Digitaalinen lähestymistapa

[mydigiuniverse]

1.4 Digitalisaatio palvelualoilla

“Digitalisaation vaikutuksesta myös palvelutyön asiakasläheisyys muuttuu. Asiakkaan kanssa käytävät vuorovaikutustilanteet tulevat olemaan osa yhä useamman palvelualan työntekijän työpäivää. Asiakkaiden tarpeiden ennakointiin ja asiakaspalvelun laatuun vaikutetaan yhä useammassa palveluyrityksen toiminnossa.”

“Digitalisaatio luo palveluyrityksille mahdollisuuksia nykyisen palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Sähköisellä tiedonhallinnalla, asioiden internetillä (IoT), robotiikalla ja tekoälyllä automaatioastetta voidaan nostaa palveluyritysten ydin- ja tukitoiminnoissa. Yritykset voivat hyödyntää data-analytiikkaa asiakassuhteiden syventämiseen ja asiakkaiden sitouttamiseen personoimalla palvelutarjonnan sisältöä ja ajoitusta. Kehittyneen teknologian avulla on myös luotu useita uusia digitaalisen ajan palveluliiketoiminnan malleja.”

Digitaalisella asiakaskokemuksella saadaan laadukkaampaa “muistijälkeä” palvelun sekä toiminnan kehittämisestä. Asiakas pystyy helpommin antamaan palautetta myös digitaalisten kanavien kautta toisin kuin face to face, jolloin palautteen antaminen saattaa ehkä unohtua kokonaan. 

“Koska asiakaskäyttäytyminen muuttuu ja asiakkaiden digitaalisten kanavien käyttö kasvaa, palveluyritykset siirtävät myös aiemmin toisessa kanavassa tarjoamiaan palveluitaan tarjolle digitaaliseen kanavaan. Digitaalisilla itseasiointipalveluilla yritykset pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen parempaa palveluiden saatavuutta vaihtoehtoisiin käytössä oleviin kanaviin verrattuna (esim. puhelinpalvelu, fyysinen asiointipiste).”

Vanhempi väki puhuu monesti siitä, kuinka vaikea on kuvitella, että esimerkiksi pankissa ei enää voisi asioida face2face asiakaspalvelijan kanssa. Tämä on varmastikin heidän sukupolvelle omituista ajatella, mutta milleniaalit ja diginatiivit ovat väistämättä eri mieltä ja heille on paljon luontevampaa hoitaa verkon välityksellä lähes kaikki minkä pystyy. Koska miksi ei? Ja näin tulee tapahtumaan joidenkin vuosien saatossa, että yhä harvempi asia hoidetaan perinteisillä tavoilla.

Voisitko kuvitella, että yllä olevan kuvan lapset, jotka kasvavat aikuisiksi eivät käyttäisi digitaalisia palveluita asiointiin tulevaisuudessa?

Suomessa on paljon palveluyrityksiä, jotka käyttävät digitalisaatiota hyödykseen. Yksi hyvä esimerkki on yritys, jossa työskentelen eli Talenom Oyj, joka tuottaa taloushallinnon palveluita ja on alan edelläkävijä digitaalisuudessa. Verohallinto digitalisoi asiakaspalveluaan. Taaleri sijoituspalveluyhtiö osti juuri esimerkiksi robottivarainhoitoyrityksen. ( https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/taaleri-ostaa-robottivarainhoitaja-evervestin-6723284 ) 

[mydigiuniverse]

5.5 Lean Canvas model

Pohdimme ryhmän sisällä sovelluksemme sisältöä, ongelmia ja toteutusta käyttäen apuna Lean business canvas -mallia 18.4. 2018. Aloitimme rajaamalla tarkasti potentiaaliset asiakkaat. Asiakassegmentiksi muodostui 20-25-vuotiaat urbaanit someaktiiviset naiset. He lataavat päivittäin kuvia elämästään sosiaaliseen mediaan, kuten Instagramiin. Heitä yhdistävät elämysten etsiminen ja matkustelu. He puhuvat paljon ainut kertaisten elämysten kokemisesta, mutta eivät mielellään mene mukavuus alueen ulkopuolelle.  

