Dianan vuosi 2014 OYY:ssa

Kopoilua ja viestintää sekä muita ajatuksia Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijalta

[oyyhdiana]

OYY:n hallitukseen vuodeksi 2015?

Nyt kun haku ylioppilaskunnan hallitukseen vuodelle 2015 on alkanut, on hyvä kertoa hieman omasta hallitusvuodesta tähän mennessä.

Hallitus on ylioppilaskunnan toimeenpaneva toimielin, johon kuuluu 6-8 hallituksen jäsentä ja hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen valitsee edustajisto. Mielestäni hallitustyöskentely on ollut erittäin ainutlaatuinen tilaisuus päästä vaikuttamaan erilaisiin asioihin niin yliopistossa, Oulun kaupungissa kuin valtakunnallisellakin tasolla. Olen tämän vuoden aikana laajentanut paitsi omaa osaamistani niin myös kehittynyt ihmisenä ja oppinut uutta itsestäni.

Hallitustehtäviini on kuulunut koulutuspolitiikka ja viestintä. Oma kiinnostus tiettyä sektoria kohtaan kannattaa ilmaista jo hakemuksessa, mutta erityisesti tyrkkypanelissa, jossa edaattorit pääsevät tutustumaan uusiin hallitustyrkkyihin. Tämä vuonna tyrkkypaneeli pidetään 25.11. Sektorit kuitenkin valitaan vasta hallituksen työskentelyn alkaessa vuoden alussa hallituksen omissa neuvotteluissa.

Vuoden alussa sovitaan paitsi sektorit, myös hallituksen yhteiset aikataulut. Yhteisiin aikatauluihin sovitaan muun muassa jokaviikkoiset hallituspalaverit, aika hallituksen kokouksille ja aika aamupalatoiminnalle, jonka tarkoituksena on, että OYY:n toimijat tapaavat erilaisia päättäjiä ja vaikuttajia, sekä jakavat heidän kanssaan mielipiteitä myös opiskelijoiden näkökulmasta. Näiden lisäksi joka sektorilla on omia palavereita (hallituslaiset + asiantuntijat). Toki hallitustyöskentelyyn kuuluu myös oman sektorin muut tehtävät ja koko hallituksen yhteiset tehtävät (lausunnot jne). Lisäksi useat hallituslaiset istuvat erilaisissa yliopiston ja ylioppilaskunnan työryhmissä, joihin menee oma aikansa.

Hallitustyöskentely on luottamustoimi, joten ns. työaika ja vapaa-aika ei ole eroteltu. Vaikka suurimmaksi osaksi työmäärä ajoittuu virka-aikaan, iltatapaamisia on myös (esim. valiokunnat, edustajiston kokoukset ja kummitapaamiset). Työmäärä on kuitenkin hyvin vaihtelevaa ja välillä on kiireisiä viikkoja, kun välillä on vähän hiljaisempaa. Kesälläkin hommia on lähes viikoittain, mutta esimerkiksi heinäkuu on melko rauhallinen.

Koulutuspoliittisella sektorilla olen viettänyt aikaa eniten erilaisissa palavereissa työskennellen ja yliopiston koulutuksen kehittämiseen perehtyen. Lausuntoja ja kannanottoja kirjoitetaan melko paljon ja niiden läpilukemiseen ja kommentoimiseen menee aikaa. Lisäksi sähköposteja pukkaa tulemaan ajoittain melko paljon.

Täytyy kuitenkin muistaa että omaan hallitustyöskentelyyn vaikuttaa kaikkein eniten oma reippaus, mielenkiinto ja aktiivisuus. Hommat eivät tuosta vaan lopu kesken, jos on paljon ideoita ja ajatuksia joita haluaisi lähteä toteuttamaan.  Parasta OYY:ssä työskennellessä onkin se, miten paljon omaan hallitusvuoteen voi vaikuttaa ja tehdä siitä juuri itsensä näköisen (erityisesti oman vastuusektorin suhteen).

[oyyhdiana]

Uusia tilaratkaisuja

Oulun yliopiston kampus on jo tähän mennessä kokenut monenlaisia muutoksia, jotka jatkuvat edelleen. Monista tiloista on luovuttu ja osa tiloista on joutunut muuttamaan.  Tilojen muutostöiden yhteydessä vuosina 2013-2020 on tarkoitus luopua noin 54 000 neliöstä, jotka tuottavat noin 8,5 miljoonan euron säästöt yliopistolle. Tähän mennessä jo noin 17 000 neliöstä on luovuttu ja tulevina vuosina uudistuksia on odotettavissa.

