Asiaa digibisneksestä ja sen vierestä

Blogin ylläpitäminen on osa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun digitaalisen liiketoiminnan opintoja

[janneoi-blog]

TIVI – OP Ryhmä painaa digijarrua opittuaan kantapääopiston kautta

Luin Aleksi Kolehmaisen digitalisaatiota koskeneen artikkelin TIVI-verkkolehdestä, joka oli noussut kuukauden luetuimmaksi kyseisellä verkkosivustolla. Aihe käsitteli OP Ryhmän viime vuosien mittavia panostuksia digitaalisuuteen ja IT-asioita osaavaan henkilöstöön konsultteineen.

Mistä kaikki sai alkunsa?

Monien ”hullujen vuosien” ja suuren organisaatiomuutoksen jälkeen uusi toimitusjohtaja Timo Ritakallio on tarkastanut käynnissä olevia digiprojekteja ja niihin korreloitavaa tuloshyötyä. Ilmeisesti täysin kaikkiin hakkeisiin ei olla oltu kovin tyytyväisiä, sillä OP Ryhmä on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut, jonka tavoitteena on sadan miljoonan euroa säästöt. Projekteissa ict-palveluita toimittanut yhteisyritys Finanssi-Kontio on myöskin aloittanut yt-neuvottelut laskeneen työmäärän osalta OP Ryhmässä. Kesällä 2016 OP Ryhmä ilmoitti muuntautuvansa digiajan palveluyritykseksi. Suunnitelmissa oli 300–400 miljoonan euron digi-investoinnit vuosittain. Ryhmän laskujen perusteella toteutuneet summat liikkuivat kuitenkin kahden miljardien euron hintaluokassa seuraavan viiden vuoden akselilla. Kaiken lisäksi digiosaajia rekryttiin tarpeeseen kiihtyvällä tahdilla. Noin miljardin euron henkilöstökuluista tätä nykyä erilaisten it- ym. konsulttien osuus on jopa puolet!

Mitä mietin asiasta?

Itselleni herää kysymys onko OP Ryhmä jopa vähän sokaistunut kaikesta digihuumasta niin paljon, että itse ydin liiketoiminnalle ei ole nähty niin kovaa muutoksen tarvetta ja sen kehitystyö on jäänyt holdiin? Kaiken kaikkiaan prosessien ja järjestelmien digitalisoitumisen keskellä olisi mielestäni keskeistä pitää mielessä toimintatapojen muutos siinä samalla. Yritys ei voi vain digitalisoida prosessejaan ja ajatella, että sitä myöten syntyy kustannusetuja. Yhtä tärkeää on uudelleen organisoida prosessit ja toimintatavat jolloin kokonaishyödyt ja digitalisaation tuomat edut pystytään ulosmittaamaan.

Määrä korvaa laadun?

Lisäksi huolestuttavaa OP:n digitalisoitumisessa on ollut se, että samanaikaisesti on käynnistetty ja yritetty viedä läpi useita kehityshankkeita, joista läheskään kaikkia ei ole saatu ajoissa valmiiksi eikä budjetin puitteissa. Toimitusjohtaja Ritakallio linjaakin, että kehityshankkeiden tulisi olla sillä tasolla, että uudet asiat saataisiin lanseerattua sisäisesti ja vietyä asiakkaalle asti. Enempää ei voisi olla samaa mieltä eritoten yhtiöstä, jota pääasiallisesti tulee pidettyä liiketalouden ja raha-asioiden kovimpina ymmärtäjinä.

Mitä opimme?

Varmasti tämä epäonnistunut digihanke on nolo asia OP Ryhmälle, mutta toimii taas loistavana esimerkkinä ihan minkä kokoiselle yritykselle tahansa, miten digitalisoitumista ei ainakaan kannata toteuttaa. Mielestäni OP oppi digitalisoitumisprosessin läpiviennin kantapään kautta.

[janneoi-blog]

TIVI – Robotiikalla työn tuottavuus uudelle tasolle

Luin TIVI-verkkojulkaisusta Kari Latvasen artikkelin, joka käsitteli ohjelmistorobotiikkaa (Wikipedia: Ohjelmistorobotiikka) ja sen tuottamia kustannussäästöjä.

Mitä ohjelmistorobotiikka on ja mitä se hyödyttää?

Ohjelmistorobotiikan avulla yritys voi vapauttaa henkilöstöään asiantuntijatyöhön ohjelmistorobottien tehdessä rutiinitöitä. Lisäksi jos yritys on aiemmin esimerkiksi ulkoistanut rutiininomaisen laskutuksen se voi ohjelmistorobotiikan avulla hoitaa sen taas sisäisesti, josta syntyy merkittäviä kustannussäästöjä. Robotiikan etuna 24/7 työmoodin lisäksi on se, että työ tehostuu, laatu paranee ja virheet vähenevät. On käytännössä myös etu, ettei robotti itsekseen opi ja ala muokata itseään (tulevaisuudessa tekoälyn avulla näin tullee tapahtumaan) eikä se myöskään kyseenalaista toimintoja, jotka siihen on ohjelmoitu.

Viekö robotisaatio työpaikat ihmisiltä?

