#vaihto

[c-g-japanissa]

Pakkaaminen on aloitettu!

Noin viikon päästä (10.3) olen jo matkalla Naritan lentokentälle Hanako-verkoston ja Turun Ammatti-instituutin tukemana, lopullisena kohteenani Mito, Tokiosta noin 120 kilometriä koilliseen. Paluu on niinkin hamassa tulevaisuudessa kuin 12.5, eli 2 kuukautta ollaan Nipponissa paiskimassa töitä.

Matkan tarkoituksena on lähteä työssäoppimaan Mito Plaza-hotelliin, joka on 5 tähden hotelli Miton keskustassa. Paikka on kuuleman mukaan varsin hulppea, joten en malta odottaa että pääsen kokemaan Japanilaisen palvelun laadun, mutta itse asiakaspalvelijan puolelta.

Tästä harjoittelusta on vaikea olla innostumatta, sillä tästä opitut asiat varmasti vaikuttavat monessa eri asiassa elämässä myöhemmin. Paikan päällä opin hotellityöskentelystä ensimmäistä kertaa käytännössä, Japanin kielitaitoni kehittyy luultavasti valtavasti, sekä pitkään jo Japanin kulttuuria ja historiaa vapaa-ajalla opiskelleena pääsen kokemaan ja näkemään paljon varmasti minullekin uutta.

Olen käynyt Hanakon valmennuskurssit, käynyt aktiivista sähköpostitusta matkani järjestämisen suhteen ja nyt ollaan vihdoinkin loppumetreillä, vaikkakin vielä on asioita selvitettävänä, mutta kaikki asiat onnistuvat varmasti.

Nyt kun on perustiedot matkastani kerrottu, voisin höpötellä vähän itsestäni:

Olen Caarle Blomqvist, toisen vuoden matkailualan opiskelija, ja toivottavasti tulevaisuudessa Japaniin liittyvässä matkailussa työskentelevä. Matkailualaa voi opiskella Turun Ammatti-instituutissa ja siihen kuuluu esimerkiksi matkatoimiston työtehtävät, kokous- ja vastaanottopalvelut ja opastuspalvelut. Opiskelu on monipuolista ja kattavaa, 2 vuoden opiskeluiden aikana se oma juttu matkailualalta löytyy varmasti.

Olen itse jo käynyt Japanissa kerran, heinäkuussa 2015. Aloitin melkein samantien reissun jälkeen Japanin kielen opiskelun Turun Työväenopistossa joka oli mukavan leppoisaa tahdiltaan muun opiskelun lomassa. En ole vielä kovin hyvä puhumaan tahi lukemaanmutta perusteet löytyvät, ja tärkeiten kulttuurin piirteet ovat hallussa. Matkailualalla opiskellessani olen valinnut usein Japaniin liittyviä aiheita ja täten kasvattanut omaa osaamistani Japaniin liittyvissä matkailuasioissa.

Tämä mahdollisuus on motivoinut minua hurjasti viimeiset 6 kuukautta ja nyt kun lähtö on näin lähellä, alkaa jo jännittämään!

Päivittelen luultavasti seuraavaksi Tokioon saavuttuani, sillä olen 11.-12.3 Tokiossa ennen siirtymistä Mitoon.

Ja, mata ne!

- カール      

[lioncitypolargirl-blog]

Kun olet suomalainen introvertti ja vaihtoaika joskus koettelee sinua

[tissitwiitit]

Kausi 8, jakso 9/22 

Kongibongari

Altaat vaihtoon ja sukupuolitaidot kiertoon #tisuomi

[muumipeikkopikkumyy]

meil tuli opon tunnil jostai vaihto-ohjelmasta ihmisii kertoo siitä ja nyt haluun niin vitusti mennä vaihtoon,,,

jos jollai on kokesmusta vaihdossa olemisesta jotai hyvii ja/tai halpoi vaihto-ohjelmia ni kertokaa

[lioncitypolargirl-blog]

A Swede, a Dane and a Finn walk into a lecture hall, part 3

(One of my professors is from Sweden. In that class, I tend to sit with a Danish girl, and this certainly has caught his attention. Part 1. Part 2.) Prof: This semester has been a nightmare. First, I had those technical difficulties, all those endless discussions I’ve had with IVLE and ExamSoft people – I practically have not slept in 2 months, (gestures to us) there's a Dane in the lecture hall, a Finn!!, it has been just crazy around here

[c-g-japanissa]

 Heissan!

