Digitaalinen Matti

Ajatuksia digitaalisen maailman menosta, kouluprojekti.

[mattijarvinen]

Yrityksen somekanavat II

Tässä jatko-postauksessa analysoin Finnairin pohjoismaalaisen kilpailian SAS:in sosiaalisen median tilejä. Tutkin läpi samat tilit kuin Finnairilta, eli Facebook, Instagram, Twitter ja Youtube.

Facebook (1,25 miljoonaa seuraajaa)

Scandinavian Airlinesin Facebook tilillä on siis tupla määrä seuraajia Finnairiin verrattuna, tili on ammattimaisesti hoidetun näköinen ja postauksia näyttäisi tulevan tiuhaan tahtiin. Postauksissa toistuu samankaltaiset teemat kuin Finnairilla, uusien kohteiden esittelyjä, tarjouksia, ‘’fiilistely kuvia’’ sekä paljon näyttäisi saavan painotusta ympäristöystävällisyyden korostaminen. Ekologisuudesta uusien koneiden kohdalla mainostetaan paljon. SAS:in tunnusomaiset värit toistuvat paljon postauksissa, ja kuvissa esiintyy paljon korostetun iloisen näköistä henkilöstöä, postauksissa tuntuu muutenkin olevan mukana feel good tunnelma.

Instagram (231k seuraajaa)

Instagram-tilillä ammattimaisuus on jälleen ensimmäinen asia joka tulee mieleen, Finnairiin verrattuna teema on hieman eri. Kun Finnair esittely lentohenkilöstön arkea, SAS taas esittelee pääosin matkakohteitaan maustettuna muutamilla hienoilla koneesta otetuilla maisemakuvilla. Kuvat ovat todella upeita ja ammattimaisen näköisiä ja tilin kokonais-ulkoasu näyttää hyvältä. SAS näyttäisi ulkoistavan kuvaamisen freelance-kuvaajille jotka ovat aina tägättyinä kuviin.

Twitter (108k seuraajaa)

Twitter-tili jatkaa samoja teemoja, eikä ihme sillä päivitykset ovat vähän kuin kokoelma molempien Facebook- ja Instagram-tilien päivityksistä. Molempien päivitykset on linkitetty Twitteriin. Eli se sisältää monenlaista materiaalia, matkakohteiden esittelyä, uusien koneiden ekologisuuden mainostamista ja maisemakuvia. Tällä tilillä SAS näyttäisi myös aktiivisimmin vastaavaan asiakaspalautteisiin, negatiivisiin palautteisiin tosin tuntuisi SAS yleensä vastaavan kysymyksillä vastausten tai avun sijaan. Ja palautteista ja niiden vastauksista päätellen olisi SAS:illa paljon kehitettävää vielä digitaalisissa palveluissaan.

Youtube (10,5k seuraajaa)

Youtube-tililtä heiltä löytyy sarja matkakohteiden esittely videoita, lentotekniikan esittelyä, mainoskampanjoita sekä ohje-videoita SAS:in kanssa matkustamiseen. Mainoskampanjat ja kohde-esittely videot vaikuttavat ammattimaisesti tehdyiltä kuten odottaa saattaa, ja tilin yleisilme on asiallinen. Seuraajien määrä tosin jää niin matalaksi että se viittaisi siihen että tämä ei SAS:lle kovin tärkeä kanava ole.

Yhteenvetona jäi näistä tileistä ammattimainen kuva ja niissä oli selkeä yhteinen linja. Seuraajia oli aika reilustikin enemmän kuin Finnairilla, mutta mielestäni Finnairin tilit olivat yleisesti tyyllikkäämmät selkä ulkonäöltä että sisällöltään. Toki SAS:in Instagramin maisemakuvat ovat hienoja, mutta eivät ne sinällään tuo mitään lisäarvoa asiakkaille, Instagram kun on täynnä vastaavia matkailu ja valokuvaus tilejä. Finnair toi työntekijöidensä arkea hienosti esiin ja siinä samalla sai mainostettua matkakohteitaan, pidän tätä paljon mielenkiintoisempana ja koukuttavampana.

SAS-tilit:

https://www.facebook.com/SAS/

https://www.instagram.com/flysas/

https://twitter.com/SAS/with_replies

https://www.youtube.com/channel/UC1ZiePZn0tpLKvCApTdlahg

[mattijarvinen]

Mitä on inbound markkinointi

Toisin kuten outbound-markkinointi, jossa myyjä lähestyy asiakasta vaikkei potentiaalisen asiakkaan ostoikkuna ole edes vättämättä raollaan, Inbound-markkinointi perustuu ajatukseen, että rikkaalla, informatiivisella ja hakukoneoptimoidulla sisällöllä voimme ohjata ostajaa kohti lopullista osto-päätöstä. Inbound-markkinoinnissa ohjataan ostajaa lähestymään itse myyjää.

Inbound-markkinointi on markkinointimalli joka perustuu asiakkaan tarpeiden tarkkaan kartoitukseen ja ymmärtämiseen. Inboundissä uskotaan, että yksilöity ja huolellisesti kohdistettu sisältö sekä asiakaslähtöinen lähestymistapa takaa laadukkaammat liidit. Markkinoijalle on tärkeää olla löydettävissä juuri silloin kun potentiaalinen ostaja etsii tietoa tai ratkaisua ongelmaansa.

