#johnnyblogs

[johnnyblogs-blog]

Kerro kerro kuvantunnistin, ken on Kiinassa parhahin

Kuvantunnistusteknologia on ottanut valtavia edistysaskelia viime vuosina.

  Bloomberg - Youtubekanavalla 27.9.2019 julkaistu video oli varsin pysäyttävä. Se käsittelee ns. Deep Fake videoita, joissa kasvojentunnistusteknologian avulla pystytään luomaan todella aidon näköisiä kasvomallinnuksia esimerkiksi julkisuuden henkilöistä.

Youtubesta löytyy monia muitakin Deep Fake -videoita, jotka ovat kyllä omalla tavallaan yhtä karmaisevia. 

 Kuvakaappaus: Youtube

Ylen 23.8.2018 julkaistussa artikkelissa käsitellään kuvantunnistusteknologian käyttöä Kiinassa.

Artikkelin mukaan Kiinassa on tällä hetkellä 176 miljoonaa valvontakameraa, ja arvioiden mukaan määrä tulee parissa vuodessa kasvamaan 626 miljoonaan. 

Kameroita käytetään aina rikollisten tunnistamisesta vessapaperin annosteluun.

   Kuvakaappaus: Yle.fi

Koen teknologian kehityksen ylipäätään pääasiassa positiivisena asiana. Sen avulla pystytään luomaan valtavasti hyviä, ihmiskuntaa auttavia keksintöjä. Sama pätee kuvatunnistusteknologiaan; sen kehitys mahdollistaa yrityksille ja valtioille monia uusia mahdollisuuksia. 

Tietysti tähän kehitykseen liittyy lieveilmiönsä, kuten vaikkapa Deep Fake -videot, mutta näin on jokaisen kehittyvän osa-alueen kohdalla. Väärinkäytöksiltä on hankalaa ellei mahdotonta välttyä.

  Vaikka Kiinan toiminta valvontakameroiden kanssa menee monelta osaa harmaalle alueelle yksityisyydensuojan kanssa, on hyödyt esimerkiksi rikosten torjunnassa huomioitava.

Kuvantunnistusteknologialla voidaan todennäköisesti tulevaisuudessa estää monet terroriteot ja väkivaltaiset mielenosoitukset.

Artikkelin mukaan keinoäly voi oppia tunnistamaan tilanteet, joissa ihmismassan liikehdintä alkaa muistuttaa tilanteita, jotka ovat muuttuneet mielenosoituksiksi.

  Yrityksille kuvantunnistusteknologian kehitys luo monia mahdollisuuksia.

Peli-alan yrityksille parempi kuvantunnistus tarkoittaa entistä realistisemmin mallinnettuja pelihahmoja.

Tästä hyvänä esimerkkinä on 27.8 ilmestynyt suomalaisen Remedyn tuorein peli Control, jossa näyttelijä Martti Suosalon kasvot on 3D-mallinnettu todella hienosti.

  Elokuva-alalla pystytään luomaan aidompia erikoistehosteita ja tuomaan valkokankaalle edesmenneitä näyttelijöitä. Autoista on tullut entistä turvallisempia, kun kamerat osaavat tunnistaa kaistaviivat sekä tielle hyppivät eläimet.

 Martti Suosalon kasvot mallinnettuna Remedyn Control -peliin. Kuva: Janiko Kemppi / Remedy

Toisaalta kehityksen tuomana uhkana on juurikin Kiinan kaltainen totalitaarinen valvonta, jossa jokaista arkista asiaa valvotaan ja tarkkaillaan.

Ylen artikkelin mukaan Kiinan tavoitteena on luoda kansalaisten pisteytysjärjestelmä, jossa pisteitä saisi päivittäisten tekojen ja elämässä menestymisen mukaan.

  Ihan kuin (kauhu) leffasta.

  Toivottavasti tulevaisuus tuo tullessaan enemmän kaikkea positiivista kuvantunnistuksen saralla ja vähemmän isoveli valvoo -meininkiä sekä Deep Fakea.

  Jos joskus löydätte minut nettivideolla puhumassa aivan mitä sattuu, ottakaahan pikaisesti yhteyttä.

