Digitaalisesta liiketoiminnasta

[digiliiketoiminnasta]

Digi 3.1 Somemarkkinoinnin trendit

Social Media Agency Kurio (http://kurio.fi/yritys/) julkaisi joulukuussa 2016 julkaisi raportin sosiaalisen median trendeistä 2017. Kuriolaiset ovat listanneet arvionsa kolmesta vaikuttavimmasta trendistä, lisäksi kymmenen some markkinointiin vaikuttavaa kehityssuuntaa sekä kohta jo unohtumassa olevia some markkinointitrendiä. Raportti sisältää myös arvostettujen somemarkkinoinnin asiantuntijoiden haastatteluja heidän trendi-odotuksistaan vuodelle 2017.

Raportin mukaan ne kolme vaikuttavinta some-trendiä ovat videon käytön kasvu, facebookin tärkeyden korostuminen entisestää kustannustehokkaana ja asiakkaita hyvin tavoittavana välineenä sekä tekoälyn tulo some-markkinointiin.

Näistä trendeistä Facebook on ollut jo vahva ja tuttu, mutta se tulee vahvistumaan edelleen. Facebookin tarjoamat työkalut markkinoinnin aloittamiseen, muokkaamiseen ja analysointiin ovat helppokäyttöisiä ja monipuolistuneet koko ajan. Pienikin yrittäjä pääsee aloittamaan pienellä rahalla ja riskillä. Videon käytön kasvua on vaikea olla huomaamatta. Video on vaikuttava väline, mutta sen käyttö vaatii osaamista – mahdollisuus vaikuttavaan markkinointiin voidaan menettää jo ensimmäisen liian hitaan tai tylsän 30 sekunnin aikana. Tekoälyn tehokäyttö ja sen mahdollistava tekniikka ovat vasta aluillaan. Tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet asiakaspalvelun parantamiseen verkossa ovat suuret, mutta teknologia tulee todennäköisesti rantautumaan hieman hitaammin näin pienelle kielialueelle.

Olen ollut mukana asiakasprojektissa, jossa olemme ideoineet 50’s henkiselle pirtelöbaarille uusia digitaalisia ratkaisuja liiketoiminnan tehostamiseksi. Näissä ideoissa on ollut keskeisellä sijalla ollut somen vaikuttavuuden huomioiminen erilaisin tavoin. Kyseisellä yrityksellä on jo profiilit sekä Facebookissa että Instagramissa. Yrityksemme olisi hyvä yllyttää asiakkaitaan sekä kommentoimaan käyntikokemuksestaan että kertomaan muillekin some-ystävilleen kuvin ja videoin käynnistään 50’s henkisessä pirtelötaivaassa. Asiakkaiden aktivoiminen vuoropuheluun näissä kanavissa on jatkossa entistäkin tärkeämpää. Ideoimme myös yrityksen edelläkävijä ja asiantuntija roolin nostamisesta blogein ja videoin somekanavilla brändin ja yrityksen vahvistamiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi.Tällainen aktivoituminen vaatii kuitenkin pieneltä yritykseltä aluksi paljon henkilöresursseja kunnes toiminta saataisiin pystyyn ja rutiiniksi. Ja kuten jo tiedetään, paikalleen ei some-markkinoinnissa voi jäädä koskaan. Trendejä, uusia mahdollisuuksia ja teknologian kehittymistä on seurattava jatkuvasti ja oltava valmis muutoksiin!

Lähde: ·         http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf

[digiliiketoiminnasta]

Digi 2.4 Asiakkaille arvokasta sisältömarkkinointia

Asiakkaat eivät halua enää ostaa pelkkiä tuotteita. He kaipaavat ratkaisua ongelmaansa ja tietoa ongelman ratkaisemiseksi. Yritysten on tunnettava asiakkaansa ja osattava täyttää tämä tiedon tarve ja antaa ratkaisu pulmaan.

Sisältöä tuotetaan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa laadittaessa on ymmärrettävä sisällön tuottamisen päämäärää, mitä tavoittelemme kuten tulla mielipidejohtajaksi, lisätä tuotteidemme kysyntää, saada tykkäyksiä ja suosituksia, parantaa asiakkaiden tietämystä. Selkeät mittaroitavat päämäärät ovat myös kirjattava markkinoinnin tehokkuuden arvioimista varten. Tärkeintä on ymmärtää kenelle tuotamme sisältöä, keitä asiakkaat ovat ja mitä he haluavat, minkälaista tietoa he meiltä kaipaavat ja mistä he etsivät tietoa eli mitä kanavia meidän on käytettävä. Aito asiakasymmärrys on hankittava, jos sitä ei vielä ole. Asiakkaiden kuvaaminen ostajapersoonina voi helpottaa paljonkin oikean sisällön tuottamista.

Sisällöntuottamisessa tavoite on oltava selkeä, sen on tuettava brändiä ja kirkastettava sitä. Vaikka tavoitteena olisi myynnin lisääminen, on kuitenkin muistettava, että potentiaalinen asiakas ei ole heti verkkosivuille heitettynä kiinnostunut tuotteiden hienoudesta vaan itsestään ja ongelmastaan. Tarinallinen kerronta, joka johtaa asiakkaan ongelman ratkaisuun, on paljon kiinnostavampaa. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin ostajapersooniin ja heidän ongelmiinsa – kiireinen talonrakennusinsinööri ei halua yhtä tuotteen tai palvelun deltajitietoa etsiessään lukea tarinoita asian vierestä vaan päästä suoraan asiaan. Ostajapersoonat on tunnettava.

Esimerkkinä tuotetuista tarinoista katsoin Vaasan Oy Iltahetki-teema-videoita  http://www.vaasan.fi/category/iltahetki/. Yritys on tutkinut asiakaskuntansa ja pilkkonut heitä ostajapersooniksi, joille tarinat on kohdistettu. Videot ovat suloisia, lähinnä niissä esiintyvien lasten takia. Tuotteita ei ole nostettu esille, mutta on tarjottu helppona ratkaisuna kiireisen lapsiperheen pikkunälkä-ongelmaan. Ostajapersoonia Vaasalla on varmaan muitakin, mutta nämä tarinat on kohdistettu vain hyvin pienelle kohderyhmälle. En kuulu tähän valittuun kohderyhmään, mutta voin kuitenkin samaistua näihin tavallisiin suomalaisiin.

Katsoin mielenkiinnolla videotarinan muotinäytöksestä Helsinki-Vantaa lentokentän kiitotiellä http://www.matchmadeinhel.com/fi#. En tiedä kelle Finavia ja Finnair ovat tarinan kohdistaneet tai minkälaiseen ongelmaa he ovat tarjonneet ratkaisua. Voisin kuvitella katsovani tuollaisen ainoastaan, jos olisin tylsistymässä lentokentällä istuessani ja lentoa odotellessani. Tylsistynyt odottelija katselisi ehkä mielummin vaikka tarinoita kaupungista tai maasta, jossa kenttä sijaitsee. Katsoin tarinan loppuun ainoastaan, koska se oli erittäin lyhyt – mielenkiinto ja odotus ’kohta tulee jotain kiinnostavaa’ ei ehtinyt herpaantumaan.

