Stressi
Mitä on stressi?
Negatiivinen stressi on elimistön ylihälytystila, joka syntyy, kun ihmiseen kohdistuvat vaatimukset ja hänen keinonsa selvitä niistä eivät ole tasapainossa. On kiirettä ja töitä on niin paljon, ettei pysty hallitsemaan ja kaikki kaatuu päälle. Stressiä voi aiheuttaa myös työn yksitoikkoisuus, pakkotahtisuus, työyhteisön ristiriidat tai epäoikeudenmukaisuus. Myös se, että ei osaa tai hallitse töitään, voi aiheuttaa stressiä.
Elimistö käy ylikierroksilla, vatsaa vääntää ja sydämen leposyke kiihtyy, ei pysty rauhoittumaan millään. Stressitila on elimistön tila, joka syntyy, kun lepo ja palautuminen työstä ei riitä.
Stressi alkaa usein psyykkisenä mutta voi pahentuessaan muuttua psykofyysiseksi, eli alkaa tulemaan luulosairaaksi.
Stressin seurauksia
Stressin ensi ”oireita” on tekemättömät työt, keskittymiskyvyttömyys, lisääntyneet virheet, osaamattomuuden tunne, itsearvostus murenee. Nämä kaikki johtavat aluksi väsymiseen, tehottomuuteen, vielä enemmän väsyneemmäksi ja loppu viimein burnoutiin.
Aluksi stressin oireita on väsyminen työviikon jälkeen. Viikonlopun vapaat eivät auta palautumaan ja väsymys jatkuu taas seuraavalla viikolla. Pitkän väsymyksen jälkeen, kun elimistö ei pääse palautumaan, elimistö alkaa mennä burnoutiin eli palaa loppuun.
Mitä burnout on?
Burnout on täydellisyyden tavoittelua, ylitunnollisuutta ja uhrautumista. Ihminen eristäytyy ja ”vetäytyy” omaan kuoreensa. Ilo katoaa, tunteet katoavat ja ihminen muuttuu täten kyynisemmäksi.
Miten tämmöisestä voidaan päästä eroon?
Stressinhallinta keinoja on erilaisia. On ongelmakeskeisiä ja ratkaisukeskeisiä hallintakeinoja. Ongelmakeskeisen hallintakeinon tavoitteena on saada stressitekijä eli aiheuttaja paremmin kontrolliin. Ratkaisukeskeisenä keinona on analysoida stressitilanne, poistetaan tai vähennetään stressiä aiheuttavia tekijöitä, parannetaan ja vahvistetaan omia taitoja, turvaudutaan ulkopuoliseen apuun sekä keskitytään ajanhallintaan.
Ennaltaehkäiseviä tekijöitä stressin ehkäisyyn
- Pyritään järjestelemään työt jaksamisen ja vaatimusten mukaisesti.
- Huolehditaan riittävästä unenmäärästä.
- Pidetään huolta vapaa-ajan määrästä ja laadusta.
o Oma aika
o Sosiaaliset kontaktit
o Liikunta
Lähteet:
Bergström H., 13.3.2020 lehtori: Esimies itsensä johtajana ja coachina, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu, opetusmateriaali, Helsinki
















