Olipa kerran digitalisaatio

[thisisjasmiina-blog]

Digitaalinen turvallisuus vaakalaudalla

Digitalisaatio heikentää ja teknologian hyödyntäminen liiketoiminnassa hämärtää tietoturvan rajoja. Käytössä olevat ohjelmistot ja järjestelmät eivät vain kerää organisaatioiden tietokoneiden ja työntekijöiden tietoja, mutta myös kumppaneiden, asiakkaiden ja toimittajien sekä heidän laitteidensa. Useimmat kokoukset ja tapaamiset hoidetaan digitaalisilla välineillä ja järjestelmien pohjana toimii pilvipalveluiden formaatti. Digitaalisuus on aina läsnä, mutta onko tietoturvaa päivitetty digitalisoitumisen edetessä.

Amnesty Internationalin tekemässä tutkimuksessa arvioidaan ohjelmistojen suojausta loppukäyttäjälle ja voimme huomata, että Microsoft skype, jota käyttää suurin osa yrityksistä kansainvälisellä tasolla, on saanut pisteytyksessä 40/100 puutteellisen läpisalauksen takia. Puutteellinen tietoturva on hyvinkin suuri ongelma varsinkin yrityksille, sillä luottamuksellinen tieto voi päätyä vääriin käsiin ja sitä kautta vahingoittaa yrityksen imagoa sekä tuoda taloudellista haittaa. Tutkimus on tehty vuonna 2016, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ongelmat olisi vielä ajankohtaisia. Liiketoiminnan kannalta on tärkeää huomioida digitalisaation tuomat tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät riskit sekä ymmärtää miten niihin varaudutaan ja hankkia osaamista tältä saralta. Tietosuojaan liittyviä lakeja on luotu tarpeen vaatiessa ja uusimmat, ovat EU:n tietosuoja-asetus ja tietosuojadirektiivi, jotka käsittelevät henkilötietojen käsittelyä sekä datan käyttöä ja Suomen kansallisella tasolla meitä ohjaa tietosuojalaki.

Yritysten on toimittava edellä mainittujen lakien mukaisesti, jotta voidaan turvata kerättyä tietoa paremmin. Kyberhyökkäykset ovat nykypäivää ja siihen tarvitsee vain yhden saastuneen koneen, jonka kautta päästään koko organisaation tietoihin. Tämä voi käydä yhden huolettoman työntekijän kautta, joka avaa haittaohjelman sisältämän linkin tai sähköpostin. Haittaohjelmat voivat viedä luottamuksellista materiaalia, pankkitietoja, henkilötietoja, salasanoja ja tunnuksia tai mihin ikinä ne on tarkoitettu. Suomessa viime vuosina varsinkin kaupungit ovat kokeneet kyberhyökkäyksiä ja tuorein, oli kesänaikainen hyökkäys Lahden järjestelmiin. Työntekijöitä kannattaa kouluttaa tietoturvan ja tietosuojaan liittyen ja miten he voivat omalla toiminnallaan alentaa riskejä. Yritysten kannattaa myös päivittää järjestelmiä ja teknologiaa sekä luoda varmistustoimenpiteitä, jotta pystytään reagoimaan hyökkäyksiin.

Nousevat teknologiat asettavat lait ja organisaatiot uudestaan haasteeseen, sillä asetusten raameja venytetään tekoälyn, esineiden internetin ja sähköisen viestinnän kehittyessä. Lainsäädäntö ei pysty kehittymään samaa tahtia, kun riskejä tai tietoturvaloukkauksia syntyy. Varsinkin IoT:n eli esineiden internetin kehittyessä ja muodostuessa, kysymyksenä nousee mitä tietoja meistä kerätäänkään ja miten sen kautta toimintaamme pystytään seuraamaan, vaikuttaako tämä fyysiseen turvallisuuteemme? Miten yrityksessä hyökkäys IoT -järjestelmään vaikuttaa yrityksen operatiiviseen toimintaan, jos sen kautta voidaan sulkea esimerkiksi valvontajärjestelmät?

[thisisjasmiina-blog]

Kiikarissa mobiilisovellukset

Käytämme kaikki mobiilisovelluksia päivittäin kaikkeen mahdolliseen, mutta onko mitään ärsyttävämpää mennä kännykällä internetsivuille ja huomata, että sivusto vaatii sovelluksen lataamisen, jos sitä käytetään älypuhelimella. Jäikö tekemättä? Oletettavasti kyllä, vaikka sovelluksilla saadaan tavoitettua kohderyhmiä, niin nämä eivät toimi kaikkien yritysten käytössä ja ovatkin enemmän luotaantyöntäviä. Monet sovellukset onkin tehty käyttötarkoitukseen, että sellainen on, koska seurataan ajan trendejä. Sovellusten tarkoituksena pitäisi olla muita alustoja täydentävä kokonaisuus, joka omalta osaltaan tukee palvelukokonaisuutta.