Käsittelen tässä postauksessa erityisesti Linnanmaan kampuksen tiloja.

Yksi suurempia uudistuksia on Arkkitehtuurin tiedekunnan muutto Linnanmaalle. Tänään klo 12 avoimessa tilaisuudessa julkistettiin suunnittelukilpailun voittaja. Voittajan suunnitelmassa 2T-ovesta on kehitetty koko yliopistoa palveleva pääsisäänkäynti. Rakentaminen on suunniteltu alkavaksi ensi vuoden kesällä, ja tiedekunta pääsee aloittamaan Linnanmaalla lukuvuoden 2016 alussa.

Tiedekunta sijoittuu konetekniikan entisiin tiloihin ja Lunan alueelle ja konetekniikka, tuotantotalous ja prosessitekniikka siirtyvät Lunan yläpuolisiin kerroksiin. Tietojenkäsittelytiede asettuu kokonaisuudessaan arkkitehtuurin tiedekunnan yläpuolelle.

Tämän lisäksi yliopisto luopuu biologian laitoksen tiloista kokonaan vuoden alussa. Biologian laitos muuttaa hieman etelämmäksi, pääosin entisen biokemian tiloihin länsisiipeen. Laboratoriot siirtyvät nykyisen fysiikan pajan paikalle rakenteilla olevien biologian kasvatustilojen viereen. Biologian laitos pääsee muuttamaan uusiin tiloihin loppuvuodesta 2015. Eläinmuseokin joutaa pois vuonna 2018.

Toinen suuri muutos on kirjastojen keskittäminen. Lunan aineistot siirrettään Pegasukseen ja myös Tellus yhdistyy Pegasuksen kanssa. Yhdistyminen on tarkoitus toteuttaa vuoden kuluttua syksyllä. Samalla Telluksen tilat vapautuvat muuhun käyttöön, muun muassa opiskelijoiden ryhmätyötiloihin sekä hiljaisiin opiskelutiloihin. Yliopiston tavoitteena on, että Linnanmaalla on lähitulevaisuudessa vain yksi kirjasto.

Lisäksi muidenkin tilojen yhdistämistä tapahtuu. Muun muassa tietokoneluokat ja opetustilat keskitetään ensimmäiseen kerrokseen, jotta niihin olisi vaivatonta löytää. Lisäksi kampuksen yhteiset pajatilat eli uusi tekninen palvelukeskus tulee nykyisen konetekniikan pajan tiloihin vuoden 2016 loppuun mennessä. Palvelukeskuksessa yhdistyvät luonnontieteellisen ja teknillisen tiedekunnan pajat sekä tieto- ja sähkötekniikan paja.

Luonnontieteellisessä tiedekunnassa fysiikka ja kemia yhdistetään ja mukaan liitetään biologian laitoksen opetuslaboratoriot. Muutostyöt on ajoitettu vuosille 2015–2018.

L2-sali remontoidaan myös. Remontti on jo alkanut ja sen pitäisi olla valmis alkuvuodesta 2015. Salin pöydät ja tuolit vaihdetaan säädeltäviksi niin, että tilassa onnistuu myös ryhmätöiden tekeminen. Lisäksi suurilla näytöillä on tarkoitus mahdollistaa interaktiivisuutta, ja tilassa voi vaivatta hyödyntää tabletteja ja älypuhelimia.

Linnanmaan ravintoloista remontointivuoroaan odottaa Julinia, jonka muutostyöt ajoittuvat vuoteen 2016.

-Diana

[oyyhdiana]

Luentorallin palautteiden antia – luentomateriaalit ajoissa nettiin, pliis!

Keskiviikkona 26.2. Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjesti luentorallin, jossa opiskelijat saivat vierailla eri tieteenalojen luennoilla. Jokainen luennolle osallistuva opiskelija sai kirjoittaa palautetta oppimiskokemuksestaan. Tapahtuman tavoitteena oli herättää uteliaisuutta, valaista monitieteisen yliopistomme koulutustarjontaa ja pohtia luento-opetuksen luonnetta.

