Just studylife.

[juststudylife-blog]

Hakusanat ja avainsanat

Hakusanat ja avainsanat, eli puurot ja vellit - menevät helposti sekaisin ja niistä puhutaankin monesti hieman ristiin, jopa saman lauseen sisällä ja kummankin tarkoitus voi jäädä sekä kirjoittajalle, että lukijalle hyvinkin epäselväksi. Keskitytään kuitenkin tällä kertaa vain haku- ja avainsanoihin. Pyrinkin muutaman esimerkin avulla selventämään mikä avainsana on ja miten se eroaa hakusanasta. Syy tähän sekaantumiseen saattaa tosin olla se, että asiaa laajemmin tarkasteltaessa, avainsana saattaa muuttua hakusanaksi, mutta niin käy myös asiayhteydelle. Käytän esimerkissä avainsanaa ”mustat farkut”. Avainsana on yleensä se sana jonka, mainostaja on esimerkiksi AdWordissa valinnut maksetun mainonnan avainsanaksi. Hakusanat ovat taas niitä termejä, joita kävijät käyttävät oikeassa elämässä, ja ne yleensä sisältävät avainsanan, mutta mukana on yleensä tarkentavia termejä kuten: ”mustat farkut lapsille” ”diesel merkkiset mustat farkut” ja niin edelleen. (Lähde, esimerkkiä muokaten) https://www.wordstream.com/blog/ws/2011/05/25/keywords-vs-search-queries )

Mitä spesifisemmällä alalla yritys toimii, sitä tarkemmeksi avainsanat kannattaa muokata. Esimerkiksi yrityksen myydessä farkkuja vain lapsille, ”Mustat farkut” avainsana voi tuoda enemmän osumia, mutta ne eivät anna hakijalle välttämättä haluttua tulosta. Tällöin maksettu mainonta saattaa mennä hukkaan. Jos taas avainsanaksi valitaan ”Mustat farkut lapsille” ovat tuloksen löytäneet astetta potentiaalisempia asiakkaita.

Kipataan asetelma toisin päin, mitä yleispätöisemmällä alalla toimitaan, sitä epätarkempi avainsana voi olla. Esimerkiksi päivittäistavarakauppa voisi käyttää avainsanaa ”farkut”, tällöin ”mustat farkut” muuttuvat mahdolliseksi hakusanaksi.

Lisäyksenä vielä, avainsana voi olla pidempikin, varsinkin jos halutaan päästä hyvin spesifiin tulokseen, jolla erotutaan muista. Mutta tällöin tulee pitää mielessä, että tulos näkyy harvemmalle hakijalle kuin lyhyempi avainsana. Google analyticsin kautta yritys voi tarkkailla millaisilla hakusanoilla sivuille on päädytty. Myös Google Adwords tarjoaa tähän apua. Itse työkalu on ilmainen, mutta maksullisen ”Pay-Per-Click” -mainoksen hinta muodostuu kilpailutilanteen, näkymisen ja täsmällisyyden perusteella. Myös monet yritykset tarjoajat toisille yrityksille erityisesti Google mainontaan keskittyviä palveluita.

Lähteet:

https://www.wordstream.com/blog/ws/2011/05/25/keywords-vs-search-queries

Elisa Gubbert, wordstream blogi, Luettu 6.4.2019

[juststudylife-blog]

Digitaalinen liiketoiminta kehittää uusia oppimisen muotoja

Jo viime vuoden puolella saimme ensimmäisiä kertoja lukea uutisia Suomeen rantautuvasta uuden tyyppisestä koulusta, joka on suunnattu erityisesti koodareille. Kyseessä on Hive koodauskoulu. Koulu on hyvin erilainen, jos verrataan perinteiseen suomalaiseen oppilaitokseen, koulussa ei ole perinteisiä kursseja, professoreita, kirjoja eikä lukukausimaksuja. Opiskelu perustuu yhteistyön tekemiseen, vertaisoppimiseen ja tosielämän koodaushaasteiden ratkomiseen tiimityönä, aivan kuten oikealla työpaikallakin. Mistä Hiven idea on peräisin? Hive on ranskalaisen Xavier Nielin perustaman École 42:n partneri koulu. Kyseinen koulu on perustettu vuonna 2013. Ajatuksena on ollut opettaa oppilaille koodaamisen lisäksi tärkeitä taitoja työelämää varten. Erityisesti miten ongelmia ratkaistaan yhdessä, miten toimia, jos joku tiimin jäsenistä ei anna täyttä panostaan tai haittaa tiimityötä. Yhteistä kouluilla on myös maksuttomuus. Kuka kouluun voi hakea? Alkuvaiheessa kouluun voivat hakea käytännössä kaikki 18-30 vuotiaat. Ensimmäisenä vuonna koulun aloittaa 100 opiskelijaa ja kolmantena toimintavuotena määrän arvioidaan olevan noin 350. Koulun johtajan Minna Kivihalmeen mukaan tulevaisuudessa hakeminen mahdollistetaan yli 30-vuotiaillein. Hiven sivuilta löytyy linkki karsinta tehtävän tekemiseen.

