Matkani esimieheksi

 

[ooamaria]

Coaching

Syväjohtamista soveltamalla organisaatiot lentoon.

Valmentava esimiestyö merkitsee minulle nyky-aikaista johtamista. Se poikkeaa aiemmista johtamisen malleista suuresti(Demokraattinen/Autoritäärinen johtaminen). Valmentava esimies kuvailee minulle myös unelmien esimiestä. 

Esimiestä, joka osaa

innostaa minua sekä tiimiäni

tunnistaa minun vahvuuteni ryhmässä

auttaa minua kehittymään paremmaksi omassa työssäni

hän antaa minulle itsenäisyyttä työskennellä

luottaa arviointikykyyni

osallistaa työryhmän jäseniä

antaa säännöllisesti palautetta työstäni

on aidosti kiinnostunut tiimistään

palkitsee ja arvostaa tiiminjäseniä

toimii ongelma/konflikti tilanteissa tasapuolisena, rauhallisena ratkaisijana

tuo turvaa ja tukea vaikeissa tilanteissa (”selkä vasten selkää”)

Kuulostaako epärealistiselta?

“Mitä enemmän johtajat ovat aidosti onnellisia johdettaviensa menestyksestä, hyvinvoinnista, saavutuksista, tunnustuksista ja hyvästä onnesta, sitä enemmän he pystyvät ohjaamaan työntekijöitään kohti sisäistä motivoitunutta toimintaa.” (Stephen R.Covey)

Näin lukee Marjo-Riitta Ristikangaksen ja Leni Grünbaumin kirjoittamassa Valmentava esimies -kirjassa. Kirjassa kuvaillaan, millainen valmentava esimies on ja kuinka sellaiseksi voi kehittyä. Minusta tärkeintä kuitenkin yksinkertaisuudessaan on, että esimiehen tulee positiivisena omana itsenään hallita esimiehen perustaidot ja osata johtaa itseään. Esimiehen perustaidoilla tarkoitan juuri tätä, “Unelmien esimies” listaani. Esimiehen tulee tunnistaa tiimissä yksilöiden vahvuudet ja näin ryhmän jäsenet täydentävät ryhmää. Hänen myös tulee oppia tuntemaan alaisensa ja olla aidosti kiinnostunut heistä. Niinkin perustoiminnalla kuin keskustelemalla ja kuuntelemalla esimies oppii tutustumaan alaisiinsa ja pystyy näin haastamaan sekä innostamaan heitä työtehtävissä. (Valmentava esimies)

Jos itse olisin esimies, ottaisin paljon kursseja ja opiskelisin valmentavan esimiehen keinoja sekä syväjohtamisen prosessia. Niiden avulla pystyy ymmärtämään omaa tiimiä ja päästä vaikuttamaan alaisten tekemiseen oikeilla keinoilla, joista tärkein on vuorovaikutus. “Itseohjautuva työkulttuuri/malli”, olisi se suunta, johon tahtoisin itse ohjata omaa tiimiäni. Alaisten osaamiseen luottaminen ja vastuun antaminen luo merkityksellisyyttä työntekijöille sekä arvokkuuden tunnetta. Tahtoisin olla juuri coachaava -esimies, joka asettaa suunnan tai tavoitteen, mutta alaiset itse määräävät ja johtavat omaa työtään näitä kohti. 

Mitä olen oppinut itsesi johtamisesta ja coachingista tämän kurssin aikana?

Olen oppinut Esimiesosaamisen kurssilta sen, että mihin suuntaan suomalaisessa yhteiskunnassa valmentavanjohtamisen kautta johtamiskulttuurin pitää tähdätä. Ottaa aivan uusi suunta. Asiantuntijaorganisaatioiden tulee olla avoimia ja yksilöiden perustarpeisiin vastaava työympäristö. Opin, että vuorovaikutuksella esimies voi vaikuttaa alaisiinsa parhaiten ja näin luomaan motivaatiota, inspiraariota, älyllistä oppivaa ilmapiiriä ja arvostavaa kanssakäymistä alaisten kanssa. Esimiehen läsnäolo ja vuorovaikutustaidot ovat jatkuva kehityskohde, joka prosessina tuo korvaamatonta lisäarvoa yritykselle. Kun esimies valjastaa syväjohtamisen kautta oman potentiaalinsa, vain taivas on rajana.

