Greg

[storiesfromthebottom-blog]

Mitä opimme dig. liiketalouden kehittämisestä ?

Tämän syksyn aikana Digitaalisen liiketoiminnan kurssilla olemme oppineet paljon uutta ja koko ryhmämme on yhtä mieltä siitä että kurssi on ollut todella mielenkiintoinen. Blogien perustaminen heti kurssin alussa on mielestämme ollut loistava väline digitaaliseen liiketoimintaan perehtymiseen kokonaisuudessaan. Blogeja kirjoittamalla sekä muiden ryhmän jäsenten tekstejä lukemalla on saanut selkeän ja laajan käsityksen digitaalisen liiketoiminnan eri osa-alueista. 

Digitalisaatiota ja digitaloutta käsitellessämme opimme miten laajasti digitalisaatio on vaikuttanut ja tulee jatkossakin vaikuttamaan yrityksien kehitykseen, kansainvälistymiseen ja jopa organisaatioiden rakenteiden muuttumiseen. 

Digitaaliseen markkinointiin perehtyessämme, opimme tunnistamaan erilaisia markkinointi keinoja kuten inbound- sekä outbound-markkinointi. Sisältömarkkinointia opiskeltuamme pystyimme myös hyödyntämään erilaisia sisältömarkkinoinnin työkaluja omaan projektiimme.

Moderneista verkkopalveluista erityisesti mieleemme jäi hakukoneoptimointi ja sen merkitys yritysten talouteen nyky-yhteiskunnassa. Oli myös erittäin mielenkiintoista oppia lisää algoritmeistä joiden avulla Google-haku toimii. Oli myös kiinnostavaa tutustua eri yritysten verkkosivuihin ja vertailla niitä keskenään. 

Ostopolkujen muutokset olivat todella mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe. Oli erikoista huomata miten suuria eroja ostokäyttäytymisestä löytyi eri pohjoismaiden väliltä. Tulevaisuuden maksutavat olivat erityisen kiinnostava aihe josta olisimme kaikki mielellään oppineet lisää. 

Mobiilisovellukset sekä some, olivat meille ennestään hyvinkin tuttu aihe. Vertaillessamme sovellusten käyttöä oppitunnilla oli yllättävää huomata miten montaa sovellusta ihmiset käyttävät päivittäin/viikoittain. Suosituimpia sovelluksia tarkastellessamme vastaan ei tullut sen suurempia yllätyksiä, joitakin aasialaisia sovelluksia lukuun ottamatta. 

Kokonaisuudessaan Digitaalisen liiketoiminnan kurssi oli hyödyllinen ja mielenkiintoinen kurssi, jonka sisältöä pystymme varmasti hyödyntämään tulevaisuudessa. Kurssin sisältö tarjosi monipuolisen läpileikkauksen digitaalisesta liiketoiminnasta vaikka osa asioista olikin jo entuudestaan tuttuja opimme myös paljon uutta tarkkaillessamme asioita uusista näkökulmista. Näin kurssin lopulla voimme ylpeänä todeta ettei “Asiantuntija blogi” ole enää yhtään niin kaukaa haettu nimitys blogeillemme kuin kurssin alussa. 

[storiesfromthebottom-blog]

Pelillistäminen

Tervetuloa lukemaan pelillistämisen (gamification) saloista ja merkityksistä jokaisen ihmisen arkipäivään. Tänään avaan pelkistetysti pelillistämistä terminä ja sen pohjalta pohdimme miten pelillistäminen vaikuttaa yritysmaailmaan nykypäivänä. Pelillistäminen on termi, joka on alkanut esiintymään mediassa enemmän ja enemmän päivä päivältä. Termi pohjautuu “peli” -sanaan ja pohjautuu siitä, että jostakin tehdään “pelimäisempi”. 

