Psychemagikin hyppysissä proge muuttuu psykedeeliseksi tanssiksi.

@theartofmadeline
Jules of Nature

No title available

No title available

JBB: An Artblog!
PUT YOUR BEARD IN MY MOUTH
No title available
Lint Roller? I Barely Know Her

❣ Chile in a Photography ❣
Cosimo Galluzzi
Three Goblin Art
RMH
noise dept.
Cosmic Funnies
One Nice Bug Per Day
NASA
Not today Justin
hello vonnie
$LAYYYTER

ellievsbear

seen from United States
seen from United States
seen from United States
seen from United States
seen from Malaysia

seen from Ukraine
seen from Bangladesh

seen from United States

seen from United States

seen from United States

seen from Austria
seen from United States

seen from United States

seen from United States

seen from Malaysia

seen from United States

seen from Malaysia
seen from Bangladesh
seen from Romania
seen from United States
@jhatinen
Psychemagikin hyppysissä proge muuttuu psykedeeliseksi tanssiksi.
Flow on viikonloppuna. Tässä mun tärpit vaihtoehtoisemmasta ja psykedeelisemmästä päädystä.
RIP Stupido. Jälleen yksi kivijalkalevykauppa vähemmän.
Vuoden hyytävin miksaus: 35 minuuttia black metal introja ja outroja.
Perjantai-blues. Eyehategodin "paluulevy" on vuoden rajuin levy. Kaiken maailman sludge-räkänokille näytetään kaapin paikka.
Slip Inside This Club saa ensi kertaa Suomeen saapuvia psykedeelisiä vieraita Brooklynistä
Tee Peelle raskasta space rockia levyttävä NAAM nähdään syyskuussa Helsingin Bar Loosessa. SLIP INSIDE THIS CLUB vol. 3 NAAM (USA) + WARP TRANSMISSION + SLIP INSIDE THIS CLUB DJs pe 26.9.2014 klo 20-04 |Bar Loose, Helsinki | Liput 12/15 € Blow Up That Gramophonen, Psychotropic Caravanin ja Bar Loosen yhteisen Slip Inside This Clubin kolmas tuleminen nähdään 26. syyskuuta. Tuolloin Helsingin Bar Loosen lavalle nousevat Brooklynistä kotoisin oleva NAAM ja tamperelainen Warp Transmission. Ensimmäistä kertaa Suomeen saapuva NAAM soittaa raskasta psykedeelistä rockia, jossa Hawkwindin avaruusmatkat yhdistyvät Pink Floydin progressiiviseen soundiin ja Black Sabbathin puntit lepattaen soitettuihin riffeihin. Moderneja hengenheimolaisia voi löytää yhtyeistä kuten Ancestors, Mugstar ja White Hills. Kingdom-ep:llään alan hahmojen mielenkiinnon herättänyt NAAM on sittemmin julkaissut Tee Pee Recordsille kaksi pitkäsoittoa, Naam (2009) ja Vow (2013), sekä soittanut muun muassa Roadburn-festivaalilla. Yhtyeen viimeisin julkaisu on splitlevy White Hillsin, Black Rainbowsin ja Flying Eyesin kanssa. Warp Transmissionin psykedeliarock ammentaa puolestaan 1990-luvun soundista. Debyyttiseiskatuuma Accidents and Madness soi kuin The Heads ja Loop kiipeämässä lavalle kesken Monster Magnetin Spine of God -keikan. Orkestereiden jälkeen Slip Inside This Club dj:t soittavat vinyyleiltä 1960- ja 1970-lukujen klassikoita yhdistettynä tuoreempiin, meneviin psych-, space-, stoner- ja krautrock-biiseihin aina puoli neljään asti. Liput maksavat 12 euroa ja ennakkomyynti alkaa Tiketissä keskiviikkona 4. kesäkuuta. Ovelta liput maksavat 15 euroa. Bändien jälkeen Slip Inside This Clubille pääsee eteispalvelumaksun hinnalla. NAAM - https://www.facebook.com/KingdomOfNaam Warp Transmission - https://www.facebook.com/WarpTransmission Slip Inside This Club - https://www.facebook.com/slipinsidethisclub Facebook-event - https://www.facebook.com/events/564698303642979/
Parasta psykedeelistä soundia tänä vuonna.
Grey Cube Gallerioiden kesän taiteilijat on nyt vahvistettu. Tarkka ohjelma aikatauluineen julkistetaan toukokuun aikana. Tervetuloa ensimmäiseen Festival-päivään ja avajaisiin lauantaina 7.6. !
Grey Cube Galleries artists are now confirmed. The detailed programme will be published during...
