UAP-istunnot American Institute of Aeronautics and Astronautics -konferenssissa 2024
UAP-istunnot American Institute of Aeronautics and Astronautics -konferenssissa 2024
kirjoittanut Keith Basterfield
USA:ssa sijaitsevan American Institute of Aeronautics and Astronautics (AIAA) AVIATION Forum -konferenssi 2024 ja 2024 ASCEND pidettiin Las Vegasissa heinäkuun lopulla/elokuun alussa 2024. Maanantaina 29. heinäkuuta pidettiin kolme istuntoa, jotka liittyivät erityisesti UAP:hin.
”Vahvistusoppiminen kehittyneiden avaruusajoneuvojen kognitiivista havaitsemista ja karakterisointia varten”. Rajiv Thummala ja Gregory Falco. AIAA 2024-3734. Istunto: UAP:den tieteellisen ymmärtämisen edistäminen ilmailun turvallisuuden parantamiseksi.
Kehittyneiden avaruusalusten (AAV) havaitseminen ja karakterisointi, joilla on uudenlaisia piirteitä ja jotka poikkeavat tavanomaisista profiileista, asettaa merkittäviä haasteita perinteisille ilmatilan tunnistusjärjestelmille, jotka perustuvat staattisiin havaitsemis- ja luokitusmenetelmiin. Vahvistusoppiminen (Reinforcement Learning, RL) on osoittautunut lupaavaksi kognitiivisten ilmatilannetietoisuusjärjestelmien kehittämisessä, jotka pystyvät mukautumaan uusiin ilma-aluksiin, jotka yrittävät kiertää havaitsemisen. Soveltamalla RL:ää tutkajärjestelmät voivat mahdollisesti oppia optimaalisia strategioita poikkeavien AAV:ien havaitsemiseksi ja luonnehtimiseksi, optimoida lähestymistapaansa jatkuvasti jokaisen taistelun yhteydessä ja mahdollisesti löytää uusia havaitsemis- ja luonnehdintamenetelmiä.
Tässä artikkelissa tarkastellaan RL:n ja generatiivisten vastakkaisverkkojen (GAN) soveltamista AAV:ien adaptiivisen, älykkään havaitsemisen ja luonnehdinnan helpottamiseksi, riippumatta ennalta määritellyistä signaareista tai olemassa olevista harjoituksista. Ehdotamme RL-pohjaista kehystä, jossa hyödynnetään adaptiivista havaitsemista ja seurantaa, ominaisuuksien oppimista, anturifuusiota ja siirto-oppimistekniikoita, jotta voidaan iteratiivisesti oppia havaitsemaan ja seuraamaan AAV:itä anturidatasta, vaikka niiden allekirjoitukset poikkeaisivat tunnetuista profiileista.
”Tunnistamattomien ilmailmiöiden raportoitu muoto, koko, kinematiikka, sähkömagneettiset vaikutukset ja äänen esiintyminen valikoiduissa raporteissa, 1947-2016”. Robert M. Powell, Larry Hancock, Laiba Hasan, Sarah Little, Robinson Truong ja Tobi Kamoru. AIAA 2024-3735. Istunto: Advancing the Scientific Understanding of UAP to Improve Aviation Safety.
Robert Powell –Team | Scientific Coalition for UAP Studies (explorescu.org)
Sotilas- ja siviiliviranomaisten luetteloimat julkisesti saatavilla olevat silminnäkijäraportit tunnistamattomista ilmailmiöistä (UAP) vuosilta 1947-2016 lajiteltiin käsin neljällä kriteerillä: silminnäkijälausuntojen luotettavuus, kohteen kulmakoko, joka on yli 0,15 astetta, riittävä valaistus ja riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Tuloksena syntynyt tietokanta käsittää niiden historiallisten raporttien osajoukon, joiden todettiin todennäköisesti edustavan tunnistamattomia ilmakohteita.
