Doriksen digiblogi

[dorisnyman-blog]

Mitä sitten ryhmänä opimme digitaalisesta liiketoiminnasta?

Olemme kuusi Haaga-Helialaista ja suoritamme siis Uuden kehittäjä -moduulia. Tässä blogitekstissä kerromme, mitä kurssilla opimme.

 Digitaalinen liiketoiminta on erittäin laaja ala ja se kehittyy jatkuvasti. Yrityksen on tärkeä pysyä ajan hermolla jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Olemme tutustuneet yrityksen erilaisiin digitaalisiin palvelukanaviin. Samalla olemme pohtineet kehitysehdotuksia liiketoimintaympäristöjä ajatellen. Olemme myös tuottaneet digitaalista sisältöä omiin blogeihimme koskien digitaalista liiketoimintaa ja tutustuneet tulevaisuuden trendeihin. Osaamme nyt varautua tulevaan ja keskittyä itseämme eniten hyödyttäviin trendeihin. Olemme oppineet perusteet digitaalisen markkinoinnin menetelmistä ja työkaluista. Yhtenä blogiaiheena olemme käsitelleet digitaalista ostopolkua. Olemme harjoitelleet muiden kirjoittamien tekstien kommentointia ja palautteen antoa sekä omien mielipiteidemme esille tuontia. Olemme myös kehittäneet taitojamme työskennellä ryhmässä ja harjoitelleet ryhmän vetämistä fasilitoinnin muodossa. Olemme tutustuneet muun muassa Googlen digitaalisiin työkaluihin ja oppineet, miten niitä voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Mielenkiintoisin oli ehdottomasti AddSense, jonka avulla yritys voi myydä kotisivuillaan mainostilaa muille yrityksille. Lisäksi olemme analysoineet dataa ja osaamme hyödyntää sitä myös liiketoimintaa ajatellen. Näiden perusteella olemme oppineet tekemään perusteltuja toimintasuosituksia ja kehittämisehdotuksia. Harmillisesti emme kuitenkaan päässeet analysoimaan aineistoa, jonka toimeksiantaja oli tätä kurssin suorittamista varten luvannut. Oli kuitenkin todella hienoa, että toimeksiantaja oli oikea yritys ja pääsimme käytännössä testaamaan oppimiamme taitoja. Toimeksiantajan liiketoimintaidea on todella ajankohtainen, sillä he pyrkivät rakentamaan kestävää huomista lisäämällä käytettyjen Apple-laitteiden käyttöikää.

 Olemme kaikki sitä mieltä, että kurssi oli todella hyödyllinen ja antaa hyvät valmiudet työelämään. Voimme suositella kurssia kaikille jo ihan yleissivistyksen kannalta. Nykymaailma on niin digitaalinen, että ilman taitoja ja ymmärrystä digitaalisista ratkaisuista ei vain yksinkertaisesti pärjää.

 Aurinkoista kevättä kaikille,

Doris, Nunnu, Timo, Eetu, Jenni, Ella ja Julia

[dorisnyman-blog]

Yhteisömanageri

Yhteisöpäällikkö, verkkovastaava, nettikätilö, community manageri, yhteisöjohtaja, yhteisövastaava, viestintäsuunnittelija, digimarkkinoija, sisältöspesialisti, sosiaalisen median asiantuntija. Rakkaalla lapsella tosiaankin on monta nimeä. Sosiaalinen media on tuonut mukanaan aivan uudenlaisia ammattiryhmiä. Yhteisömanagerit ovat yksi näistä. Tämä ammattiryhmä on vielä varsin nuori ja toimenkuvat ovat vasta muotoutumassa. Tämän kertaisessa blogitekstissäni avaan hieman, mitä nämä manageroijat oikein puuhaavat ja millaisia ihmisiä he oikein ovat. Miten he liittyvät markkinointiin, asiakaspalveluun ja tuotekehitykseen? Vai liittyvätkö? Jos lukiessasi tunnet piston sydämessäsi ja tämä ammatti alkaa kutkuttaa mieltäsi, laitan loppuun linkit käyttämiini lähteisiin, niin voit tutustua aiheeseen vielä tarkemmin.

