#aoimsg

[teathattast]

[eksopolitiikka]

Pentagonin UFO-toimisto tietää niiden olevan aitoja, mutta voiko se kertoa totuuden?

Pentagonin UFO-toimisto tietää niiden olevan aitoja, mutta voiko se kertoa totuuden?

kirjoittanut Christopher Sharp – 4.5.2026

Virallinen kanta: on olemassa todellisia poikkeamia, joita Pentagonin UFO-toimiston johtaja ei pysty selittämään fysiikan ja tekniikan taustansa eikä tiedusteluyhteisössä viettämänsä ajan perusteella.

All-domain Anomaly Resolution Office -viraston (AARO) johtaja tohtori Jon Kosloski on sittemmin kuvannut tunnistamattomia poikkeavia ilmiöitä (UAP) ”todella omituisiksi” ja ”hämmentäviksi”.

Hänen edeltäjänsä AARO:ssa, Tim Phillips, on kertonut Liberation Times -lehdelle, että virasto on kohdannut tapauksia, joissa UAP:t näyttävät osoittavan kykyjä, joita ei ole havaittu missään tunnetussa lentokoneessa tai avaruusaluksessa.

Vaikka Phillips ei väittänytkään, että tällaiset kohteet viittaisivat muuhun kuin ihmisen tai avaruusolentojen toimintaan, hän totesi, että on ollut tapauksia, joissa ”erittäin pätevät tarkkailijat ovat havainneet todella hämmästyttäviä suorituskykyjä – asioita, joihin mikään tunnettu ihmisen kehittämä järjestelmä ei pystyisi”.

Phillips totesi, ettei tapauksia voitu liittää mihinkään tunnettuun yhdysvaltalaiseen tai vihollisen teknologiaan, tai hänen omien sanojensa mukaan: ”Pystyimme kiistattomasti todistamaan, ettei kyseessä ollut mikään tunnettu järjestelmä, ei vihollisen eikä ystävällismielisen.”

Näiden poikkeuksellisten ilmiöiden olemassaolosta ei enää ole todellista epäilystä. UFOt ovat todellisia.

Todellinen kysymys on nyt, mistä ne tulevat ja mitä aikeita niillä on.

Kun Valkoinen talo valmistautuu nyt julkistamaan aiemmin näkemättömiä tietoja tunnistamattomista ilmiöistä (UAP) yleisölle, kysymys niiden alkuperästä ja tarkoituksesta nousee nyt kaiken muun yläpuolelle.

Mutta etsiessään parhaita todisteita ja tietoja Valkoisen talon on ehkä katsottava AARO:n ulkopuolelle saadakseen tukea tälle seuraavalle ratkaisevalle askeleelle.

AARO on edelleen Pentagonin alainen virasto.

Se on osa samaa kansallista turvallisuusjärjestelmää, jonka sisäpiiriläisten mukaan on jo pitkään hallinnoinut ja peitellyt asiaa.

Monet sisäpiiriläiset eivät luota AAROon.

Tätä epäluottamusta on vahvistanut se, että virasto on kehittynyt Airborne Object Identification and Management Synchronization Group -ryhmästä (AOIMSG).

AOIMSG sijaitsi sotaministeriön tiedustelu- ja turvallisuusasioista vastaavan alivaltiosihteerin toimistossa (OUSDI&S), jonka virallisiin tehtäviin kuuluvat tiedustelu, vastatiedustelu, turvallisuus sekä sisäisten uhkien torjunta.

Tämä herättää epäilyksiä siitä, oliko AARO:n todistajien tavoittelu todella hyvää tarkoittavaa vai oliko kyseessä vastatiedustelu- ja sisäisten uhkien torjuntaharjoitus.

Sotaministeriön (DoW) viralliset ohjeet osoittavat, että OUSDI&S auttaa määrittelemään ja valvomaan erityispääsyohjelmien turvallisuuspolitiikkaa, huolehtii turvallisuusvalvonnasta erityispääsyohjelmiin liittyviä resursseja hallinnoivissa yksiköissä sekä seuraa vastatiedusteluun liittyviä asioita, turvallisuusrikkomuksia ja näihin ohjelmiin liittyviä rikkomuksia.

Vuoden 2025 Special Access Program (SAP) -turvallisuusoppaassa todetaan, että OUSDI&S – joka valvoo myös National Reconnaissance Officea ja National Geospatial-Intelligence Agencyä – ”laatii, kehittää ja koordinoi puolustusministeriön SAP-turvallisuuspolitiikkaa sekä huolehtii turvallisuusvalvonnasta…”.

Ilmiantajille tällä on valtava merkitys.

Heitä pyydettiin syöttämään arkaluonteisia UAP-tietoja järjestelmään, joka oli suunniteltu paitsi tutkimaan myös suojaamaan, rajoittamaan ja valvomaan pääsyä salaisiin tietoihin.