Inbound-markkinoinnissa on 3 vaihetta joista potentiaalinen ostaja tai liidi ohjataan asiakkaaksi: Awareness stage, consideration stage ja decision stage, eli tietoisuus, harkinta sekä päätös vaiheet.

Tietoisuus vaiheessa potentiaalinen ostaja on tunnistanut ongelman tai haasteen oireita ja yrittää ymmärtää, miten ongelma tai haasteen voisi tunnistaa - ja mistä sitä lähtisi ratkaisemaan. Tässä vaiheessa keskiössä ovat informatiivinen sisältö joka on helposti löydettävissä. Ostajan tietoutta kasvattava sisältö voi olla esimerkiksi blogipostaus, sosiaalisen median sisältö, tutkimusraportti, e-kirjat tai infografiikka. Tässä vaiheessa sisällön ei tarvitse vielä patistaa ostajaa tekemään ostopäätöstä, vain antamaan mahdollisimman kattavasti tietoa jotta ostaja voisi diagnosoida ongelmansa.

Tässä vaiheessa ostaja on edelleen opetuskehyksessä ja etsii tietoa, jonka avulla hän voi olla varma lopullisesta ostopäätöksestään. Harkinta vaiheessa sisällöt kuten tuotteiden vertailut, kouluttava sisältö, podcastit, videot tai vaikkapa webinaarit antavat asiakkaalle enemmän tietoa jotta he voivat siirtyä ostopäätöksen tekoon.

Päätös vaiheeseen astuttua ostaja tiettää, että hänellä on ongelma. Hän on kerännyt tietoa siitä miten ongelma ratkaistaan. Päätös vaiheessa ostaja tekee päätöksen siitä, mitä palvelun tarjoajaa hän haluaa käyttää ongelman ratkaisussa. Päätösvaiheessa olevat ostajat ovat yleensä johtajia, jotka etsivät nyt tilaisuutta puhua myyntiedustajan kanssa, kokeilla demoa tai pyytää tarjousta, jotta he voivat tehdä lopullisen ostopäätöksen.

Markkinoija siis ohjaa sisältöjen sekä automaatioiden avulla potentiaalista asiakasta ostorposessissa eteenpäin kohti osto-päätöstä. Itse myyjä ottaa asiakkaaseen yhteyttä vasta kun asiakas on indikoinut olevansa valmis yhteyden ottoon.

Kokonaisuudessaan Inbound markkinointi on ehkä asiakaslähtöisempää kuin outbound markkinointi, ja se rakentaa asiakassuhdetta läpi eri vaiheiden.

Lähteet:

https://www.digimoguli.fi/blogi/inbound-markkinointi-vs-outbound-markkinointi

https://umamimarketing.com/buyers-journey/awareness-stage/

[mattijarvinen]

Yrityksen somekanavat

Valitsin Finnairin somekanavat tutkittavaksi ja analysoitavaksi. Tutkin Finnairin Facebook-sivuja, Instagram-tiliä, Twitter-tiliä sekä Youtube-kanavaa.

Facebook (630k seuraajaa)

Finnairin Facebook-sivu on hyvin tyypillinen ison pörssiyhtiön tili, se on huolitellun näköinen ja kaikissa julkaisuissa näkyy selkeä suuntaviiva (esimerkiksi värimaailma). Sivut ovat englannin kielellä kuten voi olettaa ja myös kieli on hyvin huoliteltua ja asiallista. Julkaisuja näyttäisi tulevan tasaiseen tahtiin, ne sisältävät laajalti vaihtelua, esimerkiksi mainoksia uusista kohteista tai tarjouksista, artikkeleita matkakohteista tai tunnetuista mainoskasvoista, sekä esimerkiksi ‘’Fun facts’’ nippelitietoa Suomesta ulkomaisille seuraajille. Asiakaspalvelun puolesta Finnair näyttäisi vastailevan sivuilla aktiivisesti kuluttajien esittämiin kysymyksiin ja palautteisiin, niin negatiivisiin kuin positiivisiinkin.

Instagram (180k seuraajaa)

Instagram tilillä Finnair jatkaa samaa huoliteltua ja viimeisteltyä linjaa, kuvien tyylit ja värimaailma ovat jälleen tarkasti suunniteltuja ja sen huomaa kun katsoo tilin kokonaiskuvaa. Tilin kuvauksessakin tulee ilmi että kyseessä ei ole asiakaspalvelua painottava tili, tähtäimenä on enemmän tuoda visuaalisesti nähtäväksi Suomen hienouksia sekä Finnairin työntekijöiden arkea brändin kiillottamiseksi. Tilillä työntekijät esimerkiksi matkustamohenkilökunta niin sanotusti ottavat tilin haltuun aina hetkeksi ja julkaisevat otoksia heidän työpäivästä ja arjesta. Tämä on ihan mielenkiintoinen tapa tuoda yritystä kuluttajien lähelle.

Twitter (99k seuraajaa)

Twitter-tilin sisältö on melko samanlaista kuin Facebookissa, julkaisut ovat pääosin myös samoja kuin Facebookissa. Tällä tilillä Finnair myös uudelleentwiittaa valittuja asiakkaiden ja tunnettujen henkilöiden twiittejä sekä kuvia. Twitterissä he myös vastaavat ahkerasti asiakkaiden kysymyksiin ja palautteisiin, sekä suomen että englannin kielellä.