Yritykset ovat hurahtaneet mobiilisovellusten helppouteen

Mobiilisovelluksista pystytään tekemään vikkeliämpiä verrattuna internetsivuihin, koska näkymän lataaminen saattaa olla raskas prosessi, joka vie kallista aikaa. Kaikilla on käytössä kännykkä, joten yritykset pystyttävät sovelluksia, jotta voitaisiin saada heti yhteys asiakkaaseen 24/7. Myöskin sovellusten kautta voidaan hyödyntää varsinkin älypuhelimien toiminnollisuuksia kuten kameraa, GPS:aa, tallenuskapasiteettia ja notifikaatiojärjestelmää. Toisinaan halutaan vain päästä näkyviin asiakkaiden arkipäiväisessä elämässä ja muistuttaa olemassaolostaan. Aika harvan yrityksen tarvitsee kommunikoida asiakkaiden kanssa edes viikoittain, joten laadukkaaseen sovellukseen panostaminen saattaa vain syödä yrityksen resursseja. Joillekin yrityksille mobiilisovellukset tuovat käyttäkokemuksen uudelle tasolla ja lisäävät yrityksen postiivista kuvaa.

Huomioikaamme HSL mobiilisovellus, joka toimii loistavasti ja jonka kautta saa helposti liput ja muut kätevästi kännykällä. Ostoprosessi on tehty erittäin helppokäyttöiseksi, mutta ainoa ongelma siinä on, jos yhteydet pettävät. Pankkien sovellukset myös toimivat maksamiseen sekä tilin pienimuotoisiin muutoksiin, mutta isommat on tehtävä internetsivuilla, silti tämä sovellus helpottaa päivääni ja tukee pankkien muita toimintoja.

Yritysten on turha käyttää resursseja huonokäyttöisiin sovelluksiin, jotka aiheuttavat enemmän pään vaivaa kuin apua, varsinkin kanta-asiakkaiden kanssa. Finnair sovellus esimerkkinä varsinkin lentopisteiden kerryttämisessä. Sovelluksesta ei voi lisätä pisteitä, vaan joudut tekemään tämän internetsivuilla ja vaikka lento näkyisikin sovelluksessa, eivät pisteet aina kerry automaattisesti. Jos kanta-asiakastoiminnot eivät alun alkaen toimi, auttaako se asiakkaiden palvelukokemuksen saumattomuutta. Varaus voi toimia helposti kyseisen sovelluksen kautta, sillä monivaiheiset myyntiprosessit saadaan yleensä sovellusten kautta helppokäyttöisiksi sekä asiakkaiden saataville.

Monikanavaisuus ei aina ole vastaus

Yritykset, joilla on tiettyjä yksittäisiä tapahtumia tai hyvinkin laaja aineisto omilla sivuillaan, ei kannattaisi ottaa sovellusta käyttöön. Laajan aineiston tuominen yhtä hyvin näkyviin saattaa luoda sekavan kuvan sovelluksessa ja toimivuus vaarantuu. Eikä ole sen parempi skenaario, jos yhden asian tekemiseen joutuu lataamaan sovelluksen, jonka kautta saa tämän tehtyä tai loppujen lopuksi menemään koneen kautta. Näissä tapauksessa palveluprosessia vaikeutetaan ja tämä saattaa huonontaa yrityksen imagoa asiakkaan silmissä. Mobiilisovelluksia tehtäessä yritysten kannattaa miettiä resurssejaan sen ylläpitoon, mitä arvoa se tuo asiakkaalle ja kanta-asiakkaille sekä yritykselle, onko sovellus tarpeellinen yrityksen toiminnan kannalta ja kannattaako siihen laittaa resursseja tai hankkia osaamista, parantaako se käyttökokemusta vai kärsiikö laatu, tavoitetaanko tätä kautta nykyistä kohderyhmää sekä saadaanko uusia asiakkaita tai lisämyyntiä.

[thisisjasmiina-blog]

Fiksu, Fiksumpi, Fiksuin

Kaupunkien uusin myyntivaltti on brändätä itsensä älykkääksi kaupungiksi, jossa tulevaisuuden mielikuvana autonomiset kulkuneuvot, kuljetusdronet, sensoreilla varustetut robotit ja yhdistetty infrastruktuuri IoT:n kautta. Meille luvataan kaupunkeja, jossa kaikki toimii jouhevasti yhteydessä toisiinsa, muun muassa vähemmän ruuhkaa ja tehokkaammat toimitukset. Mutta koko prosessi on vasta alkuvaiheissa ja oletettavasti emme ikinä tule saamaan elokuvien kaupunkeja, joissa matkustetaan putkissa ja lentävillä autoille.

Älykäs kaupunki hyödyntää teknologiaa, jotta voidaan tarjoa asiakkaille parempia ja tehokkaampia palveluita, elämisen helppoutta ja hyvinvointia, mahdollistetaan suotuisa liiketoimintaympäristö yrityksille sekä noudatetaan kestävän kehityksen vaatimuksia. Monissa pääkaupungeissa on hyödynnetty käsitettä älykkäästä kaupungista osa-alueittain ja voimmekin nähdä autonomisia kuljetusvaihtoehtoja, kuten minibusseja sekä droneja. Toisissa kaupungeissa on asennettu ilmainen Wi-Fi kulkemaan koko kaupungin läpi tai otettu käyttöön aurinkovoimalla toimivia sähkölaitteita, kuten valaistus, roskakorit tai lämmitys.