Hiven ja École 42:n sisarkoulut ovat myöhemmin siirtäneet yläikärajaa tai jopa poistaneet sen kokonaan, esimerkiksi Ranskassa ikärajaa ei enää ole. Yhtenä koulun tarkoituksena onkin lisätä opiskelijoiden monimuotoisuutta. Koodarien joukossa on vielä tänä päivänä esimerkiksi melko vähän naisia, mutta Hiven kaltaisten koulujen arvioidaan lisäävän naisten määrää. Hive Helsingin hakijoista jopa 34% on tähän mennessä ollut naisia. Hiven kaltainen koulu antaa loistavan mahdollisuuden myös niille, jotka ovat vielä lukion tai ammattikoulun jälkeen hieman hukassa, tai mahdollisuudet hakea tai päästä ylemmän asteen koulutukseen ovat heikot. Hive kertookin sivuillaan, että tärkeimpiä taitoja ovat looginen ajattelu ja kyky tehdä yhteistyötä. Mielenkiinnolla seuraankin tilannetta, muuttaako Hive kilpailua korkeakoulujen ja yliopistojen kesken? Muuttuuko opettaminen tulevaisuudessa Hiven mallin kaltaiseksi? Hiven houkuttelevuutta entisestään lisää liuta merkittäviä yhteistyökumppaneita. Koulun yhteistyökumppaneina on liuta Suomessa toimivia teknologia-alan yrityksiä, kuten Reaktor, Rovio, Supercell ja F-Secure.

 Lisää aiheesta: https://www.hive.fi/en/

https://www.talouselama.fi/uutiset/ohjelmistoyrittajat-innoissaan-hive-koodauskoulusta-iso-juttu-suomelle/ac0e615c-1900-3e91-8181-d73d21da01ec

https://www.marmai.fi/uutiskommentti/hive-helsinki-sai-lentavan-lahdon-perinteisella-korkeakoulujarjestelmalla-pohdinnan-paikka-6762504

https://www.tivi.fi/uutiset/tallainen-on-kohuttu-hive-koodikoulu-nain-sinne-paasee-ja-nain-siella-menestyy/da5a0982-3b09-39c7-b67a-5565ad9c82f4

[juststudylife-blog]

Digitaalinen markkinointi ja osaamisvaje

Omia pohdintoja marmai.fi artikkeliin pohjautuen. https://www.marmai.fi/uutiset/monessa-suomalaisyrityksessa-on-digitaalisen-markkinoinnin-osaamisvaje-on-selkeita-voittajia-mutta-myos-niita-joista-on-vaarassa-tulla-haviajia-6762223

  Marmai.fi julkaisi artikkelin suomalaisyritysten digitaalisen markkinoinnin osaamisvajeesta 28.3.2019. Tutustuin itse artikkeliin 29.3.2019. Pohdinkin tätä artikkelia ja syitä osaamisvajeelle omien kokemuksien kautta. Pääosin omat kokemukseni ovat syntyneet alle 15 henkilön yrityksistä, mutta joukkoon mahtuu myös muutama isompikin. Lähes poikkeuksetta kaikilla yrityksillä on ollut kovakin kiinnostus digitaalisia markkinointikanavia kohtaan, yleensä joko osaaminen tai uskallus on puuttunut. Monissa pienissä yrityksissä omien kokemuksieni mukaan halutaan tehdä mahdollisimman paljon itse, tämä tarkoittaa yleensä sitä, että joku tai jotkut työntekijät saavat lisää töitä taakakseen normaalien töiden lisäksi. Uusien asioiden opiskelu digitaaliseen markkinointiin liittyen tapahtuu itsenäisesti työajalla tai sen ulkopuolella. Kun opettelu ja markkinoinnin suunnittelu, ja sen toteutus tapahtuu muiden töiden ohelle, se myös yleensä näkyy lopputuloksessa. Toteutukset näyttävät kiireellä tehdyiltä tai niistä puuttuu ”punainen lanka”, eikä vastaanottaja välttämättä saa ajatuksesta kiinni. Sen lisäksi, että markkinointiin ei ehditä keskittyä kunnolla, jää myös tulosten seuraaminen yleensä laihaksi, tai se tapahtuu liian myöhään. Ratkaisuna tähän olisi kyseisen palvelun ulkoistaminen. Valitettavan usein olen kuullut selityksen ”Ulkopuolinen ei voi ymmärtää meidän alaamme niin hyvin kuin me”. Eli ei uskalleta luottaa ulkopuoliseen palveluntarjoajaan. Kyseinen väittämä harvoin pohjautuu todelliseen kokemukseen, vaan se on yleensä ollut puhtaasti mielipide. Hieman isommissa pienyrityksissä asia on monesti kaatunut byrokratiaan ja hitaaseen reagointiin. Yritykset, joista itsellä on kokemusta, ovat olleet sen verran pieniä, että heillä ei ole omaa markkinointiosastoa. Henkilöstöä näissä isommissa yrityksissä on ollut noin 15-50 henkeä. Ongelmat ovat hieman samankaltaisia kuin pienemmillä, vaikka resursseja saattaa olla enemmän, niin myös prosessin läpiviemisessä on useampi välipysäkki. Uskalluksen suhteen saatetaan olla hieman rohkeampia kuin pienissä yrityksissä, mutta silti pääosin uskotaan, että tähän pystytään itse.