Youtube (24k tilaajaa)

Youtube-tilillä Finnair julkaisee omaa mainos-sisältöä ahkerasti. Tili näyttää erittäin ammattimaiselta ja videot on tuotte huippu laadukkaasti. Kanavalta löytyy useita erilaisia videokampanjoita, kuten esimerkiksi Match made in HEL, jossa Finnair järjesti muotinäytöksen Helsinki-Vantaan kiitoradalla, tästä löytyy useita ‘’making of’’ tyylisiä videoita ja myös materiaalia itse tapahtumasta.

Kokonaisuudessaan pidän Finnairin sosiaalisen median sisältöä ja tilejä erittäin ammattimaisesti hoidettuina ja tyylikkäinä, niistä löytyy selkeä linja ja eri tilien sisältö on myös synkassa keskenään. Yhteinen selkeä linja näkyy sekä kuvien ja videoiden julkaisussa, että myös tekstien ja kielen asussa. Tykkäsin myös kuinka aktiivisesti tilit näyttivät vastaavaan asiakkaiden kysymyksiin ja myös vaikeisiinkin negatiivisiin palautteisiin.

Seuraaja määrä on erinomainen Facebookissa, muut tilit jäävät aika reilusti jälkeen ja varsinkin Instagramilta odottaisi ehkä suurempaa näkyvyyttä. Toisaalta ymmärrän mistä tämä varmasti johtuu, itse ajattelin kahta syytä, tämänkaltaisilla yrityksillä seuraajien demografia on varmasti hieman somen vanhemmasta päästä ja heillä Facebook on edelleen suosituin palvelu. Toisekseen uskoisin että joukkoliikenteen alalla varmasti kuluttajat etsivät enemmänkin informaatiokanavaa, kuin visuaalista sisältöä. Ainakin itse kokisin saavani Finnairin kohdalla enemmän irti Facebookista johon päivitetään uusia kohteita, tarjouksia ja matkavinkkejä. Kuin Instagramista johon lisätään vain ns. viihdettä kuvapäivitysten muodossa, vaikka ne hienoja ja osittain mielenkiintoisia olivatkin. Näiden lisäksi Finnairilla on myös oma mobiilisovellus asiakaspalvelua, lentojen varaamista ja hallinnointia varten, sekä tietenkin sähköposti newsletter. Kaiken kaikkiaan olin jo aiemmin kaikki nämä tilit nähnyt, mutta nyt enemmän tutkiessa tykkäsin kyllä kovasti heidän tyylistä ja ammattimaisesta otteesta, mikä ei toisaalta yllätä kun miettii mitä Finnair brändinä itselle ensimmäisenä tuo mieleen.

Tilit:

https://www.facebook.com/Finnair/

https://www.instagram.com/feelfinnair/

https://twitter.com/Finnair

https://www.youtube.com/user/finnair

[mattijarvinen]

Ravintola-alan digitalisaatio

Luin Kauppalehdestä artikkelin jossa kerrotaan uudesta Yonoton yrityksen tuomasta palvelusta ravintola-alalle. He tuovat digitaalista apua ravintoloiden tarjoilijoille, nopeuttamaan ja helpottamaan asiakaskokemusta. Kyseessä on siis palvelu jossa ravintolaan saavuttaessa omassa pöydässä odottaa tabletti jolla asiakas voi tehdä tilauksensa sekä ruokailun päätyttyä maksaa myös laskun mobiilisti. Palvelu tulee aluksi Olo-Groupin ravintoloihin testattavaksi.

Olo-Group tunnetaan muutamista korkean tason ravintoloistaan, fine dining nimikkeelläkin voisi näitä kutsua. Itselle tuli artikkelia lukiessa kuitenkin välittömästi mieleen pikaruokaravintolat sekä halvan oloiset liukuhihna ravintolat jostain jenkkien keskilännestä. Esimerkiksi McDonalds on viime vuosina tuonut myös Suomeen maailmalta tutut itsepalvelukassat, joissa kosketusnäytöllä tehdään tilaus, maksetaan se ja siirrytään pöytään odottamaan. Tämä kaikki on luonnollisesti tehty nopeuttamaan asiakaspalvelua jotta ruokailu saadaan nopeasti hoidettua. 

Palvelu kuulostaa artikkelissa kuvailtuna toimivalta ja kätevältä, se varmasti myös helpottaa ravintola-alan työntekijöiden arkea. Mutta ainakin itseni kohdalla ajatus tässä kääntyy siihen, että tuleeko ravintola kokemuksesta halpa tai etäinen kokemus näin. Ainakin siis jos kyse on ns. fine dining ravintolasta, olisin erittäin tyytyväinen itse tähän palveluun esimerkiksi jossakin sporttibaarissa vieraillessani. Tällöin voisi itse keskittyä urheilun seuraamiseen näytöiltä, ja suorittaa ruoka- ja juomatilaukset aina kun itselle sopii siitä pöydän kosketusnäytöltä. Tämä olisi mukava lisäys, koska vierailun pääasiana on nauttia urheilusta ja tarjoiluista, fine dining ravintoloihin mennessä pidän kuitenkin tärkeänä koko ravintola vierailun kokemusta, tällä tarkoitan ravintolan tunnelmaa, osaavaa asiakaspalvelua ja tietenkin hyvää ruokaa. Tuntuu että jotain puuttuisi jos palvelu olisi toteutettu tabletilla sen asiantuntevan tarjoilijan sijaan. 