  Olipa kerran Liisa. Liisa opiskelee ammattikorkeakoulussa tradenomiksi. Hän olisi voinut lähteä opiskelemaan myös medianomiksi, sillä Liisa on aktiivinen somen käyttäjä ja päivittäjä. Hän ehkä myös hieman pohti vaihtoehtoa yliopisto. Viestintä olisi tietysti ollut hänen pääaineensa. Se on aina kiinnostanut Liisaa. Toisaalta myös markkinointi voisi olla Liisan cup of tea. Ehkä hän valitsee siis suuntautumisekseen markkinoinnin. Liisa kokee, että hänellä on hyvät sosiaaliset ja viestinnälliset taidot sekä hän hallitsee sosiaalisen median ja tekniset välineet. Hän kuuntelee ja keskustelee mielellään erilaisten ihmisten kanssa. Hän aloittaa mielellään kiinnostavia keskusteluja ja saa muutkin osallistumaan niihin. Liisa tietää, millaista sisältöä kannattaa mihinkäkin mediaan laittaa. Hän myös tietää, miten sisältöään mainostaa, jotta se tulee nähdyksi. Hän on kiinnostunut siitä, mitä maailmalla tapahtuu ja miten sosiaalinen media kehittyy. Lisäksi Liisa on todella rohkea. Hän uskaltaa kehitellä uudenlaisia ideoita ja sisältökonsepteja. Häntä ei pelota ottaa vastaan palautetta ja kehittää tekemistään sen perusteella. Isona Liisasta tulee yhteisömanageri. Itseasiassa hänestä tulee Suomen kovin yhteisömanageri, sillä Liisa on varsinainen moniosaaja, joka ei halua vain hallinnoida asioita, vaan hän haluaa myös johtaa ihmisiä.

  Osaava yhteisömanageri siis ymmärtää hyvin toimialan, jolla hän toimii. Hän tuntee yhteisön jäsenet ja kuuntelee heitä. Hän luo merkityksellistä sisältöä, joka luodaan aina yhteisön jäsenten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Lisäksi yhteisömanageri tietää, miten sisällön saa leviämään ja näkymään. Yhteisömanageri siis toimii asiakaspalvelijana. Hän osallistuu markkinointiin. Kuuntelemalla jäseniä hän osaa myös kehittää tuotettaan tai palveluaan. Miten olemmekaan siis voineet aiemmin selvitä ilman tätä manageroijaa?

  Linkit lähteisiin:

Ammattinetti - Yhteisömanageri

Uusi ammattikunta, yhteisömanagerit

Millainen on hyvä yhteisömanageri?

[dorisnyman-blog]

Verkkokaupan trendit

Paytrail on vuonna 2007 perustettu maksuvolyymiltaan suurin suomalainen verkkomaksupalvelu. Yritys kokoaa vuosittain yhteen koosteen tulevan vuoden verkkokaupan trendeistä. Ennuste kasataan haastattelemalla useita suomalaisia verkkokaupan guruja. Vuoden 2019 ennusteessa erityisen tärkeinä nousevat esille maksamisen trendit, jotka ovat verkkokauppiaille erityisen tärkeitä. Maksamiseen tulisi panostaa, sillä asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu jatkuvasti ja yleensä aina vain vaativampaan suuntaan. Toki teknologia jatkaa kehitystään ja myös asiakaskokemus on verkkokaupan keskiössä. Lisäksi myös kansainvälisyyden katsotaan korostuvan verkkokaupassa myös pienemmissä yrityksissä. Paytrailin koko kooste ”Verkkokaupan trendit 2019” löytyy tästä linkistä. Olen kerännyt alle kolme itseäni eniten kiinnostavaa trendiä ja niiden mukanaan tuomia haasteita.