Jonkin verran (asioista tietämättömien?) toimesta julkisessa keskustelussa on ollut puhetta siitä, että robotit tulevat ja vievät työt ihmisiltä. Artikkelissa Hoasin Riitta Pulkka kertoo, että heillä automaatio tulee jatkossakin näkymän työnkuvien muutoksena. Käytännössä robotiikan avulla työntekijät pääsevät tekemään mielekkäämpiä ja haastavampia työtehtäviä tylsien(?) rutiinitehtävien sijaan.

Mitä mieltä minä olen aiheesta?

Itse näen robotiikan tulemisen mukaan työnkuvaan ehdottoman positiivisena asiana. Ei ole mitään mieltä, että yrityksen kannalta kalliille työntekijöille maksetaan niistä tehtävistä, joita robotti voisi hoitaa murto-osahinnalla. Lisäksi uskon että lähes kaikki työntekijät ovat valmiita luopumaan rutiinitason tehtävistä ja keskittyvät mieluummin tuottoa ja luovuutta vaativiin tehtäviin. Ohjelmistorobotiikan työtehokkuus rutiinitehtävissä on jo todistettua ja ohjelmistojen edelleen kehittyessä sen tehokkuus tulee vain kasvamaan.

Työn tuottavuus

Palkeet-palvelukeskuksen kehitysjohtaja Helena Lappalaisen mukaan ohjelmistorobotiikan mukaan tultua työn tuottavuus on kohonnut lähes 12 % vuositahtia, eikä tällaisiin tehostustoimiin ole päästy millään muilla keinoin. Hoasissa ohjelmistorobotin työpanos vastaa yhden työntekijän nelipäiväistä työviikkoa. Kun rutiinitehtävien määrät kasvavat on robotin avulla tehty ajan säästö merkittävä.

(Tieto)tekniset haasteet?

Tietoteknisesti ohjelmistorobotiikka on yksinkertaista. Robotit tottelevat niihin asetettuja sääntöjä mukisematta, eikä koodeihin tai apeihin tarvitse tehdä muutoksia. Täten sen käyttöönotto on sekä nopeaa että kustannustehokasta. Suurin työ lienee teknisen ympäristön rakentamisessa, mutta se optimoituessa ajan kanssa kustannussäästöt kasvavat hurjiksi. Haasteita robotiikalle saattaa asettaa esimerkiksi yrityksen vanhentuneet järjestelmät, mikä aiheuttaa viivettä robottien testaamiseen ja ohjelmointiin. Kun kokemusta karttuu, niin seuraavat tuotantoon viennit etenevät huomattavasti kivuttomammin.

[janneoi-blog]

TIVI – Kilpailukykyä ja -etua digitalisaation avulla

Luin Petteri Puhakan, toimitusjohtaja Solidabis Oy, kirjoittaman artikkelin TIVI-verkkojulkaisusta koskien digihankkeiden jäämistä usein tavoitteistaan. Hänen mukaansa digihankkeet ovat usein vain yritysten yksittäisiä toimia tehostaa joitain toiminnan osa-alueita. Näissä yrityksissä on harvoin uskallettu lähteä sörkkimään omaa liiketoimintaa.

Digissä menestyneet yritykset ovat syntyneet digitaalisiksi ja koko toimintaa ohjaa digitaalisuus. Perusideana on ollut luoda jotain uniikkia ja sellaista mitä kilpailijoilla ei ole. Puhakka nostaa esiin kysymyksen, kuinka perinteistä liiketoimintaa harjoittaneet yritykset voisivat ketterästi siirtyä digimaailmaan mieluummin aiemmin kuin vasta pakon omina? Kokonaisuudistuksen tulisi perustua kokonaisajatteluun ja liiketoiminnan tavoiteisiin.

Kilpailukykyä kehitettäessä kokonaisajattelun keskeisiä kysymyksiä ovat:

Mitkä ovat yrityksen tavoitteet?

Mitä yritykseni palvelut sisältää?

Miten palvelen asiakkaani niin hyvin, että saan niitä lisää (puskaradio-ilmiö)?  

Kysymyksien jälkeen vastaus löytyy prosesseista ja prosessijohtamisesta. Kyse on strategisesta hankkeesta. Se ei toteudu ilman kokonaisajattelua ja johdon sitoutumista ja panosta, eli ilman muutosjohtamista.

Miten digitalisaatiolla luodaan kilpailuetua?

On tärkeä oppia tuntemaan asiakkaansa ja miten hän käyttäytyy. Tällöin päätöksien ei tarvitse perustua arvaamiseen tai intuitioon. Käyttäjätutkimus ja palvelumuotoilu auttavat asiakasymmärryksen saamisessa ja paras keino pystyä vastaamaan asiakkaan tarpeisiin on se, että ymmärtää asiakastaan.

Summary: kun digin avulla halutaan hakea niin kilpailukykyä kuin -etuakin, on yrityksen aloitettava sen tavoitteiden tarkastamisesta ja asettamisesta sekä strategisesta kokonaisjaattelusta. Prosessien johtaminen ja palvelumuotoilu ovat taas työkaluja joilla hankkeen voi saada onnistuneesti maaliin.

