Digitaalinen yhteiskunta
Tiesittekö, että Valtiovarainministeriö ylläpitää suomidigi.fi-sivustoa? Ei se mitään, en minäkään tiennyt. Sivusto on kuitenkin varsin näppärä, jos haluaa tutustua Suomen digitaaliseen historiaan, sen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Erityisesti ”Digitaalinen Suomi 2017” -julkaisuhanke summaa hyvin yhteen näitä asioita. Klikkaa väliotsikoita, niin pääset lukemaan koko artikkelin.
Digitaalinen Suomi 2017
Digitalisaatiota on pidetty jo kaksikymmentä vuotta sitten suurena yleiskäyttöisenä teknologiana, joka muuttaa tavan tehdä työtä ja tuottaa hyödykkeitä. Sitä on jopa verrattu höyryvoimaan ja sähköistykseen. Digitalisaation etenemisen mittaaminen on kuitenkin ollut varsin haastavaa. Yhtenä indikaattorina on pidetty Digibarometria. Sillä pyritään selvittämään digitaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä sekä digitaalisten palveluiden ja tuotteiden käyttöä suhteessa verrokkimaihin. Barometri on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2014. Se osoitti Suomen olevan aivan kärjessä digitalisaation edellytyksissä, mutta jäävän melko kauas digiratkaisujen hyödyntämisessä. Barometrin julkaisutilaisuudessa heräsi ajatus barometrin analysoinnin tarpeellisuudesta ja sen kautta mahdollisuudesta oppia käsillä olevasta murroksesta mahdollisimman paljon sen jatkuessa. Nämä ajatukset kasattiin Digitaalinen Suomi 2017 -artikkelikokoelmaan. Artikkelikokoelman ensimmäinen osa käsittelee Suomen digitalisointia lähinnä vuosina 1995-2015. Toinen osa puolestaan keskittyy tulevaisuuteen. Luin molemmista osista yhdet kiinnostavat artikkelit ja seuraavaksi summaan niitä teille. Stay tuned!
Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot
1980-luvulla Suomessa toimi tietoliikenneklusteri, johon kuuluivat muun muassa puhelinoperaattorit Nokia ja Televa. Nokia hankki Televan osake-enemmistön vuonna 1981 ja Televasta syntyi myöhemmin Telenokia. Tekesin perustaminen 1983 toi lisäpotkua tietotekniikan kehittämiselle. Telekilpailu oli Suomessa siis hyvässä alussa jo vuonna 1988, jolloin muissa Euroopan maissa ei siitä ollut vielä hajuakaan. NMT-matkapuhelinjärjestelmä syntyi Pohjoismaiden yhteistyönä 1980-luvulla. Tämän myötä Suomeen syntyi matkaviestinnän kulttuuri, joka suurista maista puuttui. Vuonna 1987 valmistui Nokian ensimmäinen kännykkä. Muiden kilpailijoiden vielä epäillessä GSM-verkon toteuttamisen mahdollisuutta, otti Harri Holkeri tiedotusvälineiden edessä maailman ensimmäisen virallisen GSM-puhelun 1.7.1991. Tämä oli ratkaisevaa Nokian myöhemmälle menestykselle sekä Suomen kärkiasemalle digitalisaation edellytyksissä. Nykypäivänä Suomi toimii enemmän soveltajana uusien asioiden nopean omaksumisen ja innovatiivisien yhdistelmien ansiosta.
Verkkopalvelujen käytön ja käyttäjien muutos
Digitalisaatio on muuttanut ratkaisevasti tapoja, joilla ihmiset ovat tekimisissä keskenään tai ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Sen hyödyntäminen kuitenkin yleistyy hyvin epätasaisesti eri väestöryhmien välillä ja tähän tulisi tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota. Tällä hetkellä verkkopalvelut ovat selkeästi siirtymässä selaimista ladattaviin sovelluksiin. Verkkopalvelut siis monikanavaistuvat. Internetin käyttö on siirtynyt kannettaviin laitteisiin. Lisäksi mobiilisovelluksien kautta palveluntarjoajat pystyvät helpommin keräämään käyttäjädataa. Vertais- ja alustataloudessa asiakkaan rooli on muuttunut entistä aktiivisemmaksi. Prosumerismin näkökulmasta asiakas nähdään sekä kuluttajana että tuottajana. Tämä näkyy eritysesti sosiaalisessa mediassa, jossa asiakas tuottaa verkkopalveluun sisältöä. Tutkimusten perusteella kuitenkin vanhemmat ikäryhmät käyttävät esimerkiksi vertaispalveluita (mm. Airbnb, Über) nuorempia vähemmän. Myös koulutus, asuinpaikka ja tulot vaikuttavat käytön määrään. Kerätyn datan perusteella tullaan tulevaisuudessa kehittämään entistä älykkäämpiä palveluita. Lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus luovat myös uusia mahdollisuuksia, jotka vähentävät palvelun tilallisuuteen ja ajallisuuteen liittyviä rajoitteita. Jotta digitaalisia kuiluja eri väestöryhmien välille ei pääsisi syntymään, on nämä erot otettava huomioon jo palveluita suunniteltaessa. Kun kasvava osuus yritysten liikevaihdosta perustuu dataan, on sen hyödyntämiseen ja omistajuuteen liittyvät kysymykset yleisiä myös tulevaisuudessa.