Kun saimme asiakassegmentin määritettyä, siirryimme ongelman ja sen ratkaisun pohtimiseen. Sovelsimme mallia sopivaksi omaan ongelmanratkaisuun. Alkuperäisessä Lean Business Canvas -mallissa ongelmakohtaan tulee yleinen tarve ja ratkaisuksi tarpeen tyydyttämisen ratkaisu, josta syntyy sovellus tai palvelu. Me pohdimme taas ongelmakohdassa meidän sovellukseen liittyviä ongelmia ja vastaavasti ongelmien ratkaisuja. Tärkein kohta oli varmastikin, miten saada sovelluksesta vetovoimainen ja hauska. Tähän ratkaisuksi ryhmä esitti sovelluksen kehittämistä pelimäiseksi. Myös 10 euron aloitusrahan antamista uusille käyttäjille koettiin rohkeaksi ja riskaabeliksi, mutta toimivaksi yritykseksi houkutella isompi joukko käyttäjiä.  

Ongelmien ja niiden ratkaisujen pohtimisen jälkeen, oli aika keskittyä sovelluksemme arvolupauksia ja kilpailuetua. ”Saavuta säästämistavoitteesi hauskalla tavalla! Uniikki säästösovellus, jossa seikkaillaan ja tehdään unelmista totta!” -on meidän sovelluksen myyntipuhe ja samalla uniikki arvolupaus. Ylivertaiseksi eduksi koemme sovelluksen pelillisen elämyksen, mikä tekee säästämisestä hauskaa. Myös alhaisemmat hinnat ja parhaat tarjoukset tuovat lisäarvoa asiakkaalle.

Kanavat, joita sovelluksemme hyödyntää uusien asiakkaiden ja parhaan mahdollisen näkyvyyden saamiseksi ovat Facebook, Instagram, YouTube, Twitter, Pinterest ja Tumblr. Näissä kanavissa mainostaminen ja näkyvyyden saaminen ei maksa paljoa, mutta vaatii taitavaa sisällöntuottajaa. Palkkaamme mediavastaavaksi mieluiten asiakassegmenttiin kuuluvan henkilön, jolla on ylivertaiset some-markkinointitaidot.  

Avaintekijöiksi ryhmämme valitsi sovelluksen käyntikertojen laskun ja asiakkaiden sitoutumisasteen. Toki näitä mittayksiköitä ja tunnuslukuja pääsemme laskemaan vasta, kun sovellus on julkaistu. Isoimmiksi kuluiksi nousi sovelluksen koodaus ja graafinen toteutus. Sovelluksesta pitää tulla graafisesti silmää hivelevän kaunis ja käyttökokemuksen ylivertainen, jotta pelillinen elämys toteutuu arvolupauksen mukaisesti. Isoimmat tulovirrat tulevat mainostuloista. Jos ja kun sovellus menestyy ja käyttäjiä on paljon, on sovelluksella miljoonien potentiaalinen arvo ja näin ollen kehittäjät rikastuvat myydessään, vaikka sovellus tekisikin tappiota. Viimeisenä arvioimme sovelluksemme elinkaareksi 10-15-vuotta. Tämä oli mielestämme realistisin arvio, koska trendit muuttuvat ja sovelluksia on vaikea, ehkä jopa mahdoton muuntaa kaikkeen.

[mydigiuniverse]

5.4 Googlen tuoteperhe

Googlen tuoteperheessä on todella paljon erilaisia palveluita digitaalisessa muodossa, joiden tarkoituksena on edistää niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin digitaalista kehitystä. 

Yritykset saattavat tarvita erilaisia palveluita googlen tuoteperheestä liiketoiminnassaan riippuen toimialan luonteesta mitä he voivat hyödyntää tehokkaasti ja järkevästi. Mielestäni kuitenkin kolme yleisintä ja hyödyllisintä palvelua yrityksille googlen tuoteperheestä ovat “Work smarter” kategoriasta “Google Drive, Google Sheets ja Google Docs”. Kaikki näistä tuotteista toimivat pilvipalveluna ja helposti saatavilla mistä tahansa kunhan löytyy vain toimiva verkkoyhteys nettiin.

