[onlinecounsellingcollege]

The Problem with Over-Thinking

1. It increases your anxiety, worry, and dread.

2. It makes you feel confused, so it’s really hard to think.

3. It can blind you to ‘the obvious’, and what is best for you.

4. It can keep you feeling stuck so you wait too long to act.

5. It can interfere with hearing what your heart says you should do.

6. Thus, it can limit your success as you’re afraid to take that step.

[n33d]

Osaatko vuosiluvut?

1960

1972

1977

1990-puolivälin jälkeen

2000-luvulla

2006 tai myöhemmin

2013

1989-1990

1991

1992

1993

1995/1996

(1985)

(2000)

(2000)

1987

(1999)

1987

1996

1999

1999

1989

1980-luvulta lähtien

(2007)

(2001)

(2014)

2000-luvulle

(2013)

2010

2001-2005

(1998)

(2001)

2001 alkaen

(2007)

2000-2008

1970-luvun lopulla

[n33d]

1. Mitä on uupumusasteinen väsymys ja miten se liittyy työstä palautumiseen?

Uupumusasteinen väsymys nähdään riittämättömän palautumisen seurauksena. Uupumusasteisessa väsymyksessä on kyse voimakkaasta fyysisestä ja psyykkisestä uupumustilasta joka ei poistu levolla ja on läsnä koko ajan riippumatta työn kuormituksesta. Uupumusasteista väsymystä pidetään myös työuupumuksen keskeisenä oireena joka kuvaa yksilön emotionaalisten ja fyysisten voimavarojen tyhjentymistä. Työkuormituksesta palautumisen näkökulmasta kyse on energiavarastojen tyhjentymisestä joka on seurausta siitä että työn vaatimuksista palautuminen on ollut riittämätöntä jo pitemmän aikaa. Palautumisen mekanismit ovat yhteydessä vähäisempään uupumusasteiseen väsymykseen.

2. Selitä miten Sonnentag ja Fritz ovat kuvanneet työstä palautumista. Miten näitä palautumisen kokemuksia on tutkittu?

Sonnentag ja Fritz ovat nimenneet neljä (4) palautumisen kokemusta kuvaamaan mekanismeja joiden avulla palautumista tapahtuu. Ponnistelujen ja palautumisen malliin perustuvat: irrottautuminen ja rentoutuminen sekä voimavarojen säilyttämisteoriaan kytkeytyvät: kontrolli ja taidonhallinnankokemukset. 

Aikaisemmat tutkimukset osoittavat että kaikilla neljällä mekanismilla (4) on yhteys onnistuneeseen palautumiseen. (Tämän tuloksen todentaa ainakin kolmessa poikkileikkaustutkimuksessa). Eniten on tutkittu työstä irrottautumista jonka Sonnentag ja Fritz ovat nimenneet palautumisen kokemuksista tehokkaimmaksi. Etenkin poikkileikkaustutkimukset osoittavat että psykologinen irrottautuminen työstä kytkeytyy vähäisempään uupumusasteiseen väsymykseen, samainen yhteys on todettu myös ainakin yhdessä pitkittästutkimuksessa ja muutamissa päiväkirjatutkimuksissa. -Taidonhallinnan ja rentoutumisen kokemukset illalla todettu olevan yhteydessä positiiviseen seuraavan aamun mielialaan päiväkirjatutkimuksissa.

3. Mitä työasioiden vatvominen on ja miten sitä on tutkittu työhyvinvoinnin kannalta?

Työasioiden vatvomisella tarkoitetaan työhön liittyvän asian tai asioiden kertautuvaa ajattelua ilman että työn vaatimukset ovat fyysisesti läsnä. Kun tällainen työn vaatimus tai stressitekijä säilyy vatvomisen takia aktiivisesti mielessä se ylläpitää vireystilaa joka pitkittyessään voi johtaa terveysongelmiin. Vatvominen sisältää sekä kognitiivista että emotionaalista prosessointia sillä työn vaatimuksen tai stressitekijän aktiivinen ajattelu herättää myös tunteita. (Jaetaan tunnetuimmin tunnepitoiseen ja ongelmasuuntautuneeseen vatvomiseen)

Työasioiden vatvomisen yhteyttä uupumusasteiseen väsymykseen ei ole juuri tutkittu mutta työhön liittyvien eettisten dilemmojen vatvominen työajan jälkeen oli yhteydessä uupumusasteiseen väsymykseen suomalaisilla koulupsykologeilla. Lisäksi yhdestä aikaisemmasta tutkimuksesta käy ilmi, että tunnepitoinen työasioiden vatvominen oli yhteydessä krooniseen ja akuuttiin työhön liittyvään väsymykseen kun taas ongelmasuuntautunut vatvominen oli yhteydessä vähäisempään väsymykseen.

Syrekin tutkimusryhmä osoitti päiväkirjatutkimuksessaan että tunnepitoinen vatvominen mutta ei ongelmasuuntautunut vatvominen välitti työviikon lopussa kesken jääneiden työtehtävien vaikutuksia heikentyneeseen unenlaatuun viikonlopun aikana. 

