Kampusfestari ja yöllisiä vieraita
Olin mukamas kirjoittanut jo tästä aiheesta luonnospostin, mutta ilmeisesti kyseinen luonnos ei ole tallentunut blogijärjestelmään. Täytynee siis aloittaa kirjoitus aivan alusta.
Tosiaan viime viikon keskiviikosta perjantaihin oli kampuksellamme järjestetty festivaali, jonka aikana opiskelijat pääsivät nauttimaan erilaisten kerhojen myymistä antimista (tarjolla oli niin ruokaa, juomaa kuin erilaisia koruja ja muita krääsäesineitä), musiikki- ja tanssiesityksistä kuin myös ihan vaan toistensa seurasta. Festivaali osui sinänsä kivaan aikaan, että se toi hieman piristystä jo viileneviin syyspäiviin - siitäkin huolimatta, että täällä "viileä" tarkoittaa n. kahdenkymmenen asteen lämpötilaa. Nämä kampuskekkerit oli tosin alunperin tarkoitus järjestää jo tämän vuoden toukokuussa, mutta traagisen Sewol-lauttatapaturman suruajan vuoksi festivaali siirrettiin syksylle.
Kampusfestivaali oli kyllä hieno kokemus, erityisesti koska pääsin näkemään pari itselleni mieluista korealaista yhtyettä. Keskiviikkona esiintyi jo kymmenisen vuotta musiikkialalla pyörinyt Cherry Filter, jonka kenties tunnetuimmat kappaleet vääntyvät suomeksi "Ankka lentää" ja "Romanttinen kissa". Huvittavista kappaleen nimistä huolimatta kyseinen rockbändi on hyvä keikkatunnelman luoja ja sai opiskelijat viliintymään useamman kappaleen kohdalla. Perjantaina puolestaan esiintyivät kovemman luokan nimet: miesduo Fly to the Sky ja tyttöbändi Girl's Day. Itse kävin jo Fly to the Sky:n juhlakonsertissa aiemmin pari viikkoa sitten, joten olin positiivisesti yllättynyt, että pääsin näkemään heidät uudestaan. Ilmeisesti duon toinen jäsen, Hwanhee, on aikoinaan opiskellut Kyungheessa, joten heidät oli siitäkin syystä varmaan helppo saada esiintymään. Girl's Day:stä en niin piittaa, vaikkakin heidän uusin kappaleensa "Darling" oli ihan menevä kipale. Harmillisinta kovempien nimien esiintymisissä oli kuitenkin se, että esitettäviä kappaleita oli vain muutama. Tästä huolimatta yleisö ei ollut pysyä nahoissaan, erityisesti Girl's Day:n jäsenten keekoillessa lavalla pikkupikkuhamosissaan. Korealaiset tyttöbändit ovat söpöydessään joskus vähän liian imeliä omaan makuuni.
Lähetän kampusfestarista kuvia (ja toivon mukaan videoita) tässä myöhemmin tällä viikolla. On paljon kuvia, joita haluaisin lisätä blogiin, mutta erityisesti edellinen viikko oli jokseenkin kiireisempi, joten aikaa blogin kuvaosaston päivittämiseen ei ole ollut. Lupaan kuitenkin päivittää kuvia niin pian kuin mahdollista!
Sitten ihan toiseen asiaan, nimittäin asuntolaelämään. Hyvät hyssykät sentään, kun tämä asuntolaelämä on yllätyksiä täynnä! Olen jo tottunut täällä oleviin sääntöihin, sillä ainoa kismittävä sääntö on lähinnä määrätyt kotiintuloajat, mutta sitäkin sääntöä on loppujen lopuksi ollut helppo noudattaa. Sen sijaan kaikenlaiset muut tapahtumat täällä ovat olleet suoraan sanottuna... mielenkiintoisia.
Meillä oli säännöllinen huonetarkastus vajaa kaksi viikkoa sitten ja oletimme sen olevan viimeinen huonetarkastus muutamaan viikkoon. Perjantain ja lauantain välisenä yönä kuitenkin tapahtui kummia: kello yhden jälkeen yöllä, kun olimme jo huonekaverimme kanssa nukkumassa, huoneen oveen koputti joku. Koska kello yhden jälkeen asukkaat eivät saa enää kulkea toistensa huoneissa, ihmettelimme huonekaverin kanssa, kuka ihmeessä koputtaisi oveen tuohon aikaan yöstä. Olimme molemmat sen verran tokkurassa, ettemme ehtineet edes kunnolla ovelle, kun joku jo kilisteli avaimia ovemme lukossa. Säikähtäneinä tajusimme huoneen oveen avautuvan ja sisälle astuvan... asuntolan (nais!)työntekijän. Tämä ponnekkaasti ilmoitti olevansa tekemässä "yllätystarkastusta". No yllätyksenä tarkastus kieltämättä tulikin, mutta että oikein ihmisten nukkuessa pitää tulla sisään! Huonekaverin kanssa jälkeenpäin keskusteltuani päädyimme siihen tulokseen, että kampusfestivaali oli syynä yllätystarkastukseen: haluttiin nähdä, onko joku kenties poissa asuntolasta ilman lupaa (kertauksena: mikäli haluaa vietää yön muualla, tulee siitä aina ilmoittaa asuntolan internet-sivuilla). Eniten meitä ärsytti tässä tempauksessa tarkastuksen kellonaika. Olimme nimittäin molemmat juuri päässeet uneen, kun työntekijä astui sisään. Sen jälkeen nukahtaminen olikin sitten hankalampaa. Työtäänhän nämäkin ihmiset tekevät, mutta kyllä välillä tuntuu kuin meitä kohdeltaisiin teini-ikäisinä, eikä aikuisina. Toisaalta asuntolassa sattuneet legendaariset ja yleensä huonostipäättyneet sekoilutarinat huomioon ottaen ottaen en ihmettele tätä jollain tapaa armeijamaista kurinpitoa. Silti kurinpito menee välillä naurettavalle tasolle: eräs asuntolan asukki sai miinuspisteitä siitä, ettei ollut muistanut palauttaa silitysrautaa takaisin omalle paikalleen. Että sillä lailla!
Korean kieliohjelma alkoi tänään, vaikkakin vasta avajaisseremonian merkeissä. Huomenna alkavat luennot, joita odotankin jo erittäin kovasti. Opettajamme vaikutti todella hauskalta ja rennolta tapaukselta, joten uskon, että opiskelemisesta täälä tulee mukava kokemus. Lisää korean kieliohjelmasta myöhemmin, nyt ampaisen luennolle!
