Digimarkkinoinnin suositumpia keinoja ovat SEO ja SEM. Mutta mitä ne oikeasti tarkoittavat ja miten näitä keinoja toteutetaan?
SEO lyhenne tulee englanninkielestä Search Engine Optimization, suomeksi siis hakukoneoptimointi. Hakukoneoptimointi pitää sisällään toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan verkkosivun näkyvyyttä ja sijoitusta hakutulosten luettelossa. Eli kun avaan Googlen ja etsin hakusanoilla
“hyvä ja edullinen lemmikkivakuutus” , näyttää hakukone minulle listan näillä hakusanoilla löytyvistä yrityksistä, jotka tarjoavat vakuutuspalveluita. Vakuutusyhtiön markkinoijan tavoitteena on saada oma yritys/palvelu/tuote hakutulosten kärkeen ja hakijat valitsemaan juuri tämän.
Sivuston sisällöllä on tärkeä merkitys hakukoneoptimoinnissa ja onkin tärkeää selvittää mitä hakusanoja potentiaaliset asiakkaat mahdollisesti käyttävät etsiessään tietoa tarjoamastasi palveluista tai tuotteista. Wikipedian mukaan Googlen hakutuloksien järjestys perustuu yli 200 eri kriteeriin. Algoritmia myös muutetaan, joten yksittäiset toimenpiteet eivät välttämättä auta vaan hakukoneoptimoinnissa tulisi huomioida, että sivuston tekstisisältö on laadukasta ja sivustoa ylläpidetään. Verkkosivun tekninen toteutus tulee olla kunnossa (esim. informaatioarkkitehtuuri). On myös tärkeää selvittää usein käytetyt avainsanat ja laatia verkkosivustolle kehityssuunnitelman.
Hyvin hakukoneoptimoidut sivut näkyvät Googlen ja muiden hakukoneiden luonnollisissa hakutuloksissa ja keräävät ilmaista liikennettä. SEO vaatii toki työtä, mutta on edullinen tapa tavoittaa ostavia asiakkaita.
SE O selvä, mutta mites se SEM...
SEO on siis yksi osa SEM:ä eli Search Engine Marketingia. Hakukonemarkkinointi on digimarkkinoinnin keino, jolla parannetaan verkkosivujen näkyvyyttä ja lisätään myyntiä maksullisen mainonnan avulla. Hakukonemarkkinoinnissa yritys ostaa mainostilaa hakukoneesta ja maksaa jokaisesta klikistä mainospaikan tarjoajalle (esim. Google).
SEM vaatii rahan lisäksi mainosten suunnittelua ja toteutusta. Mainosten lisäksi yrityksellä tulee olla hyvä laskeutumissivu, jonne liikenne ohjataan. Tavoitteena on saada ostajat ostamaan, jotta maksetusta klikkihinnasta saadaan todellinen hyöty irti. Google tarjoaa monia hyviä työkaluja kuten GoogleAnalytics työkalun, joka mittaa sivustolle tulevaa liikennettä. Sen avulla voi seurata miten sivustolle on päädytty ja mistä konvertoituvat asiakkaat ovat tulleet. Mainoskampanjoiden seuranta on helppoa.
Innovointi pitäisi olla nyt jokaisen agendalla. Digitalisaatio ja globalisaatio kiihdyttää kilpailua ja muovaa asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden ostokäyttäytymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten tulisi löytää asiakkaat uudella tavalla ja voittaa heidät puoleensa eri keinoin. Mutta miten?
Nyt innovoidaan!
Näin pääset liikkeelle innovoinnissa:
1) Kartoita lähtötilanne:
Jos et ole aiemmin kuvannut yrityksesi asiakassegmenttiä ja tarkemmin ostajapersoonia, aloita näistä. Netistä löytyy valmiita pohjia, joita voi käyttää kuvatessaan potentiaalista ostajaa.
Mieti minkälaista asiakassegmenttiä ostajapersoona kuvaa? Minkälaisia demografisia tekijöitä voidaan tunnistaa, entäs minkälaisia “pehmeitä” muuttujia esim. arvoja ja elämäntyyliä. Haastattele asiakasta tai potentiaalista asiakasta. Kuuntele ja esitä avoimia kysymyksiä. Selvitä minkälainen on tämänhetkinen käyttäjäkokemus? Voit myös itse kokeilla mysteerishoppaajan roolia: osta tai asioi oman yrityksesi kanssa jos vain mahdollista. Mikä meni hyvin ja mitä olisi voinut kehittää? Lähtötilanteen kartoitus on erittäin tärkeä ja sen avulla saadaan hyvä alku uuden innovoinnille.
2) Ideointi:
Kun lähtötilanteen tiedot on hankittu, voidaan aloittaa hauskin osa eli ideointi. Tähän kannattaa ottaa mukaan useamman yksikön tai osaston edustaja tai asiantuntija mukaan. Aloitetaan ideointi käymällä lähtötilanne läpi kaikkien osallistujien kanssa. Ideonnissa sana on vapaa ja ideoinnin onnistumiseen vetämiseen tarvitaan hyvä fasilitoija.