Pelillistäminen on toiminnan muokkausta ja toimintaa, joka kohdistuu johonkin toiseen toimintatapaan. Siinä muokataan toiminnan merkityksiä, toimijan rooleja ja päämääriä pelin kaltaiseksi. Pelillistämistä tehdään siksi, että se VOI lisätä toiminnan tehokkuutta ja toimijoiden hyvinvointia. Toiminta itsessään voi muuttua epäkiinnostavasta tyydyttäväksi ja näin tylsästä työstä tulee hauskaa. Pelillistäminen on ollut läsnä elämämme ympärillä jo kauan. Hampurilaisketjut ovat nimenneet kuukauden työntekijöitä, muropaketeissa on jaettu keräilymerkkejä, verkkoyhteisöt ovat nimenneet aktiivisimpia kultajäseniksi tai sheriffeiksi, ja oppimispelejä on ollut olemassa yli 20 vuotta. Pelaaminen on muuttunut hyväksytymmäksi ja luonnollisemmaksi. Hyötypelien ja pelillistämisen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään etenevissä määrin myös koulutuksessa. Pelillistämiseen voi liittyä ihmisten toimintaa seuraavaa ja ohjaavaa pitkälle kehitettyä analytiikkaa, joka esimerkiksi seuraa ja arvioi vuorovaikutteista toimintaa, annettuja vastauksia, esitettyjä kysymyksiä, palkiten tietynlaisesta, organisaatiota kehittävästä toiminnasta. Sitä on myös helppo hyödyntää alihankkijoiden kesken. 

Pelimekaniikkaa ja myös puhtaasti pelaamista on hyödynnetty oppimisessa pitkään niin alakouluissa kuin yliopistoissa ja yrityksissäkin. Tutkitusti on huomattu, että pelillistäminen toimii sitä paremmin, mitä nuorempi kohderyhmä on. Tämähän ei mikään yllätys ole, sillä lapset rakastavat pelaamista selvästi enemmän kuin aikuiset sillä lapsille suurin osa peleistä on tehty. Kuitenkin oppimisen lisäksi pelillistäminen on ollut todella tärkeä muutoskohta yritysten toiminnassa. Parhaiden palkitseminen ja hyvin suunnitellut kisailut parantavat huomattavasti yrityksen tulosta. 

“Töissä ihmisten osaamisesta näkyy usein vain jäävuoren huippu (tulos), mutta pelissä kaikki pisteet lasketaan (koko prosessi). Saadut tunnustukset ovat myös kaikkien ihailtavissa ja vertailtavissa tulostaululla. Pelit vetoavat luontaiseen kilpailuviettiimme, mutta sopivasti pilke silmäkulmassa. “ Vuonna 2018 jo 95% maailman isoimmista yrityksistä on jo vähintään kokeillut pelillistämistä isommissa mittakaavoissa ja sen toimivuus on ollut huomattavasti positiivisen puolella. 

[storiesfromthebottom-blog]

ChatBot

Päivän aihe koskee nykyaikana kaikkien arjessa ja takaraivossa kulkevaa futuristista asiaa, robotiikkaa. Robotiikka käsitteenä on mekatroniikan osa, mikä keskittyy pelkästään robottien mekaniikkaan. Tänään sovellamme tietoamme robotiikasta verkkokauppojen toimintaan ja tarkemmin sanottuna, verkkokauppojen chat-palveluihin. Niin kuin monet jo tietävät, kaikkien verkkokauppojen chat-keskusteluiden takana ei oikea ihminen ole. Verkkokaupat ovat kokonaisuudeltaan kovaa vauhtia automatisoitumassa, eikä yleisiin peruskysymyksiin vastaamiseen tarvitse työllistää ihmismieliä, robotti ajaa saman asian. Monen mielestä näin ei kumminkaan ole ja robotiikasta käydään kuumaa keskustelua kokoajan. Keskustelua käydään toki kaikilla aloilla mihin robotiikan kehitys vaikuttaa. Useimmiten yritysten mielestä kehitystä tehokkuutta kohti ja työntekijöiden mielestä vaarallista ja työpaikkoja ryöstävää.