1. “Google Drive sisältää rajoittamattomasti tallennustilaa tiedostoille, kansioille, varmuuskopioille ja kaikelle tärkeälle. Yritys voi synkronoida kaikki Microsoft Office- ja muut tiedostot tietokoneen, puhelimen ja tabletin välillä ja käyttää niitä silloin kun tarvitsee”. Yrityksessä voi olla useita tiimejä, jotka keskittyvät omaan osa-alueeseensa esimerkiksi tuotekehitys tiimi, ja näin tiimit voivat hyödyntää keskenään tätä todella helposti, nopeasti ja tehokkaasti reaaliajassa. Eikä tarvitse esimerkiksi tiimipalaverin sovittuja asioita lähetellä palaverin jälkeen liitetiedostona erikseen oikeassa tiedostomuodossa kaikille sähköpostilla. 

2. Google Sheets on käytännössä pilvipalvelumallilla toimiva laskentataulukko, joka toimii samalla periaatteella kuin Excel, josta löytyy käytännössä samat ominaisuudet (Pivot taulukointi jne), mutta tallennuksesta ja lähettämisestä ei tarvitse huolehtia, vaan ne tapahtuvat automaattisesti ja on aina saatavilla mistä tahansa. Tämän avulla voi vaikka pitää asiakastapaamisen yhteydessä tilastollisen analyysin myynnin jakautumisesta tai muista talousmittareista missä tahansa maailmaa kunhan on jokin laite millä pääsee nettiin. 

3. “Google Docs herättää dokumenttisi eloon toimivilla muokkaus- ja muotoilutyökaluilla, joilla muotoilet tekstiä ja kappaleita. Valitse sadoista fonteista, lisää linkkejä, kuvia ja piirroksia.” Eli käytännössä reaaliaikainen Word pilvipalvelussa automaattisella tallennuksella. Tällä työkalulla olisi työyhteisössä tiimien esimerkiksi helppo tehdä yhdessä erilaisia raportteja, jossa tarvitaan wordin ominaisuuksia.

Oikeastaan nämä kaikki perustuu helppokäyttöisyyteen ja siihen, että ne ovat helposti saatavilla, muokattavissa, tallennettavissa mistä tahansa. Uusimpina uutuutena Googlen kehittämä Duplex on erittäin mielenkiintoinen tuote. Tähän voit tutustua tästä linkistä https://www.youtube.com/watch?v=D5VN56jQMWM Väitän, että Duplex tulee olemaan yritysten keskuudessa kova juttu!

Lähde: https://www.google.fi/intl/en/about/products/

[mydigiuniverse]

4.1 Yrityksen digitaaliset kanavat

Yrityksen digitaliset kanavat jaetaan nykyään usein omiin, ostettuihin ja ansaittuihin kanaviin. Ja on tärkeätä ettei tukeuduta vain yhteen markkinointikanavaan, vaan täytyy hajauttaa markkinointia eri lähteisiin.

Mitä on ostettu kanava?

Ostettu markkinointikanava on yksinkertaistettuna, jokin kanava jolle maksetaan siitä, että se mainostaa yritystä. Perinteisesti tähän sisältyy TV-mainonta, Radio mainonta ja printtimainonta. Verkossa on muutamia alaluokkia mainonnalle esimerkiksi “klikki” -mainokset (Pay Per Click) ovat suosittuja maksullisen mainonnan muotoja. Hakukoneiden mainonta on yksi PPC: n yleisimpiä muotoja. Mainostajat voivat tarjota avainsanoja, jotka näytetään orgaanisten hakutulosten yläpuolella. Kuten nimestäkin ilmenee, maksat aina, kun joku napsauttaa mainosta, joka ohjaa yrityksen verkkosivuille. Bannerimainokset ovat vähentymässä niiden tehokkuuden heikentyessä, koska ihmiset käyttävät selaimissaan ad-block ohjelmistoja, jotka torjuvat bannerimainokset. Sosiaalisten medioiden kohdennettu mainonta on lisääntynyt valtavasti.

