Digitaaliset kuluttajatrendit 2018
Ericsson ConsumerLab on yritys, joka tutkii kuluttajien suhtautumista ja käytöstä koskien ICT-tuoteisiin ja palveluihin. Tässä blogissa käyn läpi Ericsson ConsumerLab:in listaamat 10 suosituinta digitaalista kuluttajatrendiä 2018, jotka ovat nousseet esille heidän tekemässään kyselyssä.
Trendi 1. Your body is the user interface – Kehosta käyttöliittymä
Trendikatsauksen mukaan ihmisen kehosta tulee teknisten laitteiden käyttöliittymä. Tekniikkaa ohjataan kaukosäätimien ja katkaisijoiden sijaan kehon liikkeillä, äänen painolla, kosketuksella ja eleillä. Tekniikka oppii tuntemaan käyttäjänsä, seuraa käyttäjänsä toimia ja kuuntelee puhetta. Amazonin Alexa, Applen Siri, Microsoftin Cortana ja Googlen assistentti ovat jo arkipäivää miljoonille käyttäjille ympäri maailmaa. Kyselyn mukaan 81% näiden käyttäjistä uskoo hiiren ja näppäimistön olevan historiaa seuraava viiden vuoden aikana.
Ääniohjatut laitteet reagoivat puheeseen, joten se tarkoittaa, että ne kuuntelevat koko ajan käyttäjänsä puhetta. Samalla laitteet keräävät käyttäjästä tietoa ja omatoimisesti tarjoava aikaisempien valintojen perusteella esimerkiksi verkkokaupasta uusia ostettavia tuotteita. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki maailman vaihtoehdot avautuvat kuluttajalle tätä kautta. Tarjonta riippuu siitä minkä palvelua tarjoavien toimijoiden kanssa laitteet ovat yhteensopivia. Itse vierastan ajatusta laitteesta kotonani, joka seuraa 24/7 tekemisiäni. VTT:n robottiauto Marilyn sen sijaan herättelee haaveitani siitä, että jonain päivänä voi pakata tavarani robottiautoon ja pyytää sitä kuljettamaan minut haluamaani päämäärään.
Trendi 2. Augmented hearing – Kuuloa tukevat laitteet
Älypuhelinten valmistajat suosivat langallisten kuulokkeiden sijaan langattomia kuulokkeita. Trendikatsauksen mukaan 81% vastaajista uskoo langattoman lataamisen olevan mahdollista lähitulevaisuudessa, jolloin kuulokkeita voisi käyttää ympäri vuorokauden. Vastaajat uskovat kuulokkeiden käyttötarkoitusten ja ominaisuuksien lisääntymiseen. Jo tänä päivänä kuulokkeita käytetään kuuntelemisen lisäksi rajaamaan pois ympäristön ei-toivottuja ääniä. Vastamelutoiminnon siirtäminen kaikkiin kuulokkeisiin antaisi mahdollisuuden häivyttää ympäristön ääniä, jolloin kuuntelija ei tarvitse parantaa kuuluvuutta volyymia nostamalla. Vastamelutoiminnon avulla kuulokkeiden volyymitasoista johtuva haitallinen vaikutus käyttäjien kuuloon voidaan näin estää. Käyttäjien toiveena raportissa mainitaan kuulokkeiden avulla suoritettava simultaanitulkkaus kaikille kielille. Huima visio, joka toteutuessaan veisi kuulokkeiden toiminnan uudelle tasolle. Omalla kohdalla kuulokkeiden hyödyntäminen esimerkiksi vieraiden kielien opiskelussa on ominaisuus, jonka toivoisin kehittyvän ja tuovan uusia tapoja opiskella.
Trendi 3. Eternal newbies – Ikuinen vasta-alkaja
Teknologian kehitys ja jatkuva muutos aiheuttaa stressiä ja jatkuvasti kiihtyvää tarvetta pysyä ajan tasalla. Ericsson ConsumerLab:in kyselyssä 30% vastaajista kokee, ettei heidän osaaminen pysy mukana jatkuvassa kehityksessä. Jopa 55% vastaajista uskoo teknologian aiheuttaman oppimistarpeen kiihtyvän työelämässä. Vastaavasti 46% vastaajista ilmoittaa Internetin mahdollistavan nopean oppimisen. Internetistä etsitään tarvittava tieto sillä hetkellä, kun sitä tarvitaan. Erilaisten taitojen ylläpito ei kannata, koska kaikki toiminnot muuttuvat nopeassa tahdissa.
