Uuden kehittäjä

[annuserjamaa-blog]

Verkkonäkyvyyden ABC

Uutta tuotetta tai palveluntarjoajaa etsiessä yhä useampi kuluttaja aloittaa prosessin Googlesta. Tuotteiden ja palveluiden haku, myynti ja suosittelu tapahtuvat jo suurelta osin verkossa. Mikäli yritystä ei löydy lainkaan verkosta tai sen nettisivut ovat huonosti laaditut, asiakkaalle syntyy helposti epäluotettava kuva yrityksesä ja ostopäätösprosessi jää kesken. Miten näitä sudenkuoppia voisi sitten oppia välttämään? 

Ensimmäinen askel yrityksen verkkonäkyvyyden kehityssuunnitelmaa tehtäessä on pohtia perusteellisesti keitä yrityksen asiakkaat ovat ja mitä he todella yritykseltä ostavat. Tekevätkö asiakkaat ostoksia kivijalkamyymälöissä vai verkossa? Ovatko he vain halvan hinnan perässä vai onko heidän ja yrityksen välille syntynyt aito suhde? Löytävätkö asiakkaat yrityksen tuotteet mainosten avulla, suositteluiden perusteella tai hakukoneoptimoinnin tuloksena? 

Asiakasymmärryksen parantaminen mahdollistaa markkinoinnin tehostamista ja ohjaamista niille kanaville, joissa asiakkaat liikkuvat. Nykyään jopa 42% suomalaisista etsii yrityksistä tietoa netissä olevista arvosteluista ja suositteluista. Tämä on tärkeä huomio etenkin palveluyrityksille, sillä potentiaalisten asiakkaiden arvioidessa palvellun laatua he luottavat enemmän muiden kokemuksiin kuin pelkästään yrityksen mainontaan. 

Toinen tärkeä pohtimista vaativa osa-alue on verkkonäkyvyyden tavoitteet. Mitä halutaan saavuttaa verkkonäkyvyyttä lisäämällä? Tavoitteiden selkeä määrittäminen auttaa rakentamaan polkua kohti niiden saavuttamista. Näin voidaan rakentaa pitkäjänteistä kehitystä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi Facebook-tykkääjien määrän kasvattaminen kolmeenkymmeneen tuhanteen ja sen avulla myynnin kasvu tai hakukoneoptimoinnin tehostaminen avainsanoja käyttämällä. 

Kolmanneksi, kun näkyvyttä on kasvatettu verkossa, on tärkeä pohtia asioimisen helppoutta asiakkaan näkökulmasta. Verkossa läsnäolo nimittäin vaatii interaktiivista keskusteua asiakkaan ja yrityksen välillä, pelkkä oman sisällön julkaiseminen ei riitä. On varmistettava, että asiakkaan helppo saada yhteys yritykseen vaikkapa Facebook-viestien kautta ja että verkkosivuilla on selkeät ja päivitetyt yhteystiedot. Ydinkysymys verkkotoimintaa ylläpitäessä tulisi olla yksinkertaisuudessaan: kuinka palvella asiakasta paremmin?

Lähteet:

Markkinointi nyt - opas verkkomarkkinoinnista (URL: http://hhmoodle.haaga-helia.fi/pluginfile.php/1025757/mod_resource/content/1/Markkinointi_NYT_opas_.pdf) 

https://premium.wpmudev.org/project/custom-google-search/

https://www.drewbairdfitness.com/setting-goals/

[annuserjamaa-blog]

Palvelualat mullistuvat - pysymmekö mukana digikehityksessä?

