sebastianaugust

[sebastianaugust]

Somemarkkinoinnin trendit

Perehdyin Kurion Somermarkkinoinnin trendit 2018 –julkaisuun, joka käsittelee somemarkkinoinnin trendejä ja antaa ohjeita hyvään somemarkkinointiin. Asiantuntijat ovat valinneet seitsemän vallitsevaa trendiä: Vastuullisuus ja kannanottoja vaaditaan – myös somejäteiltä itseltään, Orgaaninen olemattomiin – maksettu näkyvyys on välttämättömyys, Vaikuttajamarkkinointi valtaa alaa – yhteistyömallit vaativat samalla päivittämistä, Niche-kohderyhmille suunniteltu markkinointi, Vähemmän on enemmän – sisältötulvassa laatu korvaa määrän, Empatia esiin – ihmisten ymmärtäminen ja ilahduttaminen keskiöön ja Some-strategiasta strategiseen someen – edelläkävijät viitoittavat tietä liiketoiminnan tehostamiseen. Valitsin näistä kolme trendiä, joita lähden avaamaan teille.

Vastuullisuutta ja kannanottoja vaaditaan – myös somejäteiltä itseltään.

Avoimuus, läpinäkyvyys, vastuullisuus ja omien arvojen esille tuominen ovat nousseet tärkeäksi tekijäksi kuluttajien näkökulmasta. Markkinoinnin pitää olla rehellistä ja yrityksen arvojen mukaista. Yritysten rooli kannanottajana tulee myös kasvamaan ja yritykset tulevat osallistumaan julkiseen keskusteluun yhä enemmän. Myös somejättien, kuten Facebookin ja Googlen on tarttuva kovemmin heidän sivustoillaan leviäviin valeuutisiin, terroristiseen sisältöön ja vaaleihin vaikuttavaan sisältöön. Vastuullisuutta ei voi sysätä käyttäjien niskaan, vaan yrityksen pitää itse ottaa vastuu, mitä heidän palveluissaan tapahtuu.

Vaikuttajamarkkinointi valtaa alaa – yhteistyömallit vaativat samalla päivittämistä

Blogi- ja muut somevaikuttajat tuottavat nyt jo paljon maksettua sisältöä yritykselle ja sen määrä tulee kasvamaan jatkossakin. Yritysten tulee verkostautua somevaikuttajien kanssa pärjätäkseen somemarkkinoinnissa. Somevaikuttajat vaikuttavat yhä enemmän kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostopäätöksiin. Erityisesti Instagramissa, Youtubessa ja Snapchatissä menestyminen vaatii tunnettuja yhteistyökumppaneita ja näkyviä somepersoonia. Samalla somevaikuttajien hyötyä tullaan mittaamaan yhä enemmän ja paremmin. Myös vaikuttajien vastuullisuus ja prosessin läpinäkyvyys tulee jatkossa kasvamaan.

Vähemmän on enemmän – sisältötulvassa laatu korvaa määrän

Somessa on uskomaton määrä sisältöä, joten laadulla on todellakin väliä. Someen on helppo jakaa paljon sisältöä, mutta se ei ole enää tehokkainta eikä toimivaa. Vaikka sisältö olisi laadukasta, sitä ei saa olla liikaa. Sisällön määrä pitää pyrkiä pitämään pienenä, koska ylitarjonta ei toimi kuluttajiin. Olen itse huomannut tämän Instagramissa. Olen usein alkanut seurata blogaajia tai sivustoja, jotka yksinkertaisesti julkaisevat liikaa sisältöä. Kuluttajat seuraavat niin monia eri sometoimijoita, että yhdenkään rooli ei saa olla liian suuri.

Lähde: http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf

[sebastianaugust]

Mitä opimme digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä (Ryhmäblogi)

Projektissamme olemme tarkastelleet Validian digitaalista liiketoimintaa, jonka kautta olemme oppineet arvioimaan myös muiden yritysten digitaalista liiketoimintaa. Validian digitaalinen markkinointisuunnitelma esimerkiksi on hyvin olematon. Googlasimme sanat ”henkilökohtainen avustaja” ja ”palveluasuminen” ja Validia ei tullut esille kuin vasta viidennellä sivulla mikä on lähes yhtä kuin näkymätön. Validia ei myöskään mainosta somessa ta oikeastaan missään muuallakaan. Nämä ovat myös varmasti yksi syy miksi me olemme sitä parantamassa tässä projektissa.