[janneoi-blog]

TIVI – Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen

Luin verkkolehti Tivistä Juha-Pekka Honkasen artikkelin sähköisestä asioinnista. Pääpiirteissään artikkeli käsittelee sitä, että tulisiko Suomen ottaa mallia Tanskasta ja siirtää asiointipalvelut pakolla verkkoon ja tehdä näin valtavia säästöjä. Honkasen mukaan Suomessa on paljon niitä, jotka eivät kykene verkossa toimimaan sähköisten asiakaspalveluiden parissa. Näitä ovat esimerkiksi Kela, Verovirasto, Posti jne. Hän ehdottaa, että palvelut pysyisivät jatkossakin vapaaehtoisina esimerkiksi siksi, että esim. Verohallinnon etuusviidakon tulkinta on hankalaa jopa itse asiantuntijoillekin.

Olen Honkasen kanssa samaa mieltä siitä, että etuus- ja tukiviidakko on niin sekavasti rakennettu, ettei siitä ota selkoa. Jos ajatellaan vielä ikäihmisiä tai muuten rajoittuneita niin se tuntuu varmasti ylivoimaiselta. Olisinkin sillä kannalla, että tuo koko sekamelska tulisi virtaviivaistaa ja tehdä läpinäkyväksi niin, että tulevaisuudessa se olisi myös helppohoitoinen sähköisten asiointikanavien kautta. Ei ole kansalaisten vika, että järjestelmä on epäselvä. 

Olen ehdottomasti sen kannalla, että tällaiset vanhanaikaiset lippuluukku asiointipalvelut palveluaikoineen kuuluvat museoon ja tulevaisuutta silmälläpitäen ne siirrettäisiin vaiheittain kaikki verkkoon. Täytyy muistaa että nykyiset milleniaali-sukupolvet ovat tottuneet asioimaan sähköisesti kellon ympäri. Verohallinnonkaltaisten instituutioiden ylläpitäminen on lisäksi kohtuuttoman kalliita nykymuodossaan ja kehitystä on seurattava.

Oikeita suuntavetoja sähköistenpalveluiden osalta on jo tehty elinkeinonharjoittajien kohdalla ja suuntaus tulee jatkumaan myös yrityksille ja yksityisille organisaatioille, koska nämä muodostavat isoimman osan asiointimassasta.

Tärkeintä mielestäni kaikessa kehitystyössä on pitää loppukäyttäjä mielessä ja huomioida hänen tarpeensa.

[janneoi-blog]

Digi 4.2. Maksamisen vallankumous

Tässä postauksessa käsittelen tulevaisuuden maksamistapoja ja -ratkaisuja sekä maksamiseen liittyviä trendejä digitalisoituvassa maailmassa tulevalla vuosikymmenellä. Aineiston pohjana olen käyttänyt Suomen pankin julkaisemaa e-kirjaa, johon pääset tästä klikkaamalla.

Maksaminen on muuttunut oravannahkakaupasta valtavan loikan suoraan tililtä lähtevään reaaliaikaiseen maksamiseen, jonka suorittamiseen on tarvittu ainoastaan älylaitteelta löytyvää QR-koodia minkä asiakas on skannannut kauppaan sisään astuessaan sisäänkäyntiportilla. Tämän jälkeen asiakas on voinut aloittaa ostosten keräämisen kaupassa ja pakata tarvitsemansa tuotteet suoraan omaan laukkuunsa. Ostokset tehtyään asiakas voi poistua kaupasta kulkematta kassan tai minkään muun ”tarkistuspisteen” kautta kohti seuraavaa määränpäätä. Wau! Miten tämä on mahdollista ja missä? – kerron siitä postauksen lopussa.

Jani Ristimäki, OP Ryhmä, käsitteli omassa kappaleessaan maksutapoja digitalisoituvassa maailmassa. Hänen mukaansa helpoin tie digipalveluiden maksamisessa on lähteä liikkeelle korttimaksamisen avulla. Itselläni herää ajatus, mitkä ovat korttimaksamisessa sitten ne hyvät ja huonot puolet? Otanpa selvää!

Hyvää korttimaksamisessa:

toimivat globaalisti ja niiden tiedot on helppo tallentaa digitaalisiin lompakkoihin

digiympäristössä kortin turvalliseen käyttöön liittyvät mekanismit ovat jo olemassa

korttien käyttäminen on tuttua käytännössä kaikille

korttien liikkeelle laittaminen on kannattavaa liiketoimintaa

tästä syystä esim. Apple Pay ja monet muut uudet maksutavat ovat luoneet palvelunsa, jonka lähtökohtana on korttimaksaminen

Huonoa korttimaksamisessa:

korttimaksujen vastaanottaminen on kallista

etenkin juuri digitaalisille palveluille tyypillisissä maksutapahtumissa

vastaanottaminen on alun perin rakennettu vakiintuneita kauppoja varten

maksaminen henkilöltä henkilölle tai satunnaisessa kaupankäynnissä verkkokirpputorilla, on jättänyt kasvutilaa vaihtoehtoisille maksutavoille

Mutta toistaiseksi korttimaksamisen edut näyttäytyvät vielä relevanteilta. Mikäs korttimaksamisen tulisi sitten korvaamaan?