Parhaiten minulle kolahti syväjohtamisen mallin kehittäjän, huippuosaaja Vesa Nissisen metafora lentokoneesta. Se kuvaa syväjohtamisen kulmakiviä (luottamus, innostus, oppiminen ja arvostus) visuaalisesti. Turvallisuus akseli on koneenrunko, se on perustarve alaisille(luottamus ja arvostus). Oppimisakselina toimii koneen siivet.(oppiminen ja innostus) Tasapainossa nämä elementit vievät koneen/ORGANISAATION lentoon. (Sovella syväjohtamista 94)

Opin paljon, mutta onneksi tässä prosessissa, ei ole koskaan maaliviivaa. Kiitos jo etukäteen ajastasi, kun olet jaksanut kommentoida ja lukea blogiani. 

Toivottavasti löydämme kaikki oman potentiaalimme esimiehinä ja pystymme viemään johtamiskulttuuria eteenpäin sekä tähdätä korkeammalle kuin koskaan.   

LÄHTEET:

Kuvat : https://www.shutterstock.com/fi/

Sovella syväjohtamista: Vesa Nissinen, Jarno Anttalainen, Risto Kauppinen kirja s. 90-98 Luettu 16.9.2020

Valmentava esimies: Marjo-Riitta Ristikangaksen ja Leni Grünbaumin kirja Luettu 16.9.2020

[ooamaria]

Itsetunto, motivaatiot ja niiden merkitys

Itsetunto, se löytyy meiltä jokaiselta. 

Itsetunto määrittää meissä sen, kuinka paljon tai vähän arvostamme itse itseämme. Henkilö, jolla on hyvä itsentunto, näkee oman minäkuvansa enemmän positiivisena kuin negatiivisena. Hyvä itsetuntoinen henkilö näkee omat positiiviset ominaisuudet eli vahvuutensa eikä ujostele sanoa niitä ääneen. Hän uskoo omiin kykyihinsä. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö hän pelkäisi tuoda esille myös heikkouksiaan. Henkilö, jolla on hyvä ja vankka itsetunto, kykenee tunnistamaan omat kehittymispisteensä ja on niistä rehellinen.

Huonon itsetunnon omaava persoona, näkee itsensä negatiivisessa valossa, eikä koe onnistuvansa tai menestyvänsä oikein missään. Huono itsetunto on ikävien kokemusten kautta kehittynyt käsitys itsestä. Kuten artikkelissa  A conceptual model for understanding the process of self-leadership development and action-steps to promote personal leadership development , Ross Stanley toteaa, että vahvan ja hyvän minäkuvan omaava henkilö uskaltaa liikkua mukavuusalueilta, oppia uutta ja haastaa itseänsä sekä näkee uusia mahdollisuuksia. Kun taas huonon minäkuvan omaava henkilö takertuu usein lauseisiin “en pysty” tai “tämä ei ole mahdollista” eikä minäkuvan tai itsetunnon kehittyminen etene sen vuoksi. (Artikkeli 2020, Itsentunto 2020, Johtaminen 2020)

Minua itseäni motivoi juuri omat pienet ja suuret onnistumiset työ- sekä yksityiselämässä. Onnistumisten merkitys on minulle hyvin tärkeää. Ne vahvistavat itsetuntoani, joka parantaa entisestään minäkuvaani. Ja kuten aiemmin jo mainitsin, että itsetunto on kokemusten kautta kehittyvä asia. Minulle myös hyvä itseluottamus on tärkeä voimavara. Itseluottamus auttaa minua ylittämään esteet ja epäilykset omia kykyjäni kohtaan esimerkiksi täysin uusissa tilanteissa. Artikkelissa  A conceptual model for understanding the process of self-leadership development and action-steps to promote personal leadership development kerrotaan, kuinka esimiehen tai johtajan, olisi hyvä omata positiivinen minäkuva ja hyvä itsetunto, jotta hän voi jatkaa kehittymistä esimiesroolissa. Hyvä minäkuva sekä itsetunto on myös elintärkeä piirre alaisten motivoinnissa. Jos esimies omaa huonon itsetunnon, ei häneltä löydy välttämättä inspiroivia kykyjä herättää motivaatiota omissa alaisissa. (Artikkeli 2020)