Itse hyödynnän Internetiä erilaisten asioiden opettelussa. Olen samaa mieltä kyselyyn vastanneiden kanssa, että teknologian käyttö työelämässä lisääntyy koko ajan ja oppimistarve kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Jokainen laajempi sovelluspäivitys tuo käyttöjärjestelmiin uusia ominaisuuksia, jota ei aikaisemmin ole ollut.
Trendi 4. Social broadcasting – Sosiaalinen lähetyskanava
Sosiaalisen median alkuperäinen tarkoitus oli helpottaa ihmisten välistä kommunikointia ja viestintää. Tekoäly on ottanut sijaa kanavissa ja muuttanut ne yksisuuntaisiksi lähetyskanaviksi. Trendikatsauksen mukaan 55% vastaajista on sitä mieltä, että kanavia käytettään propagandan ja vaikuttamisen välineenä sen sijaan, että aidosti käytäisiin keskustelua ja oltaisiin kiinnostuneita vastapuolesta. Tämä näkyy erityisesti poliittisten päättäjien ja julkisuuden henkilöiden tavassa käyttää sosiaalista mediaa. Tärkeintä on saada mahdollisimman monta seuraajaa ja julistaa omaa sanomaansa, kuin saada aikaan vuorovaikutusta. Vastaajista 39% uskoo, että julkisuuden henkilöt ostavat kanavilleen seuraajia. Toisaalta puolet vastaajista näkee tekoälyn olevan hyödyllinen väline sosiaalisessa mediassa esitettyjen väitteiden oikeellisuuden tarkistuksessa sekä arvioitaessa poliitikkojen rehellisyyttä lausunnoissaan. Sosiaalisen median ongelma on viestien tarkoitusperien ymmärtäminen ja faktojen tarkistaminen.
Käytän töissä työpaikan omaa Facebookia. Se on tehokas ja hyödyllinen viestintäväline, joka toimii paremmin kuin sähköposti viestittäessä yleisiä asioita. Vaikka viestintä tapahtuisi rajatuissa ryhmissä, on silti turvallisuussyistä rajattu aiheet, joista voi viestiä työpaikan sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Eli Facebookin käyttöönotto työpaikalla ei ole poistanut tarvetta muilta viestintäkanavilta, joten seurattavien kanavien määrä kasvaa.
Trendi 5. Intelligent ads - Älykkäät mainokset
Virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn käytön hyödyntämisen uskotaan lisääntyvän tulevaisuuden mainonnassa. Trendikatsauksen mukaan 40% kuluttajista mielellään hyödyntää mainonnan avulla saatavia ilmaisia etuja ja 60% haluaa hyödyntää tekoälyä hintavertailussa. Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista ei pidä mainoksista ja kuusi kymmenestä kyselyyn vastanneista haluaisi käyttää tekoälyä blokkaamaan jatkuvaa mainosvirtaa. Vastaavasti 42% vastaajista uskoo, että kaupalliset toimijat sen sijaan haluavat tekoälyn avulla kohdentaa mainontaa enemmän yksilöllisempään suuntaan ja siten lisätä kohdennettua mainontaa. Virtuaalitodellisuus antaa kuluttajille mahdollisuuden testata myynnissä olevia tuotteita antamalla realistisen ja todentuntuisen kokemuksen. Toimiiko tämä tarkoitustaan vastaan, jos esimerkiksi virtuaalisen loman kokenut kuluttaja ei enää tunnekaan tarvetta ostaa varsinaista lomaa, raportissa kysytään.
Kaupallisten toimijoiden intresseissä tehdä rahaa tekoälyä tai virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä ja kuluttajilla puolestaan on omat intressinsä digitaalisuuden hyödyntämiseen. Kumpikaan osapuoli ei voi sulkea toista pois, joten markkinoinnissa on löydettävä toimiva tasapaino.
Trendi 6. Uncanny communication – Epäilyttävä kommunikointi
Trendikatsauksen mukaan käyttäjät kokevat koneet ja laitteet, joilla on liikaa inhimillisiä piirteitä, epäilyttävinä. Kyselyyn vastanneista 50% koki pelottavana sen, ettei erottaisi robottia ihmisestä. Kuluttajat haluavat välttää robotteja ja samoin yrityksiä, jotka käyttävät robotteja asiakaspalvelussa.