4. Mitkä ovat tutkimuksen tutkimuskysymykset ja mitä oletuksia kysymyksiin liittyy?

1.Miten uupumusasteisen väsymyksen taso muuttuu kahden vuoden seurannassa? (Oletus suhteellisen pysyvää, hiukkasen muutoksia)

2.Miten taustatekijät (sukupuoli, ikä, työtunnit, koulutus, työaikamuoto) ovat yhteydessä uupumusasteisen väsymyksen muutoksen / pysyvyyteen? (Oletus sukupuolella ja työtunneilla yhteys. Naisia enemmän vakavasti uupuneiden ryhmässä, työtunteja enemmän vakavasti uupuneilla)

3.Mikä yhteys aikapaineilla ja työtuntien määrällä on uupumusasteisen väsymyksen pysyvyyteen / muutokseen? (Oletus molemmilla on vaikutusta)

4.Miten vapaa-ajan palautumisen kokemukset ja työasioiden vatvominen ovat yhteydessä uupumusasteiseen väsymykseen / sen muutokseen / pysyvyyteen? (Oletus tunnepitoinen vatvominen vaikuttaa väsymykseen samoin kuin palautumisen mekanismit)

5. Kuvaile tutkimuksen osallistujia ja osallistujien taustatekijöitä

664 osallistujaa

58 % naisia (385) 

42% miehiä (279) 

Keski-ikä 47,5 (vaihteluväli 23-66)

KOULUTUS:

Korkeakoulututkinto       38%       (252)

AMK                               26%       (173)

ALLE                              36%       (239)

Kokopäivätyö                 97%        (644)

Pysyvä työsuhde           91%        (604)

Päivätyö                        90%        (598)

Työtunteja ka 39h/vko (vaihteluväli 10-60h) 

Julkinen sektori 54,5% (362)

Yksityinen 45,5% (302)

6. Mitä mittareita tutkimuksessa on käytetty? Listaa ylös mittareiden asteikot

Maslachin arviointimenetelmä (uupumusasteisen väsymyksen luokitteluun) seitsemän portainen arviointi 5 uupumusta mittaavaa osiota. Ei uupumusta (0-1,49) lievä uupumus (1,5-3,49) vakava uupumus (3,5-6)

Sonnentagin ja Fritzin nelifaktorinen malli (palautumisen mittari), neljä kokemusta joita mitattiin kaikkia kolmella osiolla

Work-related rumination questionnaire (molempien vatvomisien mittari) viisiportainen asteisso (1-5), kolme osiota 

Spectorin, Jexin mittari (aikapaineiden mittari) kolme osiota, viisiportainen asteikko (1-5) 

7. Miten aineistoa analysoitiin eri tutkimuskysymyksiä varten?

Uupumusasteisen väsymyksen pysyvyyttä ja muutosta arvioitiin ristiintaulukoimalla uupumusasteisen väsymyksen eri luokat mittauskerroilla 1 ja 2. (H1) 

Taustatekijävertailussa hyödynnettiin ristiintaulukointia ja yksisuuntaista varianssianalyysia (H2) 

Vertailut työtunneissa ja aikapaineissa suoritettiin toistomittausten varianssianalyysilla (H3) 

Vertailut palautumiskokemuksissa ja vatvomisessa suoritettiin toistomittausten kovarianssianalyysilla (H4) - lähtötilanteen taustatekijät tässä vakioitu

Ryhmien keskiarvojen parivertailut tehtiin Bonferroni-korjauksin

8. Millaisia uupumusryhmiä tutkimuksen osallistujista löydettiin?

(Ei muutosta uupumuksessa 61% - ryhmät): 

Ei-uupumusta 37% - 244

Lievä uupumus 17% - 111

Vakava uupumus 7% - 45

(Muutosta uupumuksessa 39%  - ryhmät):

Uupumusoireet lisääntyneet 20% - 136

oireettomista lieviin 78

lievistä vakaviin 44

oireettomista vakaviin 14

Uupumusoireet vähentyneet 19% - 128

lievistä oireettomiin 75

vakavista lieviin 39

vakavista oireettomaan 14

15% jommalla kummalla kerralla vakavaa uupumusasteista väsymystä

H1 sai tukea!

9. Miten uupumusryhmät erosivat taustatekijöissä

Taustatekijöissä merkittävät erot vain sukupuolessa ja työtunneissa. 