Itseäni koskettavana hyvänä esimerkkinä esittelen Nordnetin sivut: https://www.nordnet.fi/mux/web/nordnet/index.html. Nordnet on parissa vuodessa noussut myös Suomessa sisältömarkkinoinnillaan sivuillaan, blogeissa, videoissa, seminaareissa ja somessa tärkeäksi mielipidevaikuttajaksi ja arvostetuksi asiantuntijaksi omalla toimialallaan osakkeiden välittäjänä. He ovat onnistuneet myös luomaan kansainvälisen piensijoittajayhteisön – Sharevillen- samanhenkisistä ihmisistä, jotka keskustelevat ja jakavat tietoa toisilleen yhteisössä. He ovat tuoneet vahvasti digitaalisuuden myös piensijoittaijien käyttöön ja kehittäneet uusia, helppoja työkaluja. 

 Lähteet: http://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/ ja Markku Kurvinen, Lauri Sipilä: Mielipidejohtaja, Talentum 2014

[digiliiketoiminnasta]

Digi 2.2 Ratkaisuntarjoajalle on kysyntää

Asiakas on muuttunut ja hänen ostokäyttäytymisensä on muuttunut uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien myötä. Koska asiakkaat ovat muuttuneet on myös markkinoille tarjoajien ollut pakko muuttaa toimintaansa ja tarjontaansa. Asiakkailla on tarjolla runsaasti tietoa ja tarjontaa netissä ja he etsivät sitä.

Markkinointikin on muuttunut. Asiakaskäyttäytymisen muutokset ovat pakottaneet siihen, mutta uusi teknologia toisaalta myös antaa loistavia mahdollisuuksia asiakkaan kohtaamiseen uusilla tavoilla. Perinteinen markkinointitapa on ollut hyvin yksisuuntaista kuten lehden etusivun printtimainos, joka lävähtää kaikkien lehden lukijoiden eteen oli ostaminen ajankohtaista tai ei. Mainostaminen on ollut yksisuuntaista ja mainostajalähtöistä eli outbound-markkinointia.

Kaksisuuntainen inbound-markkinointi tarjoaa ratkaisua asiakkaan ongelmaan. Tällainen kuluttajalähtöinen markkinointi alkaa asiakkaan ongelmasta, asiakas löytää verkkoa selailemalla yrityksen tarjoaman ratkaisun ja yritys voi yhdessä asiakkaan jatkaa tarjoaman kehittämistä vielä paremmiksi. Inbound markkinointi tuottaa arvoa sekä asiakkaalle että yritykselle. Onnistunut asiakaskohtaaminen pitää asiakkaan tyytyväisenä, sitouttaa ja johtaa suosittelumarkkinointiin.

Oikeilla työkaluilla inbound-markkinointi-myynti-prosessi on helppo myös automatisoida:

hyvällä verkkosivustolla, blogilla tai some-profiileilla, hakukoneoptimoinneilla ja sisällöllä houkutellaan verkkoselailijat tutustumaan,

konvertoidaan kävijät potentiaaliksi asiakkaiksi eli liideiksi laskeutumissivujen, lomakkeiden tai kehotteiden avulla ja

hyvällä ratkaisuntarjonnalla lopulta asiakkaiksi yhteydenotoin.

Myös jälkimarkkinointi kuten erilaiset kyselyt ja some-seuranta ovat automatisoitavissa. Jo olemassa olevista hyvistä asiakkaista kannattaa pitää kiinni.

Hyvällä inbound-markkinoinnilla kohdistetaan markkinoinnin resurssit tarkemmin ja tehokkaammin ja parannetaan asiakastuntemusta. Nämä hyvät asiakaskokemukset ja asiakkaalle arvoa tuottavat ratkaisut, tuovat onnistuneelle yritykselle kilpailukykyä ja tyytyväisiä, suosittelevia asiakkaita.

Inbound-markkinointi on ollut teknisesti mahdollista jo muutaman vuoden ja se on vasta nyt leviämässä laajemmin yritysten käyttöön.

Myyntityössä vastaava murros kaksisuuntaisesta yhteistyöstä on tapahtunut jo aiemmin. Varsinkin B-to-B asiakkaat ovat jo kauan tehneet yhteistyötä mieluiten vain parhaiden asiantuntija- ja ratkaisuntarjoajamyyjien kanssa. Asiakastuntemus on ratkaisuntarjonnassa ollut avainasemassa. Nyt kun tällainen kaksisuuntainen digitaalinen markkinointi on lisääntynyt, ovat myös kuluttaja-asiakkaat jo oppineet sitä vaatimaan.

Lähde: https://matter.fi/palvelut/inbound-markkinointi/

[digiliiketoiminnasta]

2.1 Digi Omat ja ostetut ja ansaitut

Miten tavoitetaan yrityksen monikanavaistunut asiakas? Asiakas on muuttunut. Hän etsii digitaalista tietoa, vaihtaa ajatuksia ja käyttäjäkokemuksia muiden kuluttajien kanssa ja ostotapa on muuttunut. Asiakkaamme odottavat meiltä digitaalista tietoa, asiantuntijuutta ja monikanavaisia ostomahdollisuuksia.

Kit Smith muistuttaa kirjoituksessaan How to Measure Paid, Owned, and Earned, että myös yrityksen markkinointi on tehokkainta monikanavaisena https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/ .

Maksullisia markkinointikanavia ovat ne kanavat, joissa joudumme maksamaan markkinoinnista. Näistä perinteisimpiä ovat tietysti televisio, radio ja printtimainonta. Digitaalisessa verkkomarkkinoinnissa maksullisia ja yleisesti käytössä ovat olleet mainostilan ostaminen hakupalveluista eli hakukonemarkkinointi ja verkkomainonta eli bannerit ja muut vuorovaikutteiset mainokset. Kuluttajat kuitenkin kokevat bannereiden käytön ärsyttävänä, joka on johtanut niiden tehottomuuteen (kuluttajien ad-blockerit) ja suosion hiipumiseen. Vaikuttavia ja nousussa olevia digitaalisia markkinointikeinoja ovat Facebook ja Instagram markkinointi.

Omistettuja digitaalisia kanavia ovat ne, joita yrityksemme on luonut ja julkaissut omilla kanavillaan kuten kotisivuilla, blogissa tai omilla some-kanavilla. Näille kanaville tuotetaan sisältöä oman sisältöstrategian mukaisesti. Kuluttajat ja yritysasiakkaat etsivät laajasti tietoa verkosta. Omien omistettujen kanavien löydettävyyteen, helppokäyttöisyyteen, sisältöön ja visuaalisuuteen kannattaa todella panostaa.

Ansaitut mediahuomio ovat palkinto edellisten kanavien hyvästä hoidosta. Huomio pitää ansaita. Tai joskus se on vain hyvää onnea. Ansaittua sisältöä ja keskustelua tuottavat kaikki muut kertomalla yrityksemme brändistä ja tuotteista ja hyvistä asiakaskokemuksista. Ansaittua mediaa ei voi ostaa ja sitä on vaikea kontrolloida. Positiivinen ansaittu media on kuitenkin erityisen arvokasta ja tehokasta, koska kuluttajat pitävät sitä luotettavana. Positiiviset asiakaskokemukset kasvattavat nyt somen voimalla myyntiä aivan eri teholla kuin aiemmin kuulopuheet.