Olen samaa mieltä Ross Stanleyn kanssa, että henkilökohtainen kasvu ja kehitys alkaa siitä, kun yksilö tunnistaa, että oman minäkuvan(itsearvostuksen kehityksen näkökulmasta) työstäminen sekä kehitys voi johtaa positiivisiin tuloksiin, joista on yksilölle hyötyä elämän monilla osa-alueilla. (Artikkeli 2020)

 “Personal growth starts by the individual convincing his or her self that working to change his or her self-concept (thoughts about self-worth) can lead to real, sustainable changes that can result in a better, happier, more successful person”.  -Ross Stanley

LÄHTEET:

Kuvat: https://www.shutterstock.com/fi

Itsetunto 2020 :https://fi.wikipedia.org/wiki/Itsetunto

Artikkeli 2020:   A conceptual model for understanding the process of self-leadership development and action-steps to promote personal leadership development , Ross Stanley

Nykypäivän johtaja 2020: https://www.businessopas.fi/johtaminen/nykypaivan-johtajalla-pitaa-olla-hyva-itsetunto/

Johtaminen 2020: https://www.businessopas.fi/johtaminen/uuden-tyon-johtajuus/

[ooamaria]

Tavoitteellinen toiminta & ajanhallinta

Tavoitteellinen toiminta. 

Minulle se tarkoittaa, mitä tahansa toimintaa, tekemistä, puuhertamista, ahertamista, jolla on joku tavoite eli GOAL. Tavoitteellista toimintaa voi tarkastella kahdesta perusnäkökulmasta; työnäkökulmasta ja yksityiselämän näkökulmasta. Työnäkökulmalla tarkoitan juurikin työpaikallani tapahtuvaa toimintaa, jolla on erilaisia tavoitteita. Olen pankissa töissä, ja minun työni tavoite on tarjota pankkipalveluita henkilöasiakkaille ja varmistaa niiden sujuva toimivuus. Tavoitteellista toimintaa voi tarkastella yksilö- tai organisaatio tasolla. Edellä kerroin yksilötasolla olevan esimerkin tavoitteellisesta toiminnasta työpaikallani. Työpaikkani on suuri pankki, sen tavoite on organisaatiotasolla, tehdä kannattavaa toimintaa ja mielellään voitokasta tulosta. Yksityiselämän tavoitteellista toimintaa voisin tarkastella esimerkiksi harrastuksen näkökulmasta. Käyn mielelläni salilla kuntoilemassa, ja tavoitteeni saliharjoittelussa on pitää kehostani ja mielestäni huolta. Tämähän tavoite on ikuinen, se ei ole koskaan valmis. Tavoitteellista toimintaa voi asettaa eri ajoissa saavutettaviksi tavoitteiksi. Helposti saavutettaviin lyhyiksi tavoitteiksi ja enemmän työskentelyä vaativia eli pidemmän tähtäimen tavoitteiksi. (Yritystoiminta 2020, Goal 2020)

Yrityksen tavoitteellinen toiminta on sama asia minusta kuin visio. Visio kuvailee yrityksen realistista tavoitetta tulevaisuudessa esimerkiksi; missä yritys on vuoden päästä? Monien yritysten visio eli tavoite kuvaillaan yrityksen liiketoiminta suunnitelmassa. Yrityksen tavoite vaikuttaa moniin asioihin, kuten siihen, että kuinka yritystä johdetaan tätä visiota/tavoitetta kohti. Tämä luo minusta perustaa tavoitteelliselle toiminnalla ja vastaa kysymyksiin: Mitä tehdään, miksi ja kuinka tavoitteeseen päästään? (Yritystoiminta 2020)

"On helpompi päästä perille, kun tietää minne on menossa". 