Omasta kokemuksestani siis olen tyytyväinen nähdessäni Yonottoman tuodessa palveluitaan urheilutapahtumista myös ravintola-alalle, mutta toivon että se tekee sen vain siihen soveltuvissa ravintolatyypeissä. Jos haluan ruokailun olevan nopea tai toissijainen juttu, tai haluan välttää kokonaan ihmiskontakteja niin sitä varten on pikaruokalat ja Wolt, mutta toivottavasti pidetään liika digitalisaatio kaukana perinteisistä fine dining ravintolakokemuksista.

[mattijarvinen]

Vaikuttajamarkkinoinnin sudenkuopat

Olen suurella mielenkiinnolla seurannut viime vuosina valtavasti suosiotaan nostanutta vaikuttajamarkkinointia. Vaikuttajamarkkinoinnissa on kyse yritysten markkinoinnin alasta jossa hyödynnetään suosittuja persoonia sosiaalisen median kanavissa, esimerkiksi korkean seuraaja määrän Youtube ja Instagram tähdet ovat tällaisia. Yritykset maksavat näille vaikuttajille jotta he esimerkiksi arvostelevat tai mainostavat yrityksen tuotteita tai palveluita, vastikkeen heille maksetaan joko rahaa tai esimerkiks tuotelahjoja. 

Mainonnan & Markkinoinnin kahdessa aihetta käsittelevässä artikkelissa (artikkeli 1 ja artikkeli 2) käsiteltiin sen ongelmia ja niissä kirjoitettiin hyvin pitkälti samoista ongelma kohdista kuin mitä olen itsekin pohtinut jo pitkään. Tämä ilmiö on kasvanut voimakkaasti ja tuntuu olevan erittäin suosittua sekä kuluttajien että mainostajien kantilta, itse olen kuitenkin aina ihmetellyt tässä juurikin samoja puolia kuin aiemmin kirjoittamassani tekstissä verkkolehtien mainosartikkeleissa. Mainostajien puolesta ymmärrän tämän suosion täysin, he saavat valtavaa positiivista näkyvyyttä halvemmalla kuin perinteisistä mainoskanavista kuten tv- tai radiomainoksista. He tavoittavat helposti juuri itselle sopivaa kohdeyleisöä etsimällä omaan agendaansa sopivat vaikuttajat.

Kuluttajan kannalta en kuitenkaan ymmärrä näiden vaikuttajien suosiota, tai siis ymmärrän kyllä perinteisen fanittamisen kannalta, mutta mainoskasvoina en. Ja ilmeisesti nämä kuluttajat/fanit ostavat tuotteita ja palveluita joita he mainostavat, koska yritykset yhä suurenevissa määrin tätä harrastavat. Itse en haluaisi seurata sosiaalisen median tilejä jotka ovat olevinaan viihdettä tai muuta elämäntyyliä esittäviä tilejä, mutta ilmiselvästi ovat vain mainoskanavia yrityksille. Varsinkin kun mainokset hyvin usein valitettavasti ovat harhaanjohtavia ‘’tuotearvosteluja’’ joissa yritys on maksanut vaikuttajalle että tämä mukamas testaa ja arvostelee tuotteen. Mitä veikkaatte kuinka usein näissä vaikuttaja kirjoittaa rehellisen arvion ja esimerkiksi mainitsee huomaamansa negatiiviset puolet. Aivan, ei koskaan. 

Se tärkeä seikka näistä mainoksista vielä usein unohtuu, joka mainitsemissani artikkeleissakin mainitaan, että niissä pitäisi aina mainita kaupallinen yhteistyö. Pahinta harhaan johtamista on se kun vaikuttaja arvostelee jonkun tuotteen yltiöpositiivisella arvostelulla, ja ‘’unohtaa’’ mainita tämän arvostelun olevan maksettu mainos. Tästä on ongelmiakin koitunut vaikuttajille, esimerkiksi artikkelissa mainitulle Kylie Jennerille joka oli yksi useista tunnetuista vaikuttajista jotka olivat mukana mainostamassa petokseski paljastunutta FYRE-festivaalia. Toivoisinkin että näissä mentäisiin vastuullisempaan suuntaan, se vastuu on sekä yrityksillä jotka näitä hyödyntävät, vaikuttajilla mutta myös sosiaalisen median kanavilla jotka voisivat luoda pohjan mainostajille jossa tulisi selkeästi kuluttajille selväksi milloin heille esitetään rehellistä arviota ja milloin maksettua mainosta.

[mattijarvinen]

Finnairin uusi mobiilisovellus

Grand One kilpaiussa palkitaan vuosittain parasta digitaalista suunnitelua ja markkinointia. Tutkin vuoden 2018 ehdokkaita vuoden mobiilisovellukseksi.

Löysin ehdokkaiden joukosta mielenkiintoisen Finnairin uuden lentojenvaraus ja hallinnointi sovelluksen. Sillä halutaan helpottaa ja sujuvoittaa lentojen varaamista Finnairilta, nopeuttamalla prosessia jättämällä turhat vaiheet pois. Lentojen varaamista helpottamaan löytyy netistä nykyisin lukuisia erilaisia varauspalveluita jotka etsivät kuluttajalle halvimmat yhdistelmät eri lentoyhtiöiden välillä. Näiden avulla voi saada merkittäviäkin säästöjä kun varaus järjestelmät kuten Momondo tai Halvatlennot.fi etisvät sinulle halvimmat lennot eri lentoyhtiöiltä, se yhdistää ne helposti haluamaasi pakettiin. Tämä tarkoittaa sitä että esimerkiksi meno- ja paluulennot voivat olla eri lentoyhtiöltä, samoin vaihdolliset lennot. Palvelu paketoi kaiken sinulle valmiiksi maksua varten yhdellä sivulla ja sinun ei tarvitse useampaan lentoyhtiöön ilmoittaa matkustajatietoja tai maksutietoja. 