Vaihtoehtoisista tavoista esiin nousevat vahvasti tilisiirtopohjaiset maksut. Jos digilompakkoon pystyi tallentamaan kortin tiedot turvallisesti, niin oletettavasti se onnistuu myös tilitietojen kohdalla. Tätä on hidastanut käytännössä se, että prosessit ja rakenteet on aikojen saatossa rakennettu ajatellen korttimaksamista. Nyt eri organisaatiot ovat fokusoituneet kehittämään tilisiirtoihin perustuvia digimaksutapoja ja liikkeelle lähteneet massat ovat keskittyneet henkilöltä henkilölle (P2P) maksuihin. Tavoitteena on esimerkiksi siirtää mahdollisimman helposti rahaa kaverilta toiselle mobiilisovelluksen avulla. Tällaisesta kotimainen esimerkki on Mobile Pay, jonka toimintavarmuus ja helppous on viehättänyt itsenikin. Sillä onnistuu nopeasti rahansiirto kaverille ja oman osuuden maksaminen ravintolalaskusta vaivatta unohtamatta kaupan kassalla tapahtuvaa maksamista, jolloin kortteja ei enää tarvita. Tilipohjaiset maksut tulevat siis haastamaan korttimaksut, mutta se vähentää myös käteisrahan käyttöä.

Vietin itse 3 kuukautta Kiinan Shanghaissa ja tajusin, kuinka kaukana (kivikaudella) me eurooppalaiset olemmekaan maksamisessa! Kaupungissa käytännössä kukaan ei enää käytä käteisrahaa ja kiinalaiset omaksuivat mobilisaation myötä mobiilimaksamisen tavaksi toimia päivittäisessä kaupankäynnissä. He ns. hyppäsivät koko korttimaksamisen aikakauden yli ja siirtyivät suoraan mobiilimaksamiseen. WeChat on Kiinassa ns. supersovellus, vrt. WhatsApp, jolla voit hoitaa KAIKKI ruokaostokset kotiin toimitettuna, maksaa sähkölaskun ja ostaa lentoliput soittamisen ja viestitoimintojen lisäksi. Siinä on sisäänrakennettu tili, johon käyttäjä voi ladata suoraan pankkitililtään rahaa veloituksetta ja käyttää haluamiensa palveluiden maksamiseen. Myös kaikki julkiset ja yksityiset palvelut käyttivät hyväkseen WeChat maksutoimintoa ja käytännössä missä tahansa raha ennen vaihtoi omistajaa, siellä maksu hoidettiin sovelluksen QR-koodia hyväksikäyttäen.

Herää kysymys, ketkä ovat jatkossa maksupalveluiden tarjoajat? Ovatko pankit instituutioina niin suuria auktoriteetteja, että niiden maine luotettavana yhteiskunnallisena toimijana takaa jatkossakin vakaan asiakasvirran? Artikkelin mukaan milleniaali-sukupolvi luottaa pankkeja enemmän brändeihin kuten Apple, Samsung, Google ja jopa Facebook – ja nämä toimijat ovat tulleet pankkien reviirille, jäädäkseen.

All in all, maksupalveluita jatkossa tarjoaa monet eri toimijat pankkien lisäksi ja suurin muutos tulee tapahtumaan kuluttajien päivittäisissä maksupalveluissa. Merkittävin maksamista muokkaava tekijä on digitalisaatio. Sen seurauksena tapamme ostaa ja käyttää hyödykkeitä muuttuu mikä asettaa maksamiselle uusia vaatimuksia.

Ai niin, postauksen alussa kerroin tulevaisuuden kaupasta, jossa ei tarvita kassoja ja maksukortteja ja joka on jo täällä. Tästä linkki YLE:n uutiseen.

[janneoi-blog]

Digi 5.1. Etumatkaa somemarkkioinnilla

Tässä postauksessa käsittelen kolmea vallitsevaa trendiä somemarkkinoinnissa ja pohdin kuinka asiakasprojektin toimeksiantaja Validia voisi hyödyntää näitä tunnettuuden ja liiketoiminnan edistämiseksi. Projektissa pyrimme selvittämään toimeksiantajalle innovoinnin avulla digitaalisia ratkaisuja, joilla potentiaalinen asiakas löytäisi Validian tarjoamat ratkaisut digikanavien kautta. Somemarkkinointiyritys Kurion laatiman raportin perusteella somemarkkinoinnissa vallitsee kolme trendiä: videoiden käyttäminen kasvaa entisestään, Facebook dominoi koko kenttää ja tekoäly tekee tuloaan.

1. Videoiden käyttö kasvaa entisestään

Tulevaisuuden visioissa videokuvan odotetaan valtaavan määräävän aseman somemarkkinoinnissa. Jo nyt liikkuva kuva ja laadukas visuaalinen markkinointimateriaali tunnistetaan yhdeksi tärkeimmistä. Validialla on rajattomat mahdollisuudet tuoda verkkosivustolleen laadukasta materiaalia, jota edelleen linkittää sosiaalisen median eri alustoille.

Yhtenä videon aiheena voisi olla esimerkiksi erilaisissa lähtökohdissa olevia asukkaista, jotka kertovat tavallisesta arkipäivästään yhdessä Validian ammattitaitoisen työntekijän kanssa. Videossa voisi tuoda esiin näkökulman, jossa työntekijä näyttäytyy asiakkaalle ystävänä, jonka kanssa tehdään tuiki tavallisia arjen askareita pyykinpesusta astianpesukoneen tyhjennykseen, kirjasto- ja elokuvareissuun.