Sukupuoli: lievän uupumuksen ryhmissä naiset yliedustettuina, miehet yliedustettuina ei-uupuneiden ryhmässä

Työtunnit: Ei-uupuneiden ryhmissä vähiten työtunteja. Merkitsevä ero vakavan uupumuksen ryhmään ja vähentyneen uupumuksen ryhmään. Myös lievästä oirehtimisesta kärsivillä oli lähtötilanteessa vähemmän työtunteja kuin niillä joiden oireet vähenivät. Ryhmän ja ajan yhdysvaikutus oli merkitsevä, eli työtuntien määrä muuttui eri ryhmissä eri tavoin. - kaikki muutos ei merkitsevää

((koulutus): lievien oireiden ryhmässä korkeakoulutetut yliedustettuina, amk aliedustettuna ja amk yliedustettuna lisääntyneen uupumuksen ryhmässä - huom melkein merkitsevä MUTTA EI KUITENKAA MERKITSEVÄ)

H2 sai osittain tukea

10. Miten uupumusryhmät erosivat 

a.työn aikapaineissa erilaista muutosta eri ryhmissä. Vähentyneen uupumuksen ryhmissä aikapaineet vähenivät, lisääntyneillä oireilla aikapaineet lisääntyivät ja pysyvyysryhmissä pysyivät samalla tasola

 b.työtunneissa ryhmän ja ajan yhdysvaikutus merkitsevä. Ei uupuneet ja lievä uupumus: ei muutosta työtunneissa. Vähentyneen uupumuksen ryhmä: merkitsevä vähennys työtunneissa . Vakavassa uupumuksessa vähennys ei merkitsevää 

H3 oletus sai osittain tukea

11. Miten uupumusryhmät erosivat palautumisen kokemuksissa 

a.työstä irrottautumisessa ei uupumusryhmässä parasta, vakavasti oireilevilla huonointa. yleisesti lisääntymistä. Muutosryhmissä vähentyneillä oireilla lisääntyi, lisääntyneen uupumuksen ryhmässä vähentyi

b.rentoutumisessa sama kuin irrottautumisessa

c.taidonhallintakokemuksissa yleistä laskua. ei-uupuneilla enemmän näitä kokemuksia verraten vakavasti uupuneisiin. Lisääntyneen uupumuksen ryhmissä nämä kokemukset vähenivät, myös lievän uupumuksen ryhmässä taidonhallinnan kokemukset vähenivät

d.kontrollin kokemuksissa yleistä lisääntymistä. Eniten tätä ei uupuneilla, merkitsevä ero muihin ryhmiin. Myös vähentyneiden oireiden ryhmässä lisääntyi merkitsevästi

H4: sai osin tukea

12. Miten uupumusryhmät erosivat 

a.ongelmasuuntautuneessa vatvomisessa kasvua lievästi oireilevien ja ei-uupuneiden ryhmissä, vähentyneen uupumuksen ryhmässä vähentynyttä ongelmasuuntaista vatvomista (tulokset eivät yksiselitteiset). Ei kuitenkaan ryhmä- tai aikaeroja (eri tyhmät eivät eronneet tai eri mittauskerrat eivät eronneet)

b.tunnepitoisessa vatvomisessa selkein ero! Ei-uupuneilla esiintyi tätä vähiten, vakavasti oireilevilla tätä esiintyi eniten. Vähentyneiden ryhmässä vatvominen väheni ja lisääntyneiden oireilujen ryhmässä vatvominen lisääntyi

H4: sai osin tukea

13. Miten tutkijat selttivät 

a.irrottautumisen ja rentoutumisen tuloksia ovat yhteydessä vähäisempään uupumukseen (kuvaavat osittain samaa asiaa)

b.taidonhallintakokemusten ja kontrollin kokemusten tuloksia: Taidonhallintakokemukset vaativat energiaa, voimavarojen tulee palautua pidempään jotta taidonhallinta paranisi? Uupumus ei vähene koska taidonhallinta vie niin paljon energiaa? Kontrollin tunteesta pidetään kiinni mahdollisimman pitkään

c.tunnepitoisen ja ongelmasuuntautuneen vatvomisen tuloksia: Tunnepitoinen vatvominen heikentää työasioiden poistumista mielestä vapaa-ajalla, mikä pitää yllä vireystilaa ja estää palautumasta. Ongelmasuuntainen vatvominen ei haitallista terveydelle? Ei yksiselitteinen, toisaalta voi auttaa ratkaisemaan ongelman, toisaalta ongelmasuuntautuneen vatvomisen väheneminen yhteydessä vähentyneeseen uupumukseen

14. Miten tutkijat arvioivat tutkimuksen mahdollisia  heikkouksia?

Käänteiskausaliteetti? - vaatii erilaisen tutkimusasetelman

Itsearviointitieto? - pitkittäisote heikentää vaikutusta

Lyhennetyt mittarit? - eivät usko olevan haitta, mittareiden reliabiliteetit hyviä (paitsi ongelmasuuntautuneen vatvomisen T1llä)

Valikoituminen tutkittavissa? (kaikista uupuneimmat putosivat aineistosta eri kyselyvaiheissa) entä jonkin taustatekijän perusteella valikoituminen?

Sopimuksenvaraiset raja-arvot uupumusasteisessa väsymyksessä? - voidaan tavallaan pitää keinotekoisena luokitteluna

15. Mitä tutkijat suosittelevat käytännön jatkotoimiksi tutkimuksen tulosten perusteella?

Fysiologisia mittareita itsearviointimenetelmien tilalle lisätutkimukseksi itsearvioinnin rinnalle?