Kurssillamme opimme kuinka isoa roolia sosiaalinen media näyttelee digitaalisessa markkinoinnissa.  Somevaikuttajat ovat kasvattaneet rooliaan nykypäivänmarkkinoinnissa. Monet yritykset ovat päätyneet yhteistyöhön  esimerkiksi vloggaajien ja muiden sisällöntuottajien kanssa näkyvyytensä parantamiseksi. Sisällöntuottajat ovat ottaneet yritykset sponsoreikseen ja tekevät esimerkiksi videon tuotteesta ja tätä myöten yritys saa aidon oloista mainostusta suurelle yleisölle. Yritysten tuottama sisältömarkkinointi on myös noussut asiakkaiden arvostamaksi markkinoinnin muodoksi. Esimerkiksi Kesko lähettää asiakkailleen kuukausittain Pirkka lehden josta löytyy ajankohtaista kokkausneuvoja ja reseptejä. Yritykseltä tämänlainen pieni ylimääräinen sisältö asiakkaan pitämiseksi, on resonoinut todella hyvin asiakkaiden kanssa.

Hakukonemarkkinointi on tärkeä osa yritysten digitaalista näkyvyyttä. Hakukonemarkkinointi toimii, kun yrityksen nimi tulee esiin noin kymmenen ensimmäisen joukossa, koska yleisesti ihmiset eivät sen pidemmälle jaksa selata. Yrityksen löytyminen ylimmän kymmenen joukosta on mahdollista hakukoneoptimoinnilla.

Verkkokauppa on vuosien aikana kasvanut huimasti ja siitä on tullut tärkeä osa digitaalista liketoimintaa. Ihmiset eivät enää jaksa aina mennä isoihin ostokeskuksiin tai kaupungin kivijalkamyymälöihin ostamaan tavaroitaan. Ihmiset mielummin avaavat tietokoneensa ja ostavat tavaransa verkkokaupasta, tätä myötä yritysten verkkokaupat ja nettisivut ovat kokoajan suuremmassa roolissa. Verkkokaupan toiminta ja sen tarjonta on tärkeää yrityksen digitaalisen liiketoiminnan kannalta. Verkkokaupan ja yrityksen sivut vaikuttavat myös vahvasti yrityksen imagoon ihmisten silmissä.  

Digitaalisen liiketoimminnan kasvu on luonut uusia työpaikkoja ja tehtävänimekkeitä kuten esimerkiksi yhteisömanagerin ammatin. Yhteisömanagerin työnkuvaan kuuluu esimerkiksi somekanavien hoitaminen ja yhteisön jäsenten kannustaminen sisällön julkaisemiseen verkossa ja siihen opastaminen. Digitaalinen kasvu luo paljon uusia nimikkeitä ja työpaikkoja joka vuosi.  

Digitaalisen liiketoimminnan ylläpitäminen on hyvin tärkeää yrityksen menestyksen kannalta nykyajan liikemaailmassa – mikäli yritys haluaa menestyä.

[sebastianaugust]

Big data ja avoin data

Tässä blogikirjoituksessa avaan käsitteitä big data ja avoin data. Big data terminä ei ole täysin yksiselitteinen ja sille onkin paljon määritelmiä. Tietyt piirteet ja selitteet pyörivät kuitenkin termin ympärillä. Dataa on nykyisin kaikkialla ja sitä syntyy jatkuvasti lisää. Big dataa voisi kuvailla suureksi määräksi dataa, joka syntyy eri lähteistä ilman tarkkaa rakennetta ja muotoa. Tarkkaa selitettä big datalle ei siis vielä ole kehitetty vaan kyse on laajasti käsitteestä, jolla on tiettyjä tunnusomaisia piirteitä. Big dataa hyödynnetään kuitenkin laajasti digitaalisessa liiketoiminnassa. Sitä voidaan käyttää mm. markkinointiin, tuotekehittämiseen, tuotteiden parantamiseen, tuotantoprosessien hallinnassa ja sitä voidaan ostaa ja myydä.