Toinen tapa tuottaa videomateriaalia someen voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa Validian työntekijät kertovat itsestään lyhyesti ja maanläheisesti millaisia ovat, mistä tulevat, mistä kukin tykkää ja mistä on kiinnostunut yms. Näiden videoiden kautta pyrittäisiin vaikuttamaan siihen, että potentiaalinen asiakas näkisi työntekijät täysin tavallisia ja yhdenvertaisina asiakkaiden kanssa.

Lisäksi voitaisiin tehdä lyhyitä inserttejä Validian tarjoamista asunnoista ja palveluista mielenkiintoisella ja raikkaalla tavalla.

2. Facebook dominoi koko kenttää

Facebook on maailman käytetyin somealusta, joka edelleen kehittyy muiden somekanavien rinnalla tarjoten valtaisan markkina- ja markkinointipaikan. Facebookin tarjoama reaaliaikaisuus ja saavutettavuus ovat valtavia mahdollisuuksia joita yrityksen ei kannata jättää hyödyntämättä.

Facebook markkinoinnissa Validia voisi keskittyä seuraajien haalimiseen, sillä mitä enemmän yrityksellä on ”tykkääjiä”, sitä enemmän sen someen tuottama sisältö saa näkyvyyttä. Koukuttamalla nykyiset tykkääjät esimerkiksi jakamaan videoita se voisi moninkertaistaa näkyvyyden. Facebookissa Validia voisi nostaa yrityksensä tunnettuuden kasvattamista kertomalla sen arvoista ja visiosta, vastuullisuudesta ja perusasioita mitä yritys tekee, miksi, miten ja minkä vuoksi koko organisaatio on olemassa. Olisi hyvä esimerkiksi selvittää minkälaisiin kysymyksiin potentiaaliset asiakkaat kaipaavat vastauksia ja siitä edelleen kehittää laadukasta, asiakkaalle lisäarvoa ja vastauksia tuottavaa sisältöä (sisältömarkkinointi).

3. Tekoäly tulee

Tapa palvella asiakkaita on jo muuttunut ja tulee muuttumaan jatkossa aimo harppauksin. Chatbot on jo täällä keskuudessamme. Ai kuka? Chatbot eli tekoälyllä varustettu, taukoja pitämätön ja etuja vaatimaton, ahkera 24/7 asiakaspalvelija. Nämä nopeasti kysymyksiin vastaavat ”robotit” kehittyvät ja tulevat päivä päivältä viisaammiksi.

No, miten Chatbot voisi auttaa Validiaa markkinoinnissa ja myynnissä? -Esimerkiksi ”nollakustanteinen” Chatbot voi vastata usein kysyttyihin kysymyksiin ja vapauttaa aikaa asiakkaiden face to face (tai ear to ear) palvelemiseen. Etenkin, jos ajatellaan että Validia käyttää kallista asiakaspalveluaikaa vastailemalla usein toistuviin samoihin kysymyksiin. Verkkosivustolla ja Facebookissa Validian asumiseen ja palveluihin liittyviin kysymyksiin Chatbot voisi vastat nopeasti ja tuottaa positiivisia käyttäjäkokemuksia tiedustelijoille. Chatboteja voisi lisäksi hyödyntää myös mm. ajanvarauksien tekemiseen.

Ja tästä vielä pääsy lähteeseen. 

[janneoi-blog]

TIVI - Pilvipalveluiden tulevaisuus

Uusi IT-trendi on tulevaisuudessa muuttamassa tietojärjestelmiä. Nykyisin yleistyneet pilvipalvelut ovat tulevaisuudessa kohtaamassa uhan nimeltä edge computing, reunalaskenta, jossa keskitetyissä pilvijärjestelmissä tallennettu data olisi palaamassa takaisin verkon reunalle. Kiinnostuneena asiasta lähdin selvittämään lisää reunalaskennasta, josta löysin myös toisen käytetyn käsitteen fog computing, sumulaskenta. Teknologiayhtiö Ciscon ideoima sumulaskenta on intuitiivinen termi: samaan tapaan kuin sumu on luonnossa maan pintaa hipova pilvi, sumulaskenta tapahtuu käyttäjän verkon tuntumassa mutta soveltaa samoja tekniikoita ja menettelyjä kuin pilvidatakeskuksissakin käytetään. Sumulaskentaa ja reunalaskentaa käytetään usein toistensa synonyymeinä. 

Oheinen kuva visuaalisesti ilmaistuna saattaa helpottaa ymmärtämään käsittelemääni kokonaisuutta.

Tällä hetkellä pilvi on lyönyt itsenä niin läpi, että moni aloitteleva yrittäjä ei enää harkitse omien palvelinten hankkimista yritykseensä. Pilvi sisältää ominaisuuksia, mitkä saattaa tuottaa joissakin tilanteissa merkittäviä haittoja verrattuna yrityksen omaan verkkoon. Tietojen siirto pilveen vie oman aikansa ja jos datakeskus on ulkomailla, voi siirtoaika venyä entisestään. Toisekseen pilvipalveluiden käyttö ei ole ilmaista. Suurten yritysten datamäärällä voi kertyä suuria summia maksettavaksi. Lisäksi luottamuksellisten ja salaisten asioiden siirtäminen pilveen herättää tietoturvakysymyksen. Näistä syistä tietojenkäsittelyn tulisi tapahtua lähempänä dataa eli verkon reunalla.