Esineiden internet eli IoT toimii jo yksittäiisssä esineissä, mutta kun kaikki esineet, laitteet ja palvelut keskustelevat keskenään mahdollisuudet ovat rajattomat

Suomalaisia kaupunkeja voidaan jo kuvailla älykkäiksi, verrattuna muihin Euroopan kaupunkeihin, mutta vaikka standardimme ovat jo korkealla, haluamme päästä ylemmäs ja ylemmäs. Kaupungit haluavat ottaa käyttöönsä nopeasti uusia innovatiivisia ratkaisuja, mutta unohdetaan pystyvät järjestelmät ja koneet hallitsemaan kaikkea sitä dataa mitä kaupungeissa liikkuu. Kysynnän noustessa voimme huomata, ettei koneoppiminen, datan käsittely, teknologia ole vielä samalla tasolla mitä visioidaan kaupunkien strategioissa. Fyysisten ja virtuaalisten teknologioiden yhdistäminen toimii hyvin pienenemmällä skaalalla kuten imurissani, mutta sen saaminen vastaamaan miljoonan hengen kaupunkia tulee olemaan yksi suurimmista haasteista. Haasteena nousee myös kerätyn datan mukana, miten sitä analysoidaan noudattaen ihmisten yksityisyyttä sekä sosiaalisia oikeuksia.

Älyatkaisut tulevat olemaan uusi normaali

Vaikka olemme vuosikymmenien, ellei vuosisatojen päässä tehokkaasta ja toimivasta älykkäästä kaupungista, mutta voimme seurata teknologian kehitystä ja miten pystymme hyödyntämään sitä tavoitellessamme visiota niin sanotusti parempaan elämään. Älykodit ovat jo nykypäivää ja kuka ei haluaisi asua paikassa, jossa kaikki hoituu periaatteessa puolestasi. Teknologian integraatio on mahdollista pienessä tilassa, joten sen toimiminen kaupungeissa on vain ajan kysymys. Älylaitteet yksinkertaisesti tekevät elämästä helpompaa ja turvallisempaa, loppujen lopuksi olen valmis luovuttamaan osan tietoturvasta toimivuuden ja teknologian vuoksi. Uskon, että tietosuoja ongelmiin pystytään keksimään toimiva ratkaisu, ehkä vain ihmisten tapoja pystytään seuraamaan ja saamme helpommin kohdennettuja mainoksia yrityksiltä.

Suurin kysymys on, miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan yritysten ja ihmisten toimintaan. Viekö teknologian integraatio pois henkilökohtaista interaktiota?

[thisisjasmiina-blog]

Hakukoneoptimoinnin (SEO) hyödyntäminen markkinoinnissa

Suurin osa ihmisistä aloittaa uuden tuotteen tai palvelun etsimisen Googlesta. Hakukoneoptimointi eli SEO auttaa yritystäsi nousemaan paremmin näkyviin verkon hakukoneissa. Hakukoneoptimointi onkin erittäin tärkeä osa digitaalista markkinointia ja verkkonäkyvyyttä.

Hyvä kysymys alkuun olisi, kuka ei käytä Googlea? *Syvä hiljaisuus* Jos joku kieltää käyttävänsä hakukoneena Googlea, mietimme mikä on henkilössä vikana. Google on niin iso pala arkipäiväistä elämäämme, etten itsekään pysty näkemään tilannetta, jossa henkilö ei käyttäisi kyseistä hakukonetta. Myöskin lyhenteenä KVG, kato vittu googlesta, on löytänyt tiensä yleiseen käyttöön varsinkin nuorison keskuudessa.

Hakukoneoptimointi ei tietenkään ole pelkästään kohdistettu Googleen van toimii muissa vaihtoehdoissa, mutta voimme varmuudella sanoa Googlen olevan suosituin optio. Hakukoneilla on siis valta tuoda asiakkaat yritysten luokse, joten yritysten kannattaa tietää minkälaisilla hakusanoilla yrityksen löytää sekä missä kohdassa yrityksen tieto tulee esiin hakukoneessa. On hyvin yleistä, jos tieto löytyy ensimmäiseltä sivulta, asiakkaat eivät käytä aikaansa katsomalla seuraavalle sivulle, heille ongelma on ratkaistu. Voimme siis sano, jos tuotteesi tai palvelusi ei löydy hakukoneesta, asiakkaalle sitä ei ole olemassa.

