsis #bangs A photo posted by Javiera Marchant Aedo (@ayekanessar) on May 16, 2015 at 3:01am PDT Ah my greens and blues! #petrol #hair #haircolour #proftre #proftampere #turquoise…

View On WordPress

[nonpunblog]

Pitäisi sitä, pitäisi tätä.

Pitäisi sitä, pitäisi tätä. #lihavuusleikkaus #mahalaukunohitusleikkaus #syömisestä #dumping

Tänään olen taas joutunut siihen tilanteeseen, missä oman kärsimättömyyteni tähden työpäivä on mennyt oksentamisen takia pilalle ja olen löytänyt itseni rypemässä itsesäälissä. Leikkauksesta on nyt puoli vuotta. Olen vieläkin aivan vaiheessa sen kanssa, miten hitaasti minun on syötävä, miten perusteellisesti jokainen suullinen on pureskeltava. Ja tuntuu edelleen siltä, että ne kerrat, kun syön…

View On WordPress

[nonpunblog]

Hiuksista ja anonymiteetistä, joka saa kyytiä.

Hiuksista ja anonymiteetistä, joka saa kyytiä. (Oho!)

Tiedättekö, mikä aihe herättää aivan älyttömän paljon keskustelua missä, milloin tai keiden kanssa tahansa?

h i u k s e t.

Enkä edes liioittele.

Näkökulmani on toki erikoinen. Olen aina rakastanut omia hiuksiani. Jopa niinä vuosina, kun oma peilikuvani oli minulle vastenmielinen, rakastin hiuksiani.

Tällaiset hiukset minulla oli aiemmin.

Kotimaassani ne erottautuivat joukosta vaaleutensa takia.…

View On WordPress

[nonpunblog]

Kirjoitus, missä selittyy kuukauden hiljaisuus - tai ehkä ei.

Tänään töissä oksensin. Kahdesti. Sitten lähdin kotiin. En (meinaa) päästä yli siitä häpeän tunteesta, että taas tämmöinen ihan itse aiheutettu ongelma. Onneksi tunnistan sen nopeasti aika tyhmäksi ajatukseksi, joka ei ole totta. Tai sikäli juu, että ihan itse menin leikattavaksi, joten tavallaan itse aiheutettu ongelma, mutta se ei tarkoita sitä, että mun pitäisi hävetä sitä.

Kävin lääkärissä…

View On WordPress

[nonpunblog]

Numeroita

Ajankohtaisia numeroita - 21. blogimerkintä.

80 – euromäärä, minkä käytin salijäsenyyteen. Aloitin GoGo:lla käymisen, sain työpaikan kautta “tarjoushinnan” (55 euroa kuussa, 12 kuukauden määräaikainen sopimus) ja tarjouksen: loput maaliskuusta 25 euroa (ei mikään maailman paras tarjous), ei avausmaksua ja kehonkoostumusmittaus. Kehonkoostumusmittauksessa olen käynyt noin puolitoista vuotta sitten edellisen työpaikkani kautta. En ole aivan…

View On WordPress

[nonpunblog]

Anonymiteetti horjuu (koska haluan).

Olen aivan hirvittävän väsynyt.

Huomaan sen siitä, kun istun töiden jälkeen alas ja kykenen lähinnä tuijottamaan ikkunasta ulos. Haaveilen viikon lomasta. Rauhasta. Siitä, että voisin herätä, kun ei enää nukuta, ja sen jälkeen olla. Mahdollisesti puuhailla jotain, mitä tulee mieleen. Ilman aikatauluja, katsomatta kalenteriin. Olla rauhassa.

En ollenkaan ihmettele omaa väsymystäni. Tiedän, että…

View On WordPress

[nonpunblog]

Olen, mutta kiireisenä

Takanani on kaksi kiireistä viikkoa ja samanlaisena aikatauluni pysty vielä tämän viikon. 

On niin paljon, mistä haluaisin kirjoittaa, ettei se vartti, mitä aina silloin tällöin on ollut vapaata, ei riitä juuri mihinkään. 

Mutta halusin ilmoittaa, että olen elossa! Olen lukenut hyvät kommenttinne, viestinne, palautteenne. Ne herättävät ajatuksia sen verran, että haluan ajan kanssa vastata niihin.…

View On WordPress

[nonpunblog]

Positiivisen kehonkuvan metsästys ja nettifoorumien laihdutushysteria

Positiivisen kehonkuvan metsästys ja nettifoorumien kirous #laihduttaminen #laihis #kehonkuva #itsetunto #lihava

Olen surullinen ja hiukan lannistunut. Olen myös vähän toiveikas. Onneksi olen ihminen, joka voi tuntea monenlaista yhtäaikaa, muuten halkeaisin näihin ristiriitaisiin tunnelmiin.