 Trendi 1: Kansainvälisyys korostuu verkkokaupassa – kasvun mahdollisuudet ovat huimat

Teemu Kiiski on Finnish Design Shopin perustaja ja toimitusjohtaja. Yritys on tituleerattu jopa Suomen menestyneimmäksi verkkokaupaksi. Teemu uskoo kansainvälisen nosteen olevan vuonna 2019 kova, mutta muutoksen tapahtuvan silti hitaasti. Kansainvälisille markkinoille ponnistavan tulisi erityisesti keskittyä niche-markkinoihin ja tiukempiin kohderyhmiin. Tällä tarkoitetaan siis markkina-aluetta, joka ei kilpailumielessä kiinnosta kovin monia yrityksiä. Niche on kapeasti määritelty ryhmä markkinasegmentin sisällä, jonka tarpeita ei yleensä ole tarpeeksi tyydytetty. Niche-markkinoilla toimivat yleensä pienet yritykset, joiden asiakkaat ovat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa erikoistuneemmista tuotteista ja palveluista. Nykypäivän asiakas hakee nimenomaan personoituja ja kuratoituja tuotteita ja palveluita. Teemu myös painottaa yrityksen brändin rakentamisen tärkeyttä, sillä se tuo enemmän turvaa kuin verkkokaupan tekninen toteutus.

 Trendi 3: Kuluttajien ostokäyttäytymisessä korostuvat yhä vahvemmin arvot

Joose Vettenranta kertoo kuluttajien olevan valmiita maksamaan ekologisuudesta. Hän on yksi suomalaisen verkkokaupan innovaattoreista ja luotsaa tällä hetkellä Pakettikauppa.fi-palvelua, joka keksii ratkaisuja verkkokauppojen erilaisiin ongelmiin. Kuluttajien vaatimustaso on yhä korkeampi ja arvolähtöisempi. Joosen mukaan ostokäyttäytymisessä korostuvat erityisesti ympäristöystävällisyys, ekologisuus, vastuullisuus ja yhteensopivuus omien arvojen kanssa. Hänen mukaansa kansainvälistyvässä kilpailussa erottuminen tehdään nimenomaan näillä pienillä nyansseilla. Nykypäivänä asiakas ei enää halua Kiina-krääsää, joten suomalaisten verkkokauppojen olisi helppo iskeä kansainvälisille markkinoille kestävän kulutuksen mukaisilla tuotteillaan.

 Trendi 5: Maksamisen keinot monipuolistuvat edelleen

Markus Laurion ja monen muunkin mukaan puhelin on nykyään kuluttajan paras kaveri. Täten mobiiliostaminen jatkaa siis nousukiitoaan. Markus toimii Paytrailin hallituksessa ja yrityksen toimitusjohtajana. Hän myös toimii aktiivisesti Pohjoismaisen verkkomaksamisen kehittämisessä. Maksamisen uudet muodot ovat jo tuoneet paljon helpotusta kaupankäyntiin. Markuksen mukaan mobiilioptimoitu verkkokauppa on yhä oleellisempi asia. Tällä tarkoitetaan muun muassa ostopolun pitämistä mahdollisimman lyhyenä, helppona ja nopeana, jotta helpotetaan ostosten tekemistä pienillä näytöillä. Suomessa verkkokaupoissa ostoksiaan tekevistä jopa noin 46% maksaa ostoksensa kännykällä. Ristiriitaisena kuitenkin pidetään luottokorttitietojen tallentamista. Tätä esiintyy erityisesti nuorten joukossa. Markus kertoo, että Suomessa enemmistö haluaa kuitenkin edelleen maksaa ostoksensa pankkitililtä. Tämän takia hän painottaa, että verkkokaupassa on tärkeää tarjota monenlaisia maksutapoja.

[dorisnyman-blog]

LEAN MODEL CANVAS

Olemme seitsemän hengen ryhmä Haaga-Helian opiskelijoita. Suoritamme pakollista opintojaksoa, jonka nimi on Uuden kehittäjä. Kehittelemme innovaatiota asiakasyrityksellemme, joka myy ja ostaa käytettyjä Applen laitteita. Asiakasyritys haluaa lisätä volyymiaan sekä sisäänostossa että ulosmyynnissä. Lisäksi he kokevat asiakaspalvelunsa vievän todella paljon resursseja. Heidän tulevaisuuden suunnitelmissaan on perustaa yritykselle oma blogi. Yrityksen suurin asiakasryhmä tällä hetkellä on 18-25-vuotiaat miehet. Olemme käyttäneet innovointiin useita erilaisia menetelmiä ja lopulta päätyneet rakentamaan asiakkaalle uudet parannetut kotisivut, jotka toimivat yhtenä keskenään keskustelevana kokonaisuutena blogin, erilaisten videoiden ja Instagramin kanssa.

