Digitaalista liiketoimintaa

Uuden Kehittäjä-moduulin blogi

[kuutaad-blog]

Someanalyysi

Teimme tunnilla Someanalyysin Restiksestä, alla havaintoja somen maailmasta.

Restelin sosiaalisen median tilijä tarkastellessa huomasin ensimmäisenä, että yritys ei ole kovinkaan aktiivinen somemarkkinoija. Tulos oli melkoisen yllättävä, sillä someaktiivisuus on nykypäivänä enemmän sääntö kuin poikkeus. Restiksen kilpailijat ovat aktiivisia etenkin Facebookissa sekä Instagramissa.

Restelillä on Facebookissa jo entuudestaan melko laaja seuraajakunta, mutta tätä ei ole käytetty hyväksi Restiksen kampanjoinnissa. Restis on pyrkinyt markkinoimaan palveluaan etenkin nuorille, joten on mielestäni itsestäänselvyys, että nuoret löytyisivät parhaiten somen parista.

Teimme kuitenkin tilanteesta vielä SWOT-taulukon someanalyysin pohjalta. Vahvuuksina Restiksellä on Restelin seuraajakunta, joka voisi olla potentiaalisesti kiinnostuneita myös Restiksestä. Myös Restelin alla toimivilla brändeillä on jo hyvin laaja asiakaskunta, joka helpottaa markkinoinnin kohdistusta. Kuitenkin suuri ja merkitsevin heikkous on kehno aktiivisuus somessa.

Mahdollisuuksia kuitenkin on; sometilien perustaminen on hyvä alku. Sosiaalisessa mediassa on suosittua tehdä esimerkiksi yhteistöitä somepersoonien kanssa, jolloin yritys saisi lisää näkyvyyttä. Myös asiakaspalautteen huomioiminen somessa olisi erityisen tärkeää, jotta vuorovaikutus asiakkaisiin on sujuvaa. Uhkia ovat tietenkin jo nykyään suositut kilpailijoiden sometilit, mutta oikeanlaisella sisällöllä pystytään varmistamaan seuraajien kiinnostus.

[kuutaad-blog]

Ohjelmistorobotiikka

Testailin UiPathin avulla pienen robotin tekoa, joka oli itselleni täysin uusi kokemus

Testasin UiPathin avulla tehdä piene YTJ-botin, joka hakee yrityksen nimen sekä yhtiömuodon y-tunnuksen syöttämällä. Kokemus oli oikein mieleniintoinen, ja ominaisuuksiin olisin voinut vielä tutustua lisää. Vaikka ohjeet botin tekoon kaipasivat ehkä hieman päivitystä, sain kuin sainkin oikein hyvin toimivan pikku-botin aikaiseksi. Ilman täydellisiä ohjeita tuli jopa enemmän kokeiltua toimivuutta ja eri polkuja botin tekoon. Alla vielä kuva YTJ-botin tuottamasta tuloksesta!

[kuutaad-blog]

Pelillistäminen osana arkipäiväisiä palveluita

Pelien parhaat tekniikat muiden palveluiden kehitykseen? Kuulostaa ehkä omituiselta, mutta se todellisuudessa kuuluu arkipäiväämme.

Älylaitteet puhelimista kelloihin tuovat mahdollisuuden pelailla sekä selailla, missä ja milloin vain. Pelit ovat myös mullistaneet muiden toimintojen sekä sovellusten palvelusuunnittelun, ja tuonut tullessaan termin pelillistäminen. Tämän termin määritelmä sekä hyödyntämisen mahdollisuudet jäävät kuitenkin monille tuntemattomaksi.

Pelillistäminen tarkoittaa, että jonkin prosessin tekemisestä tehdään sisäisesti motivoivampaa ja hauskempaa liittämällä siihen peleistä tuttuja mekaniikkoja, kertoo NordicEdu. Pelillistäminen sekoitetaan kuitenkin hyvin usein itse peleihin tai hyötypeleihin. Näiden merkittävin ero on se, että pelillistetty toiminto ei ole peli tai esimerkiksi ”pelimäisempi” prosessi.

