Lue Ilta-Sanomien koko juttu
Karjalan kannaksen Koivistolla tapahtui erikoinen episodi jo maaliskuussa â eli pian sen jĂ€lkeen, kun VenĂ€jĂ€ oli hyökĂ€nnyt Ukrainaan ja aloittanut siellĂ€ vĂ€itetyn erikoisoperaationsa ânatsejaâ vastaan. Koiviston suomalaiselta sankarihautausmaalta oli poistettu tuolloin yhdessĂ€ yössĂ€ suomalaissotilaiden nimilaatat ja muistomerkin pÀÀpaaden teksti oli peitetty.
Koiviston sankarihautausmaan kohtaloa on selvitelty sittemmin Viipurin kaupunginoikeudessa kaikessa hiljaisuudessa yksinomaan venĂ€lĂ€isten viranomaisten kesken. Oikeudessa on tehty jo syyskuussa pÀÀtös, jonka mukaan âsuomalaisten natsisotilaidenâ muistomerkki pitÀÀ purkaa ja poistaa kokonaan âluvattomana kiinteĂ€nĂ€ rakennelmanaâ. Viipurin kaupunginoikeuden pÀÀtös on syntynyt syyskuussa ilman, ettĂ€ VenĂ€jĂ€ltĂ€ olisi oltu sitĂ€ ennen yhteydessĂ€ sen paremmin Suomen Koivisto-Seuraan kuin myöskÀÀn Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykseen.
IS sai perjantaina kĂ€siinsĂ€ Viipurin kaupunginoikeuden pÀÀtöksen. Se ei ole vielĂ€ lainvoimainen, vaan se etenee seuraavaksi Leningradin alueen alueoikeuden kĂ€sittelyyn. Tuomioistuimen ratkaisusta kĂ€y ilmi, ettĂ€ VenĂ€jĂ€llĂ€ on kehitetty vĂ€ite, jonka mukaan Koiviston sankarihautaan haudatut suomalaissotilaat osallistuivat Leningradin piiritykseen ja taistelivat jopa saksalaisen SS-Nordin riveissĂ€. VenĂ€jĂ€llĂ€ vĂ€itetÀÀn lisĂ€ksi, ettĂ€ Koivistoon olisi haudattu suomalaisen ânatsiarmeijanâ sotilaita ja ettĂ€ hautamuistomerkin teksti pyrkisi tekemÀÀn nĂ€istĂ€ sankareita sekĂ€ levittĂ€mÀÀn natsi-ideologiaa.
Suomen ja VenÀjÀn vÀlillÀ on voimassa vuonna 1992 solmittu valtiosopimus, joka velvoittaa kumpaakin osapuolta suojelemaan ja hoitamaan toistensa alueilla olevia toisen maailmansodan aikaisia hautoja ja niiden muistomerkkejÀ. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys on Suomen puolelta sopimuksen toteuttaja, ja VenÀjÀn puolelta toimielin on nimeltÀÀn Voennye memorialy.
Suomalaisia sotilaita koskevat natsivÀitteet löytyvÀt Viipurin kaupunginoikeuden pÀÀtöksestÀ, jossa ne esitetÀÀn ikÀÀn kuin olemassa olevina historiallisina faktoina tai asioina, joihin oikeuden ei tarvitse ottaa enÀÀ sinÀnsÀ kantaa.
â Koiviston sankarihaudoissa ei tiedetĂ€ lepÀÀvĂ€n minkÀÀnlaisia natseja. VenĂ€lĂ€inen oikeusistuin ei nĂ€ytĂ€ myöskÀÀn esittĂ€vĂ€n tĂ€mĂ€n natsivĂ€itteen tueksi mitÀÀn todistusaineistoa, eversti evp. Pertti Suominen ihmetteli.
MuistomerkkiÀ koskeva purkamismÀÀrÀys perustellaan oikeuden pÀÀtöksessÀ varsinaisesti erilaisilla muotoseikoilla, joiden mukaan suomalaishaudan kunnostaminen olisi tehty ilman asianmukaisia rakennuslupia. PÀÀvastuu purkamisesta vieritetÀÀn Korisstroi-nimiselle yritykselle, joka toimi suomalaishaudan kunnostuksen venÀlÀisenÀ urakoitsijana vuonna 2019.
