Fasilitoinnin ja fasilitaattorin merkitys
(innovaatio-osaamisen toinen blogipostaus)
Monesti kun mietitään fasilitaattorin roolia, niin päällimmäiseksi ajatukseksi nousee jokin muiden yläpuolella oleva henkilö, joka käskee ja jalkauttaa toimenpiteitä henkilöstöön tekemättä itse mitään. Fasilitaattori on kuitenkin täysin tämän vastakohta. Fasilitaattori pitää huolen siitä, että ei nosta ryhmässä ketään eriarvoiseen asemaan – ei edes itseään. Fasilitaattori huolehtii siitä, että ryhmän kaikki jäsenet tulevat kuulluiksi ja kannustaa ryhmäläisiä esimerkiksi ideoimaan. Vaikka fasilitaattorin tekisi välillä mieli kommentoida ryhmäläisten ehdotuksia, on kuitenkin parempi pitää suunsa kiinni ja toimia ennemminkin ideoinnin mahdollistajana kuin ideoita tuomitsevana.
Tärkeimpänä fasilitaattorin roolina on helpottaa muiden ryhmäläisten toimintaa. Muita keskeisiä fasilitaattorin tehtäviä ovat kysymysten esittäminen, tiimien ja ryhmien kokoonpanon suunnitteleminen (yksin/pareittain/ryhmissä) ja ideoiden dokumentointi jatkoa varten. Esimerkiksi ideointiprosessissa tai kokouksessa fasilitaattorilla on mielessä tarvittavat työkalut ja metodit, joita hän käyttää avatakseen ”ryhmähengen”, jotta itse tekeminen onnistuisi luontevasti muilta. Näin tekijöille myös tulee fiilis, että ”jes me ollaan oikeesti tehty jotain”, eikä vain silleen, että suunnitellut ideat jäisivät tekemättä tai kasaantuisivat käskyistä aina tietyn henkilön harteille.
Tämä on myös lähellä itsensä fasilioinnin termiä, joka tarkoittaa toimia, jotka helpottavat muiden toimintaa. Sovimme myös ryhmätehtävässämme, että jokainen on vuorollaan fasilitaattori, jolloin jokainen saisi itse käytännössä tutustua siihen, mitä se tarkoittaa ja sitä kautta sisäistämään fasilitoinnin merkityksen.
Fasilitointiprosessin takia ei ole aina välttämätöntä kokoontua yhteenkään fläppitaulujen ja tussien kanssa. Digitaalisia ohjelmia hyödyntämällä ryhmä voi kokoontua vaikka toiselta puolelta maailmaa ideoimaan yhdessä, mikä tarkoittaa virtuaalista fasilitointia. Mielestäni tässä voisi käyttää esimerkkinä meidän projektityössä ryhmässä käytettyä ideointityökalua netissä, jossa käytiin ns. monta rundia, jonka aikana ideat aina jalostuivat ja jatkokehittyivät muiden toimesta. Prosessi alkoi siten, että ensimmäisellä kierroksella piti keksiä vain joku idea tai ajatus ja sen oli mahdollista olla kuinka raakile tahansa. Muut käyttäjät eivät pysty näkemään, mitä muut ovat ajatelleet. Seuraavalla kierroksella näet jo mitä muut ovat ideoineet, kuitenkin henkilöllisyyden pysyessä ”salassa” ja pystyt jatkokehittämään heidän ideoita ja ajatuksia tai niiden pohjalta keksimään vallan jotain uutta. Näitä kierroksia käytiin aina useampi ja silloin ideatkin vaihtuivat. Lopuksi nähtiin kaikkien ideoiden yhteenveto ja jo näistä niin sanotuista valmiista ideoista oli helppo valita se, minkä koko ryhmä ottaa kehittääkseen. Tämä oli mielestäni todella hyvä matalan kynnyksen ideointityökalu, sillä siinä koko ryhmä pääsi saman verran ja saman arvoisesti ideoimaan, jolloin lopuksi tuli se fiilis, että itse on oikeasti myös saanut ryhmässä jotain aikaiseksi omasta motivaatiosta ja ”yhteen hiileen puhaltamisesta”. Tämä on myös se fasilitoinnin idea.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_(organisaatio)
http://www.karismakonseptit.fi/mita-fasilitointi-on-mita-fasilitaattori-tekee-miksi-fasilitaattoria-kannattaa-kayttaa/
http://www.talouselama.fi/tyoelama/tunnetaanko-teilla-fasilitointi-3381025