Tämänlaiset palvelut haastavat lentoyhtiöitä jotka luonnollisesti haluavat myydä matkasuunnitelman kaikki lennot itse, useat yhtiöt ovatkin verkkosivujaan ja varausjärjestelmän helppoutta edistäneet jo ja nyt Finnair seuraa perässä uudella sovelluksellaan.  Latasin sovelluksen kokeilumielessä, ja tykkäsin kyllä paljon sen tyylikkäästä ja selkeästä ulkoasusta sekä helposta ja sujuvasta käyttöliittymästä. Palvelu on helppo käyttää ja päivämääriä valitessa näet selkeän hintakalenterin joka päivälle joka helpottaa omaa matkan suunnittelua. Matkanvaraus prosessi etenee helposti ja nopeasti ja asiakkaan on helppo valita itselleen sopivin paketti aikojen ja hintojen suhteen. Sovellukseen voi myös omat tiedot tallentaa helpottamaan prosessia. Sovelluksessa on myös helppo hallinnoida jo varattuja matkoja ja tehdä esimerkiksi check-in. 

Mietin kuitenkin että tuoko tämä tarpeeksi hyötyä asiakkaalle, jos mietin omalta kohdalta niin matkaa suunnitellessa menen mielummin verkon hakusivustoille jotta löydän parhaan yhdistelmän kaikilta mahdollisilta lentoyhtiöiltä enkä näkisi kovin sujuvaksi ensin latailla sovellusta monilta yhtiöiltä ja katsoa sieltä erikseen, vaikka ne kuinka hyviä sovelluksia olisivat. Mutta toisaalta Finnair suomalaisena yhtiönä on monien suosima ja esimerkiksi työmatkalaisille jotka usein lentävät ja keräävät lentobonuksia, voi tämä olla todella hyödyllinenkin. Uskoisinkin että Finnair tähtää tällä sovelluksella enemmänkin oman kanta-asiakaskunnan kuin uusien asiakkaiden segmenttiin. 

Itse olen aikaisemmin käyttänyt Norwegianin puhelinsovellusta, mutta ainoastaan check-in:ä tehdessäni tai tarkistaessani lentopisteiden määrää. Heidän sovelluksensa toimii varausta tehdessä todella paljon kankeammin kuin esimerkiksi heidän omat verkkosivunsa, joten en sovelluksen kautta lentoja varaisi. Toisaalta en myöskään aiemmin mainitsemastani syystä että katson mielummin kaikki vaihtoehdot hakusivustoilta. Näistä lentoyhtiöistä Finnair on siis onnistunut tuottamaan selkeästi paremman sovelluksen asiakkaidensa käyttöön, mutta silti haluaisin tietää vuoden tai parin päästä vähän tuloksista että onko sen käyttö kuitenkaan lisääntynyt. 

[mattijarvinen]

Digitalous sanastoa

Tässä tekstissä käsittelen tärkeitä digitalouden käsitteitä ja avaan niitä hieman. Valitsin tähän sekä niitä jotka tunnistin itse jo valmiiksi ja niitä joiden tarkoitusta selvitin tähän kurssiin liittyen.

Alustatalous - Tästä kirjoitinkin jo aiemmin yhden artikkelin, kyseessä on digitalisaation mahdollistama liiketoiminnan muoto jossa tarjotaan paikka jossa palvelun tarjoajat tai yksityishenkilöt voivat välittää ja myydä palvelujaan. Alustatalouden esimerkkejä on Airbnb ja Uber, molemmissa tavalliset ihmiset voivat tarjota omia asuntojaan tai kuljetuspalveluja omille kohderyhmilleen. Palvelujen liiketoimintamallina on tarjota helppo alusta asiakkailleen ja luonnolisesti saada aina oma osansa liikkuvista rahoista.

Beta-vaihe - Beta julkaisulla tarkoitetaan keskeneräisen tai viimeistelemättömän palvelun tai sovelluksen vaihetta jossa sitä halutaan testata asiakkailla, tällä tavoin voidaan paljasta sen heikot kohdat tai virheet ja paneutua niihin vielä ennen virallista julkaisua. Myös kehitysideoita voidaan tässä vaiheessa vielä vastaanottaa. Tätä käytetään paljon esimerkiksi pelimaailmassa.

Digitaalinen jalanjälki - Digitaalinen jalanjälki tarkoittaa esimerkiksi sijaintitietoja, hakuhistoriaa, sosiaalista mediaa tai blogeja. Se tarkoittaa miten näyt digitaalisessa maailmassa olit sitten yksityishenkilö, yritys tai muu ryhmittymä. Nyt ja tulevaisuudessa ihminen jättää todella paljon itsestään jälkiä digitaaliseen maailmaan ihan arkielämässäkin ja huomaamatta. Esimerkiksi kaikista korttiostoista ja pysäköintihalliin ajoista jää jälki. Ihmisten digitaalista jalanjälkeä osataan nykyisin hyödyntää jo esimerkiksi markkinoinnissa erilaisten algoritmien avulla.