Käytännön suositukset: irrottautumiseen, rentoutumiseen ja tunnepitoiseen vatvomiseen tulisi kiinnittää huomiota - koska antoivat ne merkitsevimmät tulokset tutkimuksessa. Aikapaineet myös avainasemassa koska heikentävät työstä irrottautumista. Kandee siis elämässään rajata työ- ja vapaa-aika näkyvästi jotta voi chill

[n33d]

1.Mitkä ovat mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaiset menetelmät?

Esimerkkeinä näistä menetelmistä MBCT, MBSR ja HOT-terapia. Mindfulness on tietoisuustaito, kyky olla läsnä hetkessä ilman minkäänlaista arviointia. Hyväksyntä menetelmät viittaavat kykyyn ja halukkuuteen kokea hankaliakin tapahtumia ilman pyrkimystä muuttaa, välttää tai hallita niitä. Näiden on todettu lievittävän työuupumusta, parantavan itsesäätelyä ja joustavuutta ja auttavan myös kiinnittämään huomiota olennaiseen.  

2.Mitkä ovat HOT-terapian keskeisiä vaikutuskohteita?

Yksilön suhtautuminen omiin tunteisiin ja ajatuksiinsa sekä yksilön omien arvojen painottaminen (mikä on tärkeää?). Perustuu suhdekehysteoriaan joka painottaa nimenomaan ajatusten kannalta hyväksyntä tekniikkaa torjumisen sijaan. 

VAIKUTUSPYRKIMYKSET:  mindfulness-, hyväksyntäprosessit (tietoinen läsnäolo, hyväksyntä, välimatka ajatuksiin, minä kontekstina) ja käyttäytymismuutosprosessit (arvot ja niiden pohjalta toimiminen)

3.Millaisia vaikutuksia mindfulness- ja hyväksyntätaitojen harjoittelulla voi olla?

Mindfulness- ja hyväksyntätaitojen avulla yksilö pystyy luomaan uudenlaisen suhteen sekä sisäisiin (ajatukset ja tunteet) että ulkoisiin tapahtumiin, joita elämän ja työn tuomat haasteet herättävät. Tätä kautta myös oireilu ja pahoinvointi vähenevät ja mieleen tulee enemmän tilaa voimavaroja tuoville asioille ja hyvinvointia edistäville ajatus-, tunne- ja käyttäytymismalleille. Myös rohkeus kohdata aiemmin pelottavina koettuja asioita kasvaa. Nämä taidot ovat tärkeitä myös työhyvinvoinnin ylläpitämisessä.  

4.Millä tavoin mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaiset taidot voivat parantaa työhyvinvointia?

On havaittu lievittävän työuupumus- ja stressioireita merkittävästi. On myös esitetty parantavan tunteiden, ajatusten ja käyttätymisen itsesäätelyä sekä joustavuutta. Voivat myös parantaa ihmissuhteiden laatua työpaikoilla. On havaittu olevan myönteistä vaikutusta yksilön toimintaan organisaatiossa, työntekijöiden valmiuksiin oppia uutta, työssä suoriutumiseen ja poissaoloihin.  

 5.Mikä on MIHA-ohjelman tarkoitus? Kuvaile MIHA-ohjelman rakennetta

MIHA-ohjelman tarkoitus oli lisätä työntekijän mindfulnesstaitoja sekä hyväksyvää ja arvostelematonta asennetta itseä ja muita kohtaan, selkeyttää elämään ja työhön liittyviä arvoja sekä rohkaista toimimaan arvojen mukaisesti. Tavoitteena on myös huomata omien ajatusten vaikutuksia ja lisätä mahdollisuuksia irrottautua automaattisista mielen reaktiomalleista, oppia ottamaan erilaista näkökulmaa itseen, elämään ja työhön. 

Ryhmätoiminnan erityisenä tavoitteena oli vahvistaa avointa, hyväksyvää ja länsä olevaa asennetta omia mielen tapahtumia (erityisesti epämielyttäviksi koettuja omia ajatuksia ja tunteita) kohtaan sekä lisätä avoimuutta ja uskallusta muutoksiin sekä vastuun ottamista omasta hyvinvoinnista. 

Ohjelma koostuu viikottaisista (2h kestävistä) ryhmätapaamisista ja verkkotehtävistä. Ohjelma kestää kahdeksan viikkoa ja jokainen viikko sisältää oman teemansa. Osallistuneita myös kehotettiin tekemään säännöllisesti mindfulness harjoituksia (kaksi kertaa päivässä kuutenä pvnä viikossa n.10 min meditaatiota ja soveltavia harjoituksia).

Teemojen pyöritys:  1.Ensin huomataan mieli, 2.suhtaudutaan mielen toimintoihin hyväksyen, 3.havainnoidaan kehon muita reaktioita ja vaikeitakin asioita, 4.tiedostetaan mielen ajatusten vaikutus ja kontrolli, 5.yhdistetään hyväksyntä toimintaan ja vaikeiden asioiden havainnointiin, 6.puretaan kielteistä mieltä hyväksyen, 7.arvot yhdistetään toimintaan työssä ja tietoiseen läsnäoloon, 8.motivoidaan läsnäoloon.  