On kuitenkin ollut hienoa huomata, että varsin pienissä 1-3 henkilön yrityksissä markkinointi, varsinkin digitaalinen on osattu toteuttaa melko taidokkaasti. Monesti nämä yritykset ovat olleet sellaisia, että niissä on mukana vain omistajia. Arvioisinkin, että näissä tapauksissa on takana aito ylpeys omasta tekemisestä. Ei olla ”vain töissä”, vaan halutaan saada oma yritys kasvamaan ja näkymään.

[juststudylife-blog]

Google ja vaalimainonta

Maaliskuun loppupuolella eri uutislähteistä sai lukea juttuja siitä, että Google olisi kieltänyt vaalimainonnan. Uutisointi, tai oikeastaan otsikointi oli iltapäivälehtien tapaan hieman harhaanjohtavaa, sillä Google ei suoranaisesti kiellä vaalimainontaa, vaan mainostajan eli ehdokkaan tulee olla Googlen vahvistama. Vaalimainos on sallittu, mikäli siinä mainostetaan ehdokasta, joka pyrkii poliittiseen virkaan, nykyistä valittua virkamiestä tai parlamentaarisessa järjestelmässä poliittista puoluetta. Nämä rajoitukset eivät koske pelkästään Suomea, vaan sitä sovelletaan lähes koko EU:n alueella. Ehdokkaan tuleekin tunnistautua ja hakea sertifikaatti Googlelta, jolla varmistetaan, että kyseessä on luotettava poliittinen toimija. Äkkiseltään näkisin tämän asian, niin että lopullisena voittajana ovat itse ehdokkaat. Harhaanjohtavien ja mustamaalaamiseen keskittyvät (vale)sivustot jäävät auttamatta huonommin näkyville kuin luotettavat sivustot. Tämä taas on puhtaasti se syy miksi itsekin käytän Googlea. Tuloksiin voi luottaa, sivustot, jotka löytyvät ensimmäisiltä tulossivuilta voi pääosin pitää varsin luotettavana.

Mikäli mielit ehdolle ja vaalimainoksesi on yllättäen kielletty tai vedetty pois, vihaa ei suoranaisesti kannata kohdistaa kohti Googlea, vaan olisi hyvä tarkistaa, onko tiimisi ollut tehtäviensä tasalla.

Mielestäni tällainen toiminta Googlelta osoittaa vastuullisuutta, halua tarjota asiallista ja luotettavaa sisältöä käyttäjilleen. Tämän pitäisikin olla yksi tärkeimmistä syistä, miksi mainostajat haluavat käyttää Googlen tarjoamia markkinointi ja mainonta mahdollisuuksia, oman uskottavuutensa lisäämiseksi. Googlen kanssa voikin lähes poikkeuksetta luottaa siihen, että sen kautta löydettävät tulokset, varsinkin ne jotka näkyvät mainoksena vastaavat haettua tulosta varsin hyvin.

 Lisää aiheesta: https://www.is.fi/digitoday/art-2000006049513.html https://www.verkkouutiset.fi/is-google-kielsi-vaalimainonnan/ https://support.google.com/adspolicy/answer/6014595?hl=fi https://support.google.com/adspolicy/answer/9227372?hl=fi

[juststudylife-blog]

Digitaalisesta liiketoiminnasta mallia perinteisiin toimintatapoihin.

Viime aikoina otsikoihin ovat nousseet erilaiset Hackathon -henkiset tapahtumat, joissa ohjelmisto-osaajat kokoontuvat ratkomaan ja kehittämään toimeksiantajien projekteja. Tyypillisestä tällaisiin tapahtumiin on saatu houkuteltua alansa kovimpia teknologia-, design- ja bisnesosaajia. Tapahtumat ovat olleet hyödyllisiä niin osaajille, kuin toimeksiantajille, eli yrityksille.