  Terkuin,

Johnnyblogs

  Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-10135093

https://www.youtube.com/watch?v=gLoI9hAX9dw

https://www.iltalehti.fi/pelitjaesports/a/e2c19e25-0ee1-4de8-8dab-623f058744e0

[johnnyblogs-blog]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Mikä tekee verkkokaupasta käyttäjäystävällisen? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miltä sivustolta itse tilaan?

Tässä postauksessa pohdin kahden eniten käyttämäni verkkokaupan käyttäjäystävällisyyttä.

Verkkokauppa.com 

Vuonna 1992 perustettu Verkkokauppa.com on Suomen tunnetuin ja vierailluin verkossa toimiva suomalainen vähittäiskauppa, jonka pääkonttori sijaitsee Jätkäsaaressa, Helsingissä. Sen palveluksessa työskentelee yli 550 työntekijää. Jätkäsaaren lisäksi myymälät löytyvät Pirkkalasta, Oulusta ja Raisiosta. Valikoimasta löytyy yli 65 000 tuotetta. (Verkkokauppa.com)

  Eräänä jouluaattona muutama vuosi sitten vietimme rauhallista joulua perheen kesken. Kinkut oli syöty ja lahjat avattu, joten päätimme miesväen kanssa siirtyä hetkeksi Playstationin ääreen nauttimaan NHL –pelin antimista.

Nopeasti kuitenkin huomasimme, että kaikki ei ollut kunnossa: jotta kaikki halukkaat olisivat päässeet pelaamaan, tarvitsimme vielä yhden ohjaimen.

Hetken tuskailtuamme totesimme, että pitäähän kaikkien päästä pelaamaan, joten suuntasimme suoraan verkkokauppa.comin 24h kioskille. Ohjain saatiin nopeasti ja joulurauha oli taas taattu.

  Viime vuosien aikana olen tehnyt useita hankintoja Verkkokauppa.comista. Hankinnat ovat olleet enimmäkseen kuvaus- sekä tietokonetarvikkeita, ja on mukaan mahtunut yksi imuri ja pari telkkariakin.

Verkkokaupan yksi ehdoton valttikortti käyttäjäystävällisyyden saralla on 24h kioski. Sieltä voi, vaikka jouluaattona, hakea tarvitsemansa tuotteen kellonajasta riippumatta.

Itse nettisivut ovat selkeät, nopeat ja helpot käyttää, selailipa niitä kännykällä tai läppärillä. Näistä ominaisuuksista on hyvä verkkokauppa tehty.

Tuotesivulta näkee selkeästi hinnan ALV:n kanssa tai ilman. Käyttäjäarvostelut helpottavat ostopäätöksen tekemistä.

Käyttäjäarvostelut näkyvät selkeästi.

Pidän siitä, että selailipa tuotelistausta tai itse tuotteen omaa sivua, näkee tuotteen yhteydessä heti myymäläsaatavuuden. Tämä helpottaa kiireellisempien ostosten tekemistä ja vaihtoehtojen karsimista.

Myös myymäläsaatavuus on selkeästi esillä.

Kun ostos on tehty ja asiakas on valinnut myymälänoudon, näppäillään tilaustunnus Noutomaattiin myymälään saapuessa ja odotellaan tuotteen keräämistä. Tällä välin voi vaikka käydä Outlet-osastolla tutkimassa alennustuotteita.

Kaikin puolin toimiva ostopolku.

Toimitustavan valinta.

Soittimia Saksasta - Thomann

  Toinen säännöllisesti käyttämäni verkkokauppa on Thomann.

 Vuonna 1954 perustettu Musikhaus Thomann on Euroopan suurin musiikkiliike. Yritys sijaitsee Etelä-Saksassa Treppendorfiin kylässä. Thomann työllistää 1560 työntekijää ja sen asiakasrekisterissä on miljoonia asiakkaita. (thomann.de)

Thomannin valikoimasta löytyy oikeastaan kaikkea, mitä muusikko voi tarvita. Tuotevalikoima on valtava.

Hyvät tuotekuvat luovat selkeyttä ja yhtenäistä linjaa.

Lähetyskuluja ei ole alkaen 199€ tilauksista, mikä ylittyy varsin helposti soittimia ostettaessa.