Nykyään pelillistäminen on palveluille jo arkipäivää, eivätkä käyttäjät edes tajua palvelun olevan pelillistetty. Pelillistäminen on arkipäiväisyyden myötä mennyt syvemmälle tasolle, ja esimerkiksi Juho Hamari on todennut ylen artikkelissa; ” Pelillistäminenhän oli pitkään sellaista, että otettiin hyvin pinnallisia elementtejä peleistä, jotka oli helppo siirtää sitten eri konteksteihin. Nyt pelillistämistä ajatellaan monimutkaisemmin ja se ulotetaan oikeastaan kaikkeen palvelusuunnitteluun”.

Pelillistämisen hyödyntäminen on siis nykyään monimuotoisempaa, mutta miten yritykset hyödyntävät näitä keinoja? Pelillistämistä hyödyntäviä palveluita ovat esimerkiksi mobiilipankkisovellukset sekä asiakkaalle räätälöidyt etutarjoukset. Itse olen aikaisemmin ollut hieman skeptinen etenkin pelejä kohtaan, sillä ne tuntuvat vievän ihmisten aikaa yhä enemmän vuosien saatossa, mutta pelillistämiseen syvemmin tutustuessa olen huomannut miten merkittäviä muutoksia se tuo esimerkiksi yrityksille. Esimerkiksi Loge on NordicEdun kehittämä toiminto, jolla edistetään tavoitteiden saavuttamista.

Ylen artikkelissa myös ennustetaan seuraavia askelia pelillistämiseen; nimittäin asiakaskohtaamisen tuominen pelillistämisen pariin. Palvelualojen liittäminen pelillistämisen pariin on mielenkiintoinen osa-alue, enkä henkilökohtaisesti siihen ole vielä pajoa törmännyt. Mielestäni asiakkaan ja palveluhenkilön yhteinen toimiminen pelillistetyssä palvelussa on kuitenkin mielenkiintoinen sekä potentiaalinen palvelu, ja varmasti jatkossa mietin sekä yritän tunnistaa yhä enemmän palveluiden pelillistettyjä ominaisuuksia.

[kuutaad-blog]

Yrityksen digitaaliset kanavat

Omat, ansaitut, ostetut kanavat -  monta termiä, mutta mitäs niillä tarkoitetaan?

Digitaalisuus vaatii nykyään yrityksiltä yhä enemmän panoksia mainostamiseen, ja monet suuremmat yritykset pohtivat ostetun, ansaitun ja oman median suhdetta, kun samalla pienille yrityksille mainonta ja markkinointi on vain yksi kokonaisuus. Kaikkien yritysten olisi kuitenkin hyvä pohtia näiden kolmen suhdetta ja merkitystä oman yhtiön kannalta. Ensin kuitenkin on hyvä selvittää mitä nämä kolme termiä tarkoittavat:

Ostettu media ei ole vain rahaan vaihdettua ilmoitustilaa tai mainosaikaa, kertoo Medita. Ostettua mediaa voi olla myös esimerkiksi video tai ostettu tutkimus, asiantuntija-artikkeli tai blogi. Ansaittu media on taas kolmasien osapuolien kautta saavutettua huomiota.

Ansaittu media on perinteisesti tarkoittanut journalistisen prosessin läpikäynyttä näkyvyyttä toimitetussa mediassa, kuvaillaan Vapamediassa. Nykyään kuitenkin ansaitun median kuvaus on erittäin laaja, sillä nykyinen media on mahdollistanut tiedon leviämisen useiden eri palveluiden kautta. Kolmanneksi mutta ei vähäisimmäksi jää oma media, joka on yrityksen omistama ja täysin hallitsema; esimerkiksi yrityksen oma verkkosivu, blogi, uutiskirje tai mobiilisovellus on oman median kanava.