Millainen Hackathon sitten on? Hackathon on yleensä viikonlopun mittainen tapahtuma, jonka aikana osallistujien tulee ratkaista yritysten asettamia kilpailuhaasteita. Yritykset saattavat myös osallistua haasteiden ja projektien avustamiseen kilpailijoiden tueksi. Hackathon projektien tuotokset eivät välttämättä sellaisenaan tule käyttöön, mutta yritykset saavat niistä merkittävää apua ja uusia ideoita käyttöönsä. Parhaissa tapauksissa syntyy uusia työsuhteita osallistujan ja toimeksiantajan välillä. Tällaisista tapahtumista lukeminen saikin minut ihmettelemään, miksei näin innovatiivisia ja rakentavia ajatushautomoita tai tapahtumia järjestetä perinteisillä aloilla. Voisiko hackathonin kaltaisesta tapahtumasta olla hyötyä ihan perinteisissäkin liiketoimintamuodoissa? Varmasti! Varsinkin, kun digitaalisaatio on haukannut ison osan jo perinteisestä liiketoiminnasta. Uskon vahvasti, että ihan perinteisillä aloilla ammattilaiset ja yhdistämällä saataisiin uusia innovaatioita käyttöön. En usko, että sillä merkitystä onko kyseessä vaikkapa vanhustenhoito tai timpurin työt. Yhteistyön tekeminen ja jo pelkästään uudelta kantilta asioiden tarkastelu saattavat muuttaa merkittävästi yksilön tapoja toimia, ja varmasti tämä näkyisi yritystenkin tavoissa tarkastella ja tehdä asioita. Ongelmia ja vastoinkäymisiä kun tulee vastaan alalla kuin alalla, voisi olla kehittävää hakea uusia tapoja ja näkökulmia perinteisen puurtamisen ulkopuolelta.

Tämän kaltaisia tapahtumia ehkä jo onkin, kuten yritysten kehityskeskustelut ja niitä seuraavat toimet. Mittakaava vain on huomattavasti suppeampi. Olisikin hienoa nähdä, että digitaalisen liiketoimintamaailman tiedon ja taitojen jakaminen levittyisi laajemmin myös perinteisille aloille.

 Linkkejä aiheeseen liittyen: https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/yli-tuhannen-koodarin-hackathon-espoossa-on-alallaan-jo-euroopan-suurin-tahan-ei-jumppasali-riita-6747890

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/jopa-1-500-hakkeria-koossa-espoossa-meneillaan-euroopan-suurin-hackathon-6689254

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/hackathon-kisailu-venyi-yohon-asti-315-joukkuetta-sai-kilpailut

[juststudylife-blog]

Digitaalinen tulevaisuus

Tämän kertainen kirjoitukseni pohjautuu kahteen erilaiseen videoon, jossa käsitellään tulevaisuuden visoita. Videoilla nähdään kaksi hyvin erilaista tulevaisuutta. Microsoftin näkemys tulevaisuudesta on varsin innostava ja huomattavasti vähemmän ahdistava kuin Keiichi Matsudan HYPER-REALITY teoksessa.  Molemmat videot on toteutettu erittäin uskottavan tuntuisiksi eikä kumpikaan vaihtoehdoista tunnu läheskään niin kaukaiselta kuin lentävät autot, joita ei itseasiassa näkynyt kummallakaan videolla.

Tietokoneita tai kannettavia älylaitteita on yleisesti ottaen pidetty passivoivina. Microsoftin näkemyksessä perinteiset työskentelytavat oli tuotu digiaikaan eikä kenenkään tarvinnut istua näppäimistön takana. Työskentely oli melko visuaalista. Tietoa siirrettiin pinnoilta toisille tai eri laitteille käden heilautuksella, aivan kuten tieteiselokuvissa. Myös erilaisia näyttöjä pystyttiin yhdistämään toisiinsa.