Älypuhelinten lukitseminen koodien sijaan sormenjälkien, silmien tai kasvonpiirteiden avulla on jo todellisuutta. Itselläni on myös mahdollisuus käyttää sormenjälkeä tunnistautumiseen omassa puhelimessani. Aloitin jo kerran puhelimeni sormenjälkitunnistimen aktivointiprosessin, mutta jostain syystä koin sen epämukavaksi ja keskeytin sen. Nykyiset älypuhelimet suorittavat itsenäisesti päivitysprosesseja ja juuri tämä laitteiden itsenäisyys tuo epävarmuuden tunteen omien henkilökohtaisten asioiden paljastamisesta tai luovuttamisesta laitteiden käyttöön.
Trendi 7. Leisure society – Vapaa-aikayhteiskunta
Trendikatsaukseen haastatelluista henkilöistä 49% oli valmis antamaan työnsä robotin tehtäväksi, jos sillä ei olisi vaikutusta omiin tuloihin. Eli yhteiskunta huolehtisi tuloista ja robotit tekisivät työt. Ihmisillä ei olisi velvoitteita tulojen vastineeksi, vaan he voisivat käyttää aikansa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Kiireisen työviikon keskellä ajatus jatkuvasta vapaa-ajasta on houkuttava. Vaikka en ole kutsumusammatissa, tuo työ silti elämääni innostavia ja mielekkäitä asioita. Kokonaan en siis antaisi työtäni roboteille. Monta yksitoikkoista tehtävää olisin kyllä valmis luovuttamaan.
Trendi 8. Your photo is a room – Valokuvassa paluu hetkeen
Trendikatsauksen mukaan älypuhelimen kamera on ylivoimaisesti käytetyin väline ihmisten elämässä merkittävien hetkien tallentamiseen. Ei siksi, että se olisi paras väline siihen vaan koska se on aina mukana erilaisissa tilanteissa. Jos puhelimen kameraan saadaan yhdistettyä 3D-omiaisuus, antaisi se mahdollisuuden tallettaa hetket kolmiulotteisina. Tällöin kuvan katselun sijaan olisi mahdollista palata ja kokea sama hetki virtuaalitodellisuudessa sellaisena kuin se oli. Tämän toteutumiseen viiden vuoden sisällä uskoo kolme neljästä Ericsson ConsumerLab:in kyselyyn vastanneista.
Omassa elämässäni en näe tällä hetkellä tarvetta tälle ominaisuudelle. Mutta tätä toimintoa voisi hyödyntää varmasti erilaisissa työtehtävissä, kuten esimerkiksi rikospaikkatutkinnassa.
Trendi 9. Streets in the air – Ilmakuljetukset
Kaupungistuminen lisääntyy, kaupungit kasvavat ja sen myötä ruuhkat teillä. Tulevaisuuden visioissa maakuljetukset siirtyvät ilmatilaan. Ihmisten ilmakuljetusta todellisempi vaihtoehto lähitulevaisuudessa on ostosten kotiinkuljetus drone-laitteilla. Trendikatsauksen mukaan 39% vastaajista on sitä mieltä, että ilmatilaan tarvitaan samanlaiset merkitty kulkuverkosto, kuin mitä maanpinnalla teillä on.
Asuessani Suomessa, harvaanasutussa maassa, en näe lähitulevaisuudessa ihmisten kuljetuksen siirtämistä ilmakuljetukseen. Toisaalta tuhansien järvien maassa liikkuminen saariin voitaisiin ratkaista tällä, etenkin rospuuttoaikaan. Lapissa poliisi hyödyntää drone-koptereita maastoetsinnöissä, mikä on mielestäni erinomaista hyötykäyttöä ko. laitteelle.
Trendi 10. The charged future – Ladattu tulevaisuus
Sähköautojen kehitys edistää myös akkujen ja pattereiden käyttöominaisuuksia, näin uskoo 56% Ericsson ConsumerLab:in kyselyyn vastanneista. He uskovat, että akut ja patterit ovat tulevaisuuden energianlähteitä ja 71% vastanneista haluaa pitkäkestoisia akkuja, jotka latautuvat minuuteissa.
Sähköautot nähdään tulevaisuuden ajoneuvoina, mikä varmasti on totta. Ilmaston muutos pakottaa kehittämään ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja energiatalouteen.