Oman, ansaitun sekä ostetun median tehokkuutta on pohdittu paljon, mutta näistä kolmesta selkeästi parasta vaihtoehtoa ei pysty valitsemaan. Sen sijaan näiden kolmen sopivaa yhdistelmää korostetaan paljon. Sisältöjen sopiva yhdistäminen siis luo parhaimmat tulokset, mutta siihen oleellisesti tarvitaan myös oman asiakaskunnan tuntemusta. 

Kuva: Small Business Trends

Kanavoiden yhdistelmällisen käytön lisäksi Small Business Trends huomauttaa, että nykypäivänä voi yritykselle kerätä huomiota esimerkiksi blogiyhteistöiden kautta. Itse tutkittuani kolmen kanavan välisiäeroja, olen huomannut että etenkin nykypäivän mahdollisuudet herättää huomiota ovat kirjavat, mutta niin on kilpailukin. Yritysten täytyy yhä enemmän tuoda brändiään uusilla keinoilla esille, ja silti tarjota erinomaista laatua. Asiakkaille on vertailu netin maailmassa helppoa, mutta yritysten oma digitaalisten kanavien täydellinen cocktail onkin resepti, jota ei voi googlettamalla löytää!

[kuutaad-blog]

Avoin data

Mitä on avoin data, ja mihin sitä voi käyttää? Porauduin aiheen syvyyksiin ja tutustuin sen tuomiin mahdollisuuksiin.

Avoin data on esimerkiksi julkishallinnon tai yritysten tuottamaa julkista tietoa, joka on avattu rakenteisessa muodossa vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi, määrittelee Helsinki Region Infoshare (HRI). Data on siis digitaalista materiaalia, jota on esimerkiksi tilastot, kartat, kuvat ja taloustiedot. Avoin data ei kuitenkaan tarkoita julkista tietoa, jota kaikki pääsevät lukemaan verkkosivuilta; avointa dataa voivat yritykset sekä kansalaiset käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkishallinnon kanssa, kertoo HRI.

Big data- sanapariin voi törmätä datan määritelmiä tutkiessa, mutta mitä se sitten tarkoittaa? Big datalle ei löydy kovin vakiintunutta määritelmää, mutta tyypillisesti sitä kuvataan kolmen pääpointin korostamana; määrä, nopeus sekä kirjavuus. Esimerkiksi Matti Vakkuri kertoo kirjoituksessaan big datan tarkoittavan käsittämättömän suurten ja järjestämättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla.

Kuva:  Helsinki Region Infoshare (HRI)

Avointa dataa sovelluksissa

Avointa dataa hyödynnetään yhä enemmän arjen apuna, etenkin puhelinsovellusten kautta. Tutustuin Helsinki Region Infoshare:n (HRI) sivujen kautta muutamaan mielenkiintoiseen sovellukseen. Näistä ensimmäisenä tutustuin InHelsinki-sovellukseen, joka tarjoaa ajantasaista tietoa pääkaupunkiseudulla järjestettävistä konserteista, teatteriesityksistä, puheista, luennoista, balettiesityksistä, opastetuista kierroksista sekä markkinoista. Sovellus hyödyntää Helsingin kaupungin MyHelsinki.fi:n julkista ohjelmointirajapintaa tuodakseen kaikki tapahtumat kätevästi nähtäville sovelluksessa.

Tässä.fi- sovellus kuitenkin paljastui todelliseksi tehopakkaukseksi tutkiessani sen sisältöä. Tämä toinen sovellus johon tutustuin, on todella hyödyntänyt tietoaineistoja laajasti, sillä yhden sovelluksen sisältä löytyvät ajankohtaiset tiedot muun muassa tapahtumista, tarjouksista, aukioloajoista, liikenteestä ja säästä. Kokeillessani itse sovellusta ominaisuuksia löytyi yhä enemmän, ja kaikki tiedot löytyivät yllättävän yksinkertaisesti; ja tämä kaikki yhden sovelluksen alla!