Teknologiaa oli tuotu myös opetuskäyttöön. Eri kulttuureista kotoisin olevat lapset kommunikoivat reealiaikaisen käännöspalvelun avulla, oppien asioita toisistaan ja toisen kulttuurista. Opetuksesta oli tehty visuaalisempaa. Yksi Microsoftin videolla esitelty tuote, joka erityisesti kiinnitti huomioni oli digitaalinen sanomalehti. Lehti toimi kuten kosketusnäyttö, mutta lehti näytti perinteiseltä sanomalehdeltä. Useat teknologia alan valmistajan ovat viime vuosina väläytelleetkin mahdollisuutta kaareutuvasta ja taittuvasta näytöstä Microsoftin näkemys perinteisestä lehdestä, joka onkin digitaalinen, oli mielenkiintoinen esimerkki taittuvasta näytöstä. Myös muita perinteisiä paperisia alustoja oli muutettu digitaaliseksi, toisena esimerkkinä digitaalinen lentolippu, josta sai tietoa lennon kestosta ja saapumisajasta. Yleisesti ottaen teknologian rooli on kasvanut kummassakin näkemyksessä erittäin paljon. Microsoftin näkemyksessä on lähestytty enemmän hyödyn näkökulmasta. HYPER-REALITY:n videolla koko elämä oli pelillistetty, eli teknologian tulva oli valtava. Mainoksia pomppi esiin joka puolelta, käyttäjän näkymää yritettiin hakkeroida. Päähenkilön olotila vaikutti ahdistuneelta. Hyviäkin puolia HYPER-REALITY teoksessa oli. Elämän, tai ehkä paremminkin oman tarinan pystyi aloittamaan uudelleen. Onnettomuuden sattuessa pystyi aloittamaan alusta, toki siinä samalla kaikki kerätyt pisteet menetettiin. Aivan kuten peleissäkin.

Tulevaisuuden kuva videoilla oli todella erilainen, todellisuudessa varmasti kummankin teoksen näkemyksiä tullaan näkemään. Toivottavasti ei kuitenkaan aivan niin suurissa määrin kuin teoksissa oli esitetty.

Lähteet: https://vimeo.com/166807261 https://www.youtube.com/watch?v=ozLaklIFWUI

[juststudylife-blog]

Digimaailman sanastoa

Digitaaliseen markkinointiin tutustuessa varsin nopeasti esiin pomppaavat SEO, SEM, Indound markkinointi ja monia muita erikoisia termejä, joille ei välttämättä suoraa vastinetta suomeksi löydy. Hypätään siis suoraan termien mystiseen maailman ja puretaan lyhenteet selkokieleksi.

SEO Termi tulee englannin kielen sanoista Search Engine Optimization, eli hakukoneoptimointi. Mitä se sitten tarkoittaa, Pitääkö firman google virittää? No ei! Hakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan lyhykäisyydessään sitä, että tuotetaan laadukasta ja aihepiiriin liittyvää sisältöä. Tietoa etsivän hakulauseeseen liittyvää sisältöä tulee löytyä esimerkiksi yrityksen sivuilta. Mikäli sisältö ei miellytä kävijää, on välilehti helppo sulkea ja hypätä hakutuloksissa seuraavaan. Mitä relevantimpia osumat ovat, sitä korkeammalla google rankkaa sivuston. Käytännössä google ymmärtää vain tekstisisältöä, kannattaa siis tarkkaan harkita tekeekö esimerkiksi hinnaston kuvatiedostona vai tekstimuodossa. Hakukoneoptimointi, sosiaalinen media ja linkit erisivustoilla ja sivustoille lisäävät oman sivusi näkyvyyttä. Parhaiten tämä yleensä toimii kun linkitykset tapahtuvat saman aihepiirin sivustoilla Hakukoneoptimointi ja Google muuttuvat kuitenkin jatkuvasti ja ylläpitäjän onkin syytä olla tarkkana, miten oma sivusto sijoittuu hakutuloksissa. SEM & SEA Search Engine Marketing(Hakukonemarkkinointi) ja Search Engine Advertising(Hakusanamainonta) saatetaan usein sekoittaa keskenään, tehdään siis ero selväksi näiden kahden välillä! SEM – eli hakukonemarkkinointi pitää sisällään äsken käsitellyn SEO:n ja SEA:n. Valitettavasti näiden kahden välillä ei voi valita kumpaan keskittyy, vaan molemmat täytyy hoitaa kuntoon. Maksetusta(SEA) hakusanamainonnasta ei ole hyötyä niin paljon, jos orgaaninen hakutulos ei yllä edes samalle sivulle. Satunnaisesti on myös niin, että maksetun mainoksen iskulause ei ole niin relevantti kuin orgaanisesti saavutettu hakutulos. Maksettu hakusanamainonta kun yleensä kohdennetaan vain tiettyyn/tiettyihin hakusanoihin.

Inbound ja outbound markkinointi Outbound markkinointi on monelle meistä tutumpi, ehkä perinteisempi tapa markkinoida. Outbound markkinoinnissa markkinoija lähestyy mahdollisia asiakkaitaan erilaisten kanavien, kuten tv- tai radiomainoksen avulla. Sosiaalisen median myötä paletti on kääntynyt hieman toisinpäin. Inbound markkinoinnilla tarkoitetaan markkinointia, jossa asiakas itse hakeutuu markkinoijan luokse. Esimerkiksi Facebookin messengerin avulla asiakas voi itse ottaa suoraan yhteyden myyjään. Yhteisömanageri onkin tärkeässä roolissa inbound markkinoinnin rakentamisessa. 