Mitä on oma kanava?

Omistettu kanava koostuu sisällöstä, jonka luot, tuotat ja julkaiset itse omalla kanavallasi kuten esimerkiksi omat internet sivustosi ja blogisi, sekä sisällön, jonka jaat sosiaalisen median kanavallasi. Yritykset jakavat esimerkiksi koulutuksellista ja opettavaa materiaalia avoimesti ja vapaasti ihmisille omilla nettisivuillaan tai blogisivuillaan. Tästä hyvä esimerkki meidän kotisivuilta https://www.talenom.fi/talenom/ajankohtaista ,jossa julkaistaan vähän väliä jotakin hyödyllistä ja ilmaista tietoa yrittäjille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Mikä on ansaittu kanava?

Ansaitut tiedotusvälineet koostuvat kaikesta sisällöstä ja keskustelusta, jota joku muu on luonut tuotemerkillesi tai tuotteeseellesi ja julkaissut muualla kuin kyseisen yrityksen omistamilla kanavilla. Esimerkiksi kun ihmiset jakavat yritysten mainoksia tai niihin liittyviä artikkeleita facebook seinälleen tai kirjoittavat blogeihin. Esimerkiksi minä tässä blogissa mainostin meidän firman nettisivua juuri edellisessä kappaleessa. Eikä tämä blogi tai sen omistaja liity millään lailla kyseiseen firmaan.

Lähde: https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/

[mydigiuniverse]

2.3 Somemarkkinoinnin trendit

Somemarkkinoinnin kolme vahvaa trendiä

1. Videon käytön kasvu

“Vuonna 2017 videot jatkavat edelleen nousuaan oli kyseessä sitten B2C- tai B2B-organisaatiot. Etenkin livestriimaus tulee lisääntymään. Videot halutaan toteuttaa kustannustehokkaasti, mutta samalla huippu laadulla. Niitä kuvataan useita videoita kerralla, joita sitten jaetaan sosiaaliseen mediaan. Lisäksi videoita pilkotaan usein pieniin osiin, joita voidaan jakaa eri kanaviin. Harva brändi tulee jakamaan videoita ainoastaan YouTubeen, vaan samat videot julkaistaan suoraan myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Jokaisen kanavan rajoitteet tulee tällöin huomioida jo videon tuotantovaiheessa“

Nykypäivän tekniikka on niin kehittynyttä, että kaikenlaisen sisällön tuottaminen videon muodossa on todella helppoa ja vaivatonta, ja se tukee videoiden käytön kasvua. Esimerkiksi mobiililaitteiden teknologia ja laskentateho on niin kehittynyttä, että niiden suorituskyky ja verkkoyhteyksien nopeutuminen mahdollistaa sen, että niillä voi vaivattomasti katsoa videoita missä tahansa liikkuu, eikä ole pakko olla tietokonetta mukana. Puhelin on kuitenkin kaikilla lähes aina mukana.

2. Facebook

“Tämä voi olla liian tuttu, mutta se on kova. Nyt pitää viimeistään ymmärtää Facebook, sen kustannustehokkuus ja tavoittavuus ovat aivan ylivoimaisia markkinoijalle, erityisesti mainonnassa.“

Olen huomannut miten yritykset ovat alkaneet panostaa videoiden käyttöön markkinoinnissaan ja kuinka helppoa sitä on “jakaa” Facebookissa. Koko maailmassa Facebookilla on 1,8 miljardia käyttäjää ja Suomessa noin 2,5 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa. Se on aika paljon. Se on niin vahva alusta tavoittaa ihmisiä, että jo muutaman videon jakaminen Facebookissa tavoittaa aivan varmasti monta ihmistä, joka on ehkä paras markkinointikanava ja keino nykyään yrityksille. Tykkään itsekkin katsella ja kuunnella videoita mielummin kuin lukea pelkkää “tekstiä”. Katson itse paljon Facebookista esimerkiksi Indersin tuottamia osakeanalyyseja videoiden muodossa, joita he julkaisevat.