Yhdestä sotilastietokannasta ja neljästä siviilitietokannasta kerätystä yli 100 000 raportista 301 raporttia samoilta vuosilta täyttivät nämä kriteerit. Tästä valikoidusta joukosta tutkitaan muotoa, kokoa, kinematiikkaa, sähkömagneettisia vaikutuksia ja äänipäästöjä koskevia ominaisuuksia. Silminnäkijäkertomusten yksityiskohtaisten kuvausten avulla voitiin esittää mittakaavaisia kuvia kahdesta yleisimmästä UAP:n muotoluokasta: kiekot (kupolimaiset, pitkänomaiset, lyhennetyt) ja kolmiot (tasakylkiset, tasasivuiset).
Suurimmat ilmoitetut muodot olivat timantti/suorakulmainen ja bumerangi (mediaani 300 jalkaa (91 m)), ja pienimmät olivat palloja (mediaani 20 jalkaa 96 m)). Kolmioiden (mediaani 170 jalkaa (52 m)) raportoitiin jatkuvasti leijuvan, ne eivät tuottaneet sähkömagneettisia vaikutuksia, ja usein havaittiin, että ne eivät kuulostaneet ääntä. Epätavallisen kinemaattisen kantaman ja äänettömyyden yhdistelmä löytyi 16 raportissa, joissa mainittiin erityisesti leijuvat, Mach 1:tä nopeammin liikkuvat ja äänettömät kohteet: kiekko (5), kolmio (8), soikea (1), pallo (1) ja bumerangi (1). Tässä esiteltyä, 301 luotettavaan silminnäkijäraporttiin perustuvaa UAP-ominaisuuksia koskevaa tietopakettia voidaan käyttää apuna erilaisten UAP-kenttämittareiden, havaitsemisalgoritmien ja propulsiohypoteesien suunnittelussa, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä UAP:n ymmärtämisen edistämisessä.
”Työturvallisuutta ja raportointia koskevat ohjeet: UAP-turvatilanteiden läpikäynti.” David Burstein, Shawn Pruchnicki ja Iya Whiteley. AIAA 2024-3736. Istunto: UAP:n tieteellisen ymmärtämisen edistäminen ilmailun turvallisuuden parantamiseksi.
Taustaa. Tunnistamattomia poikkeavia ilmiöitä koskevan vuoden 2021 alustavan arvioinnin julkaisemisen jälkeen yleisön kiinnostus ilmailun ja avaruuden turvallisuuskysymyksiä kohtaan on lisääntynyt. UAP-ilmiöt ovat potentiaalinen lentoturvallisuusriski, kansallinen turvallisuusongelma ja yleisön uteliaisuuden lähde. UAP-turvallisuustapahtumista raportoidaan yleensä liian vähän, mikä johtuu havaitsemiseen ja kuvaamiseen liittyvistä haasteista, riittämättömistä raportointimekanismeista ja leimautumisesta. Tämän vuoksi meillä on vain vähän tietoa siitä, miten UAP-tapahtumat vaikuttavat turvalliseen ilmailutoimintaan ja miten ilmailuhenkilöstö reagoi UAP-tapahtumien aikana ja niiden jälkeen.
Kun UAP-raportit lisääntyvät, lentoturvallisuuden perusperiaatteita voidaan käyttää UAP-tapahtumien tarkasteluun ja parannusten tekemiseen turvallisemman ilmailutoiminnan varmistamiseksi. Vuoden 2024 alussa American Institute of Aeronautica and Astronautics (AIAA) UAP Integration & Outreach Commitee (UAPIOC) laati lausunnon ”Työturvallisuus- ja raportointiohjeet lentoturvallisuuden parantamiseksi, leimautumisen vähentämiseksi ja UAP:n tieteellisen ymmärtämisen helpottamiseksi”.
Ohjeistuksessa yksilöitiin kuusi alaa, jotka ansaitsevat erityistä huomiota UAP-tuntemuksen lisäämiseksi: 1) vaarojen määrittäminen, 2) ilmailuryhmän reagointi lennon aikana tehtyihin UAP-raportteihin, 3) havainnointi ja vaaratilanteiden raportointi lentotoiminnan jälkeen, 4) työpaikan leimautuminen ja turvallisuuskulttuuri, 5) miehistön jäsenten työhyvinvointi ja yleinen terveys, 6) kansallisen tieteellisen tiedonkeruun keskittäminen.