Hakukone optimointi (SEO) - Hakukone optimoinnilla tarkoitetaan sitä kun ohjataan tietynlaista haluttua liikennettä verkkosivuille, tämä tapahtuu esimerkiksi erilaisten hakusanojen sisällyttämisellä, otsikoiden ja muun tekstin muotoilun käytöllä, ja yksinkertaisilla sivun otsikoinnilla. Tavoitteena on saada oma sivusto hakukoneiden tulosten kärkeen. Tämä on erittäin tärkeä osa nykyaikaista digitaalista liiketoimintaa ja sen onnistumisella voidaan saavuttaa nopeita positiivisia tuloksia.

Lähteet:

https://www.sofokus.com/fi/digitaalisen-liiketoiminnan-sanasto/

https://www.tulos.fi/sanasto/

[mattijarvinen]

Pelillistämisellä saavutetaan sitoutumista

Perinteisten arkisten palveluiden helpottaminen ja parantaminen digitalisoimalla on tuonut huimia etuja sekä kuluttajalle että palveluiden tarjoajille. Digitaaliseen muotoon siirtyneitä palveluita on tietenkin pitkä lista, mutta muutamia esimerkkejä ovat nettipankit, erilaisten bonusjärjestelmien seuraaminen sekä monen muotoiset liikuntasovellukset. Näitä esittämiäni esimerkkejä kaikkia on myös ryhdytty kehittämään muiden parannusten ohessa pelillistämällä.

Pelillistämisellä tarkoitetaan pelinomaisten elementtien tuomista palveluihin verkossa tai sovelluksissa. Se ei välttämättä tarkoita ulkonäöllisesti pelinomaista tuotetta vaan peleistä tuttujen elementtien sisällyttämistä. Paljon tätä on myös hyödynnetty erilaisissa oppimis-sovelluksissa, jotka on tehty myös ulkonäölllisesti muistuttamaan pelimaailmaa. Näin on saatu perinteisestä oppimisesta hieman mielekkäämpää pienille lapsille. Erilaisten palveluiden sovelluksia ja palvelua pelillistämällä on taas tarkoituksena tehdä sen käytöstä hauskempaa, helpompaa ja koukuttavampaa. 

Kuten Ylen Marko Pinola kirjoittaa on pelillistäminen ollut sen verran hedelmällistä yrityksille, että se on tuottanut jo uuden oman alansa. On syntynyt yrityksiä jotka tarjoavat apua sovellusten ja palveluiden pelillistämisen kanssa. Esimerkiksi Oululainen PlayGain, joka on luonut esimiehille itseä kehittämistä varten sovelluksen Tuottava Esimies. Suomesta löytyy myös artikkelin mukaan tiettävästi maailman ensimmäinen pelilistämisen professori Juho Hamari.

Tarkoituksena luoda arkeen tavoitteita ja iloa 

Monien tämänlaisten sovellusten tavoitteena on koukuttaa asiakkaita tavoitteellisuuden kautta, tuodaan esimerkiksi visuaalisesti näkyviin mitä asiakas on tehnyt ja kuinka paljon pitää tehdä saavuttaakseen seuraavan tason. Alussa mainitsemani nettipankin, bonusjärjestelmä sovellukset sekä urheilu/liikuntasovellukset kaikki hyödyntävät tätä, ja nimenomaan pelinomaisten elementtien enemmänkin kuin ulkonäön kannalta toisaalta visuaalisiakin ratkaisuja löytyy. Oma kohtaista kokemusta minulta löytyy näistä kaikista ja olen nämä elementit huomannut jo ennen kuin edes tiesin pelillistämis-käsitteestä tai ilmiöstä. Omassa nettipankkisovelluksessani tarjotaan erilaisia säästölipas palveluja joissa asetetaan itselle tavoitteita ja  säästöjen kertyessä ne näkyvät visuaalisissa palkeissa koko ajan, samoin esimerkiksi asuntolainan tiedoissa on aina pelinomaiset visualisoinnit sen etenemisestä. Bonusjärjestelmissä esimerkiksi S-Bonus-sovellus näyttää tavoitteet heti etusivulla kuinka paljon on ostoksia tehtävänä vielä saavuttaaksen seuraavan tason, palvelusta myös tulee säännöllisesti muistutus sähköposteja joissa kannustetaan ostoksille että seuraava taso voidaan saavuttaa. Liikuntasovelluksista puolestaan itse käytän Polarin sykemittarin omaa sovellusta, siinä lasketaan joka päivän aktiivisuutta ja ilmoitellaan kun se täyttyy tai jos vielä olisi tehtävää. Viikottaisen tavoitteen täyttymisestä saa aina raportit sunnuntaina ja koko sovellus on luotu visuaalisesti hyvin pelinomaisesti näyttämään missä mennään.

Omasta kokemuksesta voisin yhteenvetona sanoa että pelilistäminen on loistava keino yrityksille sitouttaa asiakkaita ja käyttäjiä, se hieman huomaamatta saa ihmisen haastamaan itseä ja pyrkimään tavoitteiden täyttämiseen. Itsekin olen huomannut välillä katselleeni S-bonus mittaria ja päättäneeni mennä tankkaamaan auto ennen kuukauden vaihtumista, vaikka todellisuudessa hyöty siitä itselle olisikin häviävän pieni. Haittoja on vaikea löytää, kunhan yritykset pitävät rehellisyyden ja läpinäkyvyyden, näissä olisi helppo höynäyttää asiakkaita mutta nykymaailmassa sellaisella liiketoiminnalla on lyhyet näkymät ihmisten arvostaessa luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. 