Kolmas silmääni osuva sovellus oli jo suuremman suosion nostattanut ParkMan. Tämä sovellus auttaa käyttäjiä GPS:n avulla löytämään vapaan pysäköintipaikan, sekä maksamaan pysäköintimaksun sovelluksen kautta. Sovelluksella voi myös lisätä parkkiaikaa. Sovelluksen oman kuvauksen mukaan se on nopeiten kasvava yhteisöpohjainen pysäköintisovellus.

Avoin data liiketoiminnan kehityksessä

Edellisten esimerkkien kautta voi huomata, että avoimen datan hyödyntämisellä voi olla suurikin etu liiketoiminnan kehittämiselle. Avoimen datan avulla voidaan siis hyödyntää esimerkiksi ajantasaista tietoa, ja näin tehostaa liiketoimintaa. Myös taloudellista hyötyä yrityksille avoimesta datasta, sillä se on maksuttomasti saatavilla kaikille, joka on selkeää kustannussäästöä. Avointa dataa kannattaa siis ehdottomasti hyödyntää, sillä yritys voi jopa itse kehittää omaa seurantaansa sekä tilastointia. Esimerkeistä myös DataBusiness-sivustolla.

[kuutaad-blog]

Innovointi ja innovaatiot tärkeässä roolissa

Innovaatio – mitä se oikein tarkoittaa, ja miksi sen tärkeyttä korostetaan niin paljon?

Innovaatio on uusi idea, joka on jo viety käytäntöön, määrittelee InnoVointi-sivuston julkaisu. Tämä on mielestäni erittäin hyvä ja tarpeeksi yksinkertainen kuvaus, sillä usein innovaatioon liitetään vahvasti teknologia tai suuret organisaatiot. Innovaatio voi siis myös olla mikä tahansa uusi tuote, uusi näkökulma tai uusi toimintatapa. Usein innovaatio-termi liitetään myös keksintöön. Ero kuitenkin näiden kahden välillä on se, että innovaatio on viety käytäntöön. Keksintö voi kuitenkin toimia innovaation perustana. Innovaatiota ei ole siis uudet ideat tai keksinnöt ilman niiden toteutumista.

Innovointi yksinkertaisuudessaan tarkoittaa kaikkia toimia, jotka edistävät ideoiden syntymistä. Tekojen tavoite on siis tukea innovaation prosessia, ja viedä toteutus ideasta käytäntöön. Innovoinnin tuloksena vois siis syntyä uusi innovaatio, joka voi jopa ajan kuluessa muuttua täysin itsestäänselvyydeksi. Suomalaisia innovaatioita ovat esimerkiksi ksylitoli ja äitiyspakkaus, siis täysin arkipäiväisiä tuotteita, jotka ovat aluksi olleet vain pieniä ideoita, ja joista innovoinnin avulla on saatu maailmankuuluja innovaatioita.

Innovoinnilla on merkitys

Isoissa organisaatioissa toimii yleensä kehittämisen yksiköt, mutta todellisuudessa kuka tahansa voi innovoida. Jokainen meistä voi siis olla innovoinnin mestari, jos vain haluaa. Innovoimisen mestarit kuitenkin varmasti myös tietävät, että loistavaan innovoimiseen vaaditaan hyvä ympäristö sekä inspiroiva ilmapiiri. Yleisesti innovaatioiden kohderyhmänä toimivat yritykset sekä organisaatiot. Usein innovointi kohdistuu siis esimerkiksi uusiin yrityksen prosesseihin tai vaikka koko organisaation muutokseen. 