 Tässä blogitekstissä kerromme tekemästämme Lean Model Canvaksesta, jonka tarkoituksena on testata innovaatiomme toimivuutta liiketoiminnan näkökulmasta. Alla kuva canvaksestamme.

Kuva 1. Lean Model Canvas

Päädyimme valitsemaan ostajapersoonaksemme 30-35-vuotiaan korkeakoulutetun helsinkiläisen naimisissa olevan naishenkilön. Hänelle on tärkeää ympäristöystävällisyys, joten hän on innostunut kierrättämään. Lisäksi on aktiivinen somessa ja haluaa käyttää Applen laitteita. Hän kuitenkin kokee, että Applen tuotteet ovat liian kalliita uutena. Asiakasyrityksemme ei ole ostajapersoonallemme entuudestaan tuttu, joten ongelmana on, ettei hän löydä yritystä. Lisäksi ostajapersoona ei tällä hetkellä kuulu yrityksen suurimpaan asiakasryhmään. Tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta asiakasyrityksestämme ja lisätä näin myyntiä. Haluamme helpottaa ostajapersoonan osto- tai myyntiprosessia lisäämällä informaatiota asiakasyrityksen kotisivuille, blogitekstein ja informatiivisin videoin. Samalla vapautamme asiakaspalveluun sidottuja resursseja. Uusien paranneltujen kotisivujen kautta asiakasyritys voi myös saada lisätuloa mainostilasta. Yrityksellä on jo ihan toimivat kotisivut, joten niitä tarvitsee vain hieman parannella. Suosittelemme ulkoistamaan tämän työn ammattilaiselle. Lisäksi toivomme yrityksen panostavan sisältönsä ja videoidensa laatuun, joten myös tähän olisi hyvä palkata ulkopuolinen asiantuntija. Innovaatiomme tuomaa lisäarvoa on helppo mitata seuraamalla esimerkiksi blogin ja videoiden katselumäärien sekä mainosten klikkausmäärien avulla. Näistä pystytään myös seuraamaan myyntiin johtaneet klikkaukset. Kilpailuetunamme koemme olevan käyttäjäystävällisyytemme, sillä eri kanavat keskustelevat saumattomasti keskenään. Lisäksi luomme yhteisöllisyyttä jakamalla ostajapersoonallemme asiakasyrityksemme tarinan. Painotamme, että pienillä teoilla ja parannuksilla voidaan saada aikaan suuria vaikutuksia.

 ”Pienet kanavat, isot teot!”

 Kiitos!

 Doris, Eetu, Ella, Jenni, Julia, Nunnu ja Timo

[dorisnyman-blog]

Digitaalinen palvelukokemus

DNA teetätti vuonna 2016 tutkimuksen suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja digitaalisesta palvelukokemuksesta. Kohderyhmänä toimivat 15-74-vuotiaat suomalaiset, jotka rekrytoitiin Norstat Finland Oy:n internetpaneelista. Vastaajia oli yhteensä 1036 ja tulokset on painotettu Suomen väestöä edustavaksi.

DNA: SUOMALAISTEN DIGITAALINEN ASIOINTI JA DIGITAALINEN PALVELUKOKEMUS 2016

Tutkimuksesta käy ilmi, että eniten digitaalisia palveluita suomalaiset hyödyntävät pankkiasioinnissaan. Jopa 80% väestöstä on viimeisen kolmen kuukauden aikana hoitanut pankkiasioitaan pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa. Toisena ja kolmantena tulevat ajanvaraukset lääkärille, hammaslääkärille tai laboratorioon (38%) ja nettihuutokaupoissa tai -kirpputoreilla asiointi joko myyjänä tai ostajana (31%). Mielestäni on yllättävää, että digitaalisen pankkiasioinnin osuus on yli tuplaten korkeampi toisena ja kolmantena tuleviin nähden. Toki tähän varmasti vaikuttaa paljon se, että pankit sulkevat toimipisteitään ja digitaalinen asiointi saattaa olla ainoa vaihtoehto.

