#digibarometri

[harryblogi]

Aihe 2. Digibarometri 2019: Suomelle pronssia

Suomi on JÄLLEEN sijoittunut kolmanneksi Digibarometrissä Hyvä me ! Sijoitus on sama kuin vuotta aikaisemmin. Vuosina 2014-2018 on julkaistu digibarometri, joka kertoo kansakunnan digitalisaatiosta, sekä siinä tapahtuneista muutoksista suhteessa muihin maihin. Digitalisaation hyödyntämistä mitataan eri tasoilla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset). Sen lisäksi digitalisaation hyödyntämistä mitataan kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Digibarometri 2019 -julkaisu rakentuu kahden pääteeman ympärille: resurssien riittävyys ja massadatan laajempi hyödyntäminen (Etla 2019).

(Digitaalisuuden hyödyntämistä kuvaava kokonaisindeksi kaikissa vertailussa mukana olleissa maissa. Kuva: Digibarometri 2019 - julkaisu). Digibarometrissä on 22 maata ja Suomi on ollut jo toista vuotta peräkkäin kolmantena. Yhdystvallat nousevat toiselta sijalta kärkeen. Tanska nousee kuudennelta sijalta toiseksi ja Norja putoaa kärkipaikalta viidenneksi. Aiemmista digibarometreistä olemme huomanneet, että Suomi on kirinyt itsensä kärkisijoille ja pysynyt siellä. Vuoden 2019 tuloksista voidaan kuitenkin huomata, että digitalisaation vaikutukset Suomen talouskasvuun ovat jääneet hieman verrokkimaista jälkeen. Löydät tilaston täältä. 2019 vuoden julkaisusta käy ilmi, että jo viidesosa Suomalaisista yrityksistä (joissa on vähintään 10 työntekijää töissä) hyödyntävät liiketoiminnassaan massoista koostuvaa dataa esimerkiksi evästeitä. Määrä on ollut kovassa nousussa, koska pari vuotta aikaisemmin määrä oli vain noin 15% (Itewiki 2019).  Suomalaiset yritykset hankkivat massadataa eri tavoin. Yritykset eivät käytä vain yhtä lähdettä, vaan aineistoa kerätään mm. sosiaalisesta mediasta, yritysten omista älylaitteista ja sensoreista sekä kannettavista laitteista kerätään esimerkiksi sijaintitiedot. Suosituin massadatan hankinnan lähde Suomessa on Sosiaalinen media (Etla 2019). Massadatan hyödyntämisen hidasteena voi olla esimerkiksi kyberuhat. Suojelupoliisin apulaispäällikkö Seppo Ruotsalaisen mukaan Suomella on vielä petrattavaa kuitenkin kyberuhkien torjunnassa. Kuva Suomesta korkean teknologian ja tietoturvallisuuden maana on olluusio. Kyberuhkien torjuntavalmius on viime vuosina Suomessa parantunut, mutta kriittisen infrastruktuurin turvaaminen on Suomen osalta heikkoa. Parantamisen varaa Suomelta löytyy osallistumisesta kansainväliseen kyberturvallisuusyhteistyöhön sekä kyberkriisien hallintaan (Etla 2019). Lähteet: Etla 2019. Digibarometri: Digi tulee, mutta riittävätkö resurssit? Luettavissa: https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2019-digi-tulee-mutta-riittavatko-resurssit/ Luettu: 3.11.2019. Itewiki 2019. Massadataa hyödynnetään erityisesti isoissa yrityksissä. Luettavissa: https://www.itewiki.fi/blog/2019/06/digibarometri-2019-suomi-sijoittui-jalleen-vertailun-kolmanneksi/ Luettu: 3.11.2019. Ohjelmistoebusiness 2019. Digibarometri 2019 -julkaisuseminaari. Luettavissa: https://www.ohjelmistoebusiness.fi/digibarometri/ Luettu: 3.11.2019. Tilastokeskus 2016. Tietotekniikan käyttö yrityksissä. Luettavissa: http://www.tilastokeskus.fi/til/icte/2016/icte_2016_2016-11-30_tie_001_fi.html Luettu: 3.11.2019

[jenlblog]

1. Digitalisaatio ja digitalous: Digibarometri

Vuodesta 2014 lähtien julkaistussa Digibarometrissä digitaalisuuden hyödyntämistä mitataan kolmella tasolla: edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella pääsektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen.

