Kokeilevuus uuden luomisessa
1700-luvulla brittiläinen politiikko ja aristokraatti John Montagu oli intohimoinen kortinpelaaja. Hän oli myös herkuttelija ja halusi nauttia pienistä herkuista pelatessaan korttipeliä. Tarinan mukaan tästä Sandwichin kreivi Montagu sai idean syödä pihvin leipäviipaleiden välissä, jotta hänen ei tarvitsisi keskeyttää korttipeliä ruokailun ajaksi. Tarinan mukaan näin syntyi kerrosvoileipä ikään kuin sivutuotteena ja oivalluksena.
Ilkka Halava ja Mika Pantzar toteavat Kuluttajakansalaiset pamfletissaan (2010), että kullekin ajalle on ominaista oma henkensä, teknologiansa ja organisaatiomuotonsa. Kauppa, tuotanto ja pääoma ovat kukin vuorollaan olleet talouden vetureina ja vaurauden lähteinä. Työnteon kulttuurin vallankumouksen he näkevät jatkumona historialliselle modernisaatiokehitykselle. He viittaavat Daniel Pinkiin, joka kirjassaan Drive: The Surprising Trust About What Motivates us (2009) nimeää tulevaisuuden tärkeimmiksi motivaatiotekijöiksi sisäiset motivaatiotekijät. Autonominen tekeminen, vuorovaikutus muiden toimijoiden kanssa sekä mahdollisuus jatkuvasti kehittää osaamistaan. Näin ollen menestyvä organisaatio elää yksilöiden monimuotoisuudesta ja verkostovetoisuudesta. Innovaatiot ja uudet ratkaisut syntyvät tällä tavalla.
Muuttuva työn tekemisen tapa muuttaa aikakäsitystä purskeiksi. Halava ja Pantzar tulkitsevat näin ollen, että aika tai muu vastaava viitekehys ei ratkaise, vaan sisältö. Asioita tehdään niin kauan kun kiinnostusta riittää. Uusnoviisisuus nostaa päätään. He näkevät uusnoviisiuden ikävän välitilan, kuten he aloittelijuutta tai noviisiutta nimittävät, sijaan pikemminkin tavoiteltavaksi tilaksi. Uusnoviisiuden idean mukaan aiemmilla kokemuksilla uusissa yhteyksissä voidaan tehdä todellisia läpimurtoja. Kokeilevissa, joustavissa ympäristöissä synnytetään paremmat mahdolisuudet myös nopeammalle uusiutumiselle ja innovoinnille.
Kokeilevuus voi olla lyhyempiä työviikkoja tai päiviä, työntekijöiden työhön liittyvien intohimojen tunnistamista ja ruokkimista, ... Kokeellisilla ratkaisuilla voidaan parhaimmissa tapauksissa hallita paremmin riskinottoa kuitenkin jättäen epäonnistumiselle tilaa.
Kokeellisten menetelmien tai ratkaisujen jalkauttaminen työelämään on helpompaa, kun noudattaa seuraavia ohjeita:
1. Älä pelkää virheitä. Epäonnistumisen pelko ei saa olla hallitseva tunne työarjessa.
-- Jos työyhteisö ruokkii epäonnistumisen pelkoa, ei mitään todella uutta voi syntyä.
2. Johtajat tuskastelevat tulevaisuuden suuntien kanssa, mikä on todella uutta, mitä uusi merkitsee meidän näkökulmastamme, onko tästä uudesta ajatuksesta riittävä ymmärrys.
-- Sosiaalinen media on hyvä esimerkki jostain "uudesta". Monissa yrityksissä on edelleen rajoituksia tai sääntöjä sosiaalisen median käytöstä sen sijaan, että yritys etsisi toimivia ratkaisuja, joilla työntekijät voisivat verkotettua työympäristöä hyödyntää ja käyttää sitä työkaluna.
3. Työyhteisö tarvitsee jonkinlaiset raamit tai toimintamallin ideointiin, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei.
-- Ideointi tai kokeellisuus ei ole tyhjäkäyntiä ja laiskottelua työpäivän aikana. Kokeellisella tekemisellä tulee olla luonnollinen rooli arjen työssä, mukaan lukien näkemys ideoiden arvioinnista ja edelleenkehittelystä.
Ideoinnin, osallisuuden ja muutoksen teon mahdollisuus lisää työyhteisön hyvinvointia ja kannustaa toimimaan aktiivisempana yhteisön jäsenenä.