 Digitaalisen asioinnin asiakaskokemusta selvitettäessä käy ilmi, että suomalainen väestö on erityisen tyytyväistä nettihuutokauppoihin ja -kirpputoreihin. Parhaimmat asiakaskokemukset saadaan nimenomaan edellä mainituista. Jopa 79% nettihuutokaupoissa ostoksia tehneistä kertoo asiakaskokemuksensa olleen hyvä. Yhtenä syynä hyvään asiakaskokemukseen pidetään nimenomaan palvelun digitaalisuutta. Myös Facebook-kirpputorien käyttäjistä 75% kertoo olevansa tyytyväisiä asiakaskokemukseensa. Verkossa vaatteita, kenkiä ja elektroniikkaa ostaneet ovat myös samalla tasolla tyytyväisyydessä kuin nettihuutokauppojen ja -kirpputorien käyttäjät. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että naiset ovat miehiä hieman tyytyväisempiä verkossa toimiviin vaate- ja kenkäkauppoihin.

 Tutkimuksesta myös huokuu, että asiakkaat arvostavat asioinnissa monipuolisuutta. He haluavat valita asiointikanavansa aina tilanteen mukaan. Tätä painottaa 68% väestöstä. Erityisen tärkeää tämä on 25-34-vuotiaille. Toiveena olisi, että kaikkia asioita voidaan hoitaa sekä perinteisesti että digitaalisesti, mutta että hankalimpien asioiden hoitoon olisi mahdollista saada asiantuntijan henkilökohtaisempaa palvelua. Väestölle on myös tärkeää, ettei palvelun kehittämistä kivijalassa lopeteta. Olisin olettanut, että hieman vanhemmalle väestölle olisi tuo monipuolisuus ollut tärkeämpää kuin 25-34-vuotiaille. Uskon, että tuon ikäiset kuitenkin mieluummin hoitavat asioitaan digitaalisesti kuin perinteisesti kivijalassa.

 Väestö uskoo, että lähivuosina eniten kehitystä tulee tapahtumaan pankkiasioinnin digitaalisissa palveluissa ja että niiden käyttäjämäärät tulevat kasvamaan eniten. Lisäksi uskotaan, että erilaisten itsepalveluiden ja mobiilisovellusten sekä chat-asiakaspalveluiden käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa erityisesti nettihuutokaupoissa ja -kirpputoreilla, teleoperaattoreilla ja vakuutuspalveluissa. Tulevaisuudessa halutaan myös hoitaa digitaalisesti tai mobiilisti ajanvaraukset terveydenhuoltoon, pienimuotoiset keskustelut lääkärin kanssa, reseptin uusinnat, laboratoriotulokset ja muut vastaavat. Sama pätee pankki- ja vakuutusasioiden hoidossa. Suuri osa vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että digitaalisia palveluita on jo tällä hetkellä riittävästi tarjolla, mutta niitä tulisi kehittää paremmiksi ja toimivimmiksi. Itse olen myös sitä mieltä, että meillä on tarjolla jo varsin kattavasti digitaalisia palveluita erityisesti pankkiasiointiin ja terveydenhuoltoon liittyen. Lisäksi ne omalla kohdallani ovat toimineet melko moitteettomasti. Toki tutkimus on kolme vuotta vanha ja sinä aikana digitalisaatio on varmasti harpannut jo huimasti eteenpäin.

[dorisnyman-blog]

Inbound-markkinointi

Kuvittele kulkevasi Itis-kauppakeskuksen läpi. Kuinka moni yritti kaupata sinulle tällä matkalla älypuhelinta, kotivakuutusta, Elixian jäsenyyttä tai Helsingin Sanomia? Sinulle, joka juuri ostit uusimman Applen puhelimen, muutit viime kuussa ja päivitit kotivakuutuksesi halvempaan, käyt Fressillä, etkä ikinä vaihtaisi sieltä pois ja luet vain Iltasanomia! Ja lisäksi sinulla on kauhea kiire töihin. Kuvittele vielä istuvasi kotisohvalla katsomassa lempiohjelmaasi (Salkkareita tietenkin). Tulee mainoskatko. Näet mainoksen, jossa sinua lähes tulkoon vaaditaan lähtemään Selloon hintazembaloihin. Sinua, joka et ikinä matkustaisi Espooseen asti ostoksille! Ja lisäksi sinä vielä inhoat alennusmyyntien ihmispaljoutta. Nyt kun tähän leikkiin ryhdyttiin, niin kuvitellaanpa vielä kolmas tilanne. Olet Gigantissa ostoksilla. Myyjä tulee kertomaan sinulle heidän alennuskampanjastaan, jossa saat Moccamasterin -20% alennuksella ja kaupan päälle puolen vuoden kahvit. Kuunneltuasi melkein puoli tuntia kahvinkeittimen hienoista ominaisuuksista, poistut kaupasta uuden kahvinkeittimen ja 12 kahvipaketin kanssa. Sinä, joka tulit ostamaan uutta pyykinpesukonetta! Ja lisäksi sinä vielä saat migreenin jo pelkästä kahvin hajusta. Ystävät hyvät, tätä on perinteinen meille kaikille tuttu markkinointi eli niin kutsuttu outbound-markkinointi, jossa myyjät ja yritykset tulevat asiakkaiden luokse ja asiakkaat yrittävät räpiköidä karkuun.