Nyt kuitenkin keskitymme robotiikan vaikuttavuutta asiakaspalveluun ja verkkokauppojen chatteihin. Niin sanottujen ‘’chatbottien’’ onnistuneisuus on erittäin laaja skaala käsittelyyn, sillä robottien toimivuushan on suoraan verrannollinen ohjelmoimisen monipuolisuuteen ja toteutukseen. Nykyaikana ei olla vielä kuitenkaan täydellistä tekoälyä pystytty kehittämään, joten chatbotit eivät voi yhtä hyvin asiakkaiden kysymyksiin vastailla kuin ihmiset. Ne on useimmiten ohjelmoitu vastaamaan yleisiin kysymyksiin hyvin, mikä edistää yrityksen tehokkuutta. Kuitenkin on aina tapauksia, missä asiakas haluaa tietää jotain omalaatuista eikä kysymys osu aivan robotin vastauspiiriin. Chatbotit eivät pysty vastaamaan asiakkaiden hankaliin kysymyksiin, eivätkä ne välttämättä ymmärrä asiakkaan ohittamattomia tarpeita. Empatian ja ihmisyyden puute tulee täydelliseen tekoälyyn asti olemaan ratkaiseva tekijä robottien ja ihmisten välillä asiakaspalvelutilanteissa. Tämän takia todella pieni prosenttiosuus haluaisi asiakaskokemuksensa mieluummin toteutettavan robotin kanssa. 

Hyviäkin puolia chatboteista löytyy, niin kuin muualtakin robotiikasta. Niille ei vaan aina anneta ansaittua krediittiä, sillä ihmiskunta tuppaa kaihtaa uusia ja tuntemattomia asioita. Chatbottien vastausnopeus kysymyksien saapuessa hipoo täydellisyyttä ja me tiedämme sen. Ei niillä muutakaan tekemistä tuppaa olemaan. Bottien avulla saamme vastauksemme nopeasti ja pääsemme jatkamaan puuhiamme, odottelematta ihmispalvelijan hidasta vastausta. Myös vastauksen laatu voi olla parempaa. Yleisien kysymyksien vastaukset ohjelmoidaan bottiin ja ohjelmoivana useimmiten toimii asiasta hyvin paljon ohjelmointihetkellä tietävä ohjelmoija, sillä vastaukset jäävät elämään. Helppoihin kysymyksiin ei ihmiseltä välttämättä saa helppoa vastausta. Ihmisellä voi olla tämän lisäksi huono päivä, tietämys voi olla huonommalla tasolla tai vastauksiin voi liittyä jotain muita häiriötekijöitä. Uskalletaan siis väittää, että täydellisesti chatbotin vastauspiiriin osuva kysymys tuo kattavamman vastauksen robotilta kuin ihmiseltä. Itse suosin silti ihmiskontakteja, never fully trust a robot.

Chatbotteja löytyy:

https://verkkoasiointi.elisa.fi/

https://www.verkkokauppa.com/

https://www.laakkonen.fi/omalaakkonen/

[storiesfromthebottom-blog]

Sisältömarkkinointi

Päivän kuuma aihe on …. tättädädäää .. sisältömarkkinointi! Mitä on sisältömarkkinointi? Mikä siitä tekee hyvää? Mitkä ovat hyviä sisältömarkkinoinnin esimerkkejä? Näihin kysymyksiin pyrimme vastaamaan vain lähteenämme kubon julkaisema uusaatteellinen kulminaisteksti, mikä pistää miettimään sisältömarkkinoinnin syvimpiä totuuksia aivan eri näkökulmista kuin osaisitte odottaa. Sisältömarkkinointi käsitetään sosiaalisen median sisäiseksi markkinointitekniikaksi, mikä tuottaa asiakkaille jatkuvaa ja johdonmukaista markkinointiviestintää ja muuta mediasisältöä sen parhaiten tavoittavissa kanavissa. Sen tarkoitus on markkinoida kannattavasti kummankin osapuolen kannalta ja pitää asiakassuhteet kasvavassa käyrässä. Kubon mukaan hyvä sisältömarkkinointi on yrityksen itse luomaa mediaa, mikä tavoittaa olemassa olevat ja potentiaaliset asiakkaat suoraan ilman median tai muun kolmannen osapuolen välittäjän roolia.