Search Engine Watch uutisoi Advanced Web Rankingin tutkimuksesta, joka paljastaa, että viisi ensimmäistä hakutulosta saavat jopa 67,60% eli kaksi kolmasosaa kaikista klikkauksista. Hakutulossivu on mainos yrityksellesi ja yrityksen kannattaisi olla siis viiden ensimmäisen joukossa tai vähintään ensimmäisellä hakusivustolla. Hakukoneoptimoinnin tarkoituksena on siis saada mahdollisimman korkeasijoitus hakutuloksissa. Parasta tässä on saavutettavuus sekä maksuttomuus, mutta vaatii yrityksiltä aikaa tehdä toimenpiteitä tämän saavuttamiseksi.

Aina voi rahalla selvitä ja ostaa mainoksen, joka näkyy hakutulossivun sivulla, ylälaidassa tai ennen tuloksia. Mutta raha ei auta, jos halutaan päästä orgaanisen haun kärkeen. Luottamus onkin suurempi asiakkailla orgaaniseen hakuun kuin mainoksiin, johon yleensä suhtaudutaan skeptisesti. Monet käyttävät myös mainonnanestäjiä selaimissaan, joten pelkän mainonnan käyttäminen, jättää suuren potentiaalisen kohderyhmäyleisön ulkopuolelle.

Hakukoneoptimointi pyörii avainsanoilla, linkkien avuilla ja sisältöpohjaisella ymmärrettävyydellä. Yritysten on siis keskittyvä mielenkiintoisen sisällön tuottamiseen, jonka ymmärrettävyys googlen tekoälylle nostaa sen sijoitusta sekä käytettävä tiettyjä avainsanoja ja/tai –lausekkeita, joita heidän kohderyhmänsä oletettavasti käyttävät ja näin ohjautuvat hakutuloksien kärkeen. Hyödyllinen, laadukas ja mielenkiintoinen sisältö ohjaa myös muut yritykset ja asiakkaat käyttämään sivun materiaalia pohjana ja linkittävät sen omille sivuilleen, mikä nostaa sivuston huomiota. Hakukoneoptimointi ei itsessään ole vaikeaa, mutta vaatii yritykseltä työtä sisällöntuottamiseen ja omien sivustojen ylläpitämiseen korkealla tasolla. Myöskään sen vaikutus ei näy heti, tämä on aikaa vievä prosessi, joka pitäisi sisällyttää yritysten markkinoinnin strategiaan ja hoitaa pitkäjänteisesti sekä tehokkaasti.

[thisisjasmiina-blog]

DIGITALISAATIO; suuri pelastaja vai suuri rapauttaja?

Emme kukaan voi kieltää digitalisaation tuomia hyötyjä ja miten se on vaikuttanut nykyisen maailman sujuvuuteen, rajattomuuteen sekä toimintaan käytännön tasolla. Terminä digitalisaatio on massiivinen, joka kattaa sateenvarjonsa alle niin monta asiaa, ettei yhdellä lauseella pärjää. Keskitytään siis siihen mitä dgiaika vie meitlä, niinkin simppelin asian kuin vuorovaikutustaidot.

Ammatillisen ja sosiaalisen viestinnän rajat hämärtyvät koko ajan, tämän voimme nähdä yritysten markkinointi tekniikoissa sosiaalisessa mediassa, jossa hyödynnetään sosiaalisen viestinnän keinoja ja ammatillinen vaikuttaminen jää taka-alalle. Markkinoinnissa keinot tuovat yritystä lähemmäs asiakkaitaan ja kertoo ymmärryksestä kohderyhmänsä elämään. Kun markkinoinnissa hyväksytään huulenheitto asiakkaille, ei ymmärretä lukea kohtaamistilanteissa asiakkaita vaan toimitaan samalla tekniikalla. Kohtaamistilanteissa puuttuu siis tilannetaju, eikä osata muokata viestintää sopimaan kyseistä asiakasta, jolle puhutaan.

Varsinkin nuorin diginatiivien sukupolvi viestii suurimmaksi osaksi sosiaalisen median välityksellä ja taidot ammatilliseen viestintään eivät pääse kehittymään. Unohdamme muuntaa keskustelun asiakkaalle sopivaksi ja lukea pieniä reaktioita kohtaamistilanteissa, emojit eivät tässä tilantessa auta. Asiakasrajapuinnassa työskentely vaati kunnioittavaa ja asiallista käyttäytymistä, liika tuttavallisuus voi tällaisissa tilanteissa olla luontaantyötävää. Viestintätyyli pitäisi osata muuttaa ja kustomoida tilanteen mukaan.

Vaikuettaa tilanteisiin tuo digitalisaation vaikutus asiakapuoleen, joka nähdään tyylinä: “minulle heti ja nyt”. Kun kaikki voidaan skrollata internetistä ja tilata kahdella klikkauksella, unohdamme miten kohtelemme työntekijöitä ja ajattelemme, että he ovat täällä palvelemassa minua. Vaadimme ongelmiimme heti toimintaa ja ratkaisua, kun kaikki on niin helppoa digitalisaation takia. Helposti hermostumme, jos ongelmamme ei selviä kahden sekunnin sisään samalla *klik* *klik* -periaatteella, mutta puhumme ihmiselle, joka yrittää parhaansa vaikeassa tilanteessa ilman kunnollisia vuorovaikutustaitoja. 