[mattijarvinen]

Digilehtien harhaanjohtavat mainosartikkelit

 Olen viime aikoina huomannut erilaisia digilehtiä seuratessa uutta nousevaa trendiä erilaisten mainosartikkelien suosiossa. Sanomalehtien ja verkkojulkaisujen on toki koko ajan keksittävä uusia ansaintamalleja sekä keinoja lukijoiden houkuttelemiseksi kilpailun lisääntyessä. Perinteiset sanomalehdet ja aikakausilehdet ovat edelleen kohtalaisessa suosiossa Suomessa, mutta digijulkaisut syövät heiltä asiakaskuntaa koko ajan enemmän. Verkossa suosiotaan ovat kasvattaneet myös erilaiset uutisten kokoojasivustot kuten www.ampparit.com , tämänlaiset sivustot keräävät eri lähteistä uutisotsikot aika järjestyksessä joista lukijat voivat poimia itseä kiinnostavat helposti ja nopeasti. Tämä on samalla tuonut mukanaan klikkiotsikot, uuden keinon houkutella ja jopa huijata kävijöitä omalle sivustolleen ja näin saada kävijämääriä nousuun, joka taas vaikuttaa suoraan mainonnasta saataviin tuloihin. Klikkiotsikoilla tarkoitetaan otstikoita joissa jätetään olennaiset asiat paljastamatta lukijaa kuitenkin aiheella kiusoitellen, tämän on tarkoitus herättää mielenkiinto ja pakottaa avaamaan linkki. Monesti otsikot ovat jo huvittavia kun kiertoilmaisut vievät enemmän tilaa ja lukijan aikaa kuin jos asia ilmaistaisiin suoraan. Toinen uusi ilmiö Amppareiden ym. tuomana on erilaisten mainossivustojen täyttäminen muualta kopioiduilla uutisilla, tai nolla-arvon lainauksien julkaiseminen uutisina erilaisina uutissivustoiksi naamioitujen harrastesivustojen toimesta.

Mainoksia uutisen vaatteissa

Edellä mainitut ovat ainakin itseäni ärsyttäviä ilmiöitä mutta toisaalta ymmärrettäviä, ärsyttävämpänä ja enemmän harmaalle alueelle menevänä pidän kuitenkin uutta ilmiötä jossa julkaistaan uutisen omaisia mainoksia ‘’kaupallisen yhteistyön’’ varjolla. Näihin olen eniten törmännyt Kauppalehden ja Iltalehden sivuistoilla, esimerkiksi tässä Kauppalehden Digitalisaatio osiossa  on noin puolet uutisista haalean keltaisella pohjalla ja tagilla ‘’Kaupallinen yhteistyö’’. Ilman keltaista pohjaa ne näyttävät ulkoasultaa täysin samalta kuin oikeat uutiset tässä osiossa, myös mainoksen avattua ulkoasu on täysin sama kuin uutisissa. Tämä on mielestäni journalistisesti sekä moraalisesti kyseenalaista sekoittaa mainokset tahallaan oikeisiin uutisiin, näissä ‘’uutisartikkeleissa’’ kehutaan ja mainostetaan yhteistyökumppaneiden tuotteita tai palveluita, ja artikkelit tietenkin on naamioitu uutisiksi. Uutisen kun avaa, lukee ylhäällä toki pienellä Kaupallinen yhteistyö, sekä kirjoittajan kohdalla on aina mainostajan yritys, näitä kahta ei kuitenkaan välttämättä normaali lukija huomaa ollenkaan. Kaikki muu näyttää tavalliselta uutisartikkelilta ja sen lopussa ei enää mainita asiaa millään lailla, vaan siellä on tavalliset uutisen jakamiskeinot tarjolla. 

Kyseenalaisuuden huippu mielestäni saavutetaan tässä Iltalehden ‘’uutisessa’’ jossa mainostetaan pikavippi-firmaa ja heidän uutta lainanyhdistämis palvelua. Iltalehdellä on myös kaupalliset yhteistyöt naamioitu uutisiksi muiden uutisten joukkoon. Erona on taas yläreunan pieni ‘’Kaupallinen yhteistyö’’ teksti, joka tosin hukkuu mainostavan yrityksen logon vieressä helposti. Sen jälkeen on jälleen mainos kirjoitettu ja kuvitettu Iltalehden perinteiseen uutisen ulkoasuun. Teksti on muotoiltu todella harhaanjohtavasti, ihan kuin lukija lukisi puolueettoman tahon kirjoittamaa uutista uudesta palvelusta. Todellisuus kun taas on täysin kritiikitön mainos, jonka kruunaavat lopun linkit suoraan lainan laskuripalveluun ja nostamislomakkeisiin. Mielestäni yleensäkin nämä uutiseksi naamioidut mainokset ovat todella harmaalla alueella, mutta erityisen kyseenalaista on uskotella velkakierteessä oleville ihmisille heidän lukevan uutista miten selvitä velkahelvetistä, kun todellisuudessa kyseessä on vain pikavippi-firma houkuttelemassa uuteen velkahelvettiin.

Yhteenvetona haluaisin uskoa että vielä on tilaa perinteiselle uutispalvelulle ja laatujournalismille, tämänkaltaisen piilomainonnan ja harhaanjohtamisen sijaan. Toivoisinkin että journalistit itse jos kokevat ylpeyttä alastaan puuttuisivat työnantajiensa toimiin näissä asioissa. 