â Ottaen huomioon jutun kĂ€sittelyn aikana kerĂ€tyt ja tutkitut todistusaineistot, Korisstroin pystyttĂ€mĂ€ muistomerkki ja natsiarmeijan sotilaiden nimet sisĂ€ltĂ€vĂ€t muistolaatat on purettava kirkon kulttuuriperintökohteessa. Monumentti on pyhitetty fasistisen Saksan puolella Suuressa isĂ€nmaallisessa sodassa 1941â1945 taistelleille ja kaatuneille suomalaisille sotilaille, jotka ovat muun muassa ottaneet osaa Leningradin piiritykseen, lukee oikeuden perusteluissa vapaasti suomennettuna.
Oikeuden mukaan Korisstroi on pystyttÀnyt muistomerkin ilman, ettÀ siihen on hankittu tarvittavat luvat. Koivisto-Seuran puheenjohtaja Eija Tuominen ihmettelee oikeuden tulkintaa, sillÀ hautausmaan kunnostuksen aikana lupia hankittiin hÀnen tietÀÀkseen useilta eri venÀlÀistahoilta. Leningradin alueen suunnittelutoimisto oli mukana kunnostuksessa ja teki sitÀ varten tarvittavan venÀlÀisen arkkitehtisuunnitelman. Primorskin kaupungin hallinnon edustaja oli Tuomisen mukaan puolestaan se, joka ehdotti Korisstroita kunnostuksen suorittajaksi.
Tuomisen mukaan suomalaishaudan kunnostaminen tuli maksamaan kaikkineen noin 75âŻ000 euroa. Sankarihauta oli jÀÀnyt VenĂ€jĂ€llĂ€ tĂ€ysin oman onnensa nojaan ja hĂ€vitetty jatkosodan jĂ€lkeen, joten Koivisto-Seura pÀÀtti kunnostaa haudan omalla kustannuksellaan vuonna 2019 kerÀÀmĂ€llĂ€ siihen varat suomalaisilta yrityksiltĂ€ ja Koiviston entisiltĂ€ asukkailta sekĂ€ heidĂ€n jĂ€lkelĂ€isiltÀÀn.
Koiviston sankarihautaan on haudattu ja siunattu talvi- ja jatkosodassa kaatuneita, Koivistolla syntyneitÀ sotilaita. Nimilaattoihin oli kaiverrettu yhteensÀ 102 suomalaisen sankarivainajan nimet. Koivisto-Seuralla ei ole tietoa, mitÀ on tapahtunut maaliskuussa poistetuille nimilaatoille ja missÀ niitÀ kenties sÀilytetÀÀn.
Sankarihautojen historiaa selvitelleet Tuominen ja Juhani Pekkola ovat erityisen loukkaantuneita vĂ€itteistĂ€, ettĂ€ haudoissa lepĂ€isi âsuomalaisia natsejaâ.
â SiellĂ€ lepÀÀ tavallisia koivistolaisia â talonpoikia, työmiehiĂ€, merimiehiĂ€, opiskelijoita ja opettajia, jotka puolustivat kotiseutujaan. Neuvostoliitto oli elokuussa 1939 liittoutunut natsi-Saksan kanssa. Talvisodan sankarivainajat kĂ€vivĂ€t siten sotaa niin stalinismia kuin fasismiakin vastaan, koska heidĂ€t oli siihen Neuvostoliiton hyökkĂ€yksellĂ€ marraskuussa 1939 pakotettu, Pekkola muistutti.
Kun hauta-aluetta kunnostettiin, Koivisto-Seura toimitti VenĂ€jĂ€n viranomaisille virkatodistukset jokaisesta hautaan siunatuista 102 sotilaasta. Jo tuolloin VenĂ€jĂ€llĂ€ oli esitetty epĂ€ilyjĂ€, ettĂ€ alueelle olisi haudattu âjoitakin muita henkilöitĂ€â, kuten esimerkiksi saksalaisia sotilaita.
Viipurin kaupunginoikeuden purkumÀÀrÀyksessÀ lukee, ettÀ se astuu voimaan vasta, kun Leningradin alueen alueoikeus on vahvistanut sen. PÀÀtöksestÀ voi valittaa sen jÀlkeen vielÀ kuukauden sisÀllÀ. Jos purkumÀÀrÀys saa lainvoiman, se on pantava toimeen sen jÀlkeen kahden kuukauden kuluessa.
Lue Ilta-Sanomien koko juttu