En koe Thomannia aivan yhtä helppokäyttöisenä sivustona verrattuna Verkkokauppa.comiin. Tämä selittyy osaltaan sillä, että tuotevalikoima on niin valtava. Toisaalta laaja valikoima onkin juuri Thomannin vahvuus; kaiken pystyy tilaamaan samasta kaupasta. Tämä on itselleni keskeinen asia verkkokaupan käyttäjäystävällisyyttä tutkittaessa.

Yksittäisen tuotteen sivu.

Kuten Verkkokauppakin, näyttää myös Thomann suoraan tuotteen saatavuuden ja arvostelut.

Tilaaminen on helppoa ja onnistuu myös ilman kirjautumista, mikä on iso plussa.

Sisäänkirjautuminen on valinnaista.

  Toimitus on nopeaa ja toimitusketjun vaiheista ilmoitetaan selkeästi asiakkaalle.

  Verkkokauppojen käyttäjäystävällisyys koostuu kiteytettynä sivujen yksinkertaisuudesta sekä tilaamisen helppoudesta. Keskeiset asiat, kuten saatavuus ja hinta, näkyvät hyvässä verkkokaupassa selkeästi.

Avoimuus arvostelujen suhteen luo luottamusta, ja tätä kikkaa ovatkin monet kaupat alkaneet viime vuosina käyttää.

Hintojenkin tulee olla kohdallaan, mutta olen usein saattanut tilata saman tuotteen verkosta vaikka sen saisi Suomesta hieman halvemmalla. Verkkoshoppailu on vain niin paljon helpompaa ja nykyään aivan yhtä luotettavaa.

  Shoppailemisiin

Johnnyblogs

Lähteet:

https://www.thomann.de/fi/compinfo.html

https://www.verkkokauppa.com/fi/yritystiedot

[johnnyblogs-blog]

Kännykkä taskuun ja tien päälle

Grand Onessa kilpaillaan vuosittain yhdeksässätoista eri kategoriassa digitaalisen suunnittelun ja markkinoinnin saralla. Vuonna 2018 mobiiliapplikaatiot –kategoriassa yksi kuudesta finalistista oli Finnairin kännykkäsovellus.

  Finnairin sovelluksella käyttäjä voi tehdä lähtöselvityksen, tutustua saatavilla oleviin matkoihin, varata lentoja, tilata Tax Free –ostoksia ennakkoon sekä tarkastella oman varatun matkan tietoja. Lisäksi sovelluksen kautta pystyy näppärästi ottamaan yhteyden Finnairin asiakaspalveluun.

Ensivaikutelma on erittäin hyvä. Käyttöliittymä on selkeä ja vaihto eri sivujen välillä sujuu saumattomasti ja nopeasti. Visuaalinen ilme sopii hyvin Finnairin imagoon.

  Kuvat miellyttävät silmää ja herättävät matkakuumetta.

  Sivujen vaihto onnistuu vaivatta.

Liput saa ostettua suoraan sovelluksesta.

Tax-Free -ostokset voi tehdä etukäteen.

Olisi hienoa päästä testaamaan sovellusta tositoimissa. Reissussa ollessa helppokäyttöisyys testataan toden teolla, kun jetlag painaa päälle, jalat ovat kävelystä turtana ja vatsa huutaa hampurilaista. Matkakassan kerääntymistä odotellessa täytynee kuitenkin tyytyä käyttämään toista matkantekosovellusta, joka sekin on erittäin toimiva, nimittäin HSL:n Reittiopas.

HSL:n uutta Reittiopasta, tulee käytettyä lähes päivittäin. Ilmestyessään vuonna 2017 kyseinen appi oli positiivinen yllätys. 15 vuotta vanha verkkopalvelu jätettiin taakse ja koko Reittiopas rakennettiin puhtaalta pöydältä uusiksi.

 Uusi Reittiopas toimii hyvin. Sovellus paikantaa käyttäjänsä automaattisesti, joten lähtöpaikkaa ei tarvitse erikseen kirjoitella puhelimeen. Kartta on selkeä, ja esimerkiksi junien lähtölaiturit näkyvät tarkasti. Tästä on apua opiskelijan kiireisessä elämässä, kun minuutit tuntuvat aamuisin kuluvan tuplasti normaalia nopeammin.