 Nykyään ollaan onneksi siirtymässä hieman toisenlaiseen markkinointiin. Tätä uutta tuulahdusta edustaa inbound-markkinointi, jossa asiakkaita ei enää metsästetä keihäin, vaan asiakas houkutellaan omasta tahdostaan lähestymään yritystä ja myyjää. Miten tämä sitten on mahdollista? Inbound-markkinoinnin kolme keskeistä ajatusta ovat attract, engage ja delight. Asiakkaan huomio herätetään houkuttelevan sisällön avulla. Sisällön tulee olla asiakkaalle lisäarvoa tuottavaa ja sen avulla ratkotaan asiakkaan ongelmia. On myös tärkeää, että sisältömuoto on kohderyhmälle sopiva. Esimerkiksi toiset katsovat mieluummin videoita tai kuuntelevat podcasteja, toiset puolestaan lukevat blogeja. Näin saadaan myös kasvatettua asiakkaan luottamusta yritykseen. Samalla asiakas tulee vakuuttaa siitä, että hänet huomioidaan myös jatkossa. Tähän sopivia keinoja ovat esimerkiksi sähköpostiviestit tai chatbotit. Asiakaskohtaamisen jälkeenkin on tärkeää toimia asiakkaalle lisäarvoa tuottavana empaattisena asiantuntijana, jotta asiakas saadaan palaamaan ja suosittelemaan yritystä. Keskeisenä ajatuksena on siis toimia asiakas edellä asiakkaan parhaaksi. Inboundin ideaa tulisi hyödyntää markkinoinnin lisäksi niin myynnissä kuin asiakaspalvelussakin. Se, mikä on hyväksi asiakkaalle, on aina lopulta hyväksi myös itse liiketoiminnalle. Juttuhan on niin, että yksi tyytyväinen asiakas tuottaa aina lisää tyytyväisiä asiakkaita.

 Toiset vannovat yhä edelleen perinteisen outbound-markkinoinnin nimeen. Mitä hyötyä inboundista sitten on vanhaan tuttuun ja turvalliseen verratuna? Inbound toimii nykyään yhä useamman yrityksen digitaalisen markkinoinnin lähtökohtana, sillä silloin yritysten ei tarvitse turhaan käyttää energiaansa kuluttajiin, jotka eivät ole yrityksestä kiinnostuneita. Samalla pystytään edistämään myyntiä ilman aktiivista työpanosta. Lisäksi laadukkaalla sisällöllä parannetaan yrityksen näkyvyyttä. Lisää inboundista ja outboundista voit lukea täältä tai täältä : ) kyseiset artikkelit toimivat minulla inspiraationlähteinä.

 Lopuksi voisimme vielä palata sinne Itikseen. Kuvittelepa maailma, jossa markkinointi tapahtuu ainoastaan inboundin kautta. Kävele nyt Itiksen läpi.

[dorisnyman-blog]

Digitaalinen yhteiskunta

Tiesittekö, että Valtiovarainministeriö ylläpitää suomidigi.fi-sivustoa? Ei se mitään, en minäkään tiennyt. Sivusto on kuitenkin varsin näppärä, jos haluaa tutustua Suomen digitaaliseen historiaan, sen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Erityisesti ”Digitaalinen Suomi 2017” -julkaisuhanke summaa hyvin yhteen näitä asioita. Klikkaa väliotsikoita, niin pääset lukemaan koko artikkelin.