Suomi on viime vuosina sijoittunut digibarometrissä 22 maan välillä sijoille 1-3. Suurimpia kilpailijoita ovat luonnollisesti muut pohjoismaat. Vuoden 2019 sijoitus Suomella oli sija 3. Ensimmäisen sijan saivat Yhdysvallat ja toisen Tanska. Tasoittain tarkasteltuna Suomi menestyi parhaiten edellytyksissä (toinen sija) ja sektoreittain tarkasteltuna julkisella sektorilla (toinen sija).

Viime vuonna (2018) Suomi sijoittui kolmanneksi heti Norjan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Tänä vuonna datan hyödyntämisen tuloksia tulkitaan kuitenkin aloittain. On mielenkiintoista, kuinka liiketoiminnan merkittävää kasvua voidaan tukea massadatalla sekä uudella teknologialla.

Vuonna 2017 suomi sijoittui toiseksi, ykköspaikan vei Norja. Teemana vuonna 2017 oli digitaalinen markkinointi.

Vuonna 2016 Suomi sijoittui barometrissä ensimmäiseksi. Suomen perässä tulivat muut pohjoismaat. Aihe alueena tällöin vertailtiin 22 maan digitalisoitumisen edellytyksiä ja toteutumista kolmella eri sektorilla: yrityksissä, kansalaisten elämässä ja julkisella sektorilla.

Voidaan siis huomata, että suomen sijoitus digibarometrillä on tippunut. Syitä tähän voi olla monia. Omalta osaltaan varmastikin myös vaikuttaa barometriin rajattu vuotuinen aihepiiri ja tarkasteltu sektori. Tutkimuksessa käy kuitenkin hyvin ilmi laajojen tietomassojen hyödyntämisen yleistyminen suurissa ja keskisuurissa yrityksissä monessa muussa maassa nopeammin kuin Suomessa. Datan ostaminen, myyminen ja jakaminen on Suomessa vähäistä. Voisiko Suomi parantaa sijoitustaan lisäämällä yrityksissä datan hyödyntämistä? Uskon että näin todella on.  Lisäksi lisäämällä datan käyttöä Suomi saisi tehostettua yritysten toimintaa.

Toimialoista massadataa kerätään eniten informaatio- ja viestintäalalla sekä teollisuudessa. Teollisuudessa on ryhdytty ottamaan käyttöön tuotantoprosesseissa robotiikkaa sekä pilvipalveluita. Mielestäni muutkin toimialat olisi syytä herätellä datan käytön hyödyntämiseen. 

Kaupankäynnin siirtyminen yhä enemmän verkkoon, erilaiset sovellukset, suoratoistopalvelujen lisääntyminen ja kasvaminen, robottiautot sekä 5G. Edellä mainitut ovat hyviä esimerkkejä barometrissä esiin nostetuista digitalisaation trendeistä, jotka tulevat vaatimaan yhä enemmän tietoteknistä kapasiteettia. 

Lähde: www.digibarometri.fi

[naksus-blog1]

Digibarometri

Etlatieto julkaisee vuosittain tilaston, josta näkee digitaalisuuden muutoksen vaikutukset verrattuna Suomeen ja muihin maihin. Barometristä tulee ilmi, millaiset osuudet ja vaikutukset ovat digitaalisuudella koko maailmaan. Julkaisut rakentuvat pääteemojen ympärille ja tänä vuonna on valittu kaksi pääteemaa, resurssien riittävyys ja massadatan laajempi hyödyntäminen.