Tutkimusyhtiö Gartner on ennustanut, että tulevaisuudessa tulee ottamaan osansa julkisilta pilvipalveluilta. Myös suuri teknologia yhtiö Hewlett-Packard on ennustanut reunalaskennan murtavan pilvipalveluiden käytön ja panostaakin 4 miljardia dollaria reunalaskentaan. Yhtiö onkin muuttanut toimintansa suunnan yrityksen järjestelmätoimintoihin mm. tallennuksen ja palvelimien ja niiden hallitsemisessa käytettäviin ohjelmiin.

[janneoi-blog]

Digisanastoa iltalukemiseksi

Tähän postaukseen olen kerännyt matkalleni sattuneita digikäsitteitä, joita en heti tuntenut vaan tutkin niitä ja avaan ne nyt myös blogini lukijoille. Miellyttäviä lukuhetkiä!

Retargeting

Tai remarketing. Tarkoittaa sananmukaisesti kalan (asiakas) uudelleen houkuttelemista takaisin koukun (yrityksen verkkokauppa) äärelle. Se on digimarkkinoinnin keino, jossa koukulla käyneelle kalalle näytetään valikoidusti houkuttelevan näköisiä syöttejä muilla apajilla (verkkosivustoilla) jotta se palaisi takaisin omalle koukulle. Yleisesti näillä markkinointikeinoilla pyritään muistuttamaan kalaa brändistä ja houkuttelemaan se uudestaan takaisin koukulle. Myös ostoskorissa vieheen hylännyttä affenaa pommitetaan remarketingilla, jotta se palaisi koukkuun viimeistelemään otin.

Open data

On avointa dataa, mitä kaikki saavat veloituksetta käyttää myös kaupalliseen tarkoitukseen. Dataa julkiseksi avanneita tahoja ovat mm. julkiset tahot, yritykset ja muut organisaatiot ja yksittäiset tahot. Avoimen datan tarjoamisen tarkoituksena on mm. hyödyntää sitä alustataloudessa, joka kehittää laaja-alaisempia verkostoja organisaation ympärille.

Alustatalous

On digimarkkinan mahdollistamaa taloudellista toimintaa, ja tähän perustavia yrityksiä ovat mm. Airbnb majoituspalvelu, kauppapaikka Amazon ja taksipalvelu Uber.

CTA

Tarkoittaa Call to Actionia, jossa tarkoituksena on pyrkiä ohjaamaan verkkosivustovierailijaa tekemään haluttu toimenpide. CTA kuuluu konversio-optimoinnin perustyökaluihin, mikä yleensä on verkkosivustolla oleva kuva/linkki, jota klikkaamalla pyritän asiakkaalta saamaan esim. yhteystiedot.

CPC

Maksu klikkauksen perusteella, eli Cost Per Click. Tarkoittaa digimarkkinoinnissa hinnoittelumallia, jossa ei makseta verkkosivuston näyttökerroista vaan ainoastaan mainoksen klikkaamisesta.

VPN

Tarkoittaa erillisverkkoa, eli Virtual Private Network. VPN yhteydellä voidaan yhdistää useampia verkkoja yhtenäiseksi ohi julkisen verkon. Esim. Kiinassa ollessasi et pääse normaalisti Facebookiin (koska estetty valtion toimesta), mutta VPN käyttämällä voi sijainnin määrittää esim. Suomeen jolloin Facebook toimiikin Kiinasta käsin.

Edge computing

Tarkoittaa nimensä mukaisesti reunalaskentaa. Reunalaskenta tulee olemaan datan liikkuvuuden tulevaisuutta, jonka uskotaan syrjäyttävän jopa pilvipalvelut. Miksi? Siksi, että reunalaskenta tarjoaa keinon kerätä ja käsitellä tietoja paikallisissa tietokonelaitteissa eikä pilvessä tai omassa konesalissa. Reunalaskenta on usein sopivampi tietojen keräys ja -käsittely metodi IoT-laitteista tulevalle tiedolle kuin sen vieminen pilveen asti. Reunalaskentaa voidaan toteuttaa esim. välittimien tai microtietokoneiden avulla.

IoT

Eli esineiden internet. Internet of Things tarkoittaa tiedonkeräämistä, analysointia ja koko hela hoidon yhdistämistä ml. järjestelmät ja ihmiset langattomasti käyttäen uusia sensori- ja yhteysteknologioita. Koko kokonaisuutta pystytään ohjaamaan ja mittaamaan verkon yli.

SEO

Ei huoltoasema vaan hakukoneoptimointi, joka on esim. yksi tärkeimmistä tekijöistä yrityksen verkkosivuston, sen tarjoamien palveluiden ja löydettävyyden kannalta. Hakukoneoptimoinnilla pyritään nostamaan ko. sivusto hakutuloksissa mahdollisimman korkealle.

[janneoi-blog]

Digi 3.4. Näin parannat yrityksesi verkkosivujen hakukonenäkyvyyttä

Hakukoneet ovat paikkoja missä yrityksen potentiaaliset asiakkaat hakevat tietoa, ratkaisua ongelmaansa ja päätyvät eri verkkosivustojen kautta ratkaisuja tarjoaviin verkkokauppoihin. Miksi et siis laittaisi verkkosivustoasi kuntoon, jotta saavutat kaikki potentiaaliset asiakkaat joilla on tarve tai ongelma, ja johon sinulta löytyy ratkaisu?