Paikannus toimii tarkasti. 

Yksi loistava ominaisuus on myös se, että kausilipun saa nyt suoraan puhelimeen opiskelijahinnalla. R-kioski -käyntien määrä on tippunut noin neljäsosaan viime syksyyn verrattuna ja lompakossakin on tilaa yhdelle kortille enemmän. Näppärää!

Opiskelijoiden elämä on nyt helpompaa.

Jotta tämä postaus ei menisi liiaksi suitsutukseksi, on tärkeää esittää myös hieman kritiikkiä. Välillä Reittiopas (varsinkin mobiiliversio) ei omien kokemuksieni mukaan näytä kaikkia saatavilla olevia reittiyhteyksiä, vaan saattaa oudosti hypätä joitakin linjoja yli.

Lisäksi se jättää varsin herkästi näyttämättä pian lähtevän yhteyden, johon todellisuudessa kyllä kerkeisi vielä hieman ripeämmällä askelluksella.

Loppuyhteenvetona todettakoon, että Finnairin ja HSL:n sovelluksia yhdistää ennen kaikkea helppokäyttöisyys ja nopeus. Kaikki turha on karsittu. Tämä on keskeistä toimivassa sovelluksessa. Esimerkiksi turhia tekstejä ei tarvita viemään pinta-alaa näytöltä. Kuvat ja grafiikka puhuvat kyllä puolestaan. 

Matkustelemisiin,

Johnnyblogs

Lähteitä tarjosivat:

https://www.grandone.fi

https://tekniikanmaailma.fi/nain-toimii-helsingin-seudun-liikenteen-uusi-reittiopas-ensimmainen-kysymys-mietitty-uusiksi/

https://reittiopas.hsl.fi/

[johnnyblogs-blog]

Inbound vs. outbound

Internetin myötä asiakkaiden käyttäytyminen ja kulutustottumukset ovat muuttuneet merkittävästi. Tietoa tuotteista ja palveluista haetaan hakukoneiden kautta, joten luonnollisesti markkinointikin siirtyy sinne, missä asiakkaat ovat.

  Inbound-markkinoinnin ideana on tuottaa sisältöä, joka houkuttelee asiakkaat omasta tahdostaan yrityksen luokse. Esimerkiksi blogikirjoitukset, webinaarit, podcastit, E-kirjat sekä erilaiset oppaat ovat inbound-markkinointia. Keskeistä on, että sisältö tuottaa asiakkaalle arvoa, eikä mainonta tunnu tyrkytykseltä. Yrityksen ja asiakkaan välille pyritään luomaan vuoropuhelua ja luottamusta.

  Outbound-markkinointi tarkoittaa perinteisempää markkinointia, kuten puhelinmyyntiä, printtimainontaa, ulkomainontaa sekä TV- ja radiomainontaa. Lähestymistapa on inboundiin nähden päinvastainen, eli markkinoija etsii ja lähestyy asiakkaita itse. Tämä koetaan usein tungettelevana. Enpä kyllä taida tuntea ketään joka erityisemmin nauttisi puhelinmyyjien yhteydenotoista.

  Inbound-markkinoinnin teho perustuu siihen, että se ei oikeastaan edes tunnu markkinoinnilta. Segmentointi tapahtuu ikään kuin itsestään, koska mainonnan piiriin ajautuvat henkilöt ovat jo valmiiksi aiheesta kiinnostuneita.

  Perinteisten kirjoitettujen blogien lisäksi nykyään erittäin suosittua on pitää Youtube-kanavaa, joka on oiva paikka tuottaa kiinnostavaa sisältöä. Videokuva tuo myös vloggaajan persoonallisuuden ihan eri tavalla esiin kuin pelkkä kirjoitettu teksti. Youtube toimii alustana hienosti ja siellä saattaakin huomaamatta vierähtää tunti jos toinenkin videoita katsellessa kun sivupalkista valitsee videoehdotuksen toisensa jälkeen. En myönnä mitään!

Yhtenä inbound-markkinoinnissa Youtuben puolella onnistuneena yrittäjänä voisi nostaa kuntosaliyrittäjä Jooel Vatasen, joka tekee Youtube-kanavalleen videoita arjestaan yrittäjänä. Samalla kuntosaliketju PTV-Gym sekä Vatasen laatimat ravinto-ohjelmat saavat hyvää näkyvyyttä. 