3. Tekoäly

“Chatbotit ovat jo muuttaneet ja tulevat muuttamaan yhä enemmän tapaa palvella asiakkaita sosiaalisessa mediassa. Jos niitä hyödynnetään oikein ihmiskollegoidensa apuna, niiden avulla voidaan saada lisää nopeutta ja sujuvuutta palveluun.“

Tästä hyvä esimerkki on Kotipizzan luoma “KotiBotti”, joka hyödyntää tekoälyä ja jonka kautta voi tilata pizzan kotiinkuljetuksella omaan kotiin. https://www.facebook.com/kotibotti/

Lähde: http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf

[mydigiuniverse]

3.2 Tulevaisuuden maksutavat

“Uudet maksutavat hyödyntävät kekseliäästi teknologisen kehityksen, erityisesti digitalisoitumisen luomia mahdollisuuksia. Maksaminen muuttuu entistä liikkuvammaksi, mukavammaksi ja parhaassa tapauksessa yksinkertaisemmaksi asiakkaan kannalta.“

Mobiilimaksaminen on yleistymässä vahvasti ja onkin ollut kiva huomata, kuinka helppoa ja nopeaa maksaminen voi olla. Itse maksan esimerkiksi laskuni pankin omalla applikaatiolla, jolla voi ottaa paperilaskun viivakodista kuvan ja kaikki laskun sisältävä tieto tulee automaattisesti esille, jonka jälkeen tarvitsee vain hyväksyä maksu. Monin kerroin nopeampaa kuin näpytellä tietokoneella pankkitilinumerot, viitenumerot ja muut tiedot.

“Kortti-infra on ollut toimiva rajapinta tileihin ja maksamiseen pian neljänkymmenen vuoden ajan. Fyysisten korttien käyttö säilynee vielä pitkään, mutta seuraavien vuosien aikana sekä mobiiliavusteiset että integroidut maksamiset yleistyvät voimakkaasti. Etäluettavien korttien tuottama lisähyöty kortin maksupäätteeseen syöttämiseen verrattuna saattaa olla tulevaisuudessa pienehkö verrattuna esim. kortin totaaliseen virtualisointiin.“

Itse en edes muista milloin olisin viimeksi käyttänyt käteistä. Kortilla maksaminen on todella paljon helpompaa ja nopeampaa. Ihmettelen välillä miten osa vanhemmasta väestä vieläkin jaksaa kantaa setelinippua ja valtavaa määrää kolikoita käyttäessään rahaa. Ei tunnu enää houkuttelevalta ajatus siitä, että käyn ruokakaupassa ostoksilla ja otan euro kerrallaan kolikoita tai seteli kerrallaan seteleitä ja laskeskelen, koska summa vastaa maksettavaa määrää. Todella hidasta.

“Tulevina vuosina uusia maksamisen muotoja tulee lisää enemmän ja nopeammin kuin vanhoja poistuu. Vaihtoehtojen määrä kasvaa, ja maksaminen pirstaloituu. Käteis- ja korttimaksamisen rinnalle tulee mobiilimaksaminen eri muodoissaan.” “Hyviä esimerkkejä ovat polttoainetankkauksen maksaminen mobiilisti tai Starbucksin mobiililompakko, joka on Yhdysvalloissa maksuväline jo yli 20 % ostoista. Aika näyttää, millaisia uusia maksamisen muotoja puettava teknologia, kuten esimerkiksi älykellot ja -korut, tai biometriikka mahdollistavat.“

Toivoisin itse kyllä mobiilimaksamisen yleistyvän niin, että pääsisi korteista eroon jopa lopullisesti. Vaikka kortilla maksaminen on helppoa ja todella paljon edellä perinteistä käteistä, niin vielä helpompaa on pitää vain puhelinta mukana ja maksaa sillä kaikki tarvittava. Uskonkin, että niin tulee tapahtumaan jossain vaiheessa. Mutta kysymys kuuluukin koska? Asteittan ja hitaasti tämä murros kuitenkin tulee tapahtumaan.