Etlatiedon toteuttama selvitys mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä kolmella tasolla, joita ovat edellytykset, käyttö ja vaikutukset. Selvityksessä mitataan digitalisaation hyödyntämistä 22 maassa.

Suomen sijoitus verrattuna muihin maihin.

Alla olevasta digibarometrin 11.6.2019 julkaistusta kokonaisindeksistä (Kuvio 2) käy ilmi, että Suomi on toista vuotta peräkkäin sijalla kolme. Kun kokonaissijoitusta katsoo, näkee että Suomi on kuuden vuoden aikana onnistunut pitämään itsensä kärkikolmikon sisällä. Kokonaisindeksiä tarkastelemalla Yhdysvaltojen osalta näkee, että he ovat kuudessa vuodessa nostaneet itsensä tilaston kärkeen.  Yhdysvalloilla on nähtävissä selkeä suunnitelma jopa julkisen sektorin puolella, jossa käytetään digitalisaatiota hyödyksi usealla tavalla.   Linkki: Digitaalinen kylmä sota kiihtyy.  Yhdysvallat tekevät pitkänajan suunnitelmaa ja yritykset panostavat pitkällä tähtäimellä digitalisaatioon, tiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen. 

Suomi on Etlatiedon johtavan tutkijan Timo Seppälän mukaan jäämässä jälkeen siinä, miten digitalisaation vaikutukset heijastuvat talouskasvuun.

Suomi on menettänyt tilastossa johtavan asemansa. Suomalaiset yritykset ja valtio reagoivat liian hitaasti muutoksiin, eivätkä ole valmiita ottamaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja. Digibarometrin tuloksissa nousee useaan otteeseen bigdatan tärkeys. Mutta silti suomalaiset yrityksen eivät ole valmiita ottamaan sitä käyttöön tai jakamaan omaa tietoaan. Tämä ero on nähtävissä selkeästi verrattuna vaikka Yhdysvaltoihin, jossa bigdataa hyödynnetään suuresti. Suomalaiset teknologiayritykset ovat hyviä kehittämään ja keräämään bigdataa, mutta jalkauttaminen tuottaa suomalaisille yrityksille kompastuskiviä. 

Mielenkiinnolla odotan, mitä ensivuoden digibarometri kertoo Suomen tilanteesta. Odotan mielenkiinnolla sitä, että suomalaiset yritykset ja myös valtio alkavat käyttämään bigdataa hyödykseen. Osaajia on paljon ja sitä kautta myös mahdollisuuksia. 

Linkki: Digibarometrin tulokset 2019 

[bloginata-blog]

Digibarometri 2018

Edellisessä postauksessa käsittelin digitalisaation vaikutusta liiketoimintaan ja seuraavaksi aiheena olisi Digibarometri-tutkimus. Verkkoteollisuus ry:n Digibarometri-tutkimuksessa mitataan digitalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä ja siinä on mukana 22 maata. Digitalisuuden astetta mitattiin kolmella tasolla sekä kolmella eri sektorilla. Juttelin aiheesta Verkkoteollisuus ry:n/Ohjelmisto- ja e-business ry:n hallituksen jäsenen Petri Aukian kanssa ja hänellä oli hyviä kommentteja aiheesta.