Digitaalisuudesta ja sen koko toimintaympäristömme mullistavasta voimasta on puhuttu jo pitkään ja varmasti jokainen meistä on arjen toiminnassa törmännyt digitaalisiin uudistuksiin. Lääkäriltä saadut reseptit ovat nykyään sähköisessä muodossa ja fyysistä matkalippua ei tarvitse ostaa enää kuljettajalta. Muutosten taustalla on ajatus helpommasta ja mahdollisimman käyttäjäystävällisestä tapahtumasta teknologian avulla. Palvelujen kasvava osuus Suomen bruttokansantuotteesta kertookin maamme muutoksesta tuotantotaloudesta kohti palvelutaloutta.

Digitalisaatio avaa palveluyrityksille ovia nykyisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä uuden toiminnan synnyttämisen saralla. Yritykset pystyvät entistä tehokkaammin kerätä ja hyödyntää tietoa asiakaskohtaamisista ja näin parantaa asiakkaan palvelukokemusta. Uudenlaisen tiedonhallinnan avulla voidaan muokata palvelun sisältöä sekä karsia kokonaan pois sellaiset elementit, joita asiakas ei kaipaa. Liiketoiminta kokonaisuudessaan muuttuu virtaviivaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi asiakkaan suuntaan.

Moni suomalainen teknologinen edelläkävijäyritys korostaa digitalisaation arvoa pitkän tähtäimen strategiassaan. Useimmille tavoitteena on päästä kiinni alati kasvaviin kansainvälisiin palvelumarkkinoihin. Ulkomaisen palveluviennin myötä Suomeen kulkeutuu muunmuassa vakuutus- ja rahoitustuloja, rojalteja ja lisenssituloja sekä kulttuuri- ja virkistystuloja. Vaikka suomalaiset yritykset ovat monilla palvelualoilla vielä vasta-alkajia digilisaation hyödyntämisessä, on niillä kuitenkin erittäin hyvät edelytykset menestyä heti kun ollaan valmiita valjastamaan digikulttuuri hyötykäyttöön. 

Teknologian kehityksen myötä myös kilpailijat ovat entistä lähempänä; ostotapahtuman paikka- ja aikasidonnaisuus eivät ole enää merkittävässä asemassa ostopäätöstä tehtäessä. Jarkko Virtanen saattaa jatkossa suorittaa Espanjan kielen opiskelunsa nettikurssin avulla ja Tiina Korhonen katsoo uuden leffan elokuvateatterin sijaan kotisohvalta verkkovuokraamon kautta. Monelle yritykselle ajankohtaista onkin miettiä miten pysyä mukana muutoksessa vai onko aika muuttaa omaa liiketoimintamallia täysin. Kotimainen Filmtown onkin jo muuttanut suuntaansa pois videovuokraamisesta ja painottanut osaamisensa irtokarkkien myyntiin.

Myös meidän asiakkaiden näkökulmasta palveluiden merkitys tulee muuttumaan. Haluamme palvelua entistä useammalla kanavalla ja juuri silloin kun sitä tarvitsemme. Pankkipalveluiden suhteen muutos onkin ollut erityisen näkyvä, sillä suurin osa suomalaisista hoitaa pankkiasioinnin verkkopankissa. Fyysisten konttorien tarve vähentyy jatkuvasti. Varmasti moni meistä asioi lähikaupassaan jo useammin itsepalvelukassalla sen helppouden ja nopeuden vuoksi. 

Digikehitys ei kosketa pelkästään toimialojen mutosta. Palvelujen digilisaatio luo muutospaineita myös työvoiman suuntaan. Onkin ajankohtaista miettiä digikehitystä myös oman osaamisen kannalta; onko oma osaamiseni ajan tasalla? 

Lähteet:

Digilisaatio palvelualoilla, URL: https://www.palta.fi/download/9591/

Palvelujen digitalisointi kesyttää arjen kaaoksen, URL: https://blog.kauppalehti.fi/suomi-digitaaliseksi/palvelujen-digitalisointi-kesyttaa-arjen-kaaoksen

Mitä se digitaalisuus oikein on? URL: http://kuntamarkkinat.fi/blogit/mita-se-digitaalisuus-oikein-on/