Palauduin jo viikko sitten takaisin Suomeen ja voin sanoa että kotiin palaaminen kahden kuukauden vaihdon jälkeen tuntuu oudolta. Kotona lihasmuisti tietää missä mikäkin on, mutta aivot eivät ole vielä ihan älynneet tänne palanneensa. Vanhoihin rytmeihin palaaminen on alkanut pikkuhiljaa, monia asioita jää kyllä kaipaamaan, mutta kyllä oma sänky ja tietokone oli mukava saada takaisin. Olisi ollut hyvä jos koulu olisi jatkunut heti palaamisen jälkeen, sillä se olisi palauttanut aivot takaisin Suomen arkeen tehokkaasti. Mutta kontaktitunnit ovat tältä lukuvuodelta jo loppuneet sillä valmistun ensi viikolla.

Mutta Suomesta palaamisesta toiseen asiaan, Mitosta lähdön jälkeen minulla oli muutama vapaapäivä ennen lentoa takaisin Suomeen joten olin varannut itselleni Hakonesta kahden yön ryokan-pyrähdyksen.

Hakone sijaitsee Tokiosta lounaaseen ja on tunnettu ja pidetty matkakohde kuumille lähteille halajaville. Alue onkin kokonaisuudessaan kansallispuisto ja kuumia lähteitä löytyy vuoristoiselta alueelta monia. Koko alue sijaitsee rinteellä ja laaksoissa, Hakone-Yumoton juna-asema sijaitsee laaksossa jonka keskellä kulkee joki. Joen yli poukkoilee välillä mahdottoman monia siltoja ja alue on hotelleja täynnä. Tälläinen vuoriston piirittämä kylä on äärimmäisen sympaattisen oloinen ja kotoisa.

Ryokanini eli japanilainen majataloni sijaitsi noin tunnin bussimatkan päästä Hakone-Yumoton asemalta. Bussi sahasi peloittavia vuoristoteitä siksakkia kunnes pääsin perille sopivan vanhanaikaiseen Kinokuniya-ryokaniin. Olin saanut kahden yön täysihoidon aamupala- sekä illallistarjoilulla hintaan 75€ yö. Onnistuin ajoittamaan lomailun Golden Week-lomaviikon jälkeen jolloin suurin osa Japania lomailee, hinnat ovat alhaimmillaan sen jälkeen sillä sesonki on loppu.

Vaikka hinta oli alhainen, oli palvelu aivan täydellistä. Jouduin matkalla pienen seikkailuun sillä suoraan Hakoneen vievä junalinja oli suljettu onnettumuuden takia päivältä ja jouduin kiertämään noin 3 eri junalinjan ja bussin kautta Hakoneen jonka takia myöhästyin check inistä ja ensimmäisen päivän illalliselta. Soitin myöhästymisestä hotellille jo kiertomatkani alussa ja perillä minua odottivat hotellin työntekijät jotka osasivat kutsua minua nimeltä ja ohjasivat huoneeseen ja vielä erittäin hyvällä englannilla. Parasta oli että illallinen oli laitettu sivuun minua odottamaan.

Ryokanissa oli tottakai kylpylä ja ehdotan ehdottomasti jokaiselle kuumien lähteiden kokemista. Kuuma kylpy on kuin nestemäinen sauna jossa lilluminen murentaa stressin täysin.

Seikkailin myös Ashi-järven lähistöllä ja nappasin kuvan Fuji-vuoresta, joka näkyy Hakoneen asti kauniiden maisemien ympäröimänä. Sää ei ollut täydellinen, varsinkaan toisena päivänä jolloin ilmankosteus oli niin korkea ja lämpötila alhainen että vulkaanisen toiminnan lämmittämät vuoret puskivat sumua niin paljon ettei viittäkymmentä metriä pidemmälle nähnyt. Omalla tavallaan sekin oli kaunista ja tunnelmallista, varsinkin ryokanissa ulkona olevassa lähteessä lilluessa.