Digibarometri 2018 koostui seuraavista teemoista:

- Tekoälyohjelman työkalu – mitattiin yritysten tekoäly valmiutta

- Google ja Vainu.io mittasi myynnin ja markkinoinnin kyvykkyyttä (Suomi, Ruotsi ja Norja)

- Aalto-yliopiston ja Etlan pohdintoja tiedon markkinoiden kehityksestä

Suomi on ollut muiden Pohjoismaiden kanssa kärjessä joka vuosi, mutta uusimmassa digibarometrissä Yhdysvallat ja Alankomaat nousivat Ruotsin ja Tanskan ohi. Vuonna 2016 Suomi oli ensimmäisellä sijalla, mutta nyt Norja toista vuotta peräkkäin. (Kuvio 1)

Suomi on ollut tasainen suorittaja ja suomalaisilla yrityksillä on teknologista pääomaa, mutta sen käyttö niin, että se toisi vaikutusta, on jäänyt pienemmäksi. Norjalaiset innovaattorit ovat Suomea edellä (Kuvio 5) ja Norjassa onnistuttiin panostamaan suhteessa enemmän teknologiaan ja sen määrään. Yritysten ICT-pääoma Suomessa ei ole vaikuttanut kansantalouden kasvuun yhtä tehokkaasti kuin Ruotsissa ja Norjassa.

” Ollaan monessa teknisessä ulottuvuudessa edellä, mutta moni yritysten käyttö-kohdan havainto viittaa konservatiiviseen johtoon, jonka käyttötapa tekee ICT-investoinneista vähemmän hyödyllisiä.” -Petri Aukia

Tutkimuksesta selvisi, että Suomen teknisissä valmiuksissa pilvipalveluiden hyödyntämiseen on iso ero verrattuna Ruotsiin ja Norjaan, joilla on parempi verkkoinfrastruktuuri. Muissa pohjoismaissa ollaan myös parempia hyödyntämään sosiaalista mediaa liiketoiminnassa. Norjassa ja Ruotsissa ollaan myös aktiivisempia sosiaalisessa mediassa. Ilmeni, että samat naapurimaat myös hyödyntävät internetiä opetuksessa aavistuksen enemmän kuin Suomi.

Opetuksesta puheen ollen, Suomessa tällä hetkellä koulutustarjonta ei tue tarpeeksi muuttuvaa ICT-alaa ja alalla on pula osaajista, sillä alalla olevien osaaminen vanhentuu. Suomalaisilla yrityksillä on rekrytointivaikeuksia ICT-alalla ja samanlaisia vaikeuksia Norjalla ei ole. Tähän voisi auttaa työlupien helpottaminen ulkomaalaisille asiantuntijoille ja kehittää opetusta.

“Opetussektorin hieman kehittyneempi rooli voi vaikuttaa kaikkiin muihin käytön ulottuvuuksiin. Kehittyneemmin koulutetut ovat kehittyneempiä myös työelämässä.” -Petri Aukia

Suomi on myös hieman jäljessä tekoälyn ja alustojen suhteen. Uusien ratkaisujen käyttöönotossa on isoja eroja ja osa alkuvaiheessa ja osa käyttää teknologiaa paljon, eli investoinneissa on edelläkävijöitä ja hidastelijoita. Suomella olisi mielestäni mahdollisuus menestyä tekoälyn hyödyntämisellä ja juuri miten tekoäly ja ihminen voisi tehdä yhteistyötä.

Koska Suomi on ollut tasainen suorittaja, on mielenkiintoista seurata, miten Suomi tulevaisuudessa onnistuu tuomaan esimerkiksi tekoälyä enemmän liiketoimintaan. Käykää ihmeessä tutustumassa Digibarometriin tarkemmin, oli tosi kiinnostavaa luettavaa.

[kiranblogi-blog]

Digibarometri

Business Finlandin, Liikenne ja viestintäministeriön, Teknologiateollisuus ry:n ja Verkkoteollisuus ry:n julkaisema Digibarometri kertoo kansan “digitaalisen asennon” ja sen muutoksista suhteessa muihin maihin. Julkaisussa mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä ja se tehdään kolmella eri tasolla; edellytykset, käyttö ja vaikutukset sekä kolmella pääsektorilla; yritykset, kansalaiset ja julkinen. 