6.Millaisia vaikutuksia MIHA-ohjelmalla havaittiin olevan?

Vaikutukset olivat työuupumusta lievittävät , hyvinvointia edistävät ja näyttivät myös suojaavan uusien elämänhaasteiden tuomilta vaikutuksilta. Suotuisat vaikutukset myös säilyivät seurannassa. Yksilöllisillä tekijöillä yhteys intervention tuloksellisuuteen. MIHA-ryhmän hyvinvointi lisääntyi johdonmukaisesti enemmän kuin TAV-ryhmän käytetyissä arvioinneissa. 

7.Mikä on työstä stressiä-ohjelman tarkoitus ja millainen sen rakenne on?

Ohjelman tarkoitus: Joustavuuden ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääminen. Ohjelmassa on pitkälti kyse psykologisten hyvinvointitaitojen harjoittelusta. 

Rakenne: 5 etappia, 7 viikkoa. Jokainen etappi keskittyy yhteen hyväksymis- ja omistautumisterapian teemaan tai prosessiin, jotka voidaan jakaa käyttäytymisen aktivointiprosesseihin sekä mindfulness- ja hyväksyntäprosesseihin. Jokaisen etapin välissä kysely jonka jälkeen eteneminen. Ensin elämän tärkeät asiat, sitten työssä merkitsevät asiat, hetkeen keskittyminen, ajatusten voima ja irti päästäminen. 

8.Millaisia tuloksia Työstä stressiä- ohjelmasta saatiin? Mitä voidaan sanoa tulosten lopullisuudesta?

(Arviointi suoritettiin ohjelman alussa, lopussa ja viikottain). Arviointilomakkeen täyttäminen joka viikko oli edellytyksenä siirtymiselle seuraavalla etapille. Työstä stressiä- ohjelman englanninkielisen version ensimmäiset tulokset olivat IAPT-mallin standardien mukaiset ja osoittivat positiivisia muutoksia asiakkaiden psykologisissa oireissa. Ohjelmalla havaittiin olevan yhdessä ammattihenkilön puhelintuen avulla kliinisesti merkitsevä vaikutus lähes puoleen ohjelman käyttäjistä (puoleen 69:stä käyttäjästä), jotka olivat hakeneet apua stressiongelmiin. Myös verkkoterapiavalmentajat olivat tyytyväisiä ohjelmaan.

Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia verkkointerventioiden tehokkuudesta ja viittaavat siihen että verkko-ohjelman ja siihen yhdistettävän jonkinasteisen tuen avulla voidaan saada haluttuja muutoksia asiakkaan hyvinvoinnissa.

Miinus ettei verrokkiryhmää

9.Mitkä ovat LuoVi- ohjelman tavoitteet?

Tarkoitettu edistämään työhyvinvointia ja työssä suoriutumista. Tarkoitus tarjota elvyttäviä kokemuksia luonnosta ja parantaa hyvinvointia. Muut keskeiset tavoitteet: 

1, saavutettavissa oleva elvyttävä luontoympäristö

2, hyväksyvä tietoinen läsnäolo luonnossa 

3, sosiaalinen tuki 

4, luonnon hyvinvointivaikutusten kokemuksellinen ymmärtäminen osana työhyvinvointia

10.Miten Luovi- ohjelmaa tutkittiin? Listaa intervention keskeiset osa-alueet ja niiden merkitys

Koettua muutosta tutkittiin kyselylomakkeilla, koettuja kokemuksia ryhmäkeskusteluilla.

tunnistaminen - oman hyvinvointia tukevan luontoympäristön tunnistaminen, yksinolo, omaehtoisuus, itselle sopiva paikka

tiedostaminen - hyväksyvä läsnäolo ja tiedostamisen lisääminen. Hyväksyvän ja myötätuntoisen suhteen luominen itseen

luonnon ja ryhmän tuki - kokemuksen jakaminen ryhmässä, yhdistetään fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tuki

11.Millaisia kokemuksia ja tutkimustuloksia LuoVi-interventiosta saatiin?

Myönteiset tunteet lisääntyivät, kielteiset vähentyivät. Kielteistä: yksittäisistä harjoituksista osa eivät sopineet kaikille. 

Ryhmäkeskusteluissa ilmi tulleet kokemukset:

läsnäolon kokemukset - moniaistisuus, symboliikka, itsen hyväksyminen

luonnon koetut hyvinvointivaikutukset - elpyminen, mahdollisuus psyykkiseen prosessointiin

ympäristösuhteen piirteet - ympäristön monipuolisuus, tilan tuntu, suojaavuus, moniaistisuus

sosiaalisuuden merkitys: kokemuksen jakaminen, yhteisöllisyys, yksinolo

kokemukset interventiosta: (+) pysähtyminen, (+) omien tarpeiden tunnistaminen, (-) itselle epäsuotuisat harjoitukset 

ristiriitaiset kokemukset - pelko, epämielyttävyys

Luontoavusteiset interventiot tukevat työhyvinvointia, mahdollistavat tarpeiden tunnistamisen, ohjaavat luonnon hyödyntämiseen

12.Mitä artikkelissa sanotaan mindfulness-, hyväksyntä ja arvopohjaisten menetelmien käytöstä jatkossa?

