Discover Top Posts Tagged with #rauta-aika

Louhi [ˈlouɦi] is a wicked queen of the land known as Pohjola in Finnish and Karelian mythology. Louhi is described as a powerful and evil witch queen ruling over the northern realm of Pohjola, with the ability to change shape and weave mighty enchantments.

#Louhi #Kalevala #Rauta-aika #film GIF #mythology #myths #Finnish #suomitumblr #folklore #fog #nature #lake #long boat #enchanted #fyeahmyths #Loviatar #epic poem #epic poetry #epic fantasy

Digi 1.1 – Digitaalinen yhteiskunta

Digitalisoitumisen etenemistä mitataan Suomessa mm. vuonna 2014 kehitetyllä mittarilla, digibarometrillä. ”Mittauksella pyritään selvittämään sekä digitaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä että digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttöä suhteutettuna tärkeisiin verrokkimaihin.” (Valtiovarainministeriö 2017.) Digibarometrin tuloksissa Suomi sijoittuu digitalisaation edellytyksiä mitattaessa listan kärkeen, mutta kauas kärjestä kun verrataan miten digitaalisia ratkaisuita on osattu hyödyntää.

Tästä huomiosta kumpusi tarve koota ja dokumentoida Suomen digitalisoitumista - mennyttä, tätä hetkeä ja tulevaisuutta. Digitaalinen Suomi 2017 – artikkelikokoelma käy laaja-alaisesti läpi Suomen digitalisoitumista 1960- luvulta tähän päivään. Se koostuu kahdesta osasta, joista toinen käsittelee digitalisaation historiaa ja toinen sen tulevaisuutta.

Part 1. ’Satu Suuresta Tietokoneesta’ Pyry Lautsuo käy artikkelissaan Palvelimista pilveen läpi Suomen digitaalisen kehityksen 80- luvusta tähän päivään. Vaiheet voisi kiteyttää näin: Alussa (1960- luvulla) oli tietokone ja romaani ’Sagan om den Stora Datamaskinen’ (ruotsalaisen Nobel- voittajafyysikon kirjoittama dystopia siitä, miten ihmiskunta romahtaa maailmassa, jossa tietokoneet yhä enemmän korvaavat ihmisen työt). Tietokone kehittyi erilaisten vaiheiden kautta PC:ksi ja siitä edelleen palvelimeksi. 80- luvulla teknologian halpenemisen myötä yritysten eri yksiköt pystyivät hankkimaan omat tietokoneensa ja sovelluksensa. Tältä ajalta juontaa alkunsa myös riippumaton ohjelmistoteollisuus, joka synnytti mm. ne lukemattomat valtion- ja kuntahallinnon epäyhtenäiset järjestelmät, joita nyt mm. valtion ICT-palvelukeskus, Valtori, Sote-ICT-kehittämisyhtiö, sote-digi-kehitysyhtiö ja Apotti- hanke pyrkivät yhtenäistämään ja järkeistämään. (Digitaalinen Suomi 2017, Palvelimista pilveen, 2017; Sote- ja maakuntauudistus, 2017.)

Alla organisaatiokaavio tämänhetkisistä valtion ICT-palveluita tuottavista yhtiöistä ja laitoksista (toukokuu 2017).

Kuva: Sote- ja maakuntauudistus. ICT – palvelukeskus, tiivis yleisaineisto.

Digitalisaation todellinen laukaisija oli luonnollisesti internet. Viimeisimpänä digimurroksessa ovat tulleet mobiilit, erilaiset pilvipalvelut ja tavaroiden internet.

Sama kirjoittaja väittää että teollisen taistelun voittajia ovat lopulta kansainväliset ICT- toimijat. Tosiasia on, että pilvipalveluiden käyttöönotto yrityksissä on vasta aluillaan ja etenkin suurten organisaatioiden on hidasta siirtyä pilviratkaisuihin. Väite ICT- toimijoiden vallasta ei varmasti ole kovin kaukaa haettu.

Amerikkalaiset IT- jätit ovat heränneet tähän ajatukseen itsekin ja perustaneet järjestön nimeltä Partnership on Artificial Intelligence, jonka tarkoituksena on valjastaa tekoäly hyödyntämään ihmisiä ja yhteiskuntaa.” (Digimenestyjät nostavat Suomen, 2017.) Järjestön perustajajäsenet ovat maailman suurimmat IT- yritykset Microsoft, Apple, Amazon, Facebook, Google ja Deepmind. Kumppaneina mukana toiminnassa on niin IT- yrityksiä ja muita kaupallisia jättejä kuin ihmisoikeusjärjestöjäkin (© 2017 Partnership on Artificial Intelligence.).

Digitalisaation tulevaisuus voi hyvinkin olla näissä käsissä. Melkeinpä toivon niin.

Part 2. Digiaika Jos Pyry Lautsalo aloitti Suomen digitalisaation historiaa käsittelevän tekstin vanhasta tieteisromaanista, aloittaa Veli-Matti Mattila artikkelinsa digitalisaation tulevaisuudesta vertaamalla ko. murrosta rautaan ja sen käyttöönottoon. ”Digitalisaation merkitystä voi tarkastella uutena jaksona ihmiskunnan historian aikajanalla: kivikausi, rauta-aika ja digiaika.” (Digimenestyjät nostavat Suomen, 2017.)

Digitalisaation mahdollistaa kaksi asiaa, digitaalitekniikka ja internet ja niiden osaava ja onnistunut hyödyntäminen.

Toivotan valtion ja hallituksen ICT- työryhmille, ICT – kehitysyhtiöille ja asiantuntijoille sekä Partnership on Artificial Intelligence – järjestölle työrauhaa, maalaisjärkeä ja paljon onnea tuleviin koitoksiin!

Lähteet:

Suomidigi.fi. Digimenestyjät nostavat Suomen, 2017. Veli-Matti Mattila. Luettavissa: http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/56%20_%20Digimenestyjat%20nostavat%20Suomen.pdf.

Suomidigi.fi. Palvelimesta pilveen, 2017. Pyry Lautsuo. Luettavissa: http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/6%20Palvelimista%20pilveen.pdf.

Sote- ja maakuntauudistus, 2017. ICT-palvelukeskus, yleiskatsaus 5/2017. Luettavissa: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/1889492/ICT-palvelukeskus+yleisaineisto+21.5.2017/3e2ff44b-7385-4931-8b2e-01886f292bef.

Sote- ja maakuntauudistus, 2017. Tiekartta, ICT-palvelukeskus. Luettavissa: http://alueuudistus.fi/tiekartta/ict-palvelukeskus.

Sveriges Radio 2013. Sagan om den stora datamaskinen. Luettavissa: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=503&artikel=5516197#user-comments.

Valtiovarainministeriö 2017. Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisuhanke. Luettavissa: http://beta.suomidigi.fi/digitalisaatio/digitaalinen-suomi-2017/.

#digitalisaatio #yhteiskunta #digibarometri #digitaalinensuomi2017 #internet #pilvipalvelut #google #facebook #partnershiponai #hallitus #rauta-aika #apple #microsoft