Kokonaissijoitus ja muutokset

Suomi oli mittauksen kärkisijalla vuonna 2016, mutta on sen jälkeen lipsunut yhden sijan vuodessa ja löytyi pronssipaikalta vuonna 2018. Pohjoismaista jäämme toiselle sijalle Norjan jälkeen. Ruotsi ja Tanska ovat koko maailmaan verrattuna sijoilla viisi ja kuusi. Suomen edellytykset digitalisuuden hyödyntämiseen ovat maailman toiseksi parhaat, mutta käytössä ja vaikutuksissa sijoitumme heikommin. Myös näissä kahdessa Norja sijoittuu pohjoismaista ykköseksi ja Suomi toiseksi.

Aiemmin yritykset olivat Suomen johtava digisektori, mutta vuonna 2018 niiden asema lipsui verrattuna kansainvälisiin yrityksiin. Julkinen sektori on kuitenkin vuosien varrella säilyttänyt asemansa listan kärjessä kaikilla tasoilla. Kansalaisten digikäytössä Suomen sijoitus laskee hieman aikaisempiin vuosiin verrattuna, mikä ei kuitenkaan johdu Suomalaisten vähentyneestä digikäytöstä vaan muiden maiden käytön nopeammasta kasvusta.

Julkinen

Suomi on yleisesti ollut edelläkävijä julkisten palveluiden tuottamisessa, joten korkea sijoittuminen mittauksessa ei yllätä. Viime vuosien aikana on kehitelty esimerkiksi terveydenhuollon, verohallinnon ja Trafin sähköisiä palveluja. Kasvava osa julkisia palveluja on siis nykyään kansalaisten saatavilla digitaalisessa muodossa.

Yritykset

Yritysten huonomman sijoituksen selittää mm. se, että uudet ratkaisut tuodaan organisaatioihin ilman uuden teknologian edellyttämiä muutoksia, eikä liiketoimintamalleja mietitä uudestaan digitaalisuuden tuomien uusien mahdollisuuksien näkökulmasta, sanoo Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen. Näin ollen Suomi hyötyy digistä, mutta ei saa siitä mitään erityistä kilpailuetua verrattuna muihin maihin.

Vaikka Norja sijoittuukin monessa sektorissa Suomea paremmin, olemme kuitenkin Ruotsia ja Tanskaa edellä. Tulevina vuosina luultavasti tekoälyn käyttöönotto ja soveltaminen eri sektoreissa tulee vaikuttamaan maiden sijoituksiin mittauksessa. Tällä hetkellä Norjassa yritykset panostavat suhteessa muihin pohjoismaihin enemmän teknologioihin ja niiden määrään.

Suomi on sijoittunut Digibarometrin kokonaisindeksissä kolmen parhaan joukkoon joka vuosi, vuodesta 2014 asti. Suomen on kuitenkin opittava omaksumaan ja hyödyntämään digitaalisia innovaatioita yritysmaailmassa nykyistä tahtia nopeammin. Tulevien vuosien tulokset tulevat luultavasti suurilta osin riippumaan maiden kyvystä hyödyntää tekoälyä kaikissa eri sektoreissa. 

[digiliiketoiminta-blog]

Digibarometri 2018

Digibarometrissa mitataan digitalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä. Maat laitetaan järjestykseen 36 muuttujan perusteella. Mittaus toteutetaan kolmella tasolla, jotka ovat edellytykset, käyttö ja vaikutukset sekä kolmella pääsektorilla, joita ovat yritykset, kansalaiset ja julkinen.

Mittaus on järjestetty jo viisi kertaa. Sen on toteuttanut Etlatieto. Suomi on aina ollut mitalisijoilla, mutta putosi kolmanneksi viimevuotiselta hopeapaikaltaan. Myös Ruotsi ja Tanska tippuivat sijoituksissa alaspäin. Listan kärkipaikkaa pitää  tällä hetkellä Norja.

Syy Suomen tippumiselle on ehkä se, että suomalaiselle luonteelle tunnusomaisin piirtein, olemme liian hitaita ja arkoja. Haluamme testailla ja hioa, vaikka tuote olisi kuinka hyvä. Tässä suhteessa jäämme paljon jälkeen.