Katso aikaisempi kirjoitukseni yhteisömanageriin liittyen. https://juststudylife.tumblr.com/post/182658360198/yhteis%C3%B6manageri

Lähteet: https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/ https://www.dagmar.fi/hakukonemarkkinointi/sem-sea-seo-viisas-markkinoija-yhdistaa-nyt-hakusanamainonnan-ja-hakukoneptimoinnin/ https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-hakukoneoptimointi-seo-on https://www.hubspot.com/inbound-marketing

[juststudylife-blog]

Pelillistäminen

Pelillistäminen Pelillistämisessä on kyse siitä, että peleistä tutut ominaisuudet liitetään osaksi tiettyä prosessia. Pelillistämistä voidaan käyttää hyödyksi niin työ- kuin opiskelumaailmassa. Monien sovellusten avulla koitetaan myös lisätä liikkumista, tai kannustetaan parempiin suorituksiin. Yksi tarkoitus onkin muuttaa esimerkiksi tylsä työvaihe hieman hauskemmaksi ja mielekkäämmäksi. Pelillistämisen ja hyöty- ja oppimispelein ero saattaakin todellisuudessa olla hiuksenhieno. Riippuu myös, miten isossa kokonaisuudessa asiaa käsitellään. (Lähde 1)

Oppimispeliä tai sen osaa, kuten Duolingo voidaan käyttää osana kielten opiskelua, näin kielen opiskelua saadaan pelillistettyä, jos taas oppiminen tapahtuu vain pelaamisen kautta puhutaan hyöty/oppimispelaamisesta. Karl Kapp käsittelee YouTube -videollaan pelillistämisen käsitettä. https://www.youtube.com/watch?time_continue=504&v=BqyvUvxOx0M Myös opiskelijoille tuttuun Moodle-oppimisalustaan on saatavilla pelillistämisen mahdollistavia lisäosia. Lisäosan avulla voidaan sitouttaa ja motivoida opiskelijoita. Pelillistämisen mahdollistavia lisäosia käyttäessä tulee myös miettiä asiaa tietoturvan kannalta. Saako kolmas osapuoli liikaa tai luvattomia tietoja käyttäjistä? (Lähde 2)

Miten yritykset voivat käyttää pelillistämistä hyödyksi? Esimerkkitapaus; Starbucks on tehnyt yhteistyötä Foursquare -sovelluksen kanssa. Starbucks on pystynyt seuraamaan tietyllä alueella, kuka käyttäjä on ollut aktiivisin vierailija tietyssä heidän kahvilassaan. Aktiivisin kävijä on palkittu yhden dollarin alennuksella mistä tahansa frappucinosta. (Lähde 3) Kävijät on tällä tavalla saatu sitoutettua käymään tietyssä Starbucks -kahvilassa, jotta oma sijoitus listalla ei putoaisi. Samantyylistä asiakkaiden kilpailuttamista voidaan käyttää myös monien muiden sovellusten avulla. Omiin sovelluksiin, jota käytän aktiivisesti kuuluu Strava. Stravan avulla pystyn seuraamaan pyöräilylenkkejäni ja tietysti vertailemaan aikoja tietyillä reiteillä, eli segmenteillä. Stravan käyttäjät pystyvät luomaan segmenttejä, joko vain omaa käyttöä varten tai julkiseksi. Pelillistäminen Stravassa tapahtuukin juuri segmenttien kautta. Aikojen vertailu tuttujen ja tuntemattomien kanssa haastaa ajamaan kovempaa ja pyrkimään parempiin suorituksiin.

Lisää tietoa Stravan maailmasta: http://carbongraffiti.com/articles/strava-made-me-do-it https://www.strava.com/ Strava toimii myös yrityksille kanavana. Yritys tai seura voi luoda oman julkisen tai yksityisen klubin asiakkailleen tai yhteisön jäsenille. Yritys pystyy esimerkiksi palkitsemaan kuukausitasolla aktiivisimman liikkujan Stravan tietojen perusteella. Pelillistäminen ilmenee Stravassa muutenkin kuin vain segmenttien aikoja ja sijoituksia vertailemalla. Sovelluksessa voi suorittaa erilaisia arvomerkkejä (Badges) osallistumalla kuukausihaasteisiin.