Mistä puhutaan

Hakukoneoptimointi on elintärkeä palanen digimaailman ja internetin palapelissä ja se on kriittinen tekijä kaikessa markkinoinnissa! Pähkinänkuoressa, laadukas hakukoneoptimointi erilaisten tekniikoiden avulla parantaa verkkosivuston liikenteen laatua ja määrää merkittävästi, mikä edesauttaa verkkosivustoa nousemaan korkeammalle eri hakukoneissa.

Googlessa tehdään päivittäin lähes viisi miljardia hakua – eikö se sinustakin vaikuta markkinapaikalta, johon kannattaisi keskittää markkinointipanostuksia?

Kenelle

Kaikenlaisten yritysten tulisi optimoida verkkoon laittamansa sisältö varmistaakseen, että asiakkaat jotka etsivät vastaavan kaltaista tuotetta tai palvelua löytävät yrityksen verkkosivuille. Jos yrityksen viesti ja sisällöt eivät ole optimoituja relevantein linkein ja avainsanoin potentiaalinen asiakas karkaa paremmin optimoitujen kilpailijoiden haaviin. Laaja teknologian kehitys työ sisältöä helposti asiakkaiden saataville hyödynnettäväksi ja siksi yrityksen on tärkeää hyödyntää sisällön verkkojakelussa relevantteja ja asianmukaisia hakukoneoptimoituja termejä parantaakseen näkyvyyttään. Edelleen kehittääkseen hakukonelöydettävyyttä ja kohdeyleisön saavutettavuutta optimointi koskee niin yrityksen verkkosivuston sisältöä kuin myös sosiaalisen median kanavia.

Mitkä ovat tärkeimmät tekijät

Sisällön ja linkin rakentaminen

Hakukoneoptimointi sisältää monia eri tekniikoita yrityksen näkyvyyden parantamiseksi, mutta kaksi tekijää ovat kaikista tärkeintä sisällön jakaminen ja linkin rakentaminen, joka siis käytännössä tarkoittaa sitä, että asianmukaiset linkit sisällytetään sisältöön ja mikä edelleen linkittää takaisin yrityksen verkkosivustolle, sosiaalisen media alustoille, yrityksen blogiin tai muille tunnetuille lähteille. Se on välttämätöntä sisällön optimoinnille ja näyttää toteen että yritys on johtava sen omalla toimialallaan. Linkin rakentaminen rohkaisee muita tekemään samoin myös takaisin päin kohti yritystä, mikä takaa yritykselle laaja-alaisemman näkyvyyden verkossa. Yrityksen tulisi pyrkiä luomaan mukaansa tempaavaa sisältöä ja käyttää aikaa oikeiden avainsanojen tutkimiseen ja löytämiseen mikä takaa maksimaalisen näkyvyyden sisällölle, linkittämällä tämän asianmukaisiin osioihin verkkosivuilla, yrityksen some-kanaville, blogeihin jne.

Vaikka itse hakukoneoptimointi on tärkeää, sisältöä ei tulisi tuottaa yksinomaan hakukoneoptimointia ajatellen vaan se tulisi julkaista määrätietoisesti/tarkoitus hakuisesti kohdeyleisöä ajatellen. Kun sisältö on laadittu valmiiksi niin sitä voidaan palata tarkastelemaan ja lisäämään avainsanoja kohtiin, joissa on se on perusteltua.

SEO ja sosiaalinen media

Hakukoneoptimoinnin, linkkien rakentamisen, sosiaalisen median ja blogien ym. kesken on löydettävä keskeinen sävel, joka takaa dynaamisen, sisältörikkaan verkko/digi jalanjäljen kohdeasiakkaille. On tärkeää yhdistää sisällön markkinointi, hakukoneoptimointi ja sosiaalinen media kehittääkseen maksimaalisen näkyvyyden asiakkaille ja ydin kohdeyleisölle. Sosiaalisessa mediassa mitä enemmän ihmiset tykkäävät sivustostasi se edesauttaa näkyvyyden paranemisessa hakukoneissa.  

Optimoi sivustosi rikastalla sisältöä

Rikasta jokainen yrityksen sivu uniikilla ja kuvailevalla sisällöllä tiiviisti. Ideaalitilanteessa teksti sisältää avainsanoja ja fraaseja kuulostamatta luonnottomalta.

Näin aloitat yrityksesi verkkosivujen näkyvyyden optimoinnin:

Tuota potentiaalista asiakasta hyödyttävää, lisäarvoa tuottavaa, sisältöä verkkosivuillesi

Jaa laatimaasi sisältöä yrityksen sosiaalisen media kanavissa ja yrityksen blogissa

Käytä laatimassasi sisällössä avainsanoja, keskity otsikoihin ja etene asiaan nopeasti esim. 5M:n rungon kautta:

Mitä, miten, milloin, miksi, missä

Suunnittele strategia linkkien rakentamiseen

Lisää nopeutta verkkosivullesi 

Huolehti some-alustojen ajanmukaisuudesta

Päivitä verkkosivustoasi aktiivisesti!

