Tunnin alustus sujui suuresta jännittämisestäni huolimatta hyvin. Oppilaat jaksoivat kuunnella alustuksen loppuun asti rauhallisesti. He lähtivät yllättävän huolellisesti suunnittelemaan pelimaailmoja ja kysyttäessä selostivat suunnitelmiaan.
Tuntui vaikealta opastaa oppilaita, sillä olin ollut seuraamassa heidän tuntiaan vain kerran aikaisemmin ja siitä on vaikea tehdä johtopäätöksiä oppilaista ja heidän persoonastaan. Luokka on kuitenkin suhteellisen rauhallinen ja siellä on muutama suupaltti, niin kuin aina.
Oppilaiden yksilöllinen ohjaus sujui mielestäni hyvin, olin hyvin avoin oppilaiden omille ideoille ja niin kauan kun ne pysyvät hyvän maun rajoissa annan heidän toteuttaa niitä. En kysynyt oppilaiden mielipidettä työn mielenkiintoisuudesta, jotenkin sen vain huomasi oppilaiden paneutumisesta työhön että nyt ollaan mielenkiintoisen aiheen äärellä. Toki tulen tätä kysymään jossain vaiheessa vahvistaakseni oletukseni.
Aloitin oppitunnin kyselemällä oppilailta, minkälaisia pelejä he olivat suunnitelleet. Hiljaisuuden vallitessa esitin tarkentavia kysymyksiä kuten kenellä oli kauhupeli ja muutamat viittasivat. Siitä sitten lähti muutaman minuutin mittainen keskustelu pelien tyylilajeista eli genreistä. Aloitin puhumaan värimaailmoista ja siitä, kuinka heidän kannattaisi maailmoja värittäessään miettiä, millaisia tunnelmia värit saavat aikaiseksi.
Olen tyytyväinen siihen ,että aloitin tunnin keskustelulla, sillä se tuntui muodostavan pienenlaisen siteen opettajan ja oppilaiden välille. Pikkuhiljaa alkaa muodostumaan mielikuva oppilaista ja heidän luonteistaan. Edelleenkin olen sitä mieltä, että luokka on seitsemänneksi vuosiluokaksi hyvin käyttäytyvä ja ahkera. He jaksavat suhteellisen kärsivällisesti odottaa vuoroaan kun esimerkiksi valmistan jollekin ryhmälle paperimassaa enkä tämän vuoksi voi heti rientää tarvittaessa apuun.
Tämä oppitunti oli haasteellisin kaikista tunneista tähän mennessä. Ensimmäinen ongelman paikka tuli, kun suurin osa oppilaista ei ollut ilmestynyt tunnille ajoissa. Tämä selittyi sillä, että edellisellä oppitunnilla oli ollut liikuntaa - pojilla uintia ja tytöillä hiihtoa. Osa oli palautunut koululle kaupan kautta ja sokerihumala oli mieletön. Oppilaiden saavuttua paikalle tiputellen nuhtelin heitä.
Oppilaat lähtivät kuitenkin ahkerasti työn touhuun. Jossain vaiheessa muutama ryhmä alkoi heittelemään toisiaan puutikuilla ja jouduin menemään väliin. En mielelläni korottaisi ääntäni, mutta tällä oppitunnilla oli pakko, sill muuten en olisi saanut oppilaiden huomiota tunnin loputtua.
Totesin lopussa kaikkien kuullen että tänään oli paljon energiaa ja rauhattomuutta, mutta jos ensi kerralla se kanavoitaisiin työn tekemiseen. Toivottavasti ajatus kypsyy viikon ajan heidän päässään. Pääasia kuitenkin oli, että työt etenivät hyvään tahtiin.
Tämän oppitunnin aikana suoritettiin myös tutkimustehtävä, jossa tavoitteenamme oli tarkkailla ryhmän vuorovaikutusta. Tämä toki hieman helpotti omaa oloani, sillä kanssaopiskelijoiden tarkkailun kohteena olivat tällä kertaa oppilaat, en minä. Toki he minuakin seurasivat, mutta eivät niin intensiivisesti. Kai.
Kysyin oppilailta tunnin alussa miltä tämä tehtävänanto on tuntunut ja suurin osa oli sitä mieltä että huipputehtävä oli. Tämä lämmitti sydäntäni. Rakentelu ei kumminkaan ole ollut itselläni vahvin alani ja pelkäsin että omalla osaamattomuudellani tuhoaisin oppilaideni motivaation.
Yhdellä ryhmällä motivaatio on ollut täysin hukassa. En tiedä, johtuuko se siitä, että he epäilevät omia taitojaan vai siitä, että rakentelu ei vain voisi vähempää kiinnostaa. Toisaalta ohjaava opettajamme sanoi, että he ovat yleensä luokassa vaeltelijoita.
Tämä oli viimeinen oppitunti, jonka pidin tälle ryhmälle. Tässä vaiheessa voi sanoa, että sai vasta pintaraapaisun oppilaiden luonteesta. Ei tällaisessa ajassa ehdi oppia tuntemaan oppilaita. Verratessani tätä tuntia ensimmäiseen pitämääni tuntiin voin todeta, että kehitystä on tapahtunut paljon.
Tunnin aikana oli paljon ongelmia ratkaistavaksi. Kuinka motivoin oppilaita? Kuinka taivutella oppilaat käyttämään Erikeeperiä kuumaliiman sijaan, sillä kuumaliima loppui kesken?
Kaiken kaikkiaan voin todeta että minulle sattui hyvä ryhmä opetettavaksi. He opettivat myös minua paljon ja mursivat ennakkoluulojani sekä pelkojani yläasteikäisistä.
6. Oppitunti: MOK-päivä (klo 8.00-13.15)
MOK-päivinä järjestetään työpajoja, joissa oppilaat itse ja oma-aloitteisesti lähtevät tutkimaan jotain ilmiötä. Ohjaava opettajamme järjesti viisipäiväisen katutaide- työpajan joihin saimme mennä ohjaamaan halutessamme. Ideana oli se, että emme opeta oppilaita vaan ohjaamme ja motivoimme tarvittaessa.
Ryhmässä oli oppilaita jokaiselta vuosiluokalta ja kaikilla oli suhteellisen hyvä motivaatio. Välillä tunsi itsesnäs hieman toimettomaksi, kun oppilailla oli hyvä tekemisen meininki päällä. Välillä taas piti olla suhteellisen usein ohjaamassa esim. materiaalivalinnoissa.
Olen iloinen, että MOK-päivät sattuivat harjoittelun ajalle, sillä ne kuuluvat kuitenkin uuteen opetussuunnitelmaan ja nämä päivät eroavat paljon tavallisista työpäivistä.
janainaart
origamiaround
germansingergirl
2087
blakekathryn
jacobvanloon
jbbartram-illu