  Lähteet: Lähde 1: https://nordicedu.com/blogi/mika-on-pelillistamisen-ja-pelin-ero Lähde 2: http://tamkjournal.tamk.fi/opintojakson-pelillistaminen-ja-visualisointi-moodlessa/ Lähde 3: https://www.businessinsider.com/become-the-mayor-of-starbucks-on-foursquare-get-a-discounted-frappuccino-2010-5?r=US&IR=T&IR=T

[juststudylife-blog]

Yhteisömanageri

Yhteisömanageri, community manager, sosiaalinen talonmies, nettikätilö. Yhdellä(?) ammatilla on monta nimeä, vai kuvastaako nimikkeiden laaja kirjo sittenkin yhteisömanagerin työn monipuolisuutta? Katso lista yhteisömanagerin eri nimikkeistä ammattinetistä

Yhteisömanagerin tärkeimpiä ominaisuuksia on ehdottomasti asiakasymmärrys. Oma yhteisö tulee tuntea perin pohjaisesti, jotta yhteisön jäsenet saadaan osallistumaan sosiaalisen median kanavissa, tykkäämään, kysymään ja keskustelemaan. Pitää tuntea, mikä saa oman yhteisön jäsenet reagoimaan.

Miksi yritys tarvitsee yhteisömanagerin? Yrityksen ympärille syntynyt yhteisö on mielestäni yksi tärkeimmistä työkaluista yrityksen maineen rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Yksi ajattelemattomasti ja huonosti ajoitettu julkaisu Facebookissa voi hetkessä tuhota hyvänkin maineen. Varsinkin, jos yrityksellä ei ole strategiaa tai resursseja reagoida asiaan riittävällä nopeudella. Sosiaalisen median myötä asiakkaat ja yhteisön jäsenet odottavat entistä nopeampaa reagointia asioihin. Pahimmissa tapauksissa, strategian puuttuessa, yrityksen toiminta saattaa täysin lamaantua, tai kohun aiheuttanutta syytä yritellään peitellä ja esittää ettei näin ole tapahtunut. Yrityksen onkin hyvä pystyä katsoa peiliin ja nostaa käsi pystyyn virheen merkiksi. Monesti siinä kohtaa, kun on jo jouduttu silmätikuksi, tämä ei kuitenkaan yksinään riitä vaan on pystyttävä näyttämään mitä asian tai virheen korjaamiseksi ollaan valmiita tekemään.

Yrityksen johdon tuki ja yhteisömanagerin työn ymmärtäminen ovatkin isossa roolissa, jotta yritys voi onnistua yhteisönsä silmissä. Digitaalisessa maailmassa julkaiseminen vaatii nykyään paljon rohkeutta. Esimerkiksi jos asian voi ymmärtää kahdella tavalla, se monesti halutaan ymmärtää sillä tavalla, joka pystyy tekemään isomman vahingon. Toki samaa voi tapahtua perinteiseen painetun median kanavissakin, mutta digitaaliset mediat saavuttavat huomattavasti lyhyemmässä ajassa isomman joukon.

Yhteisömanageria tarvitaan myös muissakin, kuin vain ikävissä tilanteissa. Yhteisömanageri vastaa siitä, että yritys on läsnä siellä, missä yhteisön jäsenetkin ovat. Tämä ei kuitenkin tarkoita sitä, että yrityksen pitäisi olla läsnä kaikissa App Storesta tai Google Playstä löytyvistä yhteisösovelluksista. Yhteisömanagerin tarkoitus ei ole ainoastaan päivittää yrityksen omia tilejä vaan vastailla esimerkiksi yhteisön jäsenien Instagram ja Facebook tarinoihin. Yhteisön jäsenet ja asiakkaat käyttävät monesti Instagramin ja Facebookin pikaviestintä ominaisuuksia kommunikoidessaan yrityksen kanssa, tätä kanavaa käyttäessä tulee reagoinnin olla huomattavasti nopeampaa kuin sähköpostiviesteihin vastaaminen. Tämä yleensä vaatii yritykseltä resursseja siihen, että työntekijät pystyvät päivystämään näissä kanavissa. Käytännössä some-pikaviestit vertautuvat puheluihin, vastaus halutaan yleensä lähes välittömästi.

Vaikka yritysten tarve yhteisömanagereihin onkin ehkä hieman herännyt kohujen kautta, on hienoa, että toiminnasta on osattu rakentaa yhteisön jäsenille myös kanava, josta hakea apua ja tavoittaa yritys inhimillisellä tavalla. Nykyään tavallinen kaduntallaaja voi twiittaamalla saada keskustelun aikaiseksi ison pörssiyhtiön kanssa. Tämä ei välttämättä olisi onnistunut kymmenen vuotta sitten sähköpostin avulla. Viesti olisi todennäköisesti vain hukkunut massan sekaan, eikä viestin lähettäjällä olisi edes ollut kunnon mahdollisuutta tuoda esiin kohtaamaansa vääryyttä niin julkisesti kuin nykyään.