Tämä hauska kiinalainen sananlasku kuvailee hienosti minusta tavoitteellisen toiminnan merkitystä. Ja kuten hauskassa e-kirjassa Vikisijän virsikirja Lopeta valittaminen aloita tekeminen, totetaa kirjoittajat Jukka Niemelä ja Ville Kormilainen: “Elämä ilman tavoitteita ja päämääriä on välinpitämätöntä suorittamista.” Kirjan kappaleet on koottu raamatulliseksi ohjeiksi “virreiksi” lukijalle esim. 

VIRSI 1: VIKISEMINEN ON HELPPOA, MUTTA TURHAA    tai

VIRSI 5: VAIN TEKEMINEN VIE ETEENPÄIN. 

Kirjassa on muitakin todella hyviä konkreettisia keinoja, kuinka asioihin voi asennoitua, pääpointtina kirjassa on juuri viesti lukijalle, että oma asenne ratkaisee hyvin paljon, mitä saavuttaa elämässä. (Vikisijän virsikirja)  

Ajanhallintataidot

Onko minulla niitä? Kyllä on. Olen tottunut työskentelemään jatkuvan kiireen ja paineen alla(Entinen ammatti hoitaja). Voisin sanoa, että olen mestari suunnittelemaan ja toteuttamaan töitä aikataulutetusti. Kellon kanssa kilpajuoksu on tuttua. Työn ja monimuotoisen tradenomiopintojen yhteen sovittaminen ei ole tuonut minulle vaikeuksia, koska osaan suunnitella mielessäni hyvin tarkasti, miten ja kuinka toteutan työni ja kouluni. 

Vinkkini ajanhallintaan: 

1. Rauhoita mielesi. Kun olet rauhallinen pystyt suunnitelmallisesti toimia paremmin. 

2. Hanki kalenteri.  Virtuaalinen tai perinteinen paperi, kumpikin käy kunhan sinulla on joku konkreettinen väline jolla seurata menojasi/tehtäviäsi/deadlineja.

3. Post it -laput. Mitä värikkäämmät sen kivemmat! Värikoodaa kiireelliset ensin hoidettavat asiat esim. punaisella ja muut lempeämmillä väreillä, joissa ei ole ajan suhteen kiirettä.

5. Lepää ja palkitse. Kun työt on tehty, muista levätä ja palkita itsesi. Minulle perjantai illallinen ravintolassa tai lasiviiniä on palkinto tehdystä hyvästä työstä. 

Lähteet:

Kuvat: https://www.shutterstock.com/fi

Yritystoiminta 2020: http://www.tieto.osaavayrittaja.fi/visio

Luotsi 2020: https://luotsijoensuu.fi/blogi/-/blogs/luotsin-tyonhakuvinkit-kotisohvalle-osa-4

Goal 2020: https://en.wikipedia.org/wiki/Goal

Vikisijän virsikirja: https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.haaga-helia.fi/ammattikirjasto/teos/vikisijan-virsikirja-2018#kohta:sis((e4)llys

[ooamaria]

Johtamistaidot & Esimiestyö

Tervetuloa lukemaan blogiani!

Tarkoitukseni on kirjoittaa tänne blogiini yleisesti johtamisesta, itsetuntemuksesta, esimiesroolista, johtamistaidoista ja oppimistani asioista Esimiesosaamisen kurssilla. Alkuun haluan heti kertoa, etten ole vielä ollut esimiestehtävissä, mutta toivon tulevaisuuden tuovan mahdollisuuksia kyseisissä tehtävässä. 

Haluan oivaltaa ja oppia johtamaan tiimiä hyvässä vuorovaikutuksessa, jotta tiimini jäsenet pääsevät yhteisiin tavoitteisiin sekä menestyvät omissa tehtävissään.

... to be continued...