Voisimme kaikki katsoa peiliin ja ymmärtää vuorovaikutustilanteissa on kyse kahden ihmisen välisestä viestinnästä. Yritysten kannattaisi petrata tämä mielessä työnkejöiden viestinnän koulutukseen sekä erottaa tilanteet toisitaan ja käydä läpi miten tyylit vaihtuvat tilannettain ja rakentaa samalla työntekijöiden sekä omaa tilannetajuaan. Asiakkaina voimme asettaa itsemme työntekijän muottiin ja huomata ettei ihminen ole yhtä automatisoitu kuin kone, se miten viestimme vaikuttaa henkilöön. 

[thisisjasmiina-blog]

Tulevaisuus - Terminaattori?

Viime vuosien aikana koneoppiminen ja tekoälyteknologia ovat kehittyneet merkittävästi sekä luoneet uusia mahdollisuuksia markkinoille, voimme sanoa, että tämä teknologia on merkittävästi mullistavaa. Koneista on tullut viisaampia ja ne ovat oppineet uusia kykyjä. Yritykset ovat omaksuneet teknologian käytön nopeasti, koska ovat huomanneet sen antamat positiiviset vaikutukset. Valitettavasti tekoälyteknologia ei tule valloittamaan maailmaa, sillä sen valjastaminen on täysin ihmisestä kiinni.

Miten tämä tekoälyteknologian käyttö näkyy yrityksissä? Monet yritykset ovat ottaneet käyttöönsä Big Datan ja ennustavan analyysin, jota käytetään koneoppimiseen, jossa algoritmi antaa mahdollisuuden laitteille käyttää dataa oppimiseen ja sen kautta kehittymiseen. Esimerkkinä voidaan katsoa Netflixiä tai Spotifyta, joissa hyödynnetään teknologia, jotta ohjelmistot voivat suositella ohjelmia tai musiikkia, josta pidät. Tekoälyä hyödynnetään myös chatbottien ja virtuaalisten assistenttien käytössä, diagnostiikassa ja puheentunnistustekniikassa sekä tukee lääketieteen kehittymistä ja eri alojen tutkimuksia.

Koneoppimista ja tekoälyteknologiaa käytetään paljon varsinkin logistiikka- ja teollisuusyrityksissä, sillä ohjelmistojen kautta voidaan luoda koneille automaattinen rutiini vähäpätöisempiin tehtäviin, mikä vapauttaa työntekijät kannattavimpiin tehtäviin. Automatisoitu ohjelmaa myös vähentää ihmisten virheitä prosesseissa sekä vahinkoja työpaikalla. Teknologia voi nostattaa minkä vain yrityksen toimintaa, myynnissä puheluiden ja myyntikanavien analysointi, palveluissa asiakkaiden vastaanottaminen 24/7 ja asiakkaiden jalanjäljen seuraaminen parempien palveluiden tarjoamisen.

Tekoäly ohjelmistot pystyvät keräämään ja analysoimaan suurta määrää dataa, jonka kautta pystytään luomaan strategioita myyntiin, palveluun, markkinointiin tai apua käytännön työtehtäviin. Tämän kaiken tiedon hyödyntäminen ei olisi mahdollista ilman tekoälyteknologiaa ja harppauksia mitä alalla on tapahtunut.

Teknologian arkipäiväistyminen ei vie meitä lähemmän terminaattorin luomaa kuvaa teknologioiden ylivallasta ja käyttöön ottaminen luo potentiaalia yritykselle sekä työhyvinvointia ja -mukavuutta työntekijöille, kuin myös helppokäyttöisyyttä asiakkaille. Teknologia ei ole hyvä, paha -keskustelu ja se pystyy matkimaan ihmisten tietoisuutta niin paljon, kuin me ohjelmoimme. Joten Spotify ei tule orjuuttamaan ihmiskuntaa ainakaan fyysisesti. Teknologia helpottaa jokapäiväistä elämäämme nyt ja ikuisesti.

[thisisjasmiina-blog]

Ole hyvä SOME, älä paha SOME

Viime aikoina sosiaalisen median käyttö on nostattanut enemmän negatiivisia kuin positiivisia kommentteja. SOME -kanavien alkuvaiheessa luotiin ratkaisu ongelmaan, jota ei tiedostettu olevan ja pystyttiin maagisesti luomaan yhteyksiä ilman fyysisiä tapaamisia. Kaikki hurrasivat uutta innovaatio. Kelataan muutama vuosi eteenpäin ja saadaan tietoturvaongelmia, catfish -ilmiö eli feikkiprofiililla esiintyminen, SOME -vaikuttajat ja asioiden valheellinen esittäminen. Sanotaan, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta, kunhan sitä hyödynnetään oikein. Mutta kysymyksenä nousee kannattaako yritysten hyödyntää näitä negatiivisen leiman alla olevia kanavoita?

Käydään läpi ensin SOMEn riskejä yrityksen liiketoimintannassa ja mitä ne mahdollisesti voisivat olla.