Tässä vaiheessa on hyvä tutustua ideoinnin eri työkaluihin kuten aivoriiheen (Brainstormingia), jossa ajatuksia heitetään ilmoille ja fasilitaattori kirjaa ne kaikki esim. post-it lapuille tai Lotus Blossom - menetelmään, joka toimii myös hyvänä työkaluna. Keinoja on monia: pääasia on, että ideoita syntyy ja kaikki osallistujat saavat äänensä kuuluviin. Siksi fasilitaattorin rooli on tärkeä.
Fasilitoinnin kolme tärkeintä tehtävää ovat kysymysten esittäminen, osallistaminen ja ryhmätyön dokumentointi. Fasilitaattorin asenteella on myös erittäin tärkeä merkitys ja hänen pitää osata kuunnella kaikkia ryhmänjäseniä. Kun ideat ovat syntyneet ja ne on dokumentointu, aloitetaan pisteytys eli idean valinta.
3) Idean valinta:
Kun uusia ideoita syntyy paljon, tarvitaan uusi työkalu pakista, jolla voidaan lähteä valitsemaan yhteistoimin toteuttevaa ideaa.
Ideoiden pisteytys toimii loistavasti. Pisteytyksen ensimmäisessä vaiheessa kukin työryhmän jäsen saa valita omat viisi suosikkiaan ja antaa niille pisteet 1-5 pistettä. Suosikille siis 5 pistettä, toiseksi mielyttävämmälle idealle 4 pistettä jne.
Lopuksi osallistujien antamat pisteet lasketaan yhteen ja listataan kolme kärki-ideaa. Nämä kolme ideaa otetaan mukaan Six Thinking Hats - työpajaan.
Six Thinking Hats -menetelmä on Edward de Bonon kehittämä menetelmä, jossa ajatteluhattujen eri värit edustavat eri tapoja käsitellä edessä olevaa ideaa ja niiden avulla on helppoa tarkastella ja keskustella eri näkökulmista. Olen itse fasilitoinnut työpajan käyttäen tätä menetelmää ja voin suositella sitä lämpimästi.
Tämän työpajan tavoitteena oli käsitellä kaikkia kolmea ideaa, joista tulisi lopuksi valita yksi, jota lähdettäisiin jatkotyöstämään. On siis tärkeää suunnitella missä järjestyksessä hattuja käytettäisiin ja miten päästäisiin asetettuun tavoitteeseen. Blogitekstin alla löytyy kuva omasta Six Thinking Hats työpajasta ja sen agendasta.
4) Jatkotoimenpiteet ja suunnitelma:
Tässä vaiheessa ollaan jo valittu idea, jota lähdetään edistämään. Kyseessä voi siis olla kokonaan uusi palvelu tai tuote taikka jokin muu asia tai toimenpide, jolla lähdetään kehittämään yrityksen toimintaa. Nyt tarvitaan siis sitoutuminen kaikilta sidosryhmiltä ja aloitetaan tarkempi suunnittelu. Kuka tekee mitä ja mihin mennessä? Miten tuloksia seurataan? Aloitetaanko ensin kevyellä, aikaan sidotulla pilotoinnilla tai toisin sanotulla POC:lla (Proof of Conceptilla). Idea muuttuu innovaatioksi vasta sitten kun uusi idea on viety käytäntöön.
Älä pelkää - innovointi vaatii rohkeutta, mutta tuottaa herkullista hedelmää.
Alla kuva ajatteluhatuista ja esimerkki työpajan agendasta:
Perinteiset markkinointikanavat kuten tv- ja sanomalehtimainokset, sähköpostiviestit ja mahdolliset kylmäsoitot eli ns. outbound -markkinointi ovat monelle yrityksille jo tuttuja keinoja. Ne ovat olleet ennen toimivia ja hyviä tapoja saada uusia asiakkaita tai kasvattaa olemassa olevien kokoa, mutta
digitaalisten palveluiden myötä on potentiaalisten asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttunut eikä yksin nämä markkinointiviestintäkeinot tuota enää samanlaista tulosta. Sen lisäksi outbound markkinointitavat ovat usein kalliita. Mutta mistä tulee sana outbound? Outbound markkinoinnissa viestiä lähetetään ulospäin ja toivotaan kovasti, että siihen saadaan vastakaikua. Se on vähän sama kuin huutaisi kauniina kesäpäivänä “Syömään” ja odottaisi sitten kuinka moni ilmestyisi ruokapöytään. Ensinnäkään tuon huudon ROI:ta eli Return On Investmentia (suomeksi sijoitetun pääoman tuottoa tai ts. kustannus/hyötysuhdetta) ei voisi laskea. Mistä oikeasti tietää, että ketkä kaikki kuulivat huudon ja jos kuulivat, niin moniko juuri siihen huutoon reagoi?