Avoin data on eri organisaatioiden, esimerkiksi valtion, kuntien tai yritysten, tuottamaa avointa dataa. Avoimen datan periaatteisiin kuuluu, että se on kaikkien käytettävissä, koneellisesti käsiteltävässä muodossa ja ilmaista. Avointa dataa voivat olla kartat, tilastot, kuvat ja talousraportit. Avointa dataa on mahdollista hyödyntää liiketoimintaan ja sen käyttäminen on muutenkin helppoa ja kaiken lisäksi ilmaista.

http://www.hri.fi/ sivulta löytyy pääkaupunkiseudun kuntien tuottamaa avointa dataa. Data on käytettävissä kaikille sitä haluaville ja avoimen datan periaatteiden mukaan myös ilmaista. Tutustuin sivulta löytyviin sovelluksiin, jotka hyödyntävät avointa dataa. Suurin osa sovelluksista liittyy mm. liikenteeseen, rakentamiseen ja asumiseen. Kaupallisia sovelluksia ei juurikaan löytynyt. Esittelen seuraavaksi muutaman sovelluksen, jotka käyttävät avointa dataa. Valitsin Satokartan ja Parkmanin, koska olin kuullut molemmista ja halusin perehtyä paremmin, kuinka kyseiset sovellukset toimivat ja miten ne käyttävät avointa dataa.

Satokartta on sovellus, josta löytyy Helsingin julkiset ruokapuut ja –pensaat. Ideana on, että kaupunkilaiset voivat hyödyntää yhteisiä puita ja pensaita. Kuka tahansa pystyy lisäämään tietoja kartalle.

Parkman on pysäköintisovellus, joka näyttää käyttäjälle mistä lähimmät parkkipaikat löytyvät. Maksaminen hoituu myös kätevästi sovelluksessa. Sovellus vaati toimiakseen hyvin mahdollisimman paljon käyttäjiä, jotta se osaa tunnistaa missä on vapaata ja missä ei. Jos käyttäjiä ei ole tarpeeksi, ei sovellus ole täysin toimintakykyinen.

[sebastianaugust]

Lean Canvas

Ryhmämme Lean Canvaksessa listasimme ylös ja pohdimme innovaatiomme tarjoamia ratkaisuja tehtävän antaneen yrityksen Validian esittämiin ongelmiin ja lisäksi kerroimme muun muassa innovaatiomme tarjoamista hyödyistä, kustannuksista ja asiakassegmenteistä.  

Asiakassegmenteiksi listasimme liikuntarajoitteiset, kehitysvammaiset, palvelutaloissa asuvat, Validian kautta itsenäisesti asuvat, osa-aikaisesti sekä täysiaikaisesti apua tarvitsevat, omaiset, sukulaiset, ystävät ja erityisesti ne henkilöt, jotka kykenevät käyttämään digitaalisia laitteita itsenäisesti tai avustuksella. Innovaatiomme onkin pyritty suunnittelemaan sopivaksi mahdollisimman monelle ja monenlaiselle Validian asiakkaalle. Ideaaleja asiakkaita innovaatiollemme ovat yksinäiset Validian asiakkaat, jotka ovat kiinnostuneita teknologiasta ja kykenevät käyttämään sitä sekä informaatiota kaipaavat asiakkaat. Potentiaaliset innovaation käyttäjät tavoitetaan muun muassa näiden kanavien kautta: kotisivut, sosiaalinen media, työntekijät ja puskaradio.

Asiakkaan ongelmiksi kokosimme Canvasiin nettisivujen vanhanaikaisuuden ja hankalan käytettävyyden, muun muassa liiallisten hyperlinkkien ja hankalan suunnittelun vuoksi. Lisäksi se, että samanhenkiset ihmiset eivät löydä toisiaan johtaa yksinäisyyteen ja koska ongelmaan ei aiemmin ole ollut ratkaisua, ovat ihmiset joutuneet tyytymään tilanteeseen tai äärimmäisyyksissä vaihtamaan palveluntarjoajaa. Asiakkaiden on aiemmin ollut myös vaikea löytää informaatiota Validian nettisivuilta ja Validiaan yhteydenotto tuntuu hankalalta.