Asiakkaat jakavat paljon mielipiteitään ja kokemuksiaan, joilla voi olla negatiivinen vaikutus brändin imagoon

Yhtäaikainen SOME kanavien käyttöönotto ilman strategiaa, jolloin yrityksen viestintä ei tehokkaasti saavuta kohderyhmiään ja sekalainen viestintä voi pahimmassa tapauksessa ajaa asiakkaita pois samoin kuin ajattelematon viestintä

Vahvat mielipiteet saattavat haitata yrityksen imagoa, myöskin työntekijöiden somekäyttäytyminen saattaa vaikuttaa yrityksen luomaan kuvaan

Viestimättä jättäminen tai omien tuotteiden tuputtaminen ja mainostaminen ei luo asiakkaiden luottamusta, eikä luo suhdetta asiakkaiden arvomaailmaan

Kirjoitusvirheet, mokat ja vahingolliset tietovuodot saattavat vaikuttaa yrityksen ammattimaiseen kuvaan

Seuraavaksi huomioidaan SOMEn positiiviset vaikutukset.

Asiakkaiden huoliin, ongelmiin ja kommentteihin pystytään vastaamaan nopeasti ja muuttamaan negatiivinen asiakaskokemus positiiviseksi sekä kiittämään ja huomioimaan positiivisten kommentteja antavia asiakkaita. Tällä kerrotaan, että yritys välittää asiakkaistaan

SOMEn kautta pystytään hyödyntämään seurantatyökaluja, joilla pystytään myös seuramaan mitä kilpailijat tekevät, mitä asiakkaat sanovat heistä ja minkälaista sisältöä he tuottavat. Asiakkaiden antamat kommentit voivat auttaa esimerkiksi kilpailuedun löytämisessä

Pystytään huomioimaan nousevat trendit ja hyödyntää niistä saatua dataa erilaisten analytiikkatyökalujen avulla. Tästä saadaan fokusoitua markkinointi oikeisiin kohderyhmiin

Voidaan kontaktoida sosiaalisen median vaikuttajia ja heidän kauttaan lisätä sisältöä sekä markkinoida tuotteita esimerkiksi uusille kohderyhmille tai lisätä tunnettavuutta

Oikealla viestinnällä pystytään luomaan suhteita asiakkaisiin ja luomaan yhteys heidän arvomaailmaansa, joka tukee ostokäyttäytymistä

SOMEn käytössä voi olla riskinsä, mutta niitä pystytään minimoimaan oikeilla valinnoilla ja strategisella suunnittelulla. Tärkeintä on yritysten muistaa, mitä, milloin ja miksi julkaistaan kuin myös kuka julkaisee. SOME on erittäin merkittävä osa ihmisten jokapäiväistä elämää, joten yrityksille on kannattavampaa osallistua käyttöön kuin välttää sitä ja onhan se ainutlaatuinen mahdollisuus lisätä positiivista näkyvyyttä sekä vastata yrityksestä käytävään keskusteluun.

[thisisjasmiina-blog]

Verkkokauppa, uhka vai mahdollisuus?

Uusien verkkokauppojen syntymistä ei voi estää. Niistä on mahdollista tilata tuotteita kirjoista vaatteisiin, leluista huonekaluihin ja uusia ajankohtaisia innovaatioita, jotka syrjäyttävät vanhat tuotteet. Kuka kerkeää kiireisessä elämässään mennä paikan päälle kauppaan ostamaan jotain, kun voi tehdä sen kännykällä istumalla bussissa? Ruuankin voi tilata kotiin ilman sähellystä ja kääriytyä vilttiin jatkaen Netflixin katsomista. 

Vähittäiskauppa on vieläkin markkinoiden suurin toimija, mutta internetin käytön kasvu mahdollistaa verkkokauppojen käytön lisääntymisen. Myönnän olevani verkkokauppojen suurkuluttaja, joten näkemykseni mukaan siitä löytyy vain pelkkää potentiaalia, jos mahdollisuus osataan hyödyntää oikein. Mutta käännetään näkökulma kuluttajista yritysten puoleen ja listataan verkkokauppojen mahdollisuudet, miksi se on hyödyllinen yrityksille.

Laajemman asiakaskunnan hankkiminen

Kansainvälisen tunnettavuuden kasvattaminen

Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja käyttäjäkokemuksen parantaminen

Kilpailijoiden saavuttaminen

Tiedon lisääminen tuotteista esimerkiksi vertailua varten sekä asiakkaiden ostoharkintaa varten

Asiakaskäyttäytymisestä saadun datan hyödyntäminen

Verkkokaupan avuin saavutettu kilpailuetu

Vaikka uskomaton potentiaali löytyy yritystoiminnan kehittämiseen ja sen eteenpäin viemiseen, tämä ei valitettavasti ole mahdollisuus kaikille. Monet niin sanotut kivajalkakaupat näkevät sen uhkana, joten mitkä ovat verkkokaupan uhat ja vaikeudet?