Menetelmät tarjoavat lisää vaihtoehtoja käytössä olevien kuntoutusmallien oheen ja tutkimukset antavat paljon viittausta siihen että varsin lyhyillä avohoidossa toteutetuilla kuntoutusmenetelmillä voidaan saada merkittäviä vaikutuksia työuupumukseen ja siihen liittyviin psykologisiin oireisiin. 

Lisää tutkimusta tarvitaan siitä 

millaiset taidot ovat olennaisia työhyvinvoinnin kannalta?

mitkä intervention osat ovat erityisen vaikuttavia? 

mikä osa interventiosta toimii parhaiten? 

toimivatko artikkelissa esitetyt interventiot paremmin kuin olemassa olevat kuntoutusmenetelmät?

13.Elvyttävät kokemukset eli?

[n33d]

1.Mitä tarkoitetaan hermoverkolla? Miten niiden toiminta muuttuu opittaessa tai niiden vaurioituessa?

Hermoverkot ovat hermosolujen muodostamia laajoja eri aivojen alueille ulottuvia verkostoja, joihin myös ihmisen tiedonkäsittely perustuu. Jokaiseen kognitiiviseen toimintoon tarvitaan useille eri aivoalueille ulottuvat hermoverkot sekä aivojen alemmista subkortikaalisista osista aivokuorelle ja aivokuoren alueelta toiselle ulottuvat kortikaaliset radat. Hermoverkoilla on yhteyksiä siis sekä aivokuorelta toiselle että aivokuoren alta aivokuorelle. Hermoverkot mahdollistavat eri aistien saaman tiedon yhdistymisen, tunteiden ja motivaation vaikutuksen ajatteluun sekä vireystilan vaikutuksen koko tiedonkäsittelyyn. 

Koska hermoverkot sijaitsevat aivoissa hajallaan, kognitiivinen toiminta ei häiriinny kokonaisuudessaan vaurion tapahtuessa, vaan sen mukaan mikä säätelyverkoston osa on vaurioitunut tai toimii vajaavaisesti. Yhden alueen vaurio saattaa kuitenkin häiritä useaakin kognitiivista prosessia. Kielellisen-prosessoinninhäiriöt voivat aiheutua isoaivojen otsa-, ohimo- tai päälakilohkon, aivorungon, pikkuaivojen tai tyvitumakkeiden hermoverkoston häiriöistä koska niiden kaikkien hermoverkostot osallistuvat kielelliseen prosessointiin. Otsalohkojen vauriosta seuraa tyypillisesti puheen tuottamiseen painottuvia oireita, ohimolohkojen vauriosta taas ymmärtämiseen painottuvia oireita. Otsalohkon vauriosta voi seurata puheen tuottamisen vaikeuden lisäksi myös tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen häiriöitä, kun vaurio ulottuu otsalohkon ETUOSAAN. Aivoalueita yhdistävien ratojen vaurioista voi seurata samankaltaisia kognitiivisia häiriöitä kuin vastaavan aivokuoren alueen muutoksesta (diskonnektio-oireyhtymä). Laaja-alaisen vasemmanpuoleisen aivoinfarktin seurauksena voi koitua vaikea afaattinen oireisto eli kielellisten toimintojen häiriö. Aivojen äkillisestä vauriosta seuraa myös ohimeneviä viereisten aivoalueiden häiriöitä sen vuoksi että hermoverkoston vaurio ja sitä seuraavat välittäjäaineiden muutokset aiheuttavat ohimeneviä muutoksia vaurioita laajemmilla aivoalueille (diaskiisi-ilmiö). 

2.Minkä toimintojen kannalta aivorunko on keskeinen ja mitä sen vaurioista voi seurata?

Aivorunko on keskeinen vireystilan säätelyn, peruselintoimintojen ylläpitämisen, välittäjäaineiden “tuottamisen”, puheen tuottamisen sekä aisti- että liiketiedon väliasemana toimimisen kannalta.  Vaurioista voi seurata eritasoisia vireyden häiriöitä aina poikkeavasta väsymyksestä tajuttomuuteen. Aivorungon kriittisten alueiden vaurioista seuraa elintoimintoja uhkaavia häiriöitä. 

3.Mitä tarkoitetaan retikulaarisella aktivaatiojärjestelmällä?

Aivorungon vireyden säätely perustuu rasin toimintaan. Se on “verkkomainen” aktivaatiojärjestelmä ???????????????

4.Miten aistitietoa käsitellään aivoissa? Mitkä alueet sen kannalta ovat olennaisia? 