Digitaalisen markkinoinnin mittaaminen

Markkinoinnille asetetaan tavoitteita ja mittareita maksetun median tehokkuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Digitaalisen markkinoinnin palvelutarjoajilla on erilaisia työkaluja analyysien tekemiseen. Facebook esimerkiksi tarjoaa erittäin hyvät työkalut yrityksille markkinoinnin suunnitteluun, muokkaamiseen ja seuraamiseen. Google tarjoaa myös erilaisia web-analytiikkatyökaluja. Oman kokemukseni perusteella työkaluja on kyllä tarjolla, tavoitteita ja mittareita on helppo asettaa, mutta lukujen tulkinta on erittäin haastavaa. Ilman oikeaa tulkintaa on markkinoinnin kehittäminen kuitenkin mahdotonta.

Omistetun median kehittäminen ja tarkempi kohdistaminen on tarpeen mittaamisella ja web-analytiikalla. Analytiikalla seurataan liikennettä, jakoja, tykkäämisiä ja sisältöjen kiinnostavuutta/tehokkuutta. Myös kilpailijoiden omien mediakanavien seuraaminen ja niiden tehokkuuden analysoiminen on aiheellista ja hyödyllistä.

Ansaittu media vaatii erityisesti jatkuvaa seurantaa. Tähän on olemassa myös erilaisia web-työkaluja. Positiivinen mainonta on plussa ja palkinto hyvin tehdystä työstä, neutraalimpi tai kriittinen keskustelu on arvokasta tietoa prosessien ja tuotteiden kehittämisessä ja negatiiviseen brändin maineeseen vaikuttavaan keskusteluun on pystyttävä puuttumaan heti. Kaikki äänet ovat arvokkaita. Ne on huomattava.

[digiliiketoiminnasta]

Fasilitoimalla parempi palaveri

Parhaimmillaan hyvä palaveri on tehokas keskustelufoorumi, jossa kaikki tulevat kuulluksi, osallistujat motivoivat toisiaan ideoimaan ja tuomaan parhaat puolensa esille. Tehokas palaveri on aina hyvin suunniteltu ja valmisteltu. Sen vetäjänä toimiva fasilitaattori ohjaa prosessia ja auttaa osallistujia tuottamaan hyvää sisältöä.

Monet palaverit ovat kustannustehokkuus tai ajankäytön tehostaminen siirtäneet verkkoon. Olen jo vuosia harjoitellut erilaisten nettipalaverien ja –koulutusten vetämistä fasilitaattorina. Näissä kokouksissa ja koulutuksissa ovat tavoitteet, osallistujien roolit ja aikataulut olleet aina etukäteen selvillä. Kaikilla osallistujilla on ollut käytössään samat, tutut työkalut. Erilaiset palaverit on pidetty sovitun prosessin mukaisesti tehokkaasti. Fasilitaattorina olen roolini mukaisesti rohkaissut kaikkia osallistumaan positiivisessa ilmapiirissä. Prosessin mukaisesti fasilitaattori on huolellisesti valmistautunut, päämäärätietoinen, tallentaa tulokset, aikatauluttaa tekemiset ja varmistaa ryhmän tehtävien etenemisen.

Tänä kesänä olen ollut uudessa tilanteessa uudessa ryhmässä ideointipalavereissa. Prosessi, tavoitteet ja roolit ovat näissäkin palavereissa olleet täysin selvät, mutta yllättäen välineiden käyttö on aiheuttanut niin paljon ongelmia, että tässä uudessa ryhmässä eivät sovitut aikataulut ole kertaakaan pitäneet. Vaikka palaveri on netissä, on jokaisen osallistujan sijainnilla (rauhallinen paikka, joka mahdollistaa keskittymisen palaveriin), sovitun palaveriajan noudattamisella ja käytetyillä välineillä ollut suuri merkitys työskentelyn tuloksellisuudelle. Ajatuksena kävelypalaveri – osallistuminen kävellen aivotoimintaa stimuloiden – on mukava, mutta se on mahdollista vain kun tekniikka, sovellus ja nettiyhteys toimivat täydellisesti.

[digiliiketoiminnasta]

Kaupallisesti hyödynnettävissä oleva uusi idea - INNOVAATIO!

’’It is not the strongest species that survive, nor the most intelligent, but the ones most responsive to change.’’ Charles Darwin

Yritysten toimintaympäristön muutostahti kiihtyy koko ajan. Koskaan ei voi tyytyväisenä jäädä paikoilleen seisomaan vaan kilpailussa pärjääminen vaatii muuttumista, joustavuutta, mahdollisuuksiin tarttumista  ja innovatiivista ainutkertaisuuden tavoittelua. Kilpailussa on vaikeampaa pärjätä alhaisimmilla kustannuksilla ja halvimmilla hinnoilla. Menestyvän yrityksen on tarjottava kilpailijoitaan parempaa lisäarvoa asiakkailleen.

VTT:n innovaatiotutkijat  Tiina Apilo ja Tapani Taskinen ovat tutkimuksessaan Innovaatioiden johtaminen määritelleet innovaation olevan uusi idea, joka on kaupallisesti hyödynnettävissä tai hyödynnetty . Esimerkkeinä he mainitsevat tuoteinnovaatioiden lisäksi prosessi- ja liiketoimintainnovaatiot. Prosessi-innovaatioissa yritys ottaa käyttöön uudenlaisia toimintatapoja tai tuotantoprosesseja. Liiketoimintainnovaatioissa yritys kyseenalaista vanhan liiketoimintatapansa ja kehittää uutta.

Loistavinkaan uusi keksintö tai idea eivät vielä ole uusia innovaatioita ennen kuin ne ovat kaupallisesti hyödynnettävissä. Innovaation läpi viemiseen ja kaupalliseen menestykseen tarvitaan koko prosessi luovasta ja oivaltavasta innovointialusta, resurssoimiseen, tuotekehitysprosessiin, tuotantoon, markkinointiin ja lanseeraukseen asti. Innovatiivinen organisaatio on valmis ja kyvykäs miettimään uudella tavalla teknologioitaan ja markkinoiden tarpeita ja sen lisäksi mahdollista innovatiivisten yksiköiden ajatella uudella tavalla.

Innovointiprosessi alkaa mahdollisuuksien tunnistamisesta tai ideoinnista. Innovoinnilla tarkoitetaan tätä innovointiprosessin alkupäätä. Ideoiden jalostaminen ja arviointi jatkuu konseptoinnin ja suunnittelun kautta tuoteprosessiin. Innovointi voi siis olla luovaa hulluttelua, mutta innovatiivisuus on selkeästi tavoitteellista – tavoitteena on kaupallinen menestys ja lisäarvon tuottaminen.

Uusi idea voi olla jotain uutta yritykselle tai sen toimialalle tai uusi koko maailmassa. Tutkijat Apilo ja Taskinen muistuttavat, että yritys ja sen asiakkaat näkevät innovaation eri näkökulmista. Kaupallisen menestyksen kannalta on tärkeää, että asiakas kokee sen tuottavan aidosti lisäarvoa.

