Katoin äsken Buzzfeediltä videon, missä ne puhu ajatuksesta että LGBT-nuoriso saisi omat tanssit (u know prom dance hankala suomentaa pahoittelut tästä) mikä on musta ihan helvetin hieno juttu.
Mulle taas tuli tavallaan surku fiilis kun katoin sitä videota. Mutta vaan siksi että mä en tuu saamaan koskaan tollasta. Long story short; ihan ekaks kävin amiksen vaikka halusin lukioon mutta lopulta mut painostettiin amikseen mukautetun matikan takia eikä mua huolittu sen takia edes kaksoistutkintoon. Toiseks oli se, että ainoat tanssit mitkä oon meinannut kokea oli yläasteen 8. luokan Itsenäisyys-päivän tanssit joita en koskaan saanut syynä isän äitini äkillinen kuolema ja olin siihen aikaan vielä pahasti koulukiusattu.
Silloin kun ekaa kertaa järjestettiin Cosplay-Tanssiaiset vuonna 2013, mä olin niin onneissani. Mutta koska tyhmä minä missassin lipunmyynnin että peruutuslippu-paikan, olin niin siis niin vihainen ittelleni etten päässyt edes näihinkään tansseihin.
Mä vaan haluisin edes yhdet tanssit kokea ilman ettei tarttis vittu itkee koko aikaa, että menetin ainoat tanssit koulukiusaamiseni ohelta hautajaisille ja olla edes yhden, edes yhden päivän ajan normaali ihminen, joka olis onnellinen.