Ratkaisumme näihin ongelmiin ovat asiakkaiden omat käyttäjäpohjaiset nettisivut, Valto. Näiden nettisivujen kautta asiakkaat löytävät helposti uusia ihmisiä, niin kavereita kuin henkilökohtaisia-avustajia sekä saavat informaatiota heitä itseään koskevissa asioissa aiempaa helpommin yhdestä paikasta. Tällaisilla asiakkaiden omilla nettisivuilla Validia pystyy erottumaan kilpailijoistaan nykyaikaisuudella.  

Innovaatio ei tuo suoria tuloja, mutta uudet toimivat palvelut tuovat uusia asiakkaita Validialle. Pitkällä aikavälillä tuottoja voi siis kertyä Validian kasvattaessa markkinaosuuttaan ja asiakastyytyväisyyttä. Mikäli asiakkaat löytävät palvelun avulla kavereita, joita he haluavat tavata, voi se kasvattaa henkilökohtaisten avustajien tarvetta ja heidän työtuntejaan.  

Käyttäjien omista nettisivuista koituu myös kuluja. Kuluja aiheuttavat mm. koodarit, ohjelmasuunnittelijat sekä siirtymävaiheen kustannukset. Lisäksi nettisivujen ylläpitoa varten voidaan joutua palkkaamaan uutta henkilökuntaa esimerkiksi tuki chattia varten. Sivujen markkinointi nostaa myös kustannuksia.

Sivujen toimivuutta voidaan mitata asiakaspalautteilla, niin kirjallisilla kuin suullisillakin palautteilla, sekä asiakkaiden antamilla pisteytyksillä. Lisäksi se, että saadaanko parannusten avulla enemmän uusia asiakkaita kuin ennen uudistusta kertoo, ovatko sivut onnistuneet. Kävijämääriäkin on hyvä seurata.  

Innovaatiomme tarjoaa jotain, mitä muilla alan yrityksillä ei ole tarjota. Tarjoamme myös asiakkaille uuden tavan hoitaa asioita sekä luomme nykyaikaisen keinon vähentää yksinäisyyttä digitaalisin ratkaisuin.  

[sebastianaugust]

Inboud-markkinointi

Tässä kirjoituksessa avaan käsitettä inboud-markkinointi. Olen kuullut puhuttavan termistä Inboud-markkinointi, mutta minulla ei ollut aavistustakaan mitä sillä tarkoitetaan. Googlea selaessani törmäsin moniin kiinnostaviin blogeihin ja artikkeleihin. Kiinnitin huomiota, että suuri osa artikkeleista oli melko tuoreita, eli siitä aihe on selvästi uudehko ja kiinnostava.

Inboud-markkinoinnin vastakohta on tunnetumpi outbound-markkinointi. Outbound markkinointia voisi kutsua perinteiseksi markkinoinniksi. Siinä yritys lähestyy asiakasta tarjoamalla tuotettaan tai palvelua. Markkinointi on suoraa ja tuloskeskeistä. Outbound-markkinointiin kuuluu mm. lehti-, tv-, radio- ja ulkomainonta. Outbound-markkinoinnin yksi huonoista puolista on se, että myyjä lähestyy asiakasta, vaikka asiakas ei olisi ollenkaan kiinnostunut tuotteesta. Outbound-markkinointia on kutsuttu myös ”häirintämarkkinoinniksi”, joka on mielestäni oikein osuva.