Useilla toimialoilla on tapahtumassa valtavia digitaalisuuden ja teknologian tuomia muutoksia. Pelkkä teknologian kehitys ei riitä vaan toiminta tapojen muutos syntyy vain kyvystä ajatella uudella tavalla ja kaupallistaa se uusi tapa. Rahoitusala on ollut jo aikoinaan upea uusi innovaatio ja nyt se on mullistumassa taas uusiksi. Esimerkkinä hauska kokeilu Barcelonasta, jossa suomalainen perustulo kokeilu on pistetty vielä paljon ihmeellisemmäksi . http://www.uia-initiative.eu/en/uia-cities/barcelona. Tässä testiryhmälle annetaan perustulona digitaalista sosiaalista valuuttaa.

Lähde: Tiina Apilo ja Tapani Taskinen, Innovaatioiden johtaminen http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2006/T2330.pdf

Apilo, T. & Taskinen, T. & Salkari, I. 2007. Johda innovaatioita. Talentum.

[digiliiketoiminnasta]

Digi 1.4  Palvelu goes DIGI

Kun ympäröivä maailma muuttuu, liiketoiminnan tavat muuttuvat ja asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu, on myös palvelualojen yritysten muutettava omaa tapaansa toimia. Menestymisen ydin on edelleen asiakaskohtaamisessa ja asiakkaan kokemassa arvossa, mutta nyt kohtaamistapa ja asiakkaan haluama arvon muodostus voivat monilla palvelualoilla olla kovasti muuttumassa. Kampaamopalvelu on edelleen fyysistä kohtaamista, mutta esimerkiksi lippujen myynti tai matkojen myynti on jo voimakkaasti digitalisoitunut. Tiedon hyödyntämisen merkitys on myös kasvanut – liiketoiminnassa kertyvä tieto ja sen oikea käyttö ovat tärkeitä kilpailutekijöitä.

Palvelualojen työnantajat Palta ry on teettänyt Deloittella tutkimuksen digitalisaation aiheuttamasta murroksesta valituilla palvelualoilla (logistiikka, informaatio ja viestintä, huolto- ja kunnossapito, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys). Tutkimuksen mukaan 60% alan yrityksistä ei ole edelleenkään havahtunut digitalisaation tuomaan muutostarpeeseen toimintatavoissaan.

Raportissa on tarkasteltu digitalisaation vaikutuksia palvelualoilla Doblinin 10 types of innovation -kehikon pohjalta (kymmenen kilpailukyvyn lähdettä) liittyen yritysten tarjoomaan, liiketoimintamalliin ja asiakaskokemukseen. Raportin mukaan digitalisaation selvimmät vaikutukset näkyvät yritysten liiketoimintamalleissa. Digi mahdollistaa liiketoiminnan tekemisen täysin uudella tavalla.

Liiketoimintamalleissa vaikutukset näkyvät tiedon määrän lisääntymisenä (ja hallinta vaikeutuu), toiminta nopeutuu ja tulee läpinäkyvämmäksi, yksinkertaisimmat työt poistuvat ja automatisaatio niissä lisääntyy, paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee, ansaintamalleissa tapahtuu verkoittumisen tuomia muutoksia. Tiedon lisääntyessä tiedolla johtaminen vahvistuu, joten palveluita on mahdollista tuottaa paremmin vastaamaan asiakkaiden todellisia tarpeita vastaaviksi ja hinnoittelumalleja voidaan monipuolistaa.

Raportin mukaan digitalisaatio vaikuttaa palveluyritysten tarjoamiin toimialarajojen hämärtyessä ja toimijoiden roolien muuttuessa, uusien ydin- ja lisäpalveluiden myötä, nykyisten palveluiden siirtyessä digitaalisiin kanaviin ja digitaalisten itseasiointipalveluiden kysynnän ja tarjonnan kasvaessa. Minulle tästä on uusimpana esimerkkinä vuoden alusta käyttöön ottamani MOI -mobiililiittymä (https://www.moimobiili.fi/). Nyt palvelen itse itseäni mobiili-sovelluksella. Asiakkaana en edes tiedä missä fyysinen toimisto on tai sen puhelinumeroa. Chattailemaan kyllä pystyn. Heti aluksi olinkin sitten pulassa, kun liittymäni lakkasi ulkomaan matkalla toimimasta ja chatti ei toiminut viikonloppuna. Mobiilissa näin läpinäkyvästi, että olin ruksaillut oikeat kohdat, mutta liittymä ei silti toiminut. Jossain välissä oli mennyt bitti ristiin taivaassa ja asia piti korjata operaattorin järjestelmään seuraavana arkipäivänä.

Raportissa kuvataan myös digitalisaation vaikutusta asiakastarpeisiin ja -asiakaskokemuksiin. Asiakaskäyttäytyminen on muuttunut ja asiakas haluaa toimita monikanavaisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Asiakkaat myös hakevat jo paljon tietoa netistä, vertailevat kokemuksiaan ja jakavat kokemuksiaan, joten hyvän asiakaskokemuksen merkitys on kasvanut entisestään.

Olen mielenkiinnolla seurannut jo pidempään isännöintialan digitalisoitumista. Lähtökohdat digissä olivat hyvinkin konservatiivisella alalla aivan nollassa vielä muutama vuosi sitten.  Ensin oli näkyvissä digitalisaation tiedostamista toimintaympäristössä, sitten huomioitiin hyvin hitaasti digin tarjoamia mahdollisuuksia ja nyt osa isoimmista toimistoista on jo muuttamassa omaa toimintakulttuuria digitalisaation myötä avoimemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Uusilla isännöintijärjestelmillä hallinnoidaan vuokria ja vastikkeita, tekninen isännöinti ja huoltokirjat, asukasviestintä, arkistointi ja taloushallinto ovat sähköistyneet. Uusissa järjestelmissä on myös paljon automatisoitua toimintaa. Asukkaalle tärkeintä on viestinnän lisääntyminen ja tiedon läpinäkyvyys, kun kaikki on pilvessä ja mobiilisti seurattavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Online taloyhtiön kokouksista en ole vielä kuullut, mutta nekin ovat varmaan kohta jo tulossa. Esimerkkinä onnistuneesta tiedottamisesta voin mainita myös Kiinteistöliiton tarjoamat Taloyhtiö.net  http://www.taloyhtio.net/ -verkkosivut. Kiinteistöliitto myös twiittaa (@Kiinteistoala) ja tubettaa (https://www.youtube.com/user/Kiinteistoliitto) ahkerasti. Todella informatiivista ja laadukasta sisällöntuotantoa monikanavaisesti ja asiakaslähtöisesti!

Lähde: Paltan raportti Digitalisaatio palvelualoilla - Pysyykö Suomi mukana digikehityksessä?  

https://www.palta.fi/tiedotteet/digimurros-haastaa-tyomarkkinat-uudistumaan/

ja

https://www.doblin.com/ten-types

[digiliiketoiminnasta]

Lean Canvas - liiketoimintasuunnitelman syventämistä

Lean Canvas (LC) on kehitetty monille tutumman Business Model Canvasin (BMC) pohjalle. Molempien mallien avulla voidaan luoda uusi liiketoimintasuunnitelma tai uudistaa olemassa oleva suunnitelma. LC on tarkoitettu liiketoimintasuunnitelman tueksi, kun yritys on kehitysvaiheessa ja se voi tulla kyseeseen missä tahansa yrityksen olemassaolon aikana. LC avulla voidaan tunnistaa yrityksen liiketoiminnan periaatteet. Siinä on erotuksena BMC:iin otettu huomioon yrityksen ongelmat ja mahdolliset ratkaisut sekä avainmittaristo ja epäreilu etu.