Yrityksellä ei ole resursseja verkkokaupan luomiseen ja ylläpitämiseen

Kilpailun luominen omien myyntikanavien välillä

Luotu verkkokauppa ei tue fyysisen kaupan liiketoimintaprosesseja

Luodun verkkokaupan ulkomuoto ei ole yhtenäinen fyysisen kaupan kanssa, jolloin yhteys katoaa

Luotu imago saattaa olla luotaantyöntävä tai vääränlainen

Asiakkaat menetetään kilpailijoille

Uskoisin, että uhkat ja ongelmat ovat suurempia yrityksille, jotka ovat asettamassa verkkokauppaa nykyisen liiketoiminnan tueksi tai toimivat pelkästään verkossa. Tarvitaan osaamista, jotta pystytään hyödyntämään verkkokaupan luomat mahdollisuudet ja poistamaan mahdolliset riskit. Prosessi pitää luoda sujuvaksi asiakkaan näkökulmasta sekä vahvasti yhdistää fyysiseen liiketoimintaan niin sanotusti luoda palvelukokonaisuus.

Verkkokauppojen myötä, myös henkilökohtainen palvelu hiljalleen haihtuu, mikä antaa varsinkin kivijalkakaupoille uuden mahdollisuuden markkinoinnin, prosessien ja myynnin kehittämiseen. Muutosta usein pelätään eikä osata nähdä kokonaisuutta, mutta tiedon saatavuuden lisääntyminen tarkoittaa asiakkaille räätälöityjen palveluiden nousua, mikä auttaa houkuttelemaan kuluttajia palveluiden käyttämiseen. Käyttämällä omia vahvuuksiaan ja vastaamalla kohderyhmän tarpeisiin kivajalkakauppakin pystyy menestymään ilman verkkokauppaa.

[thisisjasmiina-blog]

Mikä alusta, auton alusta vai alle laitettava alusta?

Digiaika muokkaa käyttämäämme sanastoa joka päivä ja digitalisaation sanasto kytkeytyy laajasti eri teemoihin, niin on hyvä ymmärtää niiden tarkoitus. Yritykset ja varsinkin media käyttävät sanastoa joka päivä, jolloin ilman asiantuntemusta koko tiedon pointti saattaa mennä monilta ohi ja asia ymmärretään väärin. Luodaan ymmärrystä yhdessä sähköisen liiketoiminnan terminologiaan.

Alusta on digitaalinen paikka, tietotekninen järjestelmä, jossa mahdollistetaan vuorovaikutus eri toimijoiden välillä tuottaen lisäarvoa toiminnalle.

Alustatalous on liiketoimintamalli, jossa tarjotaan alusta asiakkaiden käyttöön kaupallisessa tarkoituksessa esimerkiksi Amazon.com.

API-taloudessa ohjelmistorajapinnoilla on keskeinen merkitys liiketaloudessa ja sen kautta voidaan avata liiketoimintaprosesseja tai dataa muiden käyttöön.

Avoin data on esimerkiksi yritykselle kertynyttä jalostamatonta tietoa, joka on avointa myös ulkopuolisten käyttöön. Alustataloudessa hyödynnetään avointa dataa laajempien arvoverkostojen luomisessa.

B2B eli business-to-business, tarkoittaen yritysten välistä toimintaa, oli se sitten myyntiä, markkinointia tai verkkokauppa.

B2C eli business-to-consumer, tarkoittaen yritysten ja kuluttajien välistä toimintaa.

B2D markkinointi on toimintatapa, jossa tarjotaan ohjelmistorajapintoja kehittäjäystävällisessä muodossa, jotta niiden käyttöönottoa lisättäisiin

Beta tarkoittaa yleensä kokeiluversiota, joka tarvitsee käyttäjäkokemusta ennen sen julkaisua, jotta voidaan optimoida sen toimintoja käyttäjäystävällisemmiksi.

Big data eli massadata, joka on muodoltaan vaihtelevaa ja jatkuvasti lisääntyvää. Termi pitää sisällään myös kyseisen datan keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia ja esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa apuna käyttäen.

C2C eli consumer-to-consumer, tarkoittaen kuluttajien välistä toimintaa.

Call to Action (CTA) on konversio-optimoinnin työkalu, jossa esimerkiksi kuvan tai linkin avulla ohjataan kävijä tekemään haluttu toimenpide, klikkaamaan linkkiä tai nostetaan huomiota.

Datatalous on digitaalisen tiedon hyödyntämistä kaupallisessa merkityksessä.

Digitaalinen jalanjälki tarkoittaa sitä, miten me tai yritykset näkyvät digitaalisessa maailmassa.

Disruptio eli häiritsevä innovaatio tarkoittaa ilmiötä, joka haastaa perinteiset toimijat ja toimintatavat eli murretaan vanha toimintamalli. Innovaatio on yleensä teknologiaan pohjautuva esimerkkinä AirBnB.

Esineiden internet eli IoT tarkoittaa sitä, että laitteet, fyysiset esineet kytketään internetiin, jolloin pystytään ohjaamaan ja mittaamaan niitä sekä keräämään dataa, jolla voidaan esimerkiksi ennustaa toimivuutta ja vikoja.