Lähde: https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[mydigiuniverse]

1.5 #Jakamistalous

“Jakamistalouden kentällä ei riitä se, että tarjoaa hyvän tuotteen tai palvelun, vaan se täytyy tehdä tavalla, joka luo sosiaalista lisäarvoa eettisyyden, reiluuden tai yhteisöllisyyden mielessä.”(Jakamistalous, 2017, Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää, Nylund)

Jakamistalous rikkoo perinteisiä liiketoiminnan ajatusmalleja voiton ja tuloksen tavoittelun osalta ja tuo uudenlaisen ajattelutavan painottaen siihen vahvan yhteisöllisyyden tunteen, jonka ympärille kaikki luodaan.

”Jakamistalouden on kuvattu olevan jotakin omistamisen ja lahjoittamisen väliltä. Siihen liitetään hyvän tekemisen ajatus. Yhteisöllisyyden kokemus taas on tärkeä edellytys sille, että yksityiset ihmiset kiinnostuvat toimimaan pelkkää kuluttajaa aktiivisemmassa roolissa. On sosiaalisen median ansiota, että tällaista yhteisöllisyyttä toisilleen muuten tuntemattomien ihmisten kesken on muodostunut ja että sitä arvostetaan.”(Jakamistalous, 2017)

“Alustan väitetään olevan digitaalisen aikakauden paras liiketoimintamalli. Jos se on nerokkaasti/luovasti/älykkäästi suunniteltu, sillä on potentiaalia rikkoa/sekoittaa olemassa oleva markkina ja luoda hyvin vahva kilpailuetu markkinoille. Menestyvä alustaan perustuva (platform based) liiketoimintamalli, kuten Uber, Airbnb ja Facebook, pystyy valloittamaan markkinat nopeasti ja saavuttamaan huikeaa kasvua.” (Jakamistalous, 2017)

Airbnb on hieno ja oiva esimerkki jakamistaloudesta. Siinä omistajalle on esimerkiksi kertynyt niin sanotusti liikaa resursseja (ylimääräisiä asuntoja), joita hän sitten airbnb sivuston kautta vuokraa jollekkin toiselle suoraan ilman välikäsiä ja ansaitsee tästä rahaa. Airbnb toimii vain alustana, yhdistävänä tekijänä ja näin omistajan ja asunnon etsijän löytävät toisensa tehokkaasti ja nopeasti.

“Jakamistalouden kasvun syitä ja uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia avaavia tekijöitä ovat seuraavat:

Taustalla ovat asenteiden muuttuminen ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Yhä useampi haluaa välttää turhaa kuluttamista ja hyödyntää olemassa olevia resursseja paremmin. Jakamisesta on tullut uusi ostaminen, ja omistaminen ei olekaan enää niin houkuttelevaa.

Jakaminen säästää rahaa ja luo ansaintamahdollisuuksia. Yhteiskäyttöautoon siirtyminen säästää keskimäärin 450 €/kk verrattuna auton omistamiseen (laskettu ZipCarin käyttäjien ▼ 55keskuudessa). Kaupunkipyörän käyttäminen säästää matkustuskustannuksissa keskimäärin 700 euroa vuodessa (tutkittu Washingtonissa Bikesharing-palvelun käyttäjien keskuudessa). Airbnb:n kautta voi ansaita rahaa ja maksaa esimerkiksi asuntovelkojaan pois.

Yhteisöllisyyden tarve on kasvanut. Ihmiset haluavat tavata uusia ihmisiä ja luoda yhteyksiä ympäri maailmaa. Lisäksi paikallisten kautta saa aivan uudenlaisia kokemuksia ja pääsee tutustumaan paikallisten elämään. Jakaminen toteutuu parhaiten kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa ihmiset asuvat tiiviisti.

Teknologia tukee jakamista. Jo 2000-luvun alussa oli kaupunkipyöriä, mutta ne eivät toimineet, koska käyttäjiä ei pystytty laskuttamaan, pyöriä ei voitu paikantaa ja ne eivät palautuneet telineisiin. Nyt kaupunkipyöriä on melkein jokaisessa maassa ympäri maailmaa. Paljon jakamista tapahtuu ilman, että hyödynnetään teknologiaa, mutta silloin jakaminen ei koskaan kasva isoksi liiketoiminnaksi. Teknologian avulla voidaan myös merkittävästi parantaa luottamusta, joka on edellytys tuntemattomien väliselle jakamiselle.