Olemme käyttäneet Lean Canvasia hahmottaaksemme ainutlaatuisen pirtelöbaari kohdeyrityksemme toimintaa ja kehittääksemme jotain uutta. Innovaatiomme on digitaaliset näytöt ja niiden tuomat mahdollisuudet ja hyödyt. Ne lisäävät yrityksen brändin näkyvyyttä ja tuovat joka päiväiseen toimintaan digitaalisuutta. Näytöt ovat nykyaikaa ja niiden sisältö on helposti muutettavissa sekä sinne saa näkyviin myös yrityksen omat some sivustot.

Asiakassegmentti

Yleensä liikkeelle lähdetään asiakkaista ja siitä, kenelle yritystoimintaa tehdään. LC:ssa on järkevää valita yksi kohdistettu asiakasryhmä, ei niinkään isoa joukkoa asiakasryhmiä. On tärkeää valita vahvin asiakasryhmä. Lisäksi on tärkeä erottaa asiakkaat ja käyttäjät. Asiakkaat maksavat, käyttäjät eivät. Ainakin osa käyttäjistä halutaan muuttaa asiakkaiksi.

Pohdimme ryhmän kesken, millainen asiakasryhmä toisi mahdollisesti tulevaisuudessa volyymeja ravintolaan ja millaisia markkinoinnin keinoja voisimi käyttää asiakasryhmän tavoittelussa. Kolme asiakasryhmää nousi pohdinnoissa selkeästi esille.

1.      Lapsiperheet

2.      Nuoret ja nuoret kaveriporukat

3.      Nuoret aikuiset +18

Lapsiperheet ovat haastava kohderyhmä, sillä terveystrendi on herättänyt monen vanhemman huolen liiallisesta herkkujen kulutuksesta. Pirtelöbaari voisi toimia erinomaisesti elämysmuotoisena kohteena lapsiperheille tai lasten syntymäpäivä juhlille, mutta säännöllistä viikoittaista asiakassuhdetta on vaikea tässä nähdä.

Nuoret ja nuorten kaveriporukat taas puolestaan kuluttavat isoissa määrissä jo muiden ravintolaketjujen tuotteita kuten McDonalds:in, joka tarjoaa valikoimassaan pikaruuan lisäksi myös jälkiruokia kuten pirtelöitä, jäätelöä ja pehmiksiä. McDonaldsin hintaluokka on myös melko alhainen, joten on vaikea nähdä että nuoriso siirtyisi 2-3 euron tuotteista yli 6 euron pirtelöihin. Suurimmalla osalla alle 18 vuotiaista ei ole säännöllisiä omia tuloja, vaan vanhemmat rahoittavat lapsien menoja ja syömisiä, joten nuoret varmasti miettivät tarkasti mihin kuluttavat nämä rahat.

Nuoret aikuiset, eli noin 18-25-vuotiaat ovat hyvin potentiaalinen kohderyhmä ja helposti tavoitettavassa muun muassa sosiaalisen median kanavien kautta. Suurimmalla osalla tähän ryhmään kuuluvista on jo myös omia tuloja ja he ovat itsenäisesti vastuussa omista menoistaan. Nuoriin aikuisiin vetoaa erityisesi sosiaalisten kanavien kautta tuleva markkinointi, mutta myös tubettajat ja bloggaajat voisivat toimia erinomaisina brändin viestinviejinä. Nuoret aikuiset myös kiinnostuvat brändeistä sekä niiden arvoista ja arvioivat miten brändi vastaa omaa ajatusmaailmaa. Tällöin myös brändi ja arvot pääsevät esille ja niitä voidaan hyödyntää markkinoinnissa.

Ongelma

Suurimmat ongelmat ovat, etteivät tuotteet vastaa kovimpia trendejä syömisessä ja juomisessa sekä ennakko odotukset. Lisäksi pirtelöt nautitaan usein perheen tai ystävien kanssa mutta siihen ei myymälöissä ole suurta mahdollisuutta. Kun asiakkaat tulevat ostamaan pirtelöitä, voi ennakko odotukset olla suuret some-kuvien perusteella mutta todellisuudessa tuotteiden ulkonäkö ja myymäläympäristö eivät täsmää odotuksiin.

Ratkaisu

Brändi pitää tulla ilmi selkeästi: värit, tuotteiden esillepano, myymälät ja niiden ympäristö, työvaatteet, logo sekä 50's. Muutosten jälkeen nettisivujen ja some-kuvien luoma mielikuva yrityksestä kohtaa myös asiakkaan ennakko odotukset. Myös innovaatiomme digitaaliset diginäytöt lisäävät brändin näkyvyyttä ja tuovat myymälöihin digitaalisuutta. Pöytien ja tuolien lisääminen, nostaisivat asiakkaiden mielekkyyttä jäädä paikan päälle nauttimaan pirtelöt, jolloin niitä ei tarvitsisi ottaa mukaan ja sitten etsiä istumapaikka.

Ainutlaatuinen arvolupaus

Ainutlaatuisen arvolupauksen pitäisi kiinnittyä varsinaiseen ongelmaan. Arvolupaus on, että tuotteet on valmistettu aidoista raaka-aineista. Vaikka pirtelöt "kapinoivat" perinteisiä trendivirtoja vastaan olemalla vähemmän terveellinen, on niiden raaka-aineissa pyritty panostamaan laadukkuuteen, tasaisuuteen ja puhtauteen.

Kustannusrakenne

Diginäytöistä aiheutuvat kustannukset jakautuvat kahteen pääryhmään tarvikekuluihin ja aineettomiin kuluihin. Tarvikekulut syntyvät laitteiden hankkimisesta, päädyimme ratkaisuun, jossa laitteet vuokrataan kuukausihinnalla 80-90€/kk. Silti laitteet pitää asentaa ja optimoida. Lisäksi näytöillä näkyvä aineisto pitää luoda. Aineettomat kulut syntyvät työntekijöiden kouluttamisesta laitteiden käyttöön sekä aineiston päivityksestä ja sisällöntuottamisesta syntyvistä kuluista.

Tulovirrat

Diginäytöt tuovat myyntituloja asiakaskokemuksen parantumisen myötä. Ne luovat asiakkaille viihtyisyyttä sekä aktiviteettia tuotteiden nauttimisen oheen. Näytöt parantavat lisäksi markkinointinäkyvyyttä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Myyntitulojen lisääntymisen arvioiminen on niiden kautta haasteellista, lisääntyneen markkinoinnin ja näkyvyyden seuranta on helpompaa.

Avainmetriikka

Tärkeimpinä ominaisuuksina, joita mitataan ovat asiakastyytyväisyys, asiakasuskollisuus sekä tunnettuus eri asiakaskohderyhmissä. Näiden mittaaminen helpottuu ja tehostuu diginäyttöjen myötä. Mittaaminen tapahtuu asiakaspalautteen perusteella, sosiaalisen median tykkäämisten ja jakojen sekä asiakaskokemuksen seurannalla. Lisäksi seurataan yrityksen tärkeimpiä talouslukuja: kasvua, kannattavuutta, pääomantuottoa ja rahoitusta.