Tapahtumapäivänä palautelomakkeita jaettiin ralliin osallistuvilla luennoilla ja keskusaulassa. Tavoitteena oli saada palautetta kaikilta luennoille osallistujilta riippumatta siitä, olivatko he omalla luennollaan vai vierailemassa. Yhteensä palautelomakkeita täytettiin 159 kappaletta. Opiskelijoiden antamien luentoarvosanojen keskiarvo oli 3,96 (asteikolla 1-5).

  Luentorallin järjestävät kiittävät kaikkia tapahtumaan osallistuneita opiskelijoita, apulaisia ja luennoitsijoita. Jatkossa kehitämme tempausta, jotta siitä tulisi monipuolisempi sekä kohdeyleisöltään ja luentotarjonnaltaan laajempi tapahtuma. Palautetta voi laittaa osoitteeseen [email protected]

  Palautteiden yhteenveto

Opiskelijat pitivät erityisen paljon siitä, jos luento oli rakennettu selkeästi ja luennolla edettiin loogisessa järjestyksessä. Lisäksi palautteissa toivottiin, että luentojen aikataulutus olisi mietitty tarkkaan. Tällöin asioissa ei edettäisi liian nopeasti ja kaikki asiat käytäisiin läpi.

Palautteiden perusteella tärkein hyvän luennon kriteeri on havainnollisuus. Havainnollistavat esimerkit, kuvat ja videot olivat erittäin monessa palautteessa mainittuna luentojen hyviksi puoliksi. Opiskelijat pitivät luennoista, jossa osallistettiin luennoilla kävijöitä esimerkiksi erilaisilla keskusteluilla ja pohdinnoilla. Visuaalisuus nähtiin hyvänä ja visuaalisia apukeinoja toivottiin enemmän. Jotkut pitäisivät mielellään myös luentotaukoja.

  Tarpeeksi visuaalista?

Opiskelijat toivoivat luennoilta enemmän osallistavuutta. He kirjoittivat että luentoa olisi helpompi seurata, jos saisi enemmän osallistavia tehtäviä, ja jos luennoitsijalla olisi selkeä kontakti opiskelijoihin. Lisäksi toivottiin, että luennoitsija puhuisi tarpeeksi isoon ääneen, ja diojen fontti/käsiala olisi sen verran iso, että myös luentosalin takaosissa pystyisi seuraamaan tekstiä. Opiskelijat pitivät tärkeinä, etteivät luennoitsijat lukeneet suoraan dioilta/kalvoilta vaan kertoivat asiat omin sanoin.

Palautteen antajat nostivat esiin, että luentojen ja niiden sisällön ajankohtaisuus on erittäin tärkeää. Lisäksi hyvinä puolina nähtiin tärkeiden asioiden painottamista ja luennon alussa kertausta. Osassa palautteista toivottiin, että luennon aihe kerrottaisiin luennon alussa selkeästi, mikä helpottaisi luennon seuraamista.

Melkein kaikissa palautteessa painotettiin luentomateriaalin saatavuutta. Opiskelijat toivovat, että materiaali olisi riittävän ajoissa netissä, jotta luennon seuraaminen olisi helpompaa. Lisäksi harjoitustehtävien vastauksia toivottiin nettiin opiskelijoiden nähtäväksi.

Muu palaute oli liittynyt luennon ns. ulkopuolisiin seikkoihin. Usein palautteissa mainittiin luentosalin huonoutta. Rikkinäiset ja epäergonomiset tuolit ja pöydät lisäsivät luennon epämukavuutta ja häiritsivät keskittymistä. Lisäksi huono valaistus ja elektroniikan hitaus mainittiin huonoina puolina. Myös opiskelijoiden käytös ihmetytti osaa palautteen antajista: myöhästymiset ja opiskelijoiden väliset asiaan kuulumattomat keskustelut häiritsivät.

Kaiken kaikkiaan palautteen voisi tiivistää näin: monipuoliset, vuorovaikutteiset ja havainnollistavat sekä visuaaliset luennot kannustavat opiskelijaa aktiiviseen oppimiseen ja osallistumiseen. Luennoitsija voi motivoida opiskelijaa käytännönläheisillä esimerkeillä, videoilla ja kuvilla sekä lähestyttävällä ja itsevarmalla esiintymisellä. Lisäksi luentomateriaalin toivottiin näkyvän netissä jo hyvissä ajoin ennen luentoa, mikä helpottaisi luennon seuraamista.

-Diana