Moni suomalainen yritys on kokeillut sisältömarkkinoinnin rajoja ja halunnut maksimoida tuloksensa saamalla mahdollisimman hyvät sisältömarkkinoinnin eleet läpi asiakkaille. Analysoimme kahden yrityksen sisältömarkkinoinnin sisältöä ja toteutusta. Yritykset ovat tutumpiakin tutummat Veikkaus ja Vaasan. Raymond.fi on Veikkauksen tuottama verkkojulkaisu, mikä ei edellytä minkäänlaista rekisteröitymistä. Julkaisu on ymmärtääkseni kertaluontoinen verkkolehteä muistuttava kokonaisuus. Se pyrkii tavoittamaan asiakkaita laidasta laitaan eri jutuilla, julkimoilla ja mainoksilla. Suorasanaisia uutisissa julkaisussa ei ole, vaan se keskittyy pelaamiseen suuntaaviin kuviin ja myyntilauseisiin. Mukana on erilaisia taiteellisia kuvia ja julkaisuja rikkauden mahdollisuuksista. Tuntuu siltä, että kohderyhmänä olisivat vähän ikääntyneet ihmiset, jotka hullaantuvat vanhoja julkimoita nähdessään. Erilaisista rahapeleistä ja automaateista on ainakin 25 mainosta. Minun mielestäni tämä ei hyvää sisältömarkkinointia ole, liekö edes toimivaa markkinointia. Kubon sanoin hyvä sisältömarkkinointi tavoittaa asiakkaat asiakkaiden mielen sisältä, pohtien asiakkaiden mielipiteitä, ongelmia ja kiinnostuksenkohteita. Veikkauksen julkaisu on aivan täynnä itseään, vaikkakin normaalin uhkapeliyhtiön tapaan.

Vaasan sisältömarkkinointi on jo askelta lähempänä ‘’hyvää’’ sisältömarkkinointia, analysoinnissa Vaasan omat verkkosivut Vaasan.fi. Vaasan on brändinä todella lämminhenkinen ja ihmisläheinen brändi, minkä tulee näkyä myös verkkosivuissa. Tämä on toteutettu hyvin ja verkkosivuille saapuessaan asiakas saa hyvin lämpimän fiiliksen. Verkkosivun toteutuksessa on selvästi mietitty ensimmäisenä asiakkaan tarpeita ja ongelmia, sekä mahdollisia ratkaisuja niihin. Verkkosivuilla on ilmaisia reseptejä ja tietoja asiakkaille, ujutettuna kuitenkin tietoja Vaasan uusista tuotteista ja niiden omaperäisyyksistä. Sivulla on jopa kalenteri asiakkaille, mistä voi seurata Vaasan julkisia tapahtumia ja jopa lähteä itse osallistumaan niihin. Mukana on erittäin yleishyödyllisiä asioita kuten hävikkihaaste, minkä tarkoituksena on vähentää asiakkaiden ruoan ja resurssien tuhlaamista. Kyllä sisältömarkkinointi voisi vielä enemmän asiakaslähtöisempää olla, mutta mielestäni Vaasan on onnistunut brändinä tässä kiitettävästi! #TeamVaasan

https://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/

https://www.raymond.fi/

https://www.vaasan.fi/elamanmakuista/

[storiesfromthebottom-blog]

Ryhmäblogi

Olemme saaneet tehtäväksemme edistää Validian toimintaa digitaalisin keinoin ja innovoida parhaamme mukaan maksimoidaksemme Validian tuotot ja asiakkaiden tyytyväisyyden. Esittelemme tänään teille Lean Canvasimme liittyen innovaatioomme. Innovaatiomme Validialle on erittäin monimuotoinen sovellus, joka ratkaisee pääosin ongelmat palautteensaantiin, huonoon imagoon, sisäiseen viestintään, aikatauluttamiseen ja sopivan hoitajan löytämiseen. Esittelemme kohdeyrityksen ongelmia ja ratkaisujamme niihin. Canvasiin liittyy myös innovaatiomme myyntipuhe, asiakasryhmien esitteleminen, markkinointikanavat, avointoimintojen mittaaminen, kulurakenne ja tulovirrat.