Kanavat

Sosiaalinen media ja digitaalisuus yleisesti ovat nuorille tuttuja sekä jokapäiväisiä asioita, joten on luonnollista että markkinointia kohdennetaan heille myös sosiaalisen median sekä verkon kautta.

Alla hieman statistiikkaa maailman johtavimmista sosiaalisen median kanavista, jotka ovat niin nuorten kuin aikuistenkin suosiossa.

Instagram:

Instagramilla on yhteensä 700 miljoonaa käyttäjää ja Instagramiin jaetusta materiaalista tykätään keskimäärin 4.3 miljardia kertaa päivässä.

1 miljoona koostuu mainostajista

Maaliskuussa 2017 150 miljoonaa Instagram käyttäjää oli tutustunut mainosten kautta yrityksen verkkosivustoon, ohjeistukseen, soittanut, lähettänyt meiliä tai muuten ollut kontaktissa yritykseen.

75% Instagramin käyttäjistä kertoo tekevänsä päätöksiä inspiroiduttuaan julkaisusta

Facebook:

Yhteensä noin 1.94 miljardia aktiivista käyttäjää kuukaudessa

1.15 miljardia mobiilikäyttäjää per päivä

1.28 miljardia aktiivista käyttäjää kirjautuu facebookkiin per päivä

50% 18-24 vuotiaista kirjautuu Facebookkiin herättyään

 42% markkinoijista kertoo Facebookin olevan elintärkeä yritykselleen

16 miljoonaa Lokaalia yrityssivua on luotu vuodesta 2013

Twitter:

328 miljoonaa aktiivista käyttäjää kuukaudessa

E-markkinoijien mukaan lähes 66% yrityksistä, joilla on +100 henkilöstöä omistavat Twitter tilin ja uskovat sen kasvuun

Sisällön mahdollisuus nousta viraaliksi

Nopeat päivitykset ja sisällön ylläpito

42% aktiivisimmista käyttäjistä 15-17 vuotiaita

32% 18-29 vuotiaista jatkaa kanavan aktiivista käyttöä

Justin Sach (2017) listasi näiden yllä olevien kanavien lisäksi Youtuben (Tubettajat), Yelpin, Pinterestin sekä B2B markkinoiden sosiaalisen kanavan LinkedInin parhaiksi yritysmarkkinoinnin kanaviksi.

Sosiaalisten kanavien lisäksi Tubettajat sekä Bloggaajat ovat nostaneet suosiotaan markkinoinnissa, sillä word-of-mouth jää keskimäärin 37% paremmin kuluttajien mieleen kuin perinteinen markkinointi.

Erinomainen esimerkki Tubettajista on Simon & Martina kanava (Aiemmin tunnettu niemellä Eat Your Kimchi), joka on saavuttanut yli 1.2 Miljoonaa seuraajaa Korea sekä Japani aiheisilla videoilla ja blogipostauksilla. Pari on tehnyt yhteistyötä muun muassa useiden ravintoloiden, muusikoiden, lomakohteiden sekä vaateyritysten kanssa. https://www.youtube.com/user/simonandmartina/videos

Vaikuttajat markkinointi (Influencer marketing), on tällä hetkellä suurta huutoa, sillä se vaikuttaa kuluttajille luotettavammalta kun perinteinen maksettu markkinointi, se on inspiroivaa ja yhdistää kuluttajat omaan idoliinsa samojen tuotteiden kautta, se on sosiaalista ja helposti seurattavaa sekä ennen kaikkea niin sanottua "seksikästä mediaa".

Vaikka nämä kanavat ovat pääsegmentille kohdennettuja, niiden käyttö lisääntyy jatkuvasti myös muiden ikäryhmien sisällä ja mahdollistaa markkinoiden laajenemisen liiketoiminnan myöhemmässä vaiheessa.

Epäreilu etu

Epäreilun edun pitäisi osoittaa se, mikä tekee yrityksestä ainutlaatuisen – ainakin sillä tasolla, että sillä on joku etu kilpailijoihin nähden. Pirtelöbaarimme käyttää usein itse etunaan sitä, että se on ensimmäinen markkinoilla. Se ei ole etu yritykselle. Voidaan kuitenkin sanoa, että yrityksen ehdoton etu on, että sen konsepti on ainutlaatuinen. Vaikka sen konsepti on helposti kopioitavissa, ovat sen tuotteet ainutlaatuisia. Tämän lisäksi yrittäjät vaikuttavat aidosti olevan täysillä mukana yrityksessään. Yrityksellä on mahdollisuus kasvaa ja erottautua. Yritys on myös panostanut "lähiruokaan" käyttämällä lähellä toimivaa leipomoa. Tällainen toiminta voidaan nähdä trendikkäänä ja omalaatuisena. Ehkä yhtenä vahvimpana epäreiluna etuna pirtelöbaarin kohdalla voidaan nähdä "yhteisöllisyys". Sillä on paljon aktiivisia somekäyttäjiä tukenaan ja paljon positiivista palautetta.

Lähteet:

Mayrua, Ash. 2012. Why Lean Canvas vs Business Model Canvas? Luettavissa: https://blog.leanstack.com/why-lean-canvas-vs-business-model-canvas-af62c0f250f0.

Instagram 2017. Welcoming 1 Million Advertisers. Luettavissa:https://instagram-press.com/blog/2017/03/22/welcoming-1-million-advertisers/

Instagram 2017. 700 Million. Luettavissa: https://instagram-press.com/blog/2017/04/26/700-million/.

Instagram Business 2016. 500 000 mainostajan raja rikki. Luettavissa: https://business.instagram.com/blog/500000-advertisers/.

Zephoria digital marketing 2017. The top 20 valuable Facebook statistics updated May 2017. Luettavissa:https://zephoria.com/top-15-valuable-facebook-statistics/.

Newberrry, C. 2016. Top Twitter Demographics That Matter to Social Media Marketers. Luettavissa:https://blog.hootsuite.com/twitter-demographics/.

Wong, K 2014. The Explosive Growth of Influencer Marketing and What It Means For You. Luettavissa: https://www.forbes.com/sites/kylewong/2014/09/10/the-explosive-growth-of-influencer-marketing-and-what-it-means-for-you/#122c625852ac.Luettu: 12.06.2017.

Adweek 2015. 10 Reasons Why Influencer Marketing is the Next Big Thing. Luettavissa:http://www.adweek.com/digital/10-reasons-why-influencer-marketing-is-the-next-big-thing/.

 Video:

Muyrua, Ash. Capture Your Business Model in 20 Minutes - Lean Canvas. Nähtävissä:

https://www.youtube.com/watch?v=7o8uYdUaFR4

Tämän blogitekstin kirjoittajia ovat HH opiskelijat: Ulla Alapere, Riikka Aminoff, Tiina Henttunen,Tomi Vepsäläinen, Jenni Viitanen, Milja Yrjölä

[digiliiketoiminnasta]

Digi 1.3  Digiosaajia etsitään kaupan alalle – monikanavaisuus yleistyy

Kauppalehden uutinen 8.6. on otsikoita: Kaupan ala tarvitsee digiosaajia – mobiiliosaamisessa Suomi on takamatkalla. Artikkelin mukaan suomalaiset käyttävät paljon mobiilidataa, mutta verkkokaupan ostoksista edelleenkin vain noin 25% tehdään mobiililaitteilla. Kaupan liiton ekonomisti Jaana Kurjenojan mukaan alalla tarvitaan kovasti mobiilipalveluiden- ja ostamisen kehittämisen digiosaajia. Myös maksamisen kehittämiseen tarvitaan digiosaajia.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaupan-ala-tarvitsee-digiosaajia---mobiiliostamisessa-suomi-on-takamatkalla/HckgUrPe

Samassa lehdessä 31.5. on otsikoitu artikkeli Myymälät tukevat nettikauppaa.https://www.kauppalehti.fi/uutiset/myymalat-tukevat-nyt-nettikauppaa/LSEfhVqb. Artikkelissa muistutetaan, että kivijalkakaupat tukevat verkko-ostamista. Monikanavaisuus on edelleen yleistynyt. Asiakas käyttää Suomessa sekä myymälää että verkkoa.

Minun mielestäni tämä johtuu kyllä paljon siitä, että verkkokaupan prosessi ja maksaminen ja tuotelogistiikka ei vielä ole tarpeeksi kehittynyt siirtämään koko ostoprosessia verkkoon.

[digiliiketoiminnasta]

Digi 1.2  Digibarometri 2016 – Suomi loikkasi kisassa kärkeen!

Kaupan liitto, liikenne- ja viestintäministeriö, TEKES, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry ovat tilanneet Suomen digitaalista asentoa kuvaava ja ennustava Suomen Digibarometrin vuosittain. Se julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Digibarometrissa 22 maata pannaan järjestykseen ja vertaillaan niiden digitaalista kilpailukykyä 36 yksittäisen muuttujan perusteella. Mittauksen kohteena on digitaalisuuden hyödyntäminen yhteiskunnassa kolmella tasolla: edellytykset, käyttö ja vaikutukset ja kolmella pääsektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori.

Suomi on parantanut sijoitustaan nyt kolmena vuonna. Digitalisaation ympärillä käynyt kova kohkaaminen on tuonut tulosta ja Suomi pärjää tasaisen hyvin ja saa sillä kokonaissijoituksena kärkisijan. Parantamisen varaa on silti vielä monella alueella.

Pohjoismaat ovat paras kärkinelikko

Digibarometri tekee kisasta Suomi-Ruotsi maaottelun. Selvimmin Suomi on Ruotsia edellä rahoituspalveluissa. Verkkokaupassa Ruotsi voittaa kilpailukyvyssä ja aktiivisuudessa. Suomi, Norja, Tanska ja Ruotsi ovat vahva kärkinelikkö kisassa – erot niiden välillä eivät ole kuitenkaan suuret. Suomella on vielä paljon parannettavaa ja kirittävää. Barometrin mukaan Suomella on parhaat edellytykset digikilpailukyvyssä, mutta käytössä meillä on parantamisen varaa. Varsinkin yhteiskunnallisissa asioissa digitaalisuuden hyödyntäminen on vain keskikastia. Toiseksi noussut Norja taas menestyy erityisesti vaikutuksissa ja julkisen sektorin vertailussa. Yritysten digitaalisuudessa Suomi on kuitenkin selvä ykkönen ja Tanska selvä kakkonen. Kansalaisten digivertailussa taas Suomi jää neljänneksi Norjan, Tanskan ja Ruotsin jälkeen.

Asiantuntijat Mikko Honkanen ja Lauri Häme (Vainu) pohtivat barometrissa suomalaisten yritysten digitaalista kyvykkyyttä. He kiinnittävät huomionsa suomalaisyritysten ulkoisen digitaalisuuden johtoasemaan, jota kuitenkaan ei ole pystytty hyödyntämään. Ruotsi häviää digitaalisella kaupan toimialalla selvästi Ruotsille. Honkanen ja Häme toivovat yrityksiin laajempaa kirjoa erilaisia digitaalisuudelle rakentuvia liiketoimintamalleja ja niitä edistäviä yrityksiä.

Aalto yliopiston Klaus Castrenin, Aleksi Kortelaisen ja Timo Seppälän mukaan digialustojen hyödyntäminen on yrityksissä liian vähäistä. Suuret suomalaiset teollisuuskonsernit eivät heidän tutkimuksensa mukaan hyödynnä digitaalisia alustoja osana tarjoomaansa ollenkaan. Kuluttaja-alustat kuten mobiililaitteiden kautta hyödynnetyt sovelluskaupat ovat jo aivan yleisiä. Yritysten välisessä b2b –kaupassa ne ovat kuitenkin harvinaisempia.

Suomi on siis nyt kärjessä. Edellytykset ovat loistavat, mutta paljon on kuitenkin vielä parannettavaa. Hyödyntämisessä suomalaisilla on digitaalisuudessa vielä paljon opittavaa.

Lähde: http://www.digibarometri.fi/uploads/5/8/8/7/58877615/digibarometri-2016_1.pdf

[digiliiketoiminnasta]

Digi 1.1  VM-akatemia –Suomidigi 12.5.

Osallistuin toukokuussa Valtiovarainministeriössä VM-akatemiaan – faktaa taloudesta ja hallinnosta. Iltapäivä oli erittäin mielenkiitoinen, mutta suurimman vaikutuksen teki ja parhaiten mieleeni jäi kuitenkin Aleksi Kopposen (erityisasiantuntija VM, JulkICT-osasto, digitalisaatio) esitys: Suomidigi julkisen hallinnon palveluiden asiakaslähtöisen uudistamisen tukena. Aleksi Kopponen oli päivän paras esiintyjä ja huikealla innostuksella ja tahdilla suomalaisen yhteiskunnan meneillään olevasta valtavasta digiloikasta. Liikkeelle lähtö vaikutti ehkä hieman hitaalta, mutta Kopponen muistutti, että vanhojen toimivien rakenteiden isot muutokset ja kaikkien olemassa olleiden toimintatapojen kokonaan uudelleen luominen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin niissä maissa, joissa lähtökohta oli olematon kuten esimerkiksi naapurimaassamme Virossa.

VM-akatemiassa meille esiteltiin useita käynnissä olevia hankkeita kuten KIRA-digi, joka on Suomen hallituksen yksi kärkihankkeista. Hankkeessa on kyse kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiosta. Se tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan alaan voimakkaasti, kun kaikki rakentamisen ja kaavoituksen julkinen tieto jaetaan kaikkien käyttöön, järjestelmät ja toimintatavat yhtenäistetään ja prosesseja yksinkertaistetaan. Alan liiketoiminta tulee muuttumaan digitalisoituessaan ja luomaan myös lisää uudenlaista liiketoimintaan.

Iltapäivän aikana esiteltiin myös suomi.fi ( https://beta.suomi.fi/etusivu/)  kehitysversioita ja suomidigi.fi kehittäjäfoorumia (https://suomidigi.fi/kehittajafoorumi/). Jatkossa siis kaikkia yhteiskunnan tarjoamia palveluita tullaan tarjoamaan meille kansalaisen asiointitilin kautta ja kaikki meitä koskevat viranomaispäätökset tulevat sähköisesti paperipostin sijaan. Näin luodaan yhden luukun digitaalinen palvelumalli. Koponen esitteli myös Tutkibudjettia -sivustoa (http://tutkibudjettia.vm.fi/etusivu) ja sote-digi muutosohjelmaa (http://alueuudistus.fi/soteuudistus/digitalisaatio) sekä digikunta – kokeilua (http://vm.fi/digikuntakokeilu).