Innovoinnin tärkeyttä korostetaan usein hyvin paljonkin, mikä tekee siitä mielenkiintoisen aiheen pohtia. Miksi siis omasta mielestäni innovointi on tärkeää? Minulle innovointi tuntuu olevan kaiken kehityksen perusta, joten ilman innovointia ei kehitystäkään paljoa tapahtuisi. Tämä on jo yksi ainoa seikka, joka mielestäni tekee innovoinnista yhteiskunnallemme äärimmäisen tärkeää. Innovointi tuo myös markkinoille kilpailuhenkisyyttä; halutaan olla parempi kuin esimerkiksi kilpaileva yritys. Tämä kilpailu tuo siis esille erittäin runsaan määrän eri näkökulmia sekä toteutustapoja, joka luo inspiroivaa ympäristöä jälleen uuteen innovointiin. Innovoinnin voisi tiivistää siis jopa kehityksen perustaksi, siksi sillä on suuri merkitys!

Lähteitä:

Inno-Vointi, Mitä ovat innovaatiot ja innovointi?

Tilastokeskus, Käsitteet/Innovaatio

Metropolia, Mikä on innovaatio?

Esseepankki, Mikä ihmeen innovatio?

[kuutaad-blog]

Digitalous lisää tietoturvarikoksia

Tekniikan kehittyminen tuo helpotusta, mutta tämän lisäksi myös uusia rikosnimikkeitä. Onneksi myös kehitys väärinkäytön estämiseksi on vauhdissa.

Kauppalehden artikkelin mukaan identiteettivarkauksien määrä on kovassa kasvussa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ilmoitettiin yli 2000 tapausta Suomessa, mikä mielestäni on huolestuttavan suuri määrä. Artikkelin mukaan identiteetti saadaan Suomessa yleisimmin selville paperisista asiakirjoista, vaikka yleisesti julkisuuteen pääsee ainoastaan tapaukset tietomurroista tai -vuodoista. Itse identiteettirikos tapahtuu artikkelin mukaan usein esimerkiksi tietojen käyttämisessä nettiostoksissa, joissa tilausten tietoja harvoin tarkistetaan huolellisesti. Tämä on etenkin verkkokauppojen osalta vaikea pulma, sillä verkkokaupoissa tietenkin halutaan tuoda asiakkaalle mahdollisimman mutkaton ja nopea ostokokemus.

Artikkelissa painotetaan itseohjautuvuutta riskien vähentämiseksi. Usein puhutaan media- tai lähdekritiikistä, mutta digitalouden tuomien riskien kannalta tärkeää on muistaa myös kriittisyys omia toimia kohtaan. Identiteettivarkauksien estämiseksi tulisi kaikkien miettiä esimerkiksi mitä tietoja itsestään verkkoon julkaisee, tai miten oikeaoppisesti hävittää tärkeitä asiakirjoja.

Direktiivit avuksi turvallisuuteen

Toinen Kauppalehden artikkeli kertoo tunnistautumisen uudistuksesta verkkopalveluissa. Pian monille tuttu luottokorttimaksu ei enää kelpaa verkossa. Käyttöön tuleva vahva tunnistautuminen tarkoittaa, että henkilöllisyyden varmistamiseen tarvitaan jatkossa vähintään kaksi eri tunnistuselementtiä.

 Verkkomaksun ollessa nykyään suosituin maksutapa, huomataan myös sen tuomat ongelmat, kuten tietoturvarikokset. Artikkelissa mainitaan, että nopea reagointi ongelmiin on kuitenkin aiheuttanut ongelmia myös palveluntuottajille, sillä etenkin sovelluspohjaisten palveluiden tekniset ratkaisut vahvaan tunnistautumiseen eivät ole vielä saatavilla direktiivin astuessa voimaan. Palveluntarjoajien ongelman helpotukseksi suunnitteilla on siirtymä-aika, joka antaa lisäaikaa teknisten ratkaisujen tuottamiseen.

Ratkaisut tietoturvaongelmiin tämän hetken digitalouden rakentuessa tulevat varmasti siis kehittymään jatkossakin, ja esimerkiksi nouseva mobiilimaksun trendi tuo varmasti lähiaikoina enemmän kysymyksiä turvallisuudesta. Tietoturvallisuuden tärkeydestä on siis nykyään kerrottava yhä laajemmin, jotta tietoisuus digimaailman riskeistä kasvaisi!