Havaitsimme Validian suurimmiksi ongelmiksi todella huonon julkiskuvan, verkkosivut, sekä asiakastyytymättömyyden. Myös työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja osaamattomuus, sekä asiakkaalle sopivan hoitajan löytyminen ovat varteenotettavia ongelmia. Sovelluksemme pyrkii pääosin parantamaan Validian julkiskuvaa nopean palautteenannin kautta. Internetissä on paljon palautetta Validiasta, mutta melkein kaikki ovat negatiivisia. Arvelimme tämän johtuvan siitä, että palautteensaantiin ei paljoa panosteta. Palautetta saadaan vain yleisillä keskustelusivuilla ja asiakaskokemuksiin tyytymättömät ihmiset käyvät kirjoittamassa paljon herkemmin kuin hyvän kokemuksen saaneet. Sovelluksessamme palautteenanti on helppoa ja nopeaa. Asiakkaita voi jokaisen asiakaskokemuksen jälkeen kehottaa antamaan palautetta, mikä tulee näin ollen olemaan muutakin kuin negatiivista ja Validian julkiskuva nousee pohjamudistaan. Sovelluksessa on myös esim. jokapäiväinen kalenteri asiakkaalle, palveluita mitä omaiset voivat ostaa asiakkaalle ja motivointisysteemi vähentämään työntekijöiden vaihtuvuutta ja motivoimaan hoitajia tekemään parempaa työtä.

Asiakaskohderyhmiin kuuluvat kaikki asumiseen ja arkipäivään enemmän apua tarvitsevat vammaiset ja vammautuneet henkilöt. Laajemmin asiakaskohderyhmiin kuuluvat myös omaiset, sekä vammaisille apua hankkivat. Suurimpana kohderyhmänä pidämme itsenäistymishaluisia vammaisia.

Markkinointikanavia ovat eri verkkosivut, sometilit, yhteistyökumppaneiden auttavat kädet, messut ja sponsorit. Erittäin tärkeitä ovat myös hoitoalan lehdet ja kunnolla markkinoidessa lehtiset bussipysäkeille, kauppakeskuksiin, terveysasemille ja sairaaloihin.

Avaintekijöitä ja sovelluksemme toimivuutta mittaamme pääosin tietenkin sovelluksen latauskerroilla. Sovelluksen sisäisesti pystymme mittaamaan palautteenantojen määrää ja laatua. Mittaamme myös tulojen määrää, mitkä tulevat sovelluksen sisäisistä ostoista. Pitkällä aikavälillä tärkeitä mittaamisen lähteitä ovat asiakasmäärän kasvu ja työntekijöiden vaihtuvuus.

Tulovirtoihin liittyen tulonlähteitä voivat olla yhteistyökumppanit, uudet asiakkaat, omaiset, invalidiliitto ja sovellukseemme liittyen tärkeimpänä sovelluksen sisäiset ostot. Sovelluksen sisäisten ostojen tulot ennustamme todella merkittäväksi. Sisäisiä ostoja ovat erilaiset erityispalvelut, hoidot, erikseen järjestettävät tapahtumat sekä ohjelmat.

Sovelluksen alkuinvestointi on todennäköisesti tuntuva, mutta jatkossa oletamme sen maksavan itsensä moninkerroin takaisin. Jatkuvia kustannuksia tulee myös sovelluksen ylläpitämisestä, mutta nämä eivät suuria ole. Vähän kustannuksia myös työntekijöiden ja asiakkaiden sovellukseen perehdyttämiseen. Asiakkaille applikaatio on ilmainen, sisäisiä ostoja lukuunottamatta.

Sovellustamme mainostamme kaiken kattavana All -in sovelluksena, mikä voidaan luokitella jopa vammaisten TripAdvicoriksi. Hyvä tulee!

[storiesfromthebottom-blog]

Avoin data <> HRI

Terve ja heipähei lojaalit lukijani ruudun toiselta puolelta. Päivän digitaalinen aihe koskee avointa dataa, big dataa, Helsingin Region Infosharea, sekä sen käyttöä ja sisältöä suhteessa yritystoimintaan. Ai mielenkiintoisen kuuloista? Äläpä muuta sano. Ottakaahan tekstistä kaikki tieto irti, innokkaimmat voivat lukaista jopa moneen kertaan. 