Google Analytics eli analytiikkasovellus toimii työkaluna parantamaan yrityksen verkkosivuston toimintaa, se kertoo esimerkiksi yritykselle ketkä käyttävät sivustoja, jolloin liiketoimintaa osataan kohdentaa oikeaan paikkaan.

Hakukoneoptimointi eli Search Engine Optimization (SEO) on tapa ohjata liikennettä tiettyyn verkkosivustoon luoden näkyvyyttä, siis nostetaan sivuja ylemmäs hakukoneiden tuloksissa.

Ohjelmistorajapinta (API) on väylä, jossa ohjelmistot vaihtavat tietojaan teknisesti

Pilvipalvelu tarkoittaa internetissä olevaa ohjelmistopalvelu, joka mahdollistaa esimerkikisi tiedostojen käsittelyn ja jakamisen sekä tietojen tallentamisen.

Sosiaalinen media (SOME) eli yhteisöllinen verkkopalvelu, joka perustuu käyttäjien vuorovaikutukseen. Esimerkiksi Twitter, Facebook, Instagram ja Pinterest ovat tällaisia alustoja.

Tekoäly eli keinoäly (AI) on tietokoneohjelma, jolla on kyky ajatella ja oppia sekä kykenee itsenäiseen ajatteluun kuin ihminen. Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, jossa luodaan ohjelmisto, joka pystyy tunnistamaan kaavoja sille syötetystä datasta eli pääsee itsenäisesti haluttuun lopputulokseen esimerkkinä hakukoneet.

Verkkokauppa eli sähköinen kauppapaikka, jossa tietotekniikan keinoin tarjotaan sekä myydään palveluita ja tavaroita tai muuta kaupallista toimintaa. Myynti on usein B2C, mutta tapahtuu myös B2C ja C2C osapuolten väillä.

[thisisjasmiina-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Digitaalinen liiketoiminta on tämän päivän trendi ilmaus, jota viljellään heti, kun siihen on mahdollisuus. Se kuulostaankin, että yritys on jo pitkällä digitalisaation syömenissä, vaikka ei ole vielä lähtenyt rannalta. Termiä käytetään, jotta voidaan antaa hyvä kuva yrityksestä ja siitä miten helppoa on saavuttaa sen tarjoamia palveluita.

Mitä digitaalinen liiketoiminta oikein tarkoittaa? Maallikkona miettisin, että kaikki palvelut mitkä tapahtuvat verkossa, se on tapa, jolla tuodaan yritykset lähemmän asiakkaita esteettömästi. Se käsittää kaikki ohjelmat, järjestelmät, analysoinnin, markkinoinnin, verkkosivustot ja lista vain jatkuu. Finanssiliiketoiminnan Tuomo Niemi lähestyy termiä yritysten kautta, joilla on jo olemassa olevaa liiketoimintaa ja siihen tueksi luodaan digitaalisia kanavia ja palveluita. Niemi myös ilmaisee, että digitaalinen liiketoiminta on myös ydinprosessien automatisointia, mikä on yleensä asiakkaille näkymätöntä toimintaa, mutta sillä tehostetaan palveluita ja luodaan yritykselle kilpailukykyä. 

Digitaalinen liiketoiminta ei ole irrallinen osa, vaan sitä pitäisi kehittää yhdessä ydinliiketoiminnan kanssa. Sillä avataan uusia mahdollisuuksia yritykselle ja luodaan uusia asiakasuhteita sekä parannetaan jo luotuja suhteita.

Meille kaikille digitaalinen liiketoiminta luo uuden tavan, jolla elää ja antaa meille vapautta, jotta voimme keskittyä meille tärkeisiin asioihin. Jo luodut liiketoimintaprosessit ja järjestelmät ova luoneet pohjan digitaalisuuden kehittämiselle yrityksen toiminnassa. Digitaalisuuden avulla yritys pystyy hyödyntämään dataa liiketoiminnan kehittämisessä. Kun asiakkaat voivat ostaa, viestiä ja vaikuttaa avoimesti ja saumattomasti, yritykset saavat rajattoman määrän mahdollisuuksia parantaa toimintaansa vastamaan kysyntää.

Voidaanko alkaa miettiä mikä ei ole digitaalista liiketoimintaa? Onko enää olemassa yrityksiä, jotka tarjoavat palveluita ilman sitä? Jopa tavallisilla torimarkkinoilla löytyy koneet ja laitteet, joilla voi esimerkikisi maksaa kortilla. Kun tulee vastaan tilanne, jossa käy vaan käteinen ja mitään tietoa ei löydy, niin olemme ällikällä lyöty, tätä voi vielä tapahtua tänäkin päivänä. Vaikka ajammekin kovaa vauhtia tilanteeseen, jossa kaikki mahdollinen tietoa ja palvelut löytyvät verkosta, niin eivät kaikki toivota muutosta tervetulleeksi. Loppujen lopuksi poistuuko henkilökohtainen palvelu kokonaan vai tuleeko se olemaan eksklusiivinen palvelumalli, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan?