Vähän jälkeen kahdentoista
Sebastian hymähtää myöntymisen merkiksi ja jää odottelemaan baarimikkoa, joka ei näytä tungoksesta huolimatta pitävän erityisesti kiirettä. Hän pitää katseensa visusti poissa tanssilattiasta.
Sepin nojaillessa baaritiskiin joku huutaa hänen korvaansa jotain, mistä hän ei saa selvää. Hän kääntyy äänen suuntaan ja näkee nuoren, ehkä vain parikymppisen miehen pillifarkuissa ja hyvin istuvassa kauluspaidassa. Miehen hunajanruskeat hiukset näyttävät olevan huolettomasti pörröllä, mikä on epäilemättä huolellisen työn ja paksun geelikerroksen ansiota. Sepi kurtistaa kulmiaan - mitä ihmeen asiaa tällä homopojalla hänelle voi olla - ja mies toistaa: “Lähdetkö tanssimaan? Vai haluatko tarjota minulle juotavaa ensin?” Hän iskee silmää leikkisästi. Sebastian ei ole uskoa korviaan ja möläyttää tökerösti: “Näytänkö minä homolta?” Nuori mies katsoo häntä toinen kulma kohollaan ja vilkaisee tanssilattiaa kohti. Sepi seuraa katsetta ja tajuaa, että monet siellä bailaavista miehistä muistuttavat häntä paljonkin ja ovat pukeutuneet nahkahousuihin, aivan kuten hänkin.
Mutta se on aivan eri asia: nämä ovat moottoripyörähousut, ei mikään nahkafetissi! Sebastian protestoi mielessään, mutta ei saa suustaan ulos muuta kuin “Ah.” Hän tuntee lämmön leviävän kasvoilleen ja korvia kohti. Pillifarkkumies hymyilee vinosti ja sanoo: “Taidat olla ensimmäistä kertaa täällä. Ei huolta, kyllä tänne heterotkin ovat tervetulleita.” Mies sanoo sanan ‘hetero’ äänensävyllä, joka kuulostaa Sepistä siltä, ettei toinen todella usko hänen kuuluvan siihen joukkoon. Sebastianin tekee mieli väittää vastaan, mutta se vasta kuulostaisikin siltä, että hän on totuuden kieltävä kaappihomo. Hän etsii katseellaan Jimiä kuin apua pyytäen.
Jimi ei tajua kiinnittää nuorukaiseen huomiota, ennen kuin tajuaa Sebastianin huomion kiinnittyneen häneen. Miehen aikeita ei ole vaikea ennustaa - ei tuolla ilmeellä tällaisessa paikassa - ja Jimin hymy kiristyy hieman. Hän ei kuitenkaan puutu vielä tilanteeseen, vaan tarkkailee heitä turhaan peittelemättä varoitusta katseessaan. Sillä ei ole läheskään niin paljon voimaa kuin normaalioloissa, mutta jos poika sattuisi katsomaan Jimiä silmiin, viesti menisi varmaan perille.
Sepin kommentti “homolta näyttämisestä” saa Jimin naurahtamaan pilkkaavasti, vaikka yrittääkin olla kommentoimatta tilannetta muuten. Sillä hetkellä Jimi näyttänee heistä normaalimmalta, niin harvinaista kuin se onkin. Kun Sebastian kääntyy Jimin puoleen, hän hetken harkitsee miehen jättämistä oman onnensa nojaan, mutta tämä nimenomainen nuorimies on alkanut ärsyttää Jimiä liikaa.
Jimin katsessa on lähinnä omistushaluisuutta, kun hän hymyilee Sebastianille vastataksen tämän sanattomaan avunpyytöön. Silmänräpäyksessä katse on kuitenkin jo muuttunut, ja Jimi omaksuu roolin nojatessaan baaritiskiin, huomio tätä jututtavassa miehessä. “Ikävä tuottaa pettymys, mutta kumpikaan meistä ei etsi tällä hetkellä seuraa.” Jos Jimin äänensävy ei vie perille viestiä siitä, että Sebastianilla on jo seuraa, synkkä katse aivan Jimin silmien takana vie.
Jimin tultua väliin nuorukainen toteaa Sebastianille: “Olisit heti sanonut, en minä varattuja vokottele.” Ennen kuin Sepi ehtii korjata tämän käsitystä, poika on jo käännähtänyt tuohtuneen näköisenä ja marssinut tiehensä. “Kiitos”, Sepi puuskahtaa helpottuneena. Häntä ei loppujen lopuksi kiinnosta, että joku merkityksetön henkilö luulee häntä ja Jimiä nyt pariskunnaksi, hän on vain iloinen päästyään tästä eroon. Ei sillä, ei Sepi nyt niin avuton ole, ettei olisi päässyt tilanteesta itse pois, mutta sen yllättävyys oli saanut hänet hämmentymään. Tämä oli ollut ensimmäinen kerta kun mies oli yrittänyt iskeä häntä. Naisten lähestymisyrityksiä Sepi taas harvoin torjui, joten hänellä oli loppujen lopuksi yllättävän vähän kokemusta pakkien antamisesta ikäänsä nähden.
Sepi kääntyy takaisin baaritiskiin päin ja hetken päästä baarimikko tuleekin heidän kohdalleen. “Kaksi giniä”, hän sanoo ja katselee mietteissään kun baarimikko kaataa juomia korkeisiin laseihin. Hän maksaa, ottaa lasit käteensä ja kehottaa Jimiä etsimään heille vapaan pöydän, jos täältä sellaista löytyy.
"Taittoveitsen jälkeen nopein tapa päästä eroon epämiellyttävästä seurasta, oli sukupuoli mikä tahansa." Huolimatta siitä, että Jimi on sekä ulkonäkönsä että luonteensa puolesta monelle kaikkea muuta kuin unelmamies, hänellä on enemmän kuin tarpeeksi kokemuksia. Harva ihminen pitää Jimin mielenkiintoa yllä puolta sekuntia pidempään, ellei hänellä itsellä ole halua sietää heitä - ja yleensä niissäkin tilanteissa Jimin kumppanit olivat vain välineitä hänen oman määränpäänsä saavuttamiseksi.
Hän näkee kolmen enemmän kuin juhlakuntoisen miehen nousevan pöydästä ja suuntaa sinne, laskien kätensä tuolin selkänojan päälle odottaessaan Sepiä. He istuvat alas ja Jimi ottaa juomansa alaiseltaan. “Itse tosin suosin paljon… hitaampaa menetelmää”, hän hymyilee ja nostaa lasin huulilleen.
Sepi asettaa oman lasinsa pöydälle ja hänen katseensa jää hetkeksi Jimin huuliin, jotka venyvät ensin tälle tyypilliseen hymyyn ja hivelevät sitten juomalasin reunaa tämän siemaistessa katajaista juomaansa. "Hetkinen, puhutko nyt edelleen epämiellyttävän seuran karkottamisesta vai jostain ihan muusta?" Jimin hymy oli näyttänyt siltä kuin hänellä olisi jokin sisäpiirin vitsi meneillään itsensä kanssa, mikä viittaisi jälkimmäiseen. Sepillä on niissä tilanteissa aina kummasti sellainen olo, että Jimin huvittuneisuus kohdistuu häneen. Hän ottaa reilun huikan omasta juomastaan.
Ja paskat, tänne on tultu juhlimaan, eli juhlitaan sitten.