[mattijarvinen]

Airbnb-vuokraajien verotukselliset ongelmat

Digitalisaation ja digitalouden nousussa on yksi suurimmista uusista liiketoiminnan muodoista ollut alustatalous. Se tuo mukanaan paljon hyvää mutta samalla sen verotuksen kanssa tulisi olla tarkkana.

Alustatalous on suhteellisen tuore liiketoiminnan muoto ja se tarkoittaa erilaisten palveluiden tai tuotteiden myyntiä digitaalisia teitä, usein palveluntarjoaja tarjoaa pohjan jonka kautta yksityishenkilöt voivat myydä esimerkiksi palveluita ja palveluntarjoaja ottaa omansa välistä. Ehkä tunnetuimpia tämän alan palveluita ovat majoituspalveluita tarjoava Airbnb ja taksinomaista kuljetusta tarjoava Uber.

Rahaliikennettä ei ilmoiteta verottajalle 

Alustataloudelle ominaista on myös se että asiakas maksaa palvelusta tai tuotteesta palveluntarjoajalle joka välittää sen palveluntuottajalle otettuuaan oman osansa välistä. Tässä tullaankin vaiheeseen joka tuottaa sekä tahattomia että suunniteltuja verojen välttelyjä tai virheitä. Helsingin Sanomien vieraskynä Aki Savolaisen kirjoituksessa käsitellään näitä ongelmakohtia ja kerrotaan EU:n suunnitelmista sen kontrolloimiseen. Kuten tekstissä mainitaan on ilmoittaminen näistä alustoista saaduista verotettavista tuloista täysin niiden saajan vastuulla. Airbnb tai Uber esimerkiksi eivät ole velvollisia ilmoittamaan verottajalle maksamistaan rahoista toisin kuin perinteiset työnantajat Suomessa.

Omasta mielestäni alustatalouden tarjoamat uudet keinot ovat mielenkiintoinen  ja erittäin käytännöllinen tapa palveluntarjoajalle. Itse olen esimerkiksi ahkerasti Airbnb:ta ja Uber:a käyttänyt jo muutaman vuoden ajan, se tarjoaa helpon ja nopean ratkaisun kun kaipaa kyytiä pääkaupunkiseudulla tai tarvitsee esimerkiksi merenranta mökkiä polttareiden viettoon. Ne ovat varmasti myös esimerkiksi vuokramökkejä tai asuntoja tarjoavalle helppo keino tavoittaa asiakkaat. Uber kuljettajat ovat tietenkin oma lukunsa ja heille palvelu tarjoaa keinoa esimerkiksi tehdä lisätienestejä päivätöiden ohella.

Kolmasosalla ongelmia verotettavien tulojen ilmoittamisessa

Kuten Savolainen kirjoittaa, tutkimuksen mukaan suomalaisista 44 prosenttia uskoi että näillä alustoilla myyvät hoitavat verotukselliset asiat kunnolla. Ja toisaalta verohallinto oli vuonna 2018 tarkkaillut tiedettyjä Airbnb vuokraajia ja heidän veroilmoittamista, ja noin kolmas osa ei ilmoittanut vuokratuloja oikein. Olenkin aikaisemmin itse pohdiskellut minkälaisen takaportin tämä avaa kiertää veroja esimerkiksi sijoitusasunnon omistavalle, Airbnb palvelua käytettäessä ei ole mitään vaatimuksia vuokranantajan tilien suhteen, tulot voi ohjata ulkomaisille tileille suojaan Suomen verottajalta. Airbnb:n ottama komissio ja arvonlisävero pienentävät tuloja melko merkittävästi mutta toisaalta Airbnb asunnot vuokrataan yleensä kalustettuina ja lyhyemmiksi jaksoiksi, jolloin vuokratuloa voi saada merkittävästikin enemmän kuin perinteisin keinoin. Riski tietenkin on että vuokralaisia ei löydy jatkuvasti, mutta jos on hoitanut asiat hyvin ja asunto on hyvällä sijainnilla voi tulot olla merkittävästi suuremmat. Verohallinnolla on kattavat keinot saada Airbnb:ltä tiedot vuokrantarjoajista mutta se on heille kallista joten kovin helpolla he eivät lähde yksittäisen vuokranantajan asioita tonkimaan. 

Kovin huolissani en itse olisi verotuksen kannalta Airbnb palvelusta, suuremmaksi osin se kuitenkin on väliaikaista vuokralle antamista esimerkiksi oman loman tai työkomennuksen ajaksi. Pääosin asuntosijoittajat luottavat edelleen perinteisiin keinoihin ja varmempaan kassavirtaan. Joitakin yksittäisiä sijoittajia voi toki olla joilla on useampia kovan volyymin kohteita Airbnb:ssä tarjolla ja tilittävät rahat ulkomaille. Näitä varten kuitenkin ollaan jo EU:ssa tekemässä yhteisiä pelisääntöjä jotta Airbnb saadaan velvolliseksi tulojen ilmoittamisesta, kuten Savolainen kirjoittaa. Tämä helpottaisi tietenkin myös tunnollisten veronmaksajien Airbnb toimintaa, kun alusta olisi yhteistyössä verottajan kanssa eikä tulojen ilmoittaminen olisi ainaostaan heidän omalla vastuulla.