 Tässä vielä Grapevine.fi bloggaajaa Marin listaamat kuusi tärkeintä ominaisuutta: 1. Kyky kuunnella ja ymmärtää yhteisön jäseniä ja keskustella heidän kielellään 2. Taito luoda kiinnostavaa sisältöä kanavasta riippumatta 3. Keinot innostaa ja aktivoida yhteisöä 4. Kanavien, käytäntöjen ja trendien seuraaminen 5. Nopeat hoksottimet ja laaja ymmärrys maailmasta ja sen ilmiöistä 6. Ennen kaikkea: uskallus!

  Katso Marin kirjoituksesta ominaisuuksien tarkempi sisältö

Lyhyesti tiivistettynä; Yhteisömanageri onkin todellinen viestinnän, markkinoinnin ja sosiaalisten taitojen moniosaaja.

Lähteet: Ammattinetti  Grapevine / Marin kirjoitus Kuva: http://blogs.zdnet.com/Hinchcliffe

Erityiskiitos vielä grapevinen Marille sähköpostin kautta saaduille lisätiedoille!

[juststudylife-blog]

Computer says no

Useimmat 80- ja 90-luvulla syntyneet ovat jo pienestä pitäen päässeet ja joutuneet digitaalisaation kanssa kosketuksiin. Pahvinen neuvolakortti on vuosien saatossa vaihtunut digitaaliseen, elohopeaa sisältäneet kuumemittarit on vaihdettu nekin sähköiseen ja huomattavasti nopeammin toimivaan versioon. Tietokoneet ja kännykät ovat nuoruudesta saakka olleet mukana elämässä, ensin hupina, myöhemmin työnä.   Mutta miten käy, kun kaikista laitteista tulee älylaitteita? Olemme tottuneet pitämään laitteista saatua dataa luotettavana. Sydämenlyöntinopeus on se, minkä sykemittari antaa, palautumisaikasi kahden tunnilta lenkiltä on sekin sykemittarin ja älykellon antama. Digitaalinen Suomi (osa 2, 58) antaa esimerkin kuvitteellisesta digitaalisesta äitiyspakkauksesta, jonka kautta vanhemmat voivat saada tietoa lapsen kehityksestä ja muista kasvuun liittyvistä tekijöistä. Tiedon ollessa positiivista tai odotetun mukaista asiaan ollaan tyytyväisiä, ehkä jopa hieman ylpeitäkin. Mitä jos tieto onkin virheellistä? Kuinka paljon stressiä ja huolta ylimääräinen tieto lisää. Vaikka asiat näyttäisivät päällepäin normaalilta ja hyvältä, mutta mobiilisovelluksemme ilmoittaa asioiden olevan huolestuttavalla tolalla. Jokainen vanhempi varmasti tekee kaikkensa, jotta asioihin saataisiin selvyys. Ravataan eri lääkäreillä, tutkitaan, valvotaan öitä huolestuneena, kärsitään. Pointtini tämän ajatuksen takana on se, että laitteita ja niiden antamaa dataa tuijottaessa moni unohtaa käyttää omaa järkeään – sitä  kuuluisaa maalaisjärkeä. Vanhempi sukupolvi on varmasti oppinut käytännön kautta viisaammaksi, eikä luota niin sokeasti digitaalisesti tuotettuun tietoon tai siihen mitä joku laite käskee tekemään. Väärin! Ainakin erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan (Linkki 2) yli 65-vuotiaat käyttäjät jakoivat jopa seitsemän kertaa enemmän valeuutisia kuin nuoret aikuiset (18-29-vuotiaat). Tulee kuitenkin muistaa, että tutkimusta ei voi suoraan soveltaa suomalaiseen väestöön. Toisaalta vanhempi ikäpolvi on tottunut uskomaan painettuun sanaan, varsinkin Suomessa. Ehkä tämä pätee myös digimaailmassa, vaikka iso osa kyseisestä ikäpolvesta on sinne joutunut hieman pakon edestä. Lähipankin tuttu Irmeli on vaihtunut tunnuslukukorttiin, ja myöhemmin tunnuslukusovellukseen.

Noh, onneksi Irmeliin törmää vielä satunnaisesti pankin kotisivuilta löytyvästä chatista. Ensi vuonna Irmelin tilalla onkin chat-robotti. Tuleeko meistäkin älyllisesti ja tunnetasolla koneita? Lähteet: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/58%20_%20Digi%20tukee%20vauvaa%20ja%20vaaria.pdf (Linkki 1) http://advances.sciencemag.org/content/5/1/eaau4586 (Linkki 2) https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/27/valheenpaljastaja-valeuutiset-uppoavat-iakkaisiin-verkonkayttajiin-jotka-ovat