Suru tulee lukemistani kommenteista Facebookin vertaistukiryhmässä. Olen viime aikoina miettinyt, että minun lienee aika poistua sieltä. Uskon, että ryhmässä olevista kirjoituksista on enemmän haittaa kuin hyötyä. En…

View On WordPress

[nonpunblog]

Syömisestä ja uudesta paskan hajusta

Mikään ei ole niin perseestä kuin se, että oma kakka haisee omastakin mielestä paskalle. #leikkaus #mahalaukunohitusleikkaus #kakka

Juuri (bariatrisesti) leikatun elämä on pelkkää syömistä ja juomista. Se on jatkuvaa tietoisuutta jokaisesta äänestä, tuntemuksesta ja liikehdinnästä eli kaikesta, mikä tapahtuu ruoansulatusjärjestelmässä. Jos se tapahtuu pään ja polvien välissä, siihen on kiinnitettävää huomiota.

Tiedättekö, mikä on ihan helvetin yllättävää ja loputtoman hämmentävää? Se, että oman kakan haju on muuttunut. Pois…

View On WordPress

[nonpunblog]

Hidastamisesta

Leikkauksen jälkeen hidastaminen on vaikeinta ikinä. #leikkaus #lihavuusleikkaus #laihdutusleikkaus #gastricbypass #

Pääsin kotiin kahden osastolla nukutun yön jälkeen eli torstaina 5.2. Puolentoista viikon jälkeen olen väsynyt. Uupunut. Eilen olen kävellyt melkein 10 000 askelta, tänään vain vähemmän. Olen yrittänyt joka päivä levätä paljon. En ole läheskään joka päivä onnistunut. Perjantaihin asti olkapäässä tuntunut kaasusta johtuva kipu piti minut vielä vähän aloillani, mutta lauantaina olin liikkeellä jo…

View On WordPress

[nonpunblog]

Leikkauskertomus leikattavan näkökulmasta

Leikkauskertomus leikattavan näkökulmasta #blogi #mahalaukunohitusleikkaus #laihdutusleikkaus #lihavuusleikkaus

Leikkaus meni hyvin.

Olimme äitini kanssa perillä liian aikaisin, joten osaston odotushuoneessa saimme molemmat nukkua pienet päikkärit. Yhdentoista aikaan minut haettiin vaatteidenvaihtoon. Siinä vaiheessa kuulin, ettei minulle laitetakaan katetria. Olin tästä hyvin iloinen! Jostain syystä ajatus siitä, että nukutuksen alaisena minulle työnnettäisiin virtsaputkeen jotain, oli vaikeampi kuin koko…

View On WordPress

[nonpunblog]

Olen elossa!

Kolminkertainen eläköönhuuto vahvoille kipulääkkeille! Eläköön! Eläköön! Eläköön!

View On WordPress

[nonpunblog]

Leikkauspäivänä, klo 10

Tässä kohti pelkään kuolemaa, koska haluan elää. #leikkaus #mahalaukunohitusleikkaus #kuolema #pelko

Olen ehkä jo leikkaussalissa tai odotan esivalmisteluja. En tiedä. Minua pelottaa.

Kuoleman pelko. Se tuli pari päivää sitten. Yhtenä hetkenä se iski. Mitä jos minä kuolen? Mitä jos minä olen yksi niistä, jotka kuolevat tähän leikkaukseen? Tiedän, voin kuolla ihan vaan liukastumalla ja lyömällä pääni kiveen. Voin jäädä auton alle. Joku onneton typerys voi päättää ruveta ampumaan ihmisiä…

View On WordPress

[nonpunblog]

Leikkauspäivänä, klo 8:30

Leikkauspäivänä, klo 8:30, Keskustorilla, odotan bussia sairaalaan. #laihdutusleikkaus #lihavuusleikkaus #mahalaukunohitusleikkaus

Odotan keskustorilla. Tapaan pian äitini. Otamme bussin ja menemme sairaalaan.

Minua jännittää. Oletan, että minut otetaan sisään osastolle, enkä joudu kauhean pitkään odottamaan, kun leikkaus on jo edessä. En jaksa uskoa, että minua pidetään osastolla tuntikausia, ei siinä ole mitään järkeä. Siinähän ehtii vain tulla hullu stressi, kun miettii vain sitä tulevaa leikkausta.

Minua jännittää ja…

View On WordPress