Kirjoitellaanpa Roadburnistakin jokunen miete ja kohokohta. Parin viikon takainen festari oli itselle seitsemäs ja kenties paras. Tuttujen naamojen määrä hollantilaisfestivaalilla alkaa olla käsittämätön. Eipä tarvitse ainakaan yksin pönöttää! Soitimme Astron kanssa levyjä torstaina ja lauantaina Stage01:ssä, perjantaina ja sunnuntaina Green Roomissa. Eli ihan täysin lomailuksi ei reissua voi taaskaan laskea. Ensimmäisen päivän kovin oli ehdottomasti Bong. Päälavan PA laitettiin koetukselle ja jumittavat äänimaisemat soivat niin tuhdisti, että kokemus oli väsynyttä termiä käyttäen kokonaisvaltainen. Aika pysähtyy Bongin parissa ja brittibändin minimalistinen musiikki lukeutuu tämän hetken mielenkiintoisimpiin seurattaviin. Melko tuore hollantilaisyhtye Ortega oli mukava nähdä ensimmäistä kertaa. Psykedeelinen ja tunnelmointiin taipuva doom sujuu näiltä sälleiltä mallikkaasti. The Cult of Dom Keller kuuluu myös avauspäivän maininnanarvoisiin akteihin. Perjantaina jamikeikat pyörähtivät käyntiin toden teolla. Elephant9 Reine Fiskellä vahvistettuna antoi jazzelementtien olla taustalla ja tykitteli hengästyttävän tiukkaa psykerock-jamia ilman suurempia suvantoja. Lenny Kaye päästeli höyryjä Harsh Token kanssa. Tämä oli Lennylle varmasti terapiakeikka, mutta oli ilo päästä nauttimaan siitä! Lenny hääräsi kitara kaulassa kapellimestarina ja kalifornialaisbändi fiilisteli Earthlessin hengessä. Magma oli mahtipontista hulluutta, eipä tuota muuten edes osaa kuvailla. Promise and the Monsterin hauras folk sai herkistymään kaiken pörinän keskellä. Lauantaina nähtiin jälleen kaikista kovimmat keikat. Kolmantena festaripäivänä kaikilla on vyön alla jo monia nähtyjä keikkoja ja tuntuu että lauantaina soittovuorossa olevat saavat kaivettua jostain vielä ylimääräisen vaihteen. Loop. Yksi parhaista keikoista ikinä. Harmaahapsinen Robert Hampson johti bändiä varmalla otteella ja patsasmaisesti seissyt bändi lanasi tuttuja riffejä hypnoottisesti. Valomies pääsi pätkyttämään omaa show’taan hypnorock-klassikoiden tueksi. Upea keikka. Circle. Paras Circle-keikka koskaan. Paras show Roadburnissa koskaan. Ja täysin ilman kotiinpäin vetoa. Aivan tajutonta. Käsittämätöntä. Siviilipukeissa lavalle tullut ryhmä rämä strippasi ilkosilleen ja alkoi verhoutua spandexiin ja niitteihin. Mika Rättö istahtaa urkunsa ääreen, ottaa huikan kaljasta ja kaataa loput päähänsä. Meno voi alkaa. Sata lasissa koko keikan paahtanut bändi tasapainoili kaoottisuuden rajamailla, vaarantunne oli ilmassa ja veturi oli livetä kiskoiltaan. Jollain ihmeen kaupalla homma pysyi paketissa vaikka sekä soittimet että miehet saivat kyytiä. Tunnin keikan aikana käytiin läpi tyylikirjot psykedeliarockista punkiin, progeen, avantgardeen, heviin ja vain Het Patronaatin katto oli rajana. Vintage Caravania olen lokeroinut pois silmistäni ja korvistani, mutta pääsinpä kokemaan täysin nurkan takaa tulleen villin soittamisen ilottelun. Siloposkiset ja todella nuoret sällit rokkasivat niin maan perusteellisesti, soittamisesta huokui ilo ja asenne oli vilpittömän rehvakas rock-kukkoilu. Mahtavia junnuja! Glitter Wizardin muistelu naurattaa edelleen. Glam space rockia, mitä ihmettä? Spinal Tapin ja Hawkwindin takahuoneessa syntynyt, hieman vinksahtanut lapsi. Aivan pähkähullu meininki, joka huipentui solistin Godzilla-ilveilyyn bassorummun päällä poseeraten ja jonkun Chenaski-paitaisen hujopin crowdsurffailuun. Horse Latitudesin barbaarimaisen rujoa matelua oli miellyttävä seurata. Miellyttävää oli myös seurata Horse Latitudesin seuraajien määrää – Green Room oli ääriään myöten täynnä koko keikan ajan. Sunnuntaina tuntui siltä että festareiden ei tarvitsisi kestää neljää päivää. Koko Roadburnin viimeinen esiintyjä, Lumerians, osoitti tuntemukseni vääräksi. Haamukaapuihin sonnustauneen space rock -partion rumpali tikkasi niin käskevää komppia, että väsynyt selkä suoristui ja silmät toljottivat lavan happovisuaaleja herkeämättä. Kiitoksia Walterille ja kumppaneille jälleen. On tämä vaan ihmeellinen festivaali. Roadburnissa ihmisen on hyvä olla. Kotoisa tunnelma, mainioita ihmisiä ja maailman parasta musiikkia.