Hyödynnä Googlen palveluja mm. Search Console, MyBusiness, Google+

Päivitä kaikkia some-alustoja aktiivisesti

Kerää aktiivisesti sosiaalisen median yrityssivustollesi tykkääjiä

[janneoi-blog]

Digi 2.2. Diginatiivit koukkuun

Nykyisessä digimaailmassa ennen tehokkaaksi todetut myynti- ja markkinointikeinot ovat menettäneet otteensa. Myös asiakkaan perinteinen tapa ostaa (ostopolku) on muuttunut monikanavaiseksi ja vaikeammin hahmotettavaksi.

Mitä on inbound-markkinointi?

Inbound-markkinointi terminä tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että asiakas eli ostaja ottaa itse yhteyttä markkinoijaan eli myyjään. Termi kuvaa sitä, kuinka sisältömarkkinoinnin keinoin asiakas pyritään kuljettamaan kohti ostopäätöstä. Inbound-markkinointimalli keskittyy houkuttelemaan asiakasta kiinnostavalla, relevantilla ja asiakkaan ongelman ratkaisevalla sisällöllä.

Inbound-markkinoinnissa ei kilpailla perinteisesti asiakkaan huomion kiinnittämisestä kuten outbound-markkinoinnissa. Markkinoija pyrkii esimerkiksi luomaan sisältöä, joka on suunniteltu vastaamaan kohderyhmän tarpeita tai se voi olla ratkaisu jo tunnistettuun ongelmaan. Sen tarkoituksena on inspiroida potentiaaliset asiakkaat kiinnostumaan muutoksesta, mutta myös rakentaa luotettavuutta ja uskottavuutta yritykselle.

Perinteinen (outbound) markkinointi vs. (inbound) sisältömarkkinointi

(Vinkki: jos et jaksa lukea, kts. oheinen kuva!)

Perinteinen outbound-markkinointi on luonteeltaan kampanjamaista ja aineisto usein luodaan vain ko. tarkoitusta varten, jonka jälkeen siitä ei juurikaan ole hyötyä. Outboundissa pyritään koukuttamaan ns. kylmiä asiakkaita työntämällä viestiä kenelle tahansa esim. maksetun mainostilan tai postituslistojen kautta. Tämän jälkeen jäädään odottamaan asiakkaita sormet ristissä toivoen viestin menneen perille.

Inbound-sisältömarkkinointi taas jää nettiin, se löytyy hakukoneista ja kerää lukijoita vielä pitkään julkaisun jälkeenkin. Aidosti kiinnostavaa ja hyödyllistä sisältöä luotuasi asiasta kiinnostuneet potentiaaliset asiakkaat päätyvät vierailemaan sivustolle. Kun asiasta jo valmiiksi kiinnostunut lämmin asiakas on kiinnostunut tarjonnasta, voidaan keskittyä ratkaisun hakemiseen. Etkö sinäkin keskittyisi mieluummin palvelemaan asiakasta, joka on jo valmiiksi kiinnostunut tarjoamastasi tuotteesta/palvelusta?

Miten homma etenee?

Tehokas Inbound-markkinointimateriaali tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ostopolun jokaisella tasolla. Inbound-markkinoinnissa potentiaalinen asiakas löytää markkinoijan monikanavaisesti mm. blogien, hakukoneiden ja sosiaalisen median kautta.

Inbound-markkinoinnin prosessi voidaan yksinkertaistetusti kuvata seuraaviin vaiheisiin: houkuttele → tunnista → myy → sitouta.

Eli, kun vierailija on houkuteltu kiinnostavan sisällön myötä markkinoijan luokse, seuraa tunnistus vaihe. Tunnistus vaiheen tärkein asia on saada kerättyä vierailijasta tietoa. Tällöin on elintärkeää tarjota vierailijalle lisäarvoa tuottavaa sisältöä (esim. e-kirja, tietopaketti tms.) yhteystietojen vastineeksi. Tunnistamiseen (konvertointi) on kehitetty erilaisia alustoja, mm. yhteystietolomakkeet ja laskeutumissivut. Kun vierailijoista on konvertoitu potentiaalisimmat liideiksi, tulee liidit kääntää asiakkaiksi. On muistettava, että inboundissa kyse on merkittävän sisällön tuottamisesta asiakkaille. Kun myyjä on saanut asiakkaalta maksun tililleen, jatkuu yhteyden pitäminen edelleen. Miksi? Yritys haluaa auttaa asiakkaitaan jotta he puhuisivat positiivisesti yrityksen puolesta ja olisivat ns. promoottoreita. Win-win.

Seuraavalla kerralla postailen toisesta yritykselle tärkeästä aiheesta asiakashankinnan näkökulmasta. Oheinen kuva sisältäköön pienen vihjeen. 

Käytin postauksen tiedonhakuaineistona seuraavia lähteitä:

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-tehokas-inbound-markkinointi-vaatii

https://www.salescommunications.fi/blog/10-syyta-miksi-invesoida-inbound-markkinointiin

https://www.salescommunications.fi/inbound-markkinointi

https://www.advanceb2b.com/fi/palvelut/inbound-markkinointi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Inbound-markkinointi

https://en.wikipedia.org/wiki/Inbound_marketing

https://visual.ly/community/infographic/computers/traditional-publicity-vs-content-marketing