Jos yksi huuto maksaisi 3000€ ja vain pari saadaan aktivoitua, niin voidaan varmasti todeta, että ROI jää alhaiseksi. Varsinkin, jos huuto koskisi koko pitäjän asukkaita. Outbound markkinointia voidaan sanoa hieman kankeaksi, koska sitä on vaikeaa kohdentaa, se on usein kallista ja vaikeasti mitattavissa.
Digitaalisuuden myötä ostajien käyttäytyminen on muuttunut, mutta onneksi se on avanut meille myös uusia markkinoinninkeinoja. Tervetuloa inbound-markkinointi! Inboundia voitaisiin kuvailla seuraavalla tavalla. Lapset leikkivät ulkona kauniina päivänä, ruoka on valmiina ja ruoanlaittaja käy jokaiselle lapselle henkilökohtaisesti sanomassa: “Hei, ruoka on valmis. Tulisitko nyt syömään?” Voidaan ajatella myös, että ruoanlaittajan ei tarvitsisi edes lähteä keittiöstä, vaan hän voisi lähettää lasten kännyköihin viestin ja kutsua tällä tavalla ruokapöytään. Joku voisi toki reagoida, että: “En tule, leikit on kesken” tai olla vastaamatta lainkaan. Ruoanlaittaja voisi laittaa toisen viestin: “Tulisitko nyt syömään, niin saat jälkkäriksi jäätelön?” Inboundin avulla heitetään ns. verkot vesille ja saadaan potentiaalinen asiakas itse vuorovaikutukseen markkinoijan kanssa.
Inbound avaa kommunikaatioväylän potentiaaliseen asiakkaan kanssa ja se on usein myös hyvin kohdennettua. Inbound-markkinointia kannattaakin suunnitella asiakkaan ostajapersoonan ja ostoprosessin mukaan huomioiden eri kanavat.
Inbound on usein kustannustehokasta, koska digitaaliset kanavat ovat edullisimpia kuin perinteiset kanavat. Niiden kannattavuutta on myös helpompaa seurata ja ROI:n laskeminen on mahdollista (tai muiden markkinoinnin mittareiden seuranta). Tulosten seuranta ja analysointi auttaa markkinoijia tunnistamaan ne kanavat, joista saadaan eniten asiakasvirtaa ja tietysti suunnittelemaan tulevaa.
Paras lopputulos saadaan usein yhdistämällä outbound- ja inbound keinot järkevästi asiakkaan ostopolun eri vaiheissa.
Digitaalinen markkinointi (eli digimarkkinointi) on markkinoinnin yksi uusin osa-alue, joka pitää sisällään kaikki sähköisen markkinoinnin sisällöt ja kanavat. Digimarkkinointiin kuuluvat mm. verkkosivut, some- ja sähköpostikanavat, hakukoneoptimointi, hakusanamainonta, online display-mainonta ja mobiili-, vaikuttaja- ja sisältömarkkinointi. Mikä tekee digimarkkinoinnista niin kaunista?
Digimarkkinoinnin kauneus syntyy monikanavaisuudesta ja kustannustehokkuudesta. Lähes jokainen suomalainen on tavoiteltavissa digitaalisten kanavien kautta, mutta se ei tee digimarkkinoinnista vielä tuloksellista. Kuten perinteisessä markkinoinnissakin niin myös digimarkkinoinnissa tavoitteet perustuvat aina liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Isoäitini kultainen neuvo: ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee myös digimarkkinoinnin saralla. Vaikka digimarkkinointia voi toteuttaa ketterästi ilman isoja kynnyksiä, niin suunnitelmalla pitää aina olla tavoite ja tapa, jolla sitä mitataan.
Digitaalisen markkinoinnin suunnitelma tulee aina aloittaa kohderyhmän pohjalta. Ei ole järkeä mainostaa sellaisissa some-kanavissa, joita kohderyhmät eivät käytä. Tunne siis olemassa olevien ja tulevien asiakkattesi suosimat digitaaliset kanavat ja laitteet. Digi on edullista, mutta parhaita tuloksia saadaan monikanavaisesta kohdennetusta markkinoinnista (outboundin ja inboundin älykkäästä yhdistelmästä). Kerron esimerkkejä tarkemmin tulevissa kirjoituksissa.
Digimarkkinoinnin tuloksia on helpompaa mitata kuin perinteisten kampanjoiden (esim. tv- tai radiomainonta) ja saatua dataa voidaan hyödyntää innovoinnissa ja sitä analysoimalla voidaan oppia paljon kohderyhmästä ja eri kanavien kannattavuudesta.
Digimarkkinointi on kiihdyttänyt markkinointia ja avannut oven kaksisuuntaiseen viestintään. Tulosten seuranta on mahdollista, samalla tapahtuu oppimista ja yrityksen toiminta kehittyy ja kasvaa – mitä muuta sitä voisikaan toivoa?