Kaksi vuotta sitten Suomi oli digibarometrin kärjessä ja viime vuonna toinen. Ruotsi on viidentenä ja Tanska kuudentena, joten kyllä meillä melko hyvin on asiat kuitenkin!

Lähde:

http://www.digibarometri.fi/

[sannnavi-blog]

Digibarometri

Tutustuin Digibarometri 2018 -julkaisuun sekä edellisten vuosien barometreihin sivustolla digibarometri.fi. 

Digibarometrissä mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä ja mittaus toteutetaan kolmella tasolla: edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella sektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen. Uusimmasta barometristä käy ilmi, että Suomi on pudonnut 22:n maan vertailussa yhden sijan sijalle kolme. Selvä nousija on Yhdysvallat joka vei Suomen hopeasijan, mutta pohjoismaat ovat hyvin edustettuna kärkisijoilla. Uskon, että osasyynä Yhdysvaltojen hurjaan nousuun lienee amerikkalaisten kehittämien palveluiden kuten Facebookin, Amazonin ja Googlen nousut. Suomi on tällä hetkellä siis samalla tasolla digitaalisuuden hyödyntämisessä kuin neljä vuotta sitten ja vuoden 2016 ykkössijasta on tultu selvästi alas. Esim. kokonaisindeksi vuoden 2016 ja 2018 on laskenut 75,6 - 73,2. Myös kansalaisten edellytyksissä Suomi pitää ykkössijaa, mutta indeksi on laskenut 89,5 - 85,1 kuten käyttöindeksikin 74,2 - 65. Julkisen sektorin edellytykset ja käyttö sen sijaan ovat nousseet vuodesta 2016. 

Kuva 1

Vuoden 2018 barometrissä Suomen osalta asiantuntijat näkevät tekoälyn kehittämisen kiihdyttämisen valttina, sekä teknologian hyödyntämisen edellyksenä digitaalisen myynnin ja markkinoinnin onnistumisessa. Yritysten tulisi hyödyntää myös saatavilla olevaa dataa ja muodostaa oma datastrategia. Ensisijaisen tärkeää on luoda uusia digitaalisia investointeja, jotka ovatkin pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn edellytys. Suurella osalla Suomalaisista yrityksistä investoinnit ovat vielä alkuvaiheessa, joka voi selittää barometrin tulosta ja sijan notkahdusta Suomen osalta. 

Vuoden 2018 barometrissä hieman yllättävää on myös Suomen taso sosiaalisen median käytöstä liiketoiminnassa, joka on vain 63% ja siten vertailumaiden keskikastia. Ykkösenä on Norja 72%:n some käytöllä! Tässä on selkeästi Suomalaisilla yrityksillä parannettavaa. Kuitenkin mobiililaajakaistakäyttäjät ovat aktiivisia Suomessa, internetin hyödyntäminen opetuksessa on korkealla, sekä julkisen sektorin edellytykset digin hyödyntämiseen ovat parhaat ennen Norjaa ja Ruotsia. Suomessa myös kansalaisten- sekä yritysten edellytykset ovat muihin pohjoismaihin verrattuna paremmat.

Lähteet:

Digimbarometrit 2016 ja 2018, luettavissa: http://www.digibarometri.fi/, luettu 9.11.2018

Liikenne- ja viestintäministeriö. Digibarometri 2018. Luettavissa: https://www.lvm.fi/-/digibarometri-2018-suomi-kolmosena-976149, luettu 9.11.2018

[larimantyla]

Digibarometri

Digibarometri on vuosittainen Business Finlandin, Liikenne- ja Viestintäministeriön, Teknologia-teollisuus ry:n ja Verkkoteollisuus ry:n tuottama tutkimus, jossa vertaillaan 22 eri maan digitaalista asemaa ja kehitystä kohti entistä digitaalisempaa yhteiskuntaa. Eri maita vertaillaan 36 eri muuttujan kohdalla, jotka käsittelevät mm. edellytyksiä, käyttöä ja vaikutuksia, mutta myös pääsektoreilla yritykset, kansalaiset ja julkinen.