Vaikka AARO toimii nykyään sotaministerin alaisuudessa, sen alkuperäisen rakenteen suunnitteli OUSDI&S, joka myös nimitti sen entisen johtajan, tohtori Sean Kirkpatrickin.

Huomattakoon, että Kirkpatrickin valitsi David Taylor, sotaministeriön tiedustelu- ja turvallisuusasioista vastaava alivaltiosihteeri, joka lähteiden mukaan on jo pitkään suhtautunut vihamielisesti UAP:hen, kuten Liberation Times on kertonut.

Kongressi on jo vaatinut AARO:n ulkopuolista arviointia.

Sen uskottavuus on kärsinyt ilmiantajien vastaisista hyökkäyksistä, kiistanalaisesta kongressin tilaamasta historiallisesta raportista sekä epäilyistä siitä, miten keskeisiä tapauksia on käsitelty.

Tim Phillips kertoi Liberation Timesille, että AARO:lla ei ollut valtuuksia päättää yksinään, että ilmiantajan toimittama aineisto olisi luokiteltava salaiseksi.

Se saattoi kuitenkin merkitä aineiston salaiseksi tukeutumalla olemassa oleviin sääntöihin, joita käyttävät esimerkiksi ulkoministeriö (DoW), kansallisen tiedustelupäällikön toimisto ja CIA.

Phillips totesi:

”AARO ei ollut ministeritason virasto. Meillä ei ole valtuuksia luokitella tietoja. Meidän on noudatettava luokitteluohjeita – niin sanottua johdettua luokittelua. He siis käyttivät luokitteluohjeita, esimerkiksi puolustusministeriön, kansallisen tiedustelupäällikön tai CIA:n ohjeita. Mutta juuri näin me luokittelemme – sitä kutsutaan johdetuksi luokitteluksi. Ja hän on oikeassa.

”Joku toi aineiston, ja me tarkastelimme sitä. Jos katsoimme, että se voisi vaarantaa arkaluonteisia hallituksen kykyjä tai salaisuuksia, on olemassa menetelmiä ja keinoja suojata se ja luokitella se sen mukaisesti.”

Näin näyttää käyneen Dylan Borlandin tapauksessa, joka on entinen Yhdysvaltain ilmavoimien paikkatietotiedustelun asiantuntija ja UAP-ilmiantaja, joka on todistanut kongressin kuultavana.

Borland toimitti AARO:lle kolme piirustusta. Kaksi niistä luokiteltiin myöhemmin salaisiksi voimassa olevien luokitteluohjeiden mukaisesti. Kun Liberation Times kysyi asiasta Phillipsiltä, tämä ei kiistänyt tätä selostusta.

AARO totesi vuoden 2024 vuosikertomuksessaan julkisesti, ettei sillä ollut tietoja, jotka viittaisivat UAP:n kaappaamiseen tai hyödyntämiseen.

Tätä kantaa on kuitenkin tarkasteltava yhdessä viraston luokitusjärjestelmän kanssa.

Toisin sanoen, jos todisteet UAP:n sieppauksesta tai hyödyntämisestä kuuluvat toisen viraston hallintaan tai ovat voimassa olevan salassaluokitusohjeen suojaamia, AARO ei välttämättä voi myöntää niitä julkisesti.

Lisäksi sen toimintalinjoissa on otettava huomioon kansallisen turvallisuuden toimintaympäristö, jossa kiistäminen, salailu, peittely ja valtuutettu harhauttaminen voivat olla oikeutettuja suojakeinoja.

Paradoksaalista on, että AARO on edistänyt virallista kantaa, mutta samalla se edustaa juuri sitä järjestelmää, johon monet ilmiantajat suhtautuvat epäluuloisesti. Se on tunnustanut ratkaisemattomat, erittäin poikkeukselliset tapaukset.

Mutta se perustettiin osaksi tiedustelu- ja turvallisuusrakennetta, joka on luotu uhkien arviointia, tekijöiden tunnistamista ja arkaluontoisten tietojen suojaamista varten.

Tämä ei tarkoita, että AARO toimisi vilpillisesti.

Mutta se tarkoittaa, että virasto saattaa rakenteellisesti olla sopimaton toteuttamaan juuri sellaista tiedonantoa, jota nyt vaaditaan. Sen tehtävä ei ole pelkästään paljastaa.

Sen tehtävänä on myös suojella.

Ja silti, vaikka AARO hallinnoikin tietojen julkistamista, se on auttanut vahvistamaan jotain merkittävää: jotkut UAP:t näyttävät osoittavan kykyjä, jotka ylittävät kaikki tunnetut ihmisen luomat järjestelmät.

Kukaan viranomainen ei ole väittänyt, että UAP:t olisivat ”ei-ihmisen alkuperää”.

Mutta muiden selitysten kirjo on kaventumassa.

Kun presidentti Trump harkitsee tietojen ja mahdollisesti jopa fyysisten aineistojen salassapitoluokituksen poistamista, hänen tulisi kiinnittää erityistä huomiota senaatin tiedusteluvaliokuntaan.