Avoin data käsitteenä perustuu digitaaliseen tietoon ja informaatioon, mikä on julkisessa käytössä. Data voi olla mitä vain digitaalista tietoa maan ja taivaan välillä ja avoin data on kaikille hyödynnettävissä tavalla kuin tavalla ja kyllä, myös kaupallisesti. Samanaikaisesti kun avoin data on helposti luettavissa ja hyödynnettävissä, big datalla tarkoitetaan sellaisia datapaketteja mitkä ovat erittäin isoja ja vaativat sietämättömiä aikoja datan purkamiseen. On ollut paljon keskustelua big datasta käsitteenä, mutta yleisin selitys käsitteelle on käyttöönoton haastavuus johtuen suuruuden lisäksi myös rakenteesta ja hyödyllisen tiedon erottamisen vaikeudesta. Big datalle on ominaista myös nopea muuttuminen pienemmäksi dataksi työvälineiden ja teknologian kehittyessä, mutta silloin sitä ei enää big dataksi voi kutsua. Big data voi olla kumpaakin, sekä avointa dataa että suljettua dataa.

Tänään tarkastelussa ei vielä kaikkien tiedossa oleva verkkosivu https://hri.fi/fi. (Helsinki Region Infoshare). Kyseessä on avointa dataa hyödyntävä palvelusivusto koskien pääkaupunkiseutua. Palvelusta löytyy pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja koko seutua koskevaa tietoa kaikkien vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Monet yritykset käyttävät sivuston dataa hyväkseen maksimoidakseen tuloksensa pääkaupunkiseudulla ja avoin data auttaa myös monen yksityishenkilön arkielämää. Sivustolla on muun muassa erilaisia yleistä hyötyä edistäviä sovelluksia, mistä otamme kaksi nopeaan tarkasteluun. 

“Helsinki traffic forecast” on Hri:n ja maanmittauslaitoksen yhteisillä avoimilla datoilla saatu sovellus, mikä kertoo Helsingin seudun sisäisistä liikennemääristä. Sen avulla pystyy esim. tulkitsemaan ja ennustamaan ruuhkia eri aikoihin eri alueilla. Data on verkossa näkyvissä esim. ajoittain ja ajoneuvotyypeittäin. Tätä dataa voivat erittäin hyvin hyödyntää sekä taksifirmat, että HSL. HSL ainakin kyseistä dataa myös hyödyntääkin ja laittaa linja-autonsa kulkemaan tiheimmin aikavälein eniten ruuhkaisilla alueilla oikeisiin aikoihin. 

Otamme tarkasteluun myös sovelluksen “Pääkaupunkiseudun rakennusten ikä”, mistä selkeästi ilmenevät pääkaupunkiseudun rakennusten keskimääräiset iät. Sovellus on julkaistu alle vuosi sitten ja on saanut arvosteluissa täydet pisteet, vaikka ei arvosteluita montaa ole ehtinyt tulla. Sovelluksessa keskimääräiset iät ollaan haluttu kuvata 250*250 heksagoneissa, mikä on yksi ratkaisu. Parempiakin varmasti voisi olla. Sovelluksen ja siihen sisältyvät datan avulla kuitenkin yrityksen voivat esim. miettiä mihin kannattaisi uusi toimipiste siirtää ja minne ei. Data on myös elintärkeää rakennusfirmoille, jotka voivat nyt keskittää voimavaransa vanhimmille alueille ja uudistaa niitä tarpeen vaatiessa. 

