Miten toimia tavoitteellisesti ja hallita omaa ajankäyttöä?
Paula J. Capronin teoksen mukaan tavoitteellista toimintaa on kolmea erilaista. Jotkut ihmiset ovat suorituskeskeisiä, jolloin he keskittyvät saavuttamaan hyvän tuloksen ja näyttämään menestyneiltä muiden silmissä. Suorituskeskeiset ihmiset pysyvät hyväksi todetuissa strategioissa ja pidättäytyvät mahdollisuuksista oppia uusia kykyjä. Toiset taas ovat ns. välttelevän tavoitteellisia, millä tarkoitetaan henkilön pääosin keskittyvän siihen, että he löytävät keinoja olla näyttämättä huonolta toisten silmissä. Heille tärkeintä on ylläpitää menestynyt imago ennemmin kuin saavuttaa tuloksia, jotka hyödyttäisivät organisaatiota. Tällaiset henkilöt toimivat yhtä pidättäytyneesti ja pysyvät hyviksi ja varmoiksi todetuissa toiminnoissa kuten suorituskeskeiset.
Päinvastaisena näistä kahdesta tyypistä, oppimistavoitteelliset ihmiset eivät ole huolissaan heidän minäkuvastaan, ja he keskittyvät toiminnassaan oppimaan uusia taitoja, joilla voisi palvella organisaatiota paremmin. Nämä ihmiset ottavat uusia haasteita avoimesti vastaan pelkäämättä tehdä virheitä uuden oppimisessa. Tämän tyyppiset ihmiset ovat oman näkemykseni mukaan todennäköisemmin menestyjiä urallaan.
Luettuani näiden kolmen erilaisen tavoitteellisuuden määritelmät, tunnistin itseni heti suorituskeskeiseksi ja tämän myös vahvisti tehtävä, jonka tein; itsetuntemukseni siis oli kohdallaan 😊 En juurikaan tykkää ottaa riskejä ja vältän negatiivistä palautetta; minulle on tärkeää toimia oikein. Jotta kehittäisin itseäni vielä tavoitteellisemmaksi, pitäisi minun saada toimintaani mukaan enemmän oppimistavoitteellisuutta. Minun pitäisi hakeutua rohkeasti tilanteisiin, joissa voisin kehittää osaamistani ja tietotaitoani. Ja tämän olen itseasiassa tehnytkin. Olen tuonut esiin esimiehelleni, että haluaisin saada uusia vastuualueita ja tehtäviä toimenkuvaani, jotta laajentaisin osaamistani. En ehkä sittenkään ole niin suorituskeskeinen, kun olin ajatellut…odotan nimittäin innolla uusia haasteita pelkäämättä olenko niissä heti hyvä.
Ajanhallinnan suhteen, en ehkä ole paras antamaan vinkkejä, päinvastoin kaipaisin niitä itselleni. Kuten jo aiemmassa blogipostauksessani kirjoitinkin, ongelmani ajanhallinnan suhteen ei ehkä ole se perinteisin, jolloin koetaan, että aika ei tunnu riittävän. Minulla puolestaan on aikaa ja se aiheuttaa usein saamattomuuden. Nyt kun koulutehtäviä ja erilaisia deadlineja on ollut todella paljon, olen kuitenkin alkanut tekemään järjestelmällisesti päätöksiä, milloin teen mitäkin ja kuinka kauan kerrallaan. Omat tavoitteeni ajanhallinnan suhteen eivät ole liian kunnianhimoisia, vaan olen tyytyväinen vähempäänkin aikaansaamiseen. Tämä on auttanut siihen, että olen pystynyt paremmin tarttumaan hommiin, kun en vaadi itseltäni kerralla liikaa.
Kuva: https://www.samp.fi/tyohyvinvointi/8-vinkkia-hyvaan-ajanhallintaan/
P.S. Jos kiinnostaa testata mihin tavoitteellisuuden kategoriaan kuulut, testi löytyy Capronin kirjasta sivulta 16.
Caproni, P. 2012. Management skills for everyday life : the practical coach. Pearson Education Inc. New Jersey.