Liberation Timesin tietojen mukaan valiokunnalle esitettiin vuonna 2022 todennettavissa olevia tietoja, jotka koskivat salaisia UAP-esineiden keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä operaatioita ja ohjelmia.

Monet valiokunnan kanssa yhteistyötä tehneistä ilmiantajista eivät ole koskaan olleet yhteydessä AARO:hon.

Trumpilla saattaa nyt olla erityisen hyvät mahdollisuudet ajaa tietojen julkistamista, sillä valiokunnan entinen väliaikainen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Marco Rubio toimii hänen kansallisen turvallisuuden neuvonantajanaan.

Kysyttäessä, kuinka pitkälle tiedot voidaan julkistaa, kaksi lähdettä kertoi Liberation Timesille, että takaisin saadut eksoottiset ajoneuvot saatetaan tunnustaa olemassa oleviksi, mukaan lukien se, että Yhdysvalloilla on ne hallussaan.

Tällainen päätös, jos se tehdään, perustuisi siihen, että muillakin mailla on hallussaan vastaavia ajoneuvoja.

Lähteiden mukaan tavoitteena olisi lisätä resursseja, jotka on osoitettu teknologian takaisinmallinnukseen, keskellä väitettyä kilpailua vihollismaiden kanssa.

Lähteet kuitenkin totesivat, että tällaisista ajoneuvoista mallinnettua teknologiaa ei todennäköisesti julkisteta, koska se voisi vaarantaa kansallisen turvallisuuden.

Mutta vaikka tällainen paljastus tapahtuisikin, se ei välttämättä riitä joillekin.

Tähän joukkoon kuuluvat ne, jotka väittävät Yhdysvaltain hallituksen ja ei-ihmisten ryhmien välisistä salaisista sopimuksista, sekä ne, jotka vaativat vastuuta rikoksista, joita tällaisten ohjelmien salailusta syytetyt ovat väitetysti tehneet.

Joten keskeinen kysymys on edelleen avoinna.

Paljastus, joka vahvistaa löydettyjen eksoottisten ajoneuvojen olemassaolon, olisi historiallinen.

Mutta ellei se käsittele alkuperää, tarkoitusta ja mahdollista aikomusta, se jättäisi keskeisen mysteerin edelleen ratkaisematta.

Yleisölle saatetaan kertoa, että Yhdysvallat on löytänyt esineitä, joita se ei pysty täysin selittämään. Saatetaan jopa sanoa, että muillakin mailla on hallussaan vastaavaa materiaalia.

Mutta ilman lisätietoja siitä, mistä tällaiset esineet ovat peräisin, mitä analyysit ovat osoittaneet ja näyttävätkö ne edustavan jonkin älyn hallitsemaa teknologiaa, maailmalle jäisi vain vahvistus ilman minkäänlaista asiayhteyttä.

Tämä voi olla tarkoituksellista.

Hallitus voi päättää, että teknologia, sen hyödyntäminen ja alkuperän syvällisempi arviointi ovat edelleen liian arkaluonteisia julkistettavaksi. Muut mahdolliset totuudet voivat olla liian häiritseviä paljastettavaksi.

Mutta jos niin käy, seuraava kiista UAP-ilmiöiden julkistamisesta ei koske sitä, onko poikkeuksellisia ilmiöitä olemassa.

Kyse on siitä, saako yleisö tietää, mitä ne tarkoittavat.

Artikkelin julkaissut Liberation Times

https://eksopolitiikka.fi/uutiset/pentagonin-ufo-toimisto-tietaa-niiden-olevan-aitoja-mutta-voiko-se-kertoa-totuuden/?utm_source=TR&utm_medium=eksopolitiikka.tumblr.com&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_

[paranormalcode]

Who Are The UFOlogy Fact Checkers - AOIMSG + Galileo Project = ???

[generationexorcist]

Pentagon Forms New Task Force To Investigate UFO Sightings

The Pentagon has established a new group to investigate UFO sightings. The Airborne Object Identification and Management Synchronization Group (AOIMSG) will succeed the US Navy’s Unidentified Aerial Phenomena Task Force. According to the Defense Department, “AOIMSG will synchronize efforts across the Department and the broader US government to detect, identify and attribute objects of interest in Special Use Airspace (SUA), and to assess and mitigate any associated threats to safety of flight and national security.”

MSN News

Airborne Object Identification and Management Synchronization Group (AOIMSG)

[suzilight]

AOIMSG

Airborne Object Identification and Management Synchronization Group

The Pentagon wants to believe.   “..AOIMSG will be tucked into the office of the defense undersecretary for intelligence and security and tasked with coordinating with other federal agencies to “detect, identify and attribute” unidentified objects of interest, and “to assess, and as appropriate, mitigate any associated threats to safety of flight and national security,” Deputy Secretary of Defense Kathleen Hicks directed in the Tuesday memo.”  Source: Defense One  

How to pronounce the acronym?   AOI-Message?  ahoy-message?  Ah-Oh-E?  OWie?  OoooWeee!