Aivojen keskiuurteen takaiset aivoalueet vastaanottavat, käsittelevät ja yhdistelevät aistitietoa. Aistitieto kulkeutuu aivokuorelle pääasiassa talamuksen kautta. Talamuksen tumakkeet --- primaarit alueet ---- assosiaatioalueet (kehon vastakkainen puoli). Primaareille vastaanottoalueille saapunut aistitieto ja sen käsittely jatkuu sekundaarisille eli unimodaalisille ja tetriaarisille eli polymodaalisille assosiaatioalueille. Aivokuoren primaarit alueet ovat erikoistuneet aistipiireittäin ja järjestäytyneet somatooppisesti. (Näköinformaatio kulkeutuu takaraivolohkoilla sijaitsevalle näköaivokuorelle, kuuloaistimukset ohimolohkoilla sijaitsevalle kuuloaivokuorelle ja tuntoaistimukset päälakilohkoilla sijaitsevalle tuntoaivokuorelle.) Sekundaari- eli unimodaalisilla-alueilla aistitieto alkaa jäsentyä aistipiirin sisällä. Tetriaarialueilla (polymodaalisilla-alueilla) aistipiirien havaintotieto jäsentyy yhtänäisiksi mielikuviksi ja tulkinnoiksi, laaja osa korteksista on tämän tyyppistä aluetta. Tetriaarialueet sijaitseva aivokuorella ohimo-, takaraivo- ja päälakilohkoissa sekä otsalohkon etuosissa.   

5.Mitä toimintahäiriöitä eri aistitiedon käsittelyn kannalta keskeisten alueiden vaurioista voi seurata? 

1.Tetriaarialueiden (polymodaalialueiden) vaurioista seuraa laaja-alaisia kognitiivisia ongelmia, jotka EIVÄT RAJOITU VAIN YHDEN AISTIPIIRIN ALUEESEEN. Tällaisia häiriöitä ovat esimerkiksi toimintatilan toisen puolen huomiotta jättäminen (neglect oire), esineiden nimeämisen vaikeudet (anomia) ja yleiset muistihäiriöt (amnesia). 2.Toisen aivopuoliskon primaarialueisiin kohdistuvasta vauriosta seuraa osittasia aistitoimintojen puutoksia, esim toispuoleinen näkökenttäpuutos. Silloin kun vauriot kohdistuvat kummankin aivopuoliskon primaarialueisiin seuraa täydellisä puutoksia, kuten kortikaalinen sokeus. 3.Sekundaarialueiden (unimodaalialueiden) vaurioista seuraa kapea-alaisia aistipiirin sisäisiä häiriöitä, esim näköhahmotuksen osalta vaikeuksia läheisten muotojen vertailussa.

6.Minkä toimintojen kannalta nämä rakenteet ovat keskeisiä ja mitä voi seurata niiden vaurioista? 

A.limbinen järjestelmä, keskeinen tunnereagoinnin säätelyssä. Mahdollistaa tunteiden vaikutuksen kaikkiin kognitiivisiin toimintoihin, kuten ajatteluun ja muistamiseen. Pihtipoimun etuosan vaurioista motivaation, mielenkiinnon häiriöitä (osa limbistä järjestelmää).

B.hippokampus, keskeinen uuden oppimisessa ja muistin väliaikaisessa tallennuksessa. Hippokampuksen vaurioista seuraa tuoreiden, uusien asioiden unohtumista. 

C.tyvitumakkeet, keskeisiä liikesarjojen ja liikkeiden säätelyn kannalta, etenkin liikkeiden suunnittelu ja liikkeiden tarkoituksenmukaisen järjestyksen hallinta, mutta myös uusien liikesarjojen oppiminen ja muistaminen sekä ehdollinen oppiminen. Vaurioista seuraamuksina liikesarjojen ja liikkeiden hallitsemisen erilaiset häiriöt. 

7.Mitkä eri alueet osallistuvat liiketoimintojen säätelyyn ja miten? Mitä niiden vaurioista voi seurata?

Primaarinen motorinen aivokuori: säätelee kehon vastakkaisen puolen liikkeitä ja sen vauriosta seuraa halvausoireita vastakkaisen kehon puolen raajoissa. Premotorinen alue (sekundaarinen liikealue) vastaa liikkeiden suunnittelusta ja koordinoinnista, vauriosta aiheutuu kömpelyyttä ja “juuttumista”. Myös tyvitumakkeet ja ekstrapyramidaalijärjestelmä osallistuvat liikkeiden säätelyyn (ekstrapyramidaalijärjestelmä: mustatumake, nucleus caudatus, putamen, globus pallidus). Ekstrapyramidaalijärjestelmä yhdistää aivokuoren motorista tietoa talamuksen kautta lihaksista tulevaan aistitietoon. Nucleus caudatus, putamen ja globus pallidus osallistuvat myös lihasjänteyden eli tonuksen säätelyyn. Pikkuaivot vastaavat liikkeiden säätelystä ja tasapainosta. Pikkuaivot vastaanottavat liiketiedon motoriselta sekä premotoriselta alueelta. Pikkuaivojen vaurioista seuraa ataksiaa (kömpelyyttä, haparoivuutta) vapinaa ja/tai heikkoa lihasjänteyttä. Dysatriaksi kutsutaan puheen motoristen järjestelmien vauriosta johtuvaa puheen artikuloinnin häiriötä. Puheen motoriseen säätelyyn osallistuvat kaikki edellämainitut alueet. 