-- Suosittelen tarkastelemaan --

https://hri.fi/data/fi/showcase

https://helsinki-traffic-forecast.vaiste.com/#/

https://tjukanovt.github.io/helsinki/#13/60.2066/25.0790

Terv. Greg

[storiesfromthebottom-blog]

Digitalous kauppalehdessä

Hello it’s your favourite fellow Greg again from the deep dimension of digitalization. Tänään keskitymme erittäin ajankohtaisiin aiheisiin ja tekstiämme tukee 2 hiljattain julkaistua uutista kauppalehden digitalouden osiosta. Uutiset koskevat kahta Suomessa toimivaa pankkia ja digitalisaation vaikutusta niiden toimintaan. Ensin perehdymme Nordean uuteen tunnistuspalveluun, minkä on tarkoitus vähentää verkkopankkitunnusten väärinkäyttöä ja siitä jatkamme vielä mielenkiintoisempaan aiheeseen, nimittäin Ålandsbankenin juuri lanseerattuun ympäristönsuojeluun perustuvaan “itämerikorttiin”. 

Nordean mukaan uusi kaksivaiheinen tunnistuspalvelu on auttanut kaikkia pankkeja vaivaavasta ongelmasta, mikä on verkkopankkitunnusten kalastelu hyväuskovaisia huijaavilla sivustoilla. 

“Uusi tunnistautuminen toimii siten, että asiakas antaa verkkopankissa asiakasnumeronsa, jolloin verkkopankki pyytää käynnistämään tunnuslukusovelluksen. Tämä taas kysyy asiakkaan itse valitsemaa pin-koodia. Palvelu pyytää pin-koodia uudelleen maksutapahtumia vahvistaessa”.

Vaikka tunnistuspalvelu on julkaistu jo vuonna 2015, kaikki pankin asiakkaat eivät edes asiasta tiedä ja Nordean tulee tehdä tästä palvelusta kaikille oletusarvo. Vanhaa paperimuotoista tunnuslukulistaa käyttävät vielä aikaamme nähden aivan liian useat ja verkkopankkiin kirjautuminen on omastakin mielestäni oiva esimerkki monen kohdalla kaavoihin kangistumisesta. Tämänlaiset innovaatiot ovat tulevaisuutta ja muidenkin pankkien pitäisi seurata perässä, niin kuin aivan varmasti seuraavatkin. Henkilökohtaisesti käytän myös tunnuslukulistaa, mutta olen ottanut siitä kuvan enkä kanna listaa paperimuodossa ympäri kaupunkia. On täysin tosiasia että tunnuslukulistat ovat pian historiaa, sillä EU:n pankkitunnistautumista koskeva direktiivi määrää pankit luopumaan vanhoista paperisista tunnuslistoista 14. syyskuuta 2019 mennessä.

Innokkaille aiheesta lisää : https://m.kauppalehti.fi/uutiset/kannykkasovellus-tunnuslukulistan-tilalle---nordea-onnistui-vahentamaan-verkkopankkitunnusten-kalastelua/bdER3bqx

Pankkiaiheesta seuraavaan; Ålandsbanken väittää uuden pankkikorttinsa kertovan omistajalleen hiilijalanjäljen ostoksistaan. “Åland Index osoittaa jokaisesta kortilla tehdystä ostosta sen aiheuttaman hiilidioksidipäästön. Kortin omistaja voi seurata hiilijalanjälkeään verkkopankin tai mobiilipankin sivuilla”. Kortti ei kuitenkaan kerro jokaisen tuotteen hiilidioksidipäästöä, vaan tiettyjen toimialojen jalanjäljen. Vähitellen kyseinen kortti tulee olemaan ainakin 100 000 ihmisellä, sillä Ålandsbanken on ilmoittanut sen olevan tulevaisuudessa ainoa pankin maksukortti. Ålandsbanken koittaa myös jakaa ideaansa muiden pankkien kesken ja haluaa, että ympäristökortilla tulee olemaan enemmänkin omistajia kuin 100 000. 

Omasta mielestäni Ålandsbankenin idea on tulevaisuutta ajatellen aivan mahtava ja olen iloinen että ideaa on alettu jo toteuttamaan. Idea on toimiva, sillä se ei maksa pankin asiakkaille yhtään mitään ja omaa hiilijalanjälkeään voi käydä itse katsomassa, mutta ei ole pakko. Vaikka Ålandsbanken asiakkaansa ympäristökorttiin pakottaakin, siitä ei koidu haittaa kellekään ja hiilijalanjälkensä katsominen on jokaisen henkilökohtainen vaihtoehto. Suomen Ålandsbankenin liiketoiminta-alueen johtaja on sanonut asiakkaiden olleen tyytyväisiä korttiin. Mikseivät olisi, yksi tännekin kiitos! 