Lähteet:

https://www.salescommunications.fi/blog/mita-on-inbound-markkinointi

Luettu 9.9.2019

https://www.advanceb2b.com/fi/palvelut/inbound-markkinointi

Luettu 9.9.2019

https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista  

Luettu 9.9.2019

Kuvakaappaus: Youtube

[johnnyblogs-blog]

Googlen sovellukset yrittäjän apuna

Google on paljon muutakin kuin vain hakukone. Sen tarjontaan kuuluu satakunta sovellusta/palvelua, joita yritykset pystyvät hyödyntämään liiketoiminnassaan tehokkaasti.

  Kuva: Google

Yksi digimarkkinoinnin keskeisimmistä työkauluista on Google Analytics;  palvelu, joka kerää dataa yrityksen nettisivuilla vierailleista käyttäjistä. Analytics kertoo laaja-alaisesti ja tarkasti esimerkiksi sen, mistä vierailijat tulevat, mitä he sivuilla tekevät sekä kuinka paljon käyttäjiä sivuilla liikkuu.

Mikäli sivuilla on verkkokauppa, kertoo Analytics kaikki ostoihin liittyvät keskeiset tiedot.

 Kuva: Google

Toinen hyödyllinen Googlen tarjoama työkalu on Google My Business. Kyseinen työkalu on tehokas apu esimerkiksi ravintoloille, jotka ovat riippuvaisia alueella asuvista ja liikkuvista asiakkaista. Google My Business mahdollistaa yrityksen tietojen lisäämisen esimerkiksi Google Mapsiin, jota esimerkiksi juurikin ravintolaa etsiessä tulee monesti käytettyä (varsinkin ulkomailla). Tietoihin voi lisätä kuvauksen yrityksestä, aukioloajat sekä kuvia. Lisäksi asiakkaat voivat arvostella yritystä tähdillä ja kommenteilla.

  Kuva: Google Maps

Kolmantena työkaluna nostettakoon Google Docs, joka on varmasti monelle yksityiskäyttäjällekin tuttu palvelu. Docsissa käyttäjä voi luoda tekstitiedostoja ja taulukkolaskelmia. Docsissa näppärää on, että tiedostot ovat kaikille jaetuille käyttäjille saatavissa ja muokattavissa. Automaattinen tallennus pitää huolen, että tiedot pysyvät tallessa. Itsellänikin Docs on ollut varsin ahkerassa käytössä.

  Google tarjoaa yllättävän kattavan palvelun työkaluja yrityskäyttöön. Oli yllättävää huomata, kuinka paljon erilaisia sovelluksia on saatavilla. Ja mikä parasta, suurin osa työkaluista on ilmaisia ja niiden käyttöönotto onnistuu näppärästi pelkällä Google-käyttäjätunnuksella. Tämä on varsinkin aloitteleville yrittäjille merkittävä etu.

  Mikäli tarvetta löytyy vaativammalle käytölle, on esimerkiksi Google Analyticsista saatavilla 360-versio. Mielenkiintoista on, että sen vuosilisenssistä joutuu pulittamaan alkaen 150 000 dollaria vuodessa. Aikamoinen hyppy ilmaisversiosta.

Lähteet:

https://www.kuulu.fi/blogi/google-analytics-hyodyt-digimarkkinoinnissa/

https://marketingplatform.google.com/about/analytics/

https://www.google.com/intl/fi_fi/business/

https://www.thirdandgrove.com/insights/is-google-analytics-360-worth-price-tag/

https://www.google.com/docs/about/

https://www.google.fi/maps

[johnnyblogs-blog]

Digitalous Kauppalehdessä

2000-luvulla monen suomalaisen kesälomaan kuuluu jäätelön ja roadtrippien lisäksi olennaisena osana jollekkin musiikkifestivaalille osallistuminen. Itsekin kävin kesällä nauttimassa lähes kokonaisen kolmipäiväisen antoisan festariviikonlopun Ruisrockissa.