Ryokanikokemuksesta vielä sen verran että oli jännää Mito Plaza Hotellin jälkeen törmätä erilaiseen vieraanvaraisuuteen. Jos Mito Plaza oli premium hotelli, tuntui ryokan ennemminkin isolta kodilta johon sinut on kutsuttu. Työntekijät eivät käyttäneet yhtä koteliasta kenjougo-kieltä vaan rennompaa kieltä. “Shoushou machi kudasaimase” tilalla todettiin vain “chotto matte” ja niin edelleen.

Hakone oli rentouttava kokemus ja täydellinen lopetus Japaninvaihdolleni, ehdotan kohdetta myös lomamatkailijalle sillä se on täyden palvelun matkakohde. Palveluita on paljon ja hyviä ja matka sinne on helppo organisoida ja ajankohdasta riippuen myös halpa.

Kirjoittelen vielä satunnaisista asioista tänne ja jakelen matkalla ottamiani kuvia lisää, sillä Japanissa ollessani kuvien organisointi pelkästään puhelimellani oli hankalaa, kirjoittaminenkin puhelimella ei ollut kaikkein sulavinta.

Nähdään taas!

カール

[c-g-japanissa]

Vapaa-aika Mitossa

Mito on Japanin mittakaavassa aika pieni kaupunki, asukkaita on 271 071 levittäytyneet Turun kunnan kokoiselle alueelle. Suurin osa yrityksistä on keskittynyt suurimpien teiden ja Miton pääjuna-aseman ympärille. Näiden välissä suurin osa alueesta on asuinalueita: omakotitaloja ja pieniä apaato-komplekseja. Kerrostaloja ei ole melkein lainkaan keskustan ulkopuolella!

Tämän takia etäisyydet ovat aika isoja ja mielenkiintoiset kohteet rajoitettuja. Ravintoloita löytyy kyllä joka ison tien varrelta tarpeeksi mutta verrattuna esimerkiksi Tokion mielenkiintoisten kauppojen ja kuppiloiden ylitsetursuavaan määrään on urbaanille seikkalijalle Mito ehkä pettymys.

Olen pyörän saamisen jälkeen alkanut seikkailemaan matkallani Miton keskustaan kaikenlaisilla pikkuteillä nähdäkseni miten monipuolinen pikkukaupungin lähiö osaa olla. Rakennuksia on monelta eri vuosikymmeniltä eri kunnoissa, varsinkin vuoden 2011 maanjäristystyksen takia, joka teki mittavia tuhoja Mitossa. Monia vahingoittuneita taloja on vielä pystyssä koska kaupungilla ei ole varaa purkaa niitä. Tämä välillä lohduton näkymä tekee perus polkureissustakin mielenkiintoisen.

Lomapäivinä lähden yleensä tutkimaan ja ikkunashoppailemaan keskustaa ja loppuillasta istun jossain kahvilassa tai baarissa. Olen muutaman kerran pyörähtänyt Tokiossa, mutta bussimatka on sen 3900 yeniä menopaluuna, joten sitä ei kovin usein tule harrastettua, mutta matka kestää sen 2 tuntia ja bussit lähtevät aamukuudelta alkaen, ja viimeinen paluu on kymmeneltä. Tarkempaa tietoa bussista löytyy Ibaraki Kotsu:n sivuilta. Tokiossa ravaaminen on siis täysin mahdollista jos siellä haluaa enemmän seikkailla!

Tällaista siis täällä! Aktiivisemmille löytyy myös lähimaastosta vuori metsälenkkeneen, ja lähikaupungeissa on myös nähtävyytensä. Ensi viikolla olen menossa työkavereiden kanssa muutamaan paikkaan joista reportoin kunhan kerkeän!