Inbound-markkinoinissa pyritään saamaan asiakas hakeutumaan itsenäisesti kontaktiin myyjän kanssa. Perusajatus on se, että yritys tuottaa jotain mielekästä sisältöä, josta asiakas kiinnostuu ja tällä tavoin hakeutuu kontaktiin. Mitä mielekäs sisältö tässä tapauksessa sitten tarkoittaa? Inboud-markkinoinnissa mielekästä sisältöä voi olla esimerkiksi blogiteksti, video, uutiskirje, webinaari tai sosiaalisen median julkaisu. Oikea tapa tuottaa sisältöä riippuu täysin mitä yritys haluaa myydä. Tärkeintä on tarjota asiakkaalle jotain lisäarvoa ja mielenkiintoista sisältöä. Inboud-markkinointi liittyy vahvasti digitalisaatioon ja moni asia onkin mahdollista vain digitaliisia alustoja käyttämällä.

Käytän esimerkkinä Jaskaa. Hän haluaa tehdä pientä pintaremonttia keittiössään, mutta ei ole aivan varma mitä ja miten asiat pitäisi hoitaa. Jaska googlettaa remonttiin liittyviä asioita ja törmää blogitekstiin, josta löytyy keittiöremontin eri vaiheiden esittelyä. Blogitekstin kautta hän löytää opetusvideoita ja hyviä ohjeita remonttiin. Blogitekstin on tuottanut Rautakauppa X, jonka verkkokauppaan Jaska ajautuu. Verkkokaupasta Jaskan on helppo tilata tuotteet ja tehdä remontti hyvien ohjeiden avulla. Kuulostaako tämä jo tutummalta? Minusta ainakin.

Lähteet: 

https://www.zeelandfamily.fi/blogi/mita-on-inbound-markkinointi

https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

[sebastianaugust]

Jakamistalous tulevaisuuden liiketoimintamallina

Kun puhutaan jakamistaloudesta, niin itselleni tulee ensimmäiseksi mieleen Airbnb. Majoitusalan jättiläinen tarjoaa majoitus mahdollisuuksia ympäri maailmaa, omistamatta yhden yhtä sänkyä. Omistaminen onkin juuri asia, mitä jakamistalous on muuttanut. Ihmisten tarve omistaa ei välttämättä ole enää niin suuri kuin ennen, tai se ei ainakaan ole kasvamassa. Miksi omistaa asian, jos sitä ei tarvitse jatkuvasti ja jos sen lainaaminen tai vuokraaminen on nopeaa ja edullista? Arvojen muuttuminen on myös lisännyt jakamistalouden suosiota. Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys ovat lisänneet ihmisten halua kierrättää ja vähentää turhaa kulutusta. Jokainen omistaa varmasti itsekin asioita, jotka lojuvat varastossa tyhjän panttina. Esimerkiksi monet kalliit työkalut lojuvat kuukausitolkulla varastoissa, täysin ilman käyttöä. Omien autojen vuokraus on myös kasvava jakamistalouden osa-alue. Suurin osa autoista seisoo kaduilla ja parkkipaikoilla ilman suurta käyttöä. Vertaisvuokrauspalvelut ShareITbloxcar ja Drivy ovat tuoneet markkinoille mahdollisuuden vuokrata ja välittää autoja. Nämäkään yritykset eivät itse omista yhtään autoa, vaan tarjoavat ja ylläpitävät alustaa, jossa yksityishenkilöt voivat välittää omia autojaan. 

Digitaalisuus on punoutunut vahvasti yhteen jakamistalouden kanssa ja se onkin mahdollistanut monet nykyisistä innovaatioista. Esimerkkinä käytän, vaikka taxipalveluita tarjoavaa Uberia. Ilman helppokäyttöistä sovellusta, jonka kaikki älypuhelimen omistavat voivat ladata, olisi ollut mahdotonta luoda nykyistä konseptia. Suurin osa jakamistalouden palveluista vaatii digitaalisen alustan jolla toimia. Kaupunkipyörät ovat jo vanha keksintö ja niitä on ollut Helsingissä jo aikaisemmin. Nykyiset kaupunkipyörät ovat kuitenkin lyöneet itsensä kunnolla läpi. Vaikka idea oli vanha, niin toteutus vaati digitaalisia toimintamalleja toimiakseen tarpeeksi hyvin.

