#suojelu

[ecologyalike]

Vieraskynä

Tapasin Eteläpuiston suojelijoita Katja Pellini Tapasin kaksi Eteläpuisto-aktivistia Tampereen kirjastossa kauniina päivänä, jolloin aurinko paistoi sisään suurten ikkunoiden läpi. Kevään sa…

Tämä viime kevään interrogativa juttu löytyy nyt suomeksi Pelastetaan Eteläpuisto blogista. Kiitos vielä haastattelutuokiosta Maisa ja Otto!

[puhdasvesi]

VEDET proudly presents: Olutta ja makkaraa!

Pohjavesien suojelu ei oikein tahdo sytyttää suuria kansanjoukkoja toimintaan. Elämme lintukodossamme täällä Pohjolan perukoilla ja meillä puhdasta ja turvallista vettä tulee, kun vain kraanan aukaisee. Harvoin pysähdymme huomaamaan, miten suurta luksusta tämä maailman mittakaavassa on!

Geologina tiedän sen sijaan hyvin, miten tärkeä elementti olut on monille alakulttuureille. Ei vähiten osana kesäisiä geologisia kenttätyörupeamia eri puolilla Suomea. Ja älkää ymmärtäkö väärin, geologien työn laatuun tämä oluen arvostus ei toki heijastu. :)

Sen sijaan pohjavesien suojelulla ja oluen juonnilla on aivan elimellinen yhteys. Panimoteollisuus on yksi tärkeimpiä puhtaan veden tarvitsijoita. Saksalaisissa oluen laatuvaatimuksissakin veden puhtaudella on aivan oma mitta-asteikkonsa. Suomalaisessa vesibisneksessä ei siis kannata tuijottaa vain pullotetun juomaveden osuuteen vaan ylipäänsä korkeatasoisten panimotuotteiden tuotannon edellytyksiin.

Ja entäpäs makkara sitten? Ei ole suomalaista kesäiltaa ilman makkaranpaistoa, sanoivatpa jotkut epäilijät makkaran terveellisyydestä mitä tahtovat.

Laatuisa suomalainen makkara taas perustuu korkeatasoiseen elintarviketeollisuuden ketjuun, alkaen eläintiloilta ja kulkien teurastamoille ja sieltä tehtaisiin. Koko tämä ketju vaatii puhdasta vettä ja vesi onkin perinteisesti ollut yksi puhtaan suomalaisen ruuan laadun tae.

Suomalaiset ruuan tuottajat ovat ansainneet luottamuksen puhtaaseen tuotantoon vuosien työllä – ja hyvillä raaka-aineilla. Tästä valtista kannattaa pitää kiinni. Se on meille ehkä itsestäänselvyys, mutta rahanarvoinen asia vientimarkkinoilla.

Niinpä, kun seuraavan kerran korkkaat oluen ja maistat makkaraa saunaillan kunniaksi, huomaatkin olevasi pohjavesien suojelun ytimessä!

Harriet Lonka Hankekoordinaattori VEDET-hanke

[puhdasvesi]

Vesi vanhin voitehista

Vesi, sitä ilman ei ole elämää ja se on kaikkialla: maassa, ilmassa ja kallion ytimessä. Se kuljettaa, muuttaa ja muokkaa. Pieni tippa kovertaa ajan kanssa valtavia muodostelmia. Vettä ei voi omistaa. Se kuuluu kaikille ja siksi myös vastuu vesistä on yhteinen. Etelä-Suomen VEDET-hanke pureutuu vesien käyttöön, suojeluun ja hoitoon monista eri näkökulmista: pohjavesien, hulevesien ja haja-asutuksen jätevesien kannalta.

Vesi on niin itsestään selvä osa elämäämme, että emme usein pysähdy miettimään sen arvoa. Kuitenkin puhdas vesi alkaa olla maailmassa uhanalainen laji. Haaskaamme vettä suruttomasti tuottaessamme tarpeettomia tavaroita, jotka lopulta dumppaamme kaatopaikalle. Sieltä vesi kuljettaa lika-aineet kauas ympäristöön ja aiheuttaa korvaamattomia muutoksia.

Yhtäkkiä havahdumme siihen, että keskellä valtamerta on meidän tekemämme valtava jätesaari. Arvokkaat pohjavesivarat eri puolilla maailmaa on imetty kuiviin ylisuurten vedenpullotusprojektien vuoksi. Merenpohjan eliöstö kuolee vesien kuljettamiin myrkyllisiin yhdisteisiin.

Kauneinta suomalaiselle on tyyni järvenselkä kesäiltana saunan jälkeen. Ihaninta kirkas lähdevesi suoraan luonnosta ammennettuna. Veden kimmellys ja solina, niitä ei voi mikään korvata. Me totisesti tiedämme puhtaan veden arvon.

Osaamme tehdä vedestä energiaa ja lämmittää veden avulla talojakin. Osaamme uittaa tukkeja, rakentaa laivoja ja kuljettaa tavaroita vesitse. Osaamme rakentaa kauniita asumuksia veden rannalle. Osaamme käyttää vettä teollisuuden prosesseissa, höyryturbiineissa ja tietokonekeskusten jäähdytyksessä.

Mutta osaammeko me suojella vesiä? Tiedämmekö, kenen pitäisi tehdä, mitä ja milloin, jotta arvokkaat vetemme eivät turmeltuisi?

Vesivarojen hoito on yksi vanhimpia ympäristöhallinnon aloja Suomessa. Kosken rannalle on perustettu saha, paperitehdas, voimalaitos ja näiden ympärille rakennettu kaupunki. Vesien hoito ja säännöstely on ollut välttämätöntä tulvien torjumiseksi, kulkureittien varmistamiseksi ja voimalaitosten toiminnan turvaamiseksi.

Aikojen kuluessa myös vesivarojen hallinta ja suojelu on ehditty järjestellä moneen kertaan uudestaan. Painavan sanansa vesivarojen hoitoon on sanonut myös EU. Yhteisen politiikan osana on Suomessakin siirrytty valuma-aluekohtaiseen vesienhoitoon vuonna 2009.

Etelä-Suomi kuuluu Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Alueen suurin joki on Kymijoki, jonka yläjuoksulla sijaitsee suuri ja kirkasvetinen Päijänne. Koko aluetta halkoo majesteettinen Salpausselkä-muodostuma, Suomen korvaamaton pohjavesivarasto. Vedet virtaavat Suomenlahteen, jonka rannikko antaa oman leimansa alueen luontotyyppeihin ja maisemaan.

Etelä-Suomen VEDET-projekti on Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien ja Uudenmaan sekä Hämeen ELY-keskusten yhteinen hanke, jonka tavoitteena on yhteistoimin edistää niin pohja- kuin pintavesienkin hoitoa, käyttöä ja suojelua. Tärkeää on yhdistää voimat ja osaaminen yritysten, kuntien ja valtion toimijoiden kesken.

Rahoitusta yhteisiin projekteihin haetaan EU-rakennerahastoista ja erillisohjelmista sekä erilaisista kansallisista lähteistä. Hankkeen on suunniteltu jatkuvan vuoteen 2016 asti.

Tervetuloa mukaan yhteistyöhön!

Harriet Lonka Hankekoordinaattori VEDET-hanke