Nähdään taas! -カール

[c-g-japanissa]

Työkulttuurista hieman

Japanin kurista, työtahdista ja muusta leijuu paljon huhuja. Suurin puheesta osa maalaa kuvan työstä jonnekin työnarkomaanin ja burnoutin rajamaille. Japanilainen työ on kyllä kovaa, mutta työssäoppijana harvemmin pääsee samaan työhön kiinni kuin oikea paikallinen, olkoon kielimuurin tai muun takia. Tämä kyllä vaihtelee aloittain, sillä kuulin erään kokkivaihturin tekevän täyttä työpäivää. Työaikoja on kyllä rajoitettu sopimuksessa joten huhutuista 12 tunnin työpäivästä ei pidä huolehtia! Yleisesti ottaen ei tarvitse stressata loppuun palamisesta, sillä olet kuitenkin vain harjoittelija etkä täysin palkattu työntekijä. Käyttäytymisestä työpaikalla: Varsinkin asiakaspalvelualoissa on tärkeää olemus ja käyttäytyminen. Esimerkiksi kaikki haukottelu, niistäminen sekä vaikka vesihörpyn ottaminen pitää tehdä asiakkaalta näkymättömissä. Asiakasta kohdellaan äärimmäisen kohteliaasti sekä kunnioitettavasti ja palvellaan myös erittäin aktiivisesti. Suomeen verrattuna tämä on melkein tungettelevaa, mutta täällä aivan arkea. Asiakasta kohteleva kieli on aina ns. kenjougoa, eli nöyrää kieltä. Verbeistä on ns. kohtelias muoto ja moniin substantiiveihin lisätään o- ja go-kunnioitusta lisäävä etuliite (nimotsu ➡️o-nimotsu, chōshoku➡️go-shōshoku). Tämä opetetaan kyllä töissä varmasti. Minä sain ison listan verbien kohteliaampia muotoja, mutta suurin osa tuli kyllä opittua paikan päällä muiden opastaessa. Aktiivisesta asiakaspalvelusta esimerkkinä esimerkiksi se että jokainen asiakas ohjataan täällä henkilökohtaisesti aamupalalle ja ovia sekä hissejä availlaan taktisesti asiakkaan liikkeitä etukäteen huomioiden. Aluksi tämä tuntuu suomalaiselle melkein tungettelevalta mutta siihen kyllä tottuu! Juuri tämä tarpeiden melkein ylimääräinen ennakoiminen ja täyttäminen on yks isoimmista mentaliteeteistä jonka täällä oppii sisäistämään. Työkavereiden parissa homma toimii aikalailla samalla tavalla kun Suomessakin, mutta kaikenlaisia tervehdyksiä ja muita sanontoja on paljon lisää. Eniten käytetyin on "o-tsukare sama desu", jolla tarkoitetaan "kiitos työpanostuksestasi". Aika törmätessä toiseen työkaveriin taukohuoneessa tai käytävillä tulee tätä käyttää. Lähtiessä töistä todetaan "o-saki ni shitsurei shimasu" joka tarkoittaa "työpäiväni on loppu" ja muu vastaavat "o-tsukare sama deshita". Kirjaimellisesti sen voisi kääntää "anteeksi että lähden ennen muita", sillä Japanissa monissa työpaikoissa ei lähdetä ennenkuin kaikki ovat valmiita. Tämä on kyllä erittäin vaihtelevaa ja on tapa ja asia joka on ollut puheena Japanissa jo vuosia. Jonkin aikaa sitten kuukausittaista ylityömäärää rajoitettiin sataan tuntiin, joka on silti aivan älytön määrä. Loppujen lopuksi työssäoppijana kokee vain pienen määrän oikeasta Japanin työkulttuurista, mutta jos pitää silmät ja ajatukset avoinna niin saa kyllä erittäin hyvän kokemuksen ja oppii myös asiakaspalvelijana varmasti paremmaksi. Mielessä kannattaa pitää kunnioitus ja muiden huomioiminen, niillä eväillä pääsee jo erittäin pitkälle! Parasta asiakaspalvelutyössä täällä on kyllä asiakkaat. Monet haluavat käyttää englannin kielen taitojaan ja höpötellä kotimaastasi ja muusta. Minulla on ollut joka päivä jonkinlainen pieni kohtaaminen ja keskustelu asiakkaiden kanssa sillä ulkomaalaisista ollaan vieläkin uteliaita.