Kyseisestä aiheesta voitte lukaista sivulta : https://m.kauppalehti.fi/uutiset/pankkikortti-kertoo-ostosten-hiilijalanjaljen---alandsbankenin-ymparistokortti-keraa-kiinnostusta-maailmalla/iQL5BYN3

[storiesfromthebottom-blog]

/ Digitaalisen liiketoiminnan pohdintaa /

Tänään saimme tehtäväksemme pohtia digitaalista liiketoimintaa eri näkökulmista ja tulos oli ainakin henkilökohtaisesti käsitettä laajentava. Pohdimme asiaa aluksi vain käsitettä ajatellen ja sitä mitä siihen kuuluu. Pelkistetysti käsitteeseen liittyviä asioita tuli nopeasti esille, kuten applikaatiot, automatisointi, käyttöliittymät, robotiikka ja some -markkinointi. Liitimme keskusteluun yhteisillä ajatuksilla myös verkkokaupan kaikessa universaalissa laajuudessaan. 

Itse haluan tuoda erityisesti esille Tomaksen oivalluksen 3D printtauksen merkityksestä digitaaliseen liiketoimintaan. Mielestäni oivallus on hyvä varsinkin digitaalisen liiketoiminnan tulevaisuutta ajatellen, enkä usko muiden käsitettä pohtineiden keksivän samaa asiaa. 

Työllisyyden väheneminen on oleellinen osa digitaalisuuden nousun haittahaaroista. Mitä enemmän kohdemarkkinointia ja myyntiä digitaalisuus kattaa, sitä vähemmän alalla on työpaikkoja. Toisaalta työpaikkoja myös avautuu enemmän IT-aloille, mutta uskallan väittää että ei niin paljon kuin muilta aloilta menetetään. Tämä uhraus on kuitenkin tehtävä, mikäli halutaan digitaalisuuden liiketoiminnan positiiviset puolet kukoistamaan. Tällä tarkoitan esim. Informaation mahd. nopeaa kulkemista, tuotannon tehokkuuden lisäämistä ja ihmisten luontaisten tarpeiden nopeaa palvelemista. 

Keskustelimme aiheeseen liittyen myös kaikkien tiedossa olevasta asiasta, mikä kuitenkin usein jää varjoon muiden näkökulmien ohella. Nimittäin kuluttajien salakuuntelusta, tietojen keräämisestä ja sen avulla kohdemarkkinoinnista. On todettu, että tietyt isot firmat käyttävät apunaan digitaalisten laitteiden välistä tiedon siirtymistä, myös kuluttajien ollessa tiedottomia asiasta. Tämän takia ääneen puhuminen älypuhelimen lähettyvillä vaikkapa uusien kenkien tarvitsemisesta, saattaa aiheuttaa monien kenkämainoksien ilmestymisen sosiaalisessa mediassa. Olen pahoillani todellisuutenne pilaamisesta mikäli tämä uutena asiana jollekin tulee :)). Tietoja voidaan kerätä markkinointia varten myös aivan kaikista tiedoista, mitä internetin maailmaan itsestään jakaa. 

Viimeisimpinä oivalluksina keskusteluun tulivat digitaalisen maksuliikenteen maksutavat, kuten mobiilimaksaminen. Mobiilimaksu, jos joku on tätä päivää ja sen liittyminen digitaaliseen liiketoimintaan on mullistava. MobilePay on todella nouseva Danske Bankin kehittämä mobiilimaksusovellus, mitä on Suomessakin ladattu jo yli 450 000 kertaa. Mainittakoon vielä, että myös vähän vanhempien tapojen maksuliikenne on oleellista digitaalista liiketoimintaa avatessa, kuten tilisiirrot ja pankkikorttimaksut. 

Näillä sanoilla ja näihin fiiliksiin lopettaen, kiitän ensimmäisen blogikirjoituksen lukemisesta ja toivon nautinnon olleen suurehko. More is coming…

Terv. Greg