primaarinen motorinen aivokuori

(pyramidirata) motoriselta aivokuorelta selkäytimeen kulkeva motorinen rata

premotorinen alue / sekundaari liikealue

ekstrapyramidaalijärjestelmä 

pikkuaivot

tyvitumakkeet

[n33d]

Kokeen maximi pistemäärä 60p, siihen pingotan, tiukkana ja tähtään tasan yksi voi olla väärin, oikeasti ei yksikään. Pingotan niin tarkkana artikkeleiden kanssa ja muistiinpanojeni että pakko mennä kaikki oikein ihan varmasti menee, ihan varmasti. Alin raja viimevuonna millä sisään pääsi 53/60 HELPPOA pystyn siihen ylitän rajan reilusti, nyt on jo luettu vielä luetaan, vielä lasketaan helposti yli ja ympäri. Pääsen sisään, osun pisterajan huipulle, oon lukenu nyt jo niin paljon, mulla on taito omaksua tietoa ja muistaa sitä niin tarkkaan ettei mikään estä mua. Kysykään multa mitä vaan, mä vastaan oikein.

[n33d]

FUNKTIO : suure joka on riippuvainen toisesta suureesta (kuvaa esim kahden suureen riippuvuussuhdetta)

FREKVENSSI : (toistojen, esiintymisen yms yms) lukumäärä

[n33d]

STANDARDOITU MUUTTUJA

Käytetään kun halutaan vertailla saman tilastoyksikön eri havaintoarvoja

(Esim. potilaan verenpaine verrattuna potilaan kolesteroliarvot)

Suhteuttaa havainnot muihin vastaaviin havaintoarvoihin

Laskettu zi kuvaa havaintoarvon POIKKEAMAA kaikkien havaintoarvojen KESKIARVOSTA ( zi = “ x - u, u, u, u ” )

Positiivinen zi = havaintoarvo xi suurempi kuin keskiarvotulos

Negatiivinen zi = havaintoarvo xi pienempi kuin keskiarvotulos

Hajonta on aina s = 1 

Keskiarvo on aina x = 0

[n33d]

VARIAATIOKERROIN

Edellyttää suhdeasteikollista muuttujaa

Käytetään kun halutaan vertailla muuttujien hajontoja keskenään mutta muuttujien mittayksiköt tai suuruusluokat eroavat toisistaan liikaa

(Esim. 5cm 5kg / 100kg 1000kg)

suhteuttaa keskihajonnan keskiarvoon 

On mittayksiköstä riippumaton tunnusluku

[n33d]

Prosentti-perusteita

Myöhempi hinta /JAETTUNA/ alkuperäinen hinta

Myöhempi möllöttää päällä

Alkuperäinen alistuu alla

[n33d]

SUHDANNEVAIHTELU

Sen mittarina käytetään bruttokansantuotteen muutosprosenttia

Riippuu koko talouden yleis-suhdanteista

Sitä kuvaa aaLTomaINen käyrä jonka aallon pituus vaihtelee

Yleensä aallon pituus on useita vuosia

[n33d]

"Hyvä arvaus ja sen ympäristö"

PISTE-ESTIMAATTI: "hyvä arvaus" kuinka suuri jokin tunnusluku on koko perusjoukossa

X = U ?

VÄLIESTIMAATTI: se alue piste-estimaatin ympärillä, mille todellinen tunnusluku tietyllä todennäköisyydellä sijoittuu

(Z ,Y, X = U) = 95%

[n33d]

SUMMAFREKVENSSI?

Kertoo kuinka monta havaintoarvoa jää vastaavan/annetun rajan alapuolelle.

[n33d]

KERTYMÄFUNKTIO?

Kertoo todennäköisyyden että satunnaismuuttujan arvo on korkeintaan "x" korkeintaan "jotakin". Eli tavallaan kertoo "x:n" asti kertyneen arvon

Määrittyy pinta-aloina (tiheysfunktion ja x-akselin väliin jäävä alue)

Diskreeteillä muuttujilla kertymäfunktio saadaan plussaamalla pistetodennäköisyyksiä yhteen

[n33d]

TIHEYSFUNKTIO?

Kertoo jatkuvan muuttujan ko. alkeistapahtuman todennäköisyyden (jokaisen yksittäisen tapahtuman pistetodennäköisyyden) ja jakauman muodon

Diskreeteillä muuttujilla tiheysfunktio on nimeltään pistetodennäköisyysfunktio

[n33d]

SE MIHIN VERRATAAN edeltää sanan KUIN

Jakajassa alle

[n33d]

KULUTTAJAHINTAINDEKSI

Yksi tärkeimmistä ryhmäindekseistä 

Kertoo miten palveluiden ja tavaroiden hinnat ovat ajan mukana kehittyneet

Lasketaan painotetun keskiarvon menetelmällä

Sopii lyhyen ajan vertailuun

Hinta indeksin lasku : deflaatio

Hinta indeksin nousu : inflaatio