Pohjoismaat ovat edustaneet kärkikastia aina viiden vuoden takaisesta ensimmäisestä tutkimuksesta tämänvuotiseen tutkimukseen saakka. Suomen tämänvuotinen sijoitus putosi viimevuotisesta hopeasijasta pronssiin, Norjan ottaessa kultaa. Myös Ruotsi ja Tanska löytyvät top 6:sta, mutta hieman huonommilta sijoilta kuin aikaisemmin. 2016 Suomi dominoi Digibarometria sijoittumalla ensimmäiseksi, joten pudotus on ollut tasaista. Mikä Suomen kohdalla on aiheuttanut tiputukset; voidaanko peräti puhua digitaantumasta?

Suomella on kategoriassa edellytykset toiseksi parhaimmat pisteet, mutta ongelmina ovat jälkijunassa tulevat teot sekä vaikutusten heikkous verrattaessa muihin. Asiaa voidaan toki nähdä myös toiselta kantilta; muissa maissa kehitys on vain ollut vielä tehokkaampaa. Suomi on koko Digibarometrin historian ajan ollut varma suorittaja tasaisella kehityksellä, mutta tämä nähdään haasteellisena vallitsevan digimurroksen takia. Suurena mahdollisuutena pidetään tekoälyä, jota käsiteltiin jo viimevuotisessa raportissa. Mikäli suomalaiset yritykset yltävät tavoitteisiin, Suomesta tulisi johtava tekoälymaa ohi Yhdysvaltojen ja Kiinan.

Suomessa on vahva IT-osaaminen ja vankat perinteet teknologian saralla. Digitaalista kyvykkyyttä ei kuitenkaan hyödynnetä kaikissa yrityksissä sataprosenttisesti, vaikka tilastot kertovat teknologiapanostuksen korreloivan yrityksen kasvun kanssa. Suomi päihittää silti Ruotsin ja Norjan jokaisessa indeksiarvossa, jotka kuvailevat toiminnallisen tason kyvykkyyksiä omaksua digitaalisen liiketoiminnan lainalaisuuksia. Pilvipalveluiden hyödyntämisessä Suomi jää selkeästi jalkoihin niin Pohjoismaiden kuin muun maailman kohdalla. Myös sosiaalisen median käyttö on pienemmässä roolissa kuin naapureillamme, jättäen kehittämisen varaa reippaasti. Kansalaistasolla suomalaiset pärjäävät internet-osaamisessa ja mobiililaajakaistojen käytössä. Yritystasolla menee selkeästi pidempi aika teknologioiden käyttöönotossa ja täyden potentiaalin valjastamisessa, ja tämä on sektori, jossa sijoitus on tippunut eniten (-3 sijaa).

Mikäli suomalaiset yritykset saavat raivattua jalansijaa tekoälymarkkinoilla, tulee talouden kehitys olemaan varmaa. Ylen viimevuotinen Digibarometri-artikkeli kertoo Suomen talouskasvun voivan jopa tuplaantua vuoteen 2035 mennessä tekoälyn myötä. Kirkkaan digitaalisen tulevaisuuden kannalta tärkeintä on kehittää maailmanlaajuisesti vaikuttavia palveluita ja innovaatioita. Potentiaalin täysi valjastus nostaisi Suomen vankkaan asemaan digitaalisella maailmankartalla.

Lari Mäntylä, opiskelija, Haaga-Helia.

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-9670136  http://www.etn.fi/index.php/13-news/8099-suomi-putosi-kolmanneksi-digibarometrissa  http://www.digibarometri.fi/