  Katsellessani makkaraperunoideni pomppivan lautasellani basson tahdissa ja valkoisten kenkieni muuttavan väriään mietiskelin, voisiko festarikokemusta vielä kehittää. Pohdin seuraavassa aihetta digitalouden näkökulmasta kahden Kauppalehden jutun pohjalta.

Kuva: http://www.industryinthestreets.co.uk/calling-all-up-and-coming-camera-operators-are-you-ready-to-become-a-crowd-shooter/

Kauppalehden uutisessa otsikolla ”Näin digitalisaatio parantaisi festareita – verkkopankkien luotettavuuskin saatu ratkaistua jo 30 vuotta sitten” haastatellaan helsinkiläistä juristia Jaakko Lindgreniä, joka nostaa esille kaksi hyvää pointtia digitalisaation mahdollisuuksista festariympäristössä: lipunmyynti sekä artistien buukkaaminen.

Siinä missä ennen artistivalinnat tapahtuivat radiosoittojen ja levymyyntien mukaan, nykyään buukkaaminen tapahtuu Lindgrenin mukaan viimevuoden Spotify-striimien perusteella. Lindgren ehdottaakin, että festarit ottaisivat esiintyjiksi myös keväällä hyvin striimanneita yhtyeitä. 

Olen asiasta pitkälti samoilla linjoilla. Olisi hienoa, että myös hieman ennen kesää pinnalle tulleet artistit voisivat päästä festareille esiintymään. Asiassa on tapahtunut viimevuosina positiivista muutosta, mutta festareita edeltävän kevään uusia tuttavuuksia voitaisiin silti nostaa enemmän pinnalle. Tämä toimisi hyvänä boostina artistin uralle. Toki tässäkin on festarikohtaisia eroja (Flow - Ruisrock).

  Kuva: https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3575589/Ruisrock+panostaa+turvallisuuteen+jo+ennen+portteja

Jokakesäiseen laittomaan lippukauppaan olisi varmasti myös löydettävissä uusia keinoja digitalisaation avulla, jotta kyseinen ongelma saataisiin minimoitua. Esimerkiksi lippukauppa Tiketti on tuonut markkinoille uuden LiputOn –palvelun, jossa se lupaa tarkastaa jokaisen myyntiin laitettavan lipun kelpoisuuden. (Lähde: tivi.fi)

  Myös festivaalien turvallisuuspuolella olisi hyvä ottaa käyttöön uusia digiajan ratkaisuja. Näin onkin tehty; suomalainen Asqella yhtiö on kehittänyt Argon-turvakameran, joka skannaa turvatarkastuksen läpi kulkevan henkilön läpivalaisutekniikalla. Näin ollen myös vaatteiden alle piilotetut esineet paljastuvat. (Lähde: Iltalehti)

Kuva: http://www.visitturku.fi/ruisrock_fi-2

Digitalisaatio on jo tuonut monia erinomaisia uudistuksia festareille. Esimerkiksi kännyköiden festari-apit, lähimaksu sekä parantuneet mobiiliverkot parantavat festivaalikokemusta huomattavasti. Digitalouden kehittyessä yhä useammalla artistilla on mahdollisuus päästä osalliseksi festarikeikkailun ilojuhlaan ja laiton lippukauppa saadaan kitkettyä miminiin.

Toivottavasti saamme pian lisää uusia hyviä keksintöjä! Ehkäpä esimerkiksi tilatun juoman saa kohta dronen avulla omalle paikalleen – olipa sitten jonottamassa makkaraperunoita tai pomppimassa yleisömeren keskellä.

  Linkit Kauppalehden uutisiin:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jvg-juristi-ja-yrittaja-menivat-festareille-nailla-evailla-ruisrock-sujui-onnistuneesti/0942b817-bbf9-4dff-ba05-a9c93e6b588f

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-digitalisaatio-parantaisi-festareita-verkkopankkien-luotettavuuskin-saatu-ratkaistua-jo-30-vuotta-sitten/842ede1f-a320-4f93-a278-1db04115ad38

  Lähteinä lisäksi:

https://www.tivi.fi/uutiset/menetitko-rahasi-lipputrokarille-tiketin-uusi-palvelu-laittaa-huijarit-kuriin/3151ce6c-2ff3-4f60-80fb-7091229ee868

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/201807072201055996