Mobiiliteknologian ja sosiaalisen median lisääntynyt käyttö. Älypuhelinten yleistyminen tekee kommunikoinnin jakajan ja asiakkaan välillä helpoksi ja sujuvaksi. Myös varausten ja ostopäätösten tekeminen on helppoa missä vain ja milloin vain. Yhteisöllinen kuluttaminen on myös kokemus, jonka ihmiset mielellään jakavat omalle sosiaaliselle verkostolleen. Suositteleminen ja puskaradio toimivat tehokkaasti uusien asiakkaiden hankkimisessa jakamistalouden palveluille.”  (Jakamistalous, 2017)

Lähde: (Jakamistalous, 2017, Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää, Nylund)

[mydigiuniverse]

Digitaalinen liiketoiminta

“Digitaalinen liiketoiminta on globaalia.” Ossi Lindroos, 2014, Solita

Yritykset todella kykenevät globaaliin kilpailuun digitaalisen liiketoiminnan avulla ja näin ollen menestymisen madollisuus on valtavan suuri yrityksille, kunhan digiä osataan hyödyntää oikein. Digitaalisuudessa on hienoa se, että yritykset pystyvät myymään omaa osaamistaan ympäri maailmaa samanaikaisesti. Tämä on siinä mielessä hupaisan hieno ajatus, että yritys myy tuotteitaan reaaliajassa niin Kiinaan kuin myös Afrikkaan ja samalla palvelee verkon välityksellä asiakasta, joka asuu Espanjassa. Tämä kaikki on mahdollista digitaalisuuden avulla ja vain taivas on rajana.

Uhka vai mahdollisuus?

Aina silloin tällöin puhutaan kavereiden kanssa digitaalisen liiketoiminnan mahdollisuuksista ja samalla herää usein kysymys: “Uhka vai mahdollisuus?” Koetaanko oman työpaikan olevan vaarassa, kun työelämään tulee mukaan robotit, automatiikka, tekoäly? Tämä on mielestäni hyvää pohdiskelua siitä, kuinka teknologian kehitys ja digitaalinen liiketoiminta muokkaavat monen työtehtävää erilaiseksi ja osa työtehtävistä poistuu todennäköisesti ajan kanssa kokonaan. Yleisestihän tämä on yritysten kannalta mahdollisuus. Yritykset pystyvät tekemään liiketoiminnastaan tehokkaampaa ja kannattavampaa ja näin ollen pärjäämään paremmin kilpailussa. Työntekijän kannalta taas se on niille uhka ketkä eivät kykene päivittämään osaamistaan niin, että osaisivat hyödyntää uusia työtapoja. Itsellä tästä on henkilökohtaisesti vain positiivisia kokemuksia, kun otimme työpaikallamme jokin aikaa sitten automatiikan, robotiikan ja tekoälyn käyttöön. Varsinaiset mekaaniset ja rutiinitehtävät ovat tehostuneet ja nopeutuneet merkittävästi ja näin ollen samassa työajassa on saanut enemmän aikaan. Aluksi olin itsekin hieman skeptinen, että toimiiko kyseiset teknologiat täysin virheettömästi, mutta niin vain toimivat!

Onko kaiken digitalisoiminen järkevää?

Yksi asia joka silloin tällöin herää mieleen tämän nykypäivän kaiken digitalisoimisen hypen aikana on, että voiko kaiken digitalisoiminen olla järkevää? En usko, että näin on. Tuntuu, että osa digitalisoi asioita vain sen ”ilosta” ja digi-investointien tuoma lisäarvo jääkin olemattoman pieneksi. Näitä onkin syytä yritysten pohtia, analysoida ja tutkia ennen mittavia investointipäätöksiä digi hankkeisiinsa. Organisaatioiden tulisikin pohtia mitkä digitaaliset asiat oikeasti tehostavat heidän toimintaansa ja nostavat tuottavuutta. Ja mitkä digitaaliset kanavat parantavat asiakastyytyväisyyttä.