Digitaalinen Suomi 2017

Digitalisaatiota on pidetty jo kaksikymmentä vuotta sitten suurena yleiskäyttöisenä teknologiana, joka muuttaa tavan tehdä työtä ja tuottaa hyödykkeitä. Sitä on jopa verrattu höyryvoimaan ja sähköistykseen. Digitalisaation etenemisen mittaaminen on kuitenkin ollut varsin haastavaa. Yhtenä indikaattorina on pidetty Digibarometria. Sillä pyritään selvittämään digitaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä sekä digitaalisten palveluiden ja tuotteiden käyttöä suhteessa verrokkimaihin. Barometri on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2014. Se osoitti Suomen olevan aivan kärjessä digitalisaation edellytyksissä, mutta jäävän melko kauas digiratkaisujen hyödyntämisessä. Barometrin julkaisutilaisuudessa heräsi ajatus barometrin analysoinnin tarpeellisuudesta ja sen kautta mahdollisuudesta oppia käsillä olevasta murroksesta mahdollisimman paljon sen jatkuessa. Nämä ajatukset kasattiin Digitaalinen Suomi 2017 -artikkelikokoelmaan. Artikkelikokoelman ensimmäinen osa käsittelee Suomen digitalisointia lähinnä vuosina 1995-2015. Toinen osa puolestaan keskittyy tulevaisuuteen. Luin molemmista osista yhdet kiinnostavat artikkelit ja seuraavaksi summaan niitä teille. Stay tuned!

Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot

1980-luvulla Suomessa toimi tietoliikenneklusteri, johon kuuluivat muun muassa puhelinoperaattorit Nokia ja Televa. Nokia hankki Televan osake-enemmistön vuonna 1981 ja Televasta syntyi myöhemmin Telenokia. Tekesin perustaminen 1983 toi lisäpotkua tietotekniikan kehittämiselle. Telekilpailu oli Suomessa siis hyvässä alussa jo vuonna 1988, jolloin muissa Euroopan maissa ei siitä ollut vielä hajuakaan. NMT-matkapuhelinjärjestelmä syntyi Pohjoismaiden yhteistyönä 1980-luvulla. Tämän myötä Suomeen syntyi matkaviestinnän kulttuuri, joka suurista maista puuttui. Vuonna 1987 valmistui Nokian ensimmäinen kännykkä. Muiden kilpailijoiden vielä epäillessä GSM-verkon toteuttamisen mahdollisuutta, otti Harri Holkeri tiedotusvälineiden edessä maailman ensimmäisen virallisen GSM-puhelun 1.7.1991. Tämä oli ratkaisevaa Nokian myöhemmälle menestykselle sekä Suomen kärkiasemalle digitalisaation edellytyksissä. Nykypäivänä Suomi toimii enemmän soveltajana uusien asioiden nopean omaksumisen ja innovatiivisien yhdistelmien ansiosta.

Verkkopalvelujen käytön ja käyttäjien muutos

Digitalisaatio on muuttanut ratkaisevasti tapoja, joilla ihmiset ovat tekimisissä keskenään tai ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Sen hyödyntäminen kuitenkin yleistyy hyvin epätasaisesti eri väestöryhmien välillä ja tähän tulisi tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota. Tällä hetkellä verkkopalvelut ovat selkeästi siirtymässä selaimista ladattaviin sovelluksiin. Verkkopalvelut siis monikanavaistuvat. Internetin käyttö on siirtynyt kannettaviin laitteisiin. Lisäksi mobiilisovelluksien kautta palveluntarjoajat pystyvät helpommin keräämään käyttäjädataa. Vertais- ja alustataloudessa asiakkaan rooli on muuttunut entistä aktiivisemmaksi. Prosumerismin näkökulmasta asiakas nähdään sekä kuluttajana että tuottajana. Tämä näkyy eritysesti sosiaalisessa mediassa, jossa asiakas tuottaa verkkopalveluun sisältöä. Tutkimusten perusteella kuitenkin vanhemmat ikäryhmät käyttävät esimerkiksi vertaispalveluita (mm. Airbnb, Über) nuorempia vähemmän. Myös koulutus, asuinpaikka ja tulot vaikuttavat käytön määrään. Kerätyn datan perusteella tullaan tulevaisuudessa kehittämään entistä älykkäämpiä palveluita. Lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus luovat myös uusia mahdollisuuksia, jotka vähentävät palvelun tilallisuuteen ja ajallisuuteen liittyviä rajoitteita. Jotta digitaalisia kuiluja eri väestöryhmien välille ei pääsisi syntymään, on nämä erot otettava huomioon jo palveluita suunniteltaessa. Kun kasvava osuus yritysten liikevaihdosta perustuu dataan, on sen hyödyntämiseen ja omistajuuteen liittyvät kysymykset yleisiä myös tulevaisuudessa.