Valtiovarainministeriön mukaan Suomi on jo aiemmin kuulunut digitalisaation ja sähköisen hallinnon edelläkävijämaihin. Kehitystyötä on siis tehty edistyneistä lähtökohdista. Heidän mukaansa meillä suomalaisilla on myös tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen. Myös käyttäjien eli meidän kansalaisten taidot siis mahdollistaisivat tämän huikean digiloikan yhteiskunnassa.

Tämän seminaarin jälkeen olin todella mykistynyt kaikista meneillään olevista ja tulevaisuudessa tavoiteltavista digi-hankkeista. Olemme siis jo pitkällä ja vielä suurempaa mullistusta kohti menossa. Kriittiseksi minut sai kuitenkin se, kuinka kaikki kansalaiset tulevat todella olemaan digitaalisten palveluiden saamisessa yhdenvertaisia. Suomen on noudatettava saavutettavuusdirektiiviä, jolla halutaan taata ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on: edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa, luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle ja parantaa digitaalisten palveluiden laatua. Kuinka tasavertaisia tulevat olemaan kansalaiset, joilla ei ole kykyä tai varaa hankkia digitaalisten palveluiden vaatimia älylaitteita.

[digiliiketoiminnasta]

[digiliiketoiminnasta]

[digiliiketoiminnasta]

Tänään digitaalista opiskelua. Facebookin vaativa markkinointi -webinaari. Loistava kurssi, Webinar-sovellus toimi hyvin, opiskelu oli hyvin vuorovaikutteista, materiaali ja kommentointi/kysely-mahdollisuus oli järjestetty Google Classroomiin. Mukavaa ja erittäin ekologista osallistua webinaariin mukavasti kotona Porvoossa!

[digiliiketoiminnasta]

Liiketoiminnan digitaloisoituminen - mitä se tarkoittaa??

Vain jatkuva muutos on pysyvää. Tämänhän me tiedämme kaikki! Minä olen sen ikäinen, että muistan vielä sen ajan kun netti tuli käyttöön ja sen ensimmäisen kerran kokeilin etsiä sieltä jotain. Eihän siellä ollut mitään... ja hakeminen kestikin niin kauan, että ei sitä kukaan jaksanut odotella. Muutama vuosi sen jälkeen olin jo tilanteessa, jossa oletin kuluttajana kaiken tiedon tuotteista ja yrityksistä olevan netissä - jos tuotetta tai yritystä ei ole netissä, sitä ei ole siis olemassa! Fyysinen liiketoiminta digitalisoitui.

Yrityksissä digitalisaatio on jo kauan tarjonnut loistavia apuvälineitä fyysisen liiketoiminnan pyörittämisessä kuten taloushallinnossa, toiminnan ohjauksessa, asiakashallinnassa, sisäisessä kommunikaatioissa jne. Digitaalisessa murroksessa on monessa yrityksessä jo siirrytty aikaan, jossa digitaalisuus ei enää ole pelkkää fyysisen liiketoiminnan tukemista vaan siitä on tullut digitaalista liiketoimintaa, jota fyysinen toiminta tukee. Digitaalisuus mahdollistaa tiedon ja markkinoinnin tarjoamisen asiakkaille, yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen heidän kanssaan. Nyt se mahdollistaa jo vuorovaikutusta ja digitaalisesta kaupankäynnistä syntynyttä tietoa hyödyntämällä tuotteiden ja palveluiden kehittämisen entistä paremmin asiakkaiden aitoja tarpeita vastaaviksi.

Nopea muutostahti on tehnyt digitaalisuuden hyödyntämisestä ja uudessa liiketoimintatavassa kilpailemisessa yrityksille erittäin vaikeaa. Tekniikka ja sen vaatima osaaminen muuttuvat jatkuvasti. Myös toimintaympäristön ja kilpailijoiden muutos vaatii jatkuvaa oman toiminnan kehittämistä. Asiakkaiden tarpeet ja tahto yrityksen tarjontaa ja toimintatapoja kohtaan muuttuvat hyvinkin nopeasti. Digitaalisessa kaupankäynnissä tietoa syntyy valtavasti ja sen tehokas analysointi ja hyödyntäminen on noussut entistä tärkeämmäksi kilpailukeinoksi markkinoilla.

Minulle asiakkaana liiketoiminnan digitalisoitumisessa tärkeintä on mahdollisuus globaaliin tiedonhakuun ja tuotteiden ja palveluiden vertailuun (info ja hinnat). Olen jo pitkään myös ostanut lähes kaiken verkosta. Pystyn myös seuramaan toimituksia verkon kautta ja hoitamaan maksut ja mahdolliset tuotepalautteet ja palautukset verkossa. Myös fyysisen kirjahyllyn ja äänitekokoelman kasvattamiseen kyllästyin jo vuosia sitten - kirjahyllyni on digitaalinen ja musiikin ja elokuvat + sarjat etsin verkosta. Matkat ostan verkosta. Opintoni ovat muuttuneet virtuaaliksi. Ruuankin tilasin hetken verkosta, mutta se ei oikein vielä toiminut eli päivittäistavarat käyn edelleen kivijalkamarketista ostamassa. Pitsani ja sushini tilaan tietysti verkossa, mutta nautin myös suunnattomasti  hyvistä ravintola- ja kahvilapalveluista yhdessä ystävieni kanssa. Sosiaalinen kanssakäymiseni on myös osittain siirtynyt verkkoon - someen, mutta se ei kyllä ikinä korvaa fyysistä tapaamista livenä! Omia intohimojen kohteita kuten puutarhanhoitoa, leivontaa, ruuanlaittoa ja sijoitusharrastusta voin mukavasti seurata globaalisti digitaalisesti erilaisten blogien ja someryhmien kautta. Minun elämääni digitalisaatio on siis sekä avartanut tarjoamalla globaalisti runsaasti tietoa ja ostosmahdollisuuksia sekä helpottanut vähentämällä sen tiedon hankkimiseen tai fyysiseen shoppailuun tarvittavaa aikaa!

[digiliiketoiminnasta]

Kesäkurssi 2017

Kesän 2017 aikana osallistun Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kurssille, jossa opiskelemme innovaatio-osaamista ja digitaalista liiketoimintaa. Tässä blogissa kerron ajatuksistani ja raportoin oppimistani.

Kurssilla tutustumme yritysten digitaaliseen liiketoimintaympäristöön ja digitalisaation vaikutuksiin yritystoiminnassa. Kokeilemme digitaalisia palvelukanavia, sisällön tuottamista ja erilaisia työkaluja. Kurssin tavoitteena on, että opimme digitaalisen markkinoinnin ja verkkoliiketoiminnan pääperiaatteet ja pystymme soveltamaan oppimaamme käytännössä innovointiprojektissa asiakasyrityksen digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseksi.

Kurssin sisältökokonaisuudet

Yrityksen digitaaliset kanavat

Verkkopalvelut ja     hakukoneoptimointi

Verkkokauppa ja digitaaliset     ansaintamallit

Digitaalinen markkinointi

Sisältömarkkinointi

Big data ja avoin data

Sosiaalinen media ja mobiili