UAP-turvatilanteiden tarkastelu Jotta edistetään käytännön ymmärrystä UAP-turvallisuusriskeistä, tarkastelemme tapausesimerkkiä lennon aikana tehdystä UAP-havainnosta ja sovellamme edellä mainittua kehystä yksilöidäksemme tähän tapahtumaan liittyvät inhimillisten tekijöiden onnistumiset ja mahdollisuudet. Tunnistamme konkreettisia esimerkkejä, joissa lentoturvallisuutta tai ryhmän jäsenten hyvinvointia voitaisiin parantaa UAP-tapahtumien aikana ja niiden jälkeen.
Tarkoitus: Tämän työn tarkoituksena on helpottaa sellaisten inhimillisten tekijöiden prosessien tarkastelua, jotka edistävät ilmailuhenkilöstön tehokasta reagointia ja raportointia UAP-tapahtumien aikana. Tavoitteenamme on edistää sotilas- ja siviili-ilmailun turvallisuuskäytäntöjä UAP:n osalta ja edistää UAP:den tieteellistä tutkimusta.
Menetelmät: Analysoimme yhden esimerkkitapauksen UAP-tapahtumasta ilmailutoiminnan aikana. Pyysimme kyseiseen UAP-tapahtumaan osallistunutta henkilöä toimittamaan meille kirjallisen kertomuksen kokemuksestaan, joka perustui seuraaviin seikkoihin: 1) UAP-havainnot ja miehistön jäsenten toimet, jotka tapahtuivat tapahtuman aikana, 2) kokemukset tapahtuman raportoinnista sekä lennon aikana että sen jälkeen, 3) turvallisuuskulttuurin ja leimautumisen tunne tapahtuman aikana ja sen jälkeen ja 4) henkilökohtaisen ja ammatillisen hyvinvoinnin tunne tapahtuman jälkeen. Analysoimme hänen kertomustaan AIAA UAPIOC:n laatimassa lausuntoasiakirjassa esitettyjen kuuden keskeisen näkökohdan osalta. Tavoitteenamme oli tehdä erityiset johtopäätökset 1) sellaisten alojen tunnistamisesta, joilla UAP-ilmoitusten tekemistä haittaa leimautuminen tai huoli UAP-ilmoitusten tekemisen yksilöllisistä seurauksista, 2) mahdollisuuksien tarkastelemisesta, joilla voidaan parantaa tiimin jäsenten välistä viestintää UAP-tapahtumien aikana, ja 3) tiimin jäsenten ilmeisten haasteiden tunnistamisesta UAP-havaintoon tai -tapahtumaan reagoitaessa sekä tapahtumasta raportoimiseen liittyvien haasteiden tunnistamisesta lisäanalyysiä varten.
Lopputuote. Lopputuotteemme ovat kirjallinen tapausanalyysi sekä 10-15 minuutin pituinen esitys, jossa keskitytään UAP-tapahtumaan liittyviin lentoturvallisuusperiaatteisiin. Kussakin näistä tuotteista esittelemme lyhyesti AIAA:n UAPIOC:n kehyksen, sellaisena kuin se on esitetty lausuntoluonnoksessa, ja annamme yleiskatsauksen siitä, miten kertomus tapauksesta soveltuu kehykseemme. Lopuksi aiomme keskustella päätelmistä, joita teemme mahdollisista onnistumisista ja mahdollisuuksista parantaa ilmailuturvallisuutta UAP:den osalta. Esityksessämme käydään avointa keskustelua istunnon aikana.
Heinäkuun 30. päivänä pidettiin tunnin mittainen paneelikeskustelu aiheesta ”Tunnistamattomien poikkeavien ilmiöiden havaitseminen, karakterisointi ja arviointi”. Paneelin jäsenet olivat Ryan Graves, Robert Powell, Michael Lembeck ja Lou Mack.
Patrick Donovan ilmoittaa, että AIAA:n UAP-integraatio- ja tiedotuskomitea esitteli myös AIAA:n ilmailu- ja avaruusliikenteen hallintakomitealle hyvin vastaanotetun esityksen.
Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com
http://eksopolitiikka.fi/eksopolitiikka/uap-istunnot-american-institute-of-aeronautics-and-astronautics-konferenssissa-2024/?utm_source=TR&utm_medium=eksopolitiikka.tumblr.com&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_