[dorisnyman-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Mitäpä jos sinulta kysyttäisiin, mitä on digitaalinen liiketoiminta? Osaisitko vastata? Joo, kyllä jokainen varmasti ymmärtää, mitä se suunnilleen pitää sisällään, mutta kuinka se oikein puetaan sanoiksi. Koska itse en tässä onnistunut, katsoin Googlesta. Google onneksi tietää. Löysinkin ihan kattavan artikkelin aiheesta. Jos aihe herättää sinussa enemmänkin mielenkiintoa, voit käydä lukemassa artikkelin täältä. Jos taas olet laiska, voit jatkaa lukemista, niin kerron sinulle tiivistetysti artikkelin perusteella muodostamani näkemyksen asiasta.

Faktahan on se, ettei digitalisaatiota pääse kukaan karkuun. You can run, but you can’t hide! Mutta toisaalta, miksi kukaan haluaisikaan? Tai jos haluaa, niin todennäköisesti ei ole aivan ymmärtänyt, mistä digitalisaatiossa on pohjimmiltaan kyse. Kysehän on ihan vain siitä, että asiakas on aina oikeassa, eikö totta? Yeah right! Mutta tosissaan, siitä tässä on kyse. Digitalisaation avulla luodaan lisäarvoa asiakkaalle. Ja toki myös työntekijöille. Sen avulla helpotetaan molempien arkea. Luodaan järjestelmiä, joiden avulla vapautetaan työntekijät palvelemaan asiakkaita. Toisaalta ymmärrän kyllä ihan hyvin, että digitalisaatiota voi olla hieman vaikea käsittää. Harvoinhan sen konkreettisesti näkee. Eikä sitä pysty aina koskettamaankaan! Suurimmaksi osaksihan se on läsnä vain yritysten taustatoiminnoissa. Toki poikkeuksiakin on! Esimerkkinä mainittakoon kassakone. Se on digitalisaatiota ja sen voi kyllä nähdä. Ja saa sitä koskettaakin!

 Nykymaailmassa, jossa ihmisillä on rajattomasti vaihtoehtoja, vain uudistuskykyiset yritykset menestyvät. Lisäksi ihminen on pohjimmiltaan hyvin laiska. Sen takia monikanavaisuus on kova sana. Verkkokaupat ovat digitalisaatiota parhaimmillaan. Eikä verkkokauppa nykypäivänä ole mikään harvinaisuus, joten asiakaskokemus on se, joka korostuu. Pitää toki olla toimiva alusta, mutta myös toimitusten on oltava virheettömiä ja ajallaan. Niinpä kanavia ja liiketoimintaa tulisi kehittää yhtenä kokonaisuutena. Aina tulisi miettiä, mitä hyötyä digitalisoinnilla haetaan ja kannattaako se ylipäätään. IT-kehityshankkeet saattavat nimittäin tulla yllättävän kalliiksi. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia uusien liiketoimien kehittämiseen, mutta toki sen avulla voidaan myös tehostaa vanhaa liiketoimintaa, kunhan kehitystiekartta on johdonmukainen.

 Niin, ja hei! Koska kyse on siis liiketoiminnasta, niin myös rahan on vaihdettava omistajaa. Eli summa summarum digitaalinen liiketoiminta on (yllätys, yllätys) liiketoimintaa, jossa käytetään digitaalisia palveluita ja kanavia, joiden avulla luodaan monikanavaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä kaikkien elämästä helpompaa. Simple as that!

 Kiitos!