Yksi maailman rajuimmista ja härskeimmistä livebändeistä keikkailee jälleen leveyspiireillämme. Huomenna 24. huhtikuuta taitaa olla seitsemäs tai kahdeksas kerta kun näen japanilaisen doom-koplan Church of Miseryn livenä. Ei kyllästytä!
Kaappaan synttäreitään juhlistavan pikkuveljeni Kutoselle messiin - ei mitään paineita Tatsu ja kumppanit, mutta vetäkääpä tiukasti!
Church of Misery Ke 23.4.2014 Tampere, Klubi To 24.4.2014 Helsinki, Kuudes Linja
Mika Taanilan lyhäri, Circlen sountrack. Suosittelen.
Plain Ride julkaisee uuden albumin. Juuri linjoille laitettu maistiaisbiisi Empress on aivan hemmetin upea. Kitaran jyrähtäessä sooloon kohdassa 3:50 ihokarvat nousevat pystyyn.
Roadburn-aikataulut tulivat vihdoin linjoille. The Headsin peruminen harmittaa vieläkin. Linkin takana tärppini festareille!
Suosittelimme Teemu Fiilinin kanssa tänään alkavan Muissa maailmoissa -festarin ohjelmasta tärppejä.
Koko kattaus on mielenkiintoinen, joten Korjaamolla kuluu tiiviisti perjantai ja lauantai.
Teeth of the Sea on tuore tuulahdus psykedeelisen rockin kentällä ja vie genreä ennakkoluulottomasti uuteen suuntaan. Bändin kolmas pitkäsoitto Master oli mielestäni yksi viime vuoden parhaista levyistä ja bändi soitti Roadburnin pienimmällä lavalla aivan mielettömän keikan.
Koko Master-albumi löytyy Spotifystä, mutta törmäsin viimein myös musavideoon joten jaan sen tähän.
Yleensä olen ottanut malttamattomana varaslähtöjä vuoden parhaiden albumien listaamiseen. Mutta mikäs kiire omaan blogiin listaamisessa on? Olen jo erinäisiin paikkoihin ja medioihin listaillut eri kulmilla listoja, mutta tässä ovat vihdoin omat henkilökohtaiset top 10 -listat vuoden 2013 parhaista albumeista. Suomi ja muu maailma on jaettu omiksi listoikseen.
Vuosi 2013 oli jälleen monipuoliselle musadiggarille hyvä vuosi, tehosoittolevyjä jäi molempien listojen ulkopuolelle. Ep:t rajasin pois, joten esimerkiksi vuoden kovin yllättäjä Hopeajärvi jäi pois listalta.
Nick Cave on viime vuoden ehdoton voittaja. Flow'ssa nähty keikka oli lähimpänä uskonnollista kokemusta, mitä olen koskaan kokenut, ja Push the Sky Away kasvoi vaisujen ensifiilisten jälkeen vuoden komeimmaksi kokemukseksi.
Kotimaisten albumien paalupaikan varasti useita vuosia työstetty Pain Nail. Magneettisen kohtalon kokonaisvaltaisen painostava ja ahdistava tunnelma jättää kerta toisensa jälkeen hengästyneen ja puhdistuneen olon. Todella vakuuttavaa jälkeä.
Top 10 albumit 2013 muu maailma:
1. Nick Cave & the Bad Seeds - Push the Sky Away 2. Teeth of the Sea - Master 3. Darkside - Psychic 4. Föllakzoid - II 5. The Knife - Shaking the Habitual 6. White Manna - Dune Worship 7. Moss - Horrible Night 8. Earthless - From the Ages 9. Kandodo - K2o 10. Jacco Gardner - Cabinet of Curiosities
Top 10 albumit 2013 Suomi:
1. Pain Nail - Magneettinen kohtalo 2. K-X-P - II 3. Circle - Six Day Run 4. Black Lizard - Black Lizard 5. Death Hawks - Death Hawks 6. Falcon - Frontier 7. Dark Buddha Rising - Dakhmandal 8. Hebosagil - Lähtö 9. Nicole Willis & the Soul Investigators - Tortured Soul 10. Mika Vainio - Kilo
Listasin vuoden 2013 parhaat keikat. Linkin takana top 10 ja viisi erikoismainintaa. Vaikea oli rajoittaa kymmeneen, niin monta huippukeikkaa tuli nähtyä.