Jakamistaloutta pidetään usein uhkana monille perinteisille aloilla. Sitä se varmasti onkin, mutta samalla se tuo valtavan määrän potentiaalisia uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Vaikka tällä hetkellä jakamistalous ei vielä tuota kovinkaan paljoa työpaikkoja niin suunta on kuitenkin ylöspäin. Jakamistalouden parissa toimivien yritysten on myös helppo kansainvälistyä, koska ne eivät vaadi raskasta ja kallista logistiikkaa. Monen yrityksen kannattaakin miettiä miten he voisivat päästä mukaan näillä kasvaville ja tulevaisuuteen sitoutuneille markkinoille.

[sebastianaugust]

Digitaalinen liiketoiminta

Tämä on blogini ensimmäinen julkaisu ja osa kouluprojektiani. Tulen käsittelemään blogissani digitaalista liiketoimintaa ja siihen liittyviä aiheita. Voit kommentoida kirjoituksen alle ja kertoa mitä mieltä sinä olet kirjoittamistani aiheista. 

Digitaalinen liiketoiminta, terminä hyvin laaja ja monipuolinen. Verkkokaupat, robotiikka, mobiili- applikaatiot ja some-markkinointi tulevat varmasti monelle ensimmäisenä mieleen. Nämä asiat ovat iso ja näkyvä osa digitaalista liiketoimintaa, mutta näiden lisäksi se on paljon paljon muutakin. Nykypäivänä melkeinpä kaikki liiketoiminta on digitaalista ainakin jollain tavoin. Laskut maksetaan verkkopankissa, yrityksillä on nettisivut, palkkakuitit tulevat sähköisenä, tilaukset suoritetaan toiminnanohjusjärjestelmien avulla ja mainonta on sosiaalisessa mediassa. On hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta välttyä näiltä digitaalisilta tekijöiltä. 

Digitalisoituminen on ollut tämän vuosikymmenen trendejä. Muutos on tapahtunut nopeasti, uusia yrityksiä on tullut alalle, uusia aloja on tullut markkinoille ja markkinat ovat vaihtaneet paikkaa. Tunnetuimmat brändit ovat kutakuinkin kaikki digitalisoitumisen avulla nousseet nykyiseen asemaan, esimerkiksi Google, Apple ja Amazon. Jos yritys ei ole pysynyt digitalisoitumisen vauhdissa, on se todennäköisesti tippunut pois markkinoilta. Tällä viikolla videovuokraamo yritys Makuuni hakeutui konkurssiin. Se tuskin tuli kenellekään yllätyksenä ja mielestäni tämä kuvastaa mainiosti muutosta mikä on jo tapahtunut. Videovuokraus kivijalkamyymälästä ei yksinkertaisesti ole enää nykypäivää. Tilalle on tullut kuukausimaksulla toimivia suoratoistopalveluja kuten Netflix ja HBO-Nordic ja verkossa toimivia videovuokraamoita, kuten Elisa Viihde.

Kaikki muutokset tuovat yleensä ongelmia mukanaan. Automatisointi ja robotiikka tulevat varmasti karsimaan työpaikkoja, mutta ne tuovat mukanaan myös täysin uusia aloja ja kasvattavat työpaikkojen määriä jo olemassa olevilla aloilla. Yhä älykkäämmät tietojärjestelmät osaavat käsitellä olemassa olevaa tietoa uskomattoman tehokkaasti. Tämä mahdollistaa yrityksille esimerkiksi oikeiden asiakasryhmien löytämistä sosiaalisen median syövereistä ja kohdentamaan mainonnan mahdollisimman tehokkaasti. Monet yritykset pyrkivät digitalisoitumisen avulla parantamaan kustannustehokkuuttaan ja näin parantamaan yrityksen tulosta. Tuotekehitys monilla aloilla käy kuumana, kun asiantuntijat koittavat tuoda markkinoille uusia tuotteita tiuhaan tahtiin. Se mitä digitaalisuus tuo tulessaan tulevaisuudessa on vain ennustuksien ja valistuneiden veikkauksien varassa, mutta se on selvää, että muutos tulee olemaan nopea. Itsensä kehittäminen ja jatkokouluttaminen ovat varmasti hyvä tapa pysyä ajan hermoilla.