#kuuntelu

[sepastian-ahoey]

kun luet pitkän enkun kuuntelun hyvän vastauksen piirteet

[typottaja]

Kun sul ois ollu oikeita vastauksia ylppärikuuntelus mut sit vaihoit niitä pallukoita vähän ku "tarkistit" sun vastauksia. Onneks en halunnu valmiiks vajota maan alle ja unohtaa mun olemassaoloo.

[viprii]

Kuuntelemisen jalo taito

Jokainen meistä on varmasti joskus ollut tilanteessa, jossa toinen on keskeyttänyt puhumisesi ja alkanut puhua väliin omia kokemuksiaan aiheesta. Itse olen huomannut olevani usein tilanteessa, että tahtomattani, keskeytän toisen puheen, koska mieleeni tulee joku asia, joka on pakottavasti sanottava juuri sillä hetkellä. Vaikkakin kohteliaasti pahoittelen, että olen puhujan keskeyttänyt, mutta siinä vaiheessa hänen puheensa on jo taklattu ja keskeytyksen jälkeen voi olla iso kynnys taas jatkaa asiaansa, ehkä ajatuskin on katkennut. Älkää siis keskeyttäkö, kun toinen puhuu! Tämä on yksi sellainen asia johon itse aion keskittyä aktiivisesti ja haluan kehittyä paremmaksi ja läsnäolevammaksi kuuntelijaksi.

Kuuntelussa olennaista on osata kuunnella niin, että puhuja tuntee itsensä kuulluksi ja ymmärretyksi. Esimerkiksi työelämässä esimies voi alaistaan aktiivisesti kuuntelemalla saada selville arvokkaita näkemyksiä, jotka voivat auttaa tunnistamaan erilaisia tilanteita ja asioita sekä saavuttamaan paras lopputulos.

Niin kuin kaikessa, kehittyäkseen, pitää ensin tunnistaa omat kehityskohteensa; sama päätee kuunteluun. Voit lähteä siitä, että tunnistat mille kuuntelun tasolle kuulut:

Kuuntelemattomuus: ajatukset vaeltavat muualla, on hiljaa, mutta ei oikeastaan kuuntele puhuvaa osapuolta

Itsekäs kuunteleminen: kuuntelee toisen puhetta, mutta odottaa, milloin pääsisi itse puhumaan ja kertomaan oman näkemyksensä asiaan

Samaa mieltä/eri mieltä kuunteleminen: kuuntelee, mutta vain arvioidakseen, mikä toisen puheessa on oikein tai väärin, ottaa vastaan asiat joissa on samaa mieltä ja sivuuttaa ne joista on eri mieltä

Soveltava kuunteleminen: kuuntelee, mutta soveltaa sitä, minkä jo tietää; on kiinni omassa näkökannassaan

Osallistuva kuunteleminen: kuuntelee tarkkaavaisesti, pyrkii ymmärtämään mitä toinen osapuoli tarkoittaa suhteessa aiempaan tietoon

Ymmärtävä kuunteleminen: kuuntelee yrittämättä ymmärtää niin paljon, että ymmärtämisen yritys estäisi kuulemasta. Antautuu kuulemalleen asialle ja ymmärtää toisen maailmankatsomuksen eikä annan oman näkökantansa estää kuuntelua.

Jos koet, että kuuntelu on välillä vaikeaa etkä meinaa saada puhujan asiasta kiinni, kannattaa koittaa tehdä kuunteluharjoituksia. Yksi tällainen harjoitus on ”papukaijapalaute”, jossa ensin kuuntelet toisen asian, jonka jälkeen kerrot asian hänelle sellaisena kun sinä olet sen asian kuullut ja ymmärtänyt.

Kuuntelemisiin!

Virpi

Lähteet:

Bergström H., 24.1.2020. Lehtori. Esimies itsensä johtajana ja coachina. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luentodiat. Helsinki.

Björs M. 22.12.2011. Kuuletko vai kuunteletko? Tivi.fi. Luettavissa: https://www.tivi.fi/uutiset/kuuletko-vai-kuunteletko/6fd0ad6a-91d6-3ee9-b6a8-1446dcabe6f6. Luettu: 17.3.2020.

Caproni, P. 2012. Management skills for everyday life : the practical coach. Pearson Education Inc. New Jersey.

[hexagcn]

Visit Original Link

jonnet ei muista

[seijatelaranta]

Mitä olisi elämä ilman Obamaa?

Neljän vuoden ajan on saanut olla osana amerikkalaista elämää, Obaman hallintoa ja hänen perheensä arkea ja juhlaa Valkoisessa talossa. Joka aamu on Facebookissa päivityksiä; mikä on hänen ohjelmansa, keitä hän on tavannut ja minkä kannan hän on ottanut kulloiseenkiin akuuttiin asiaan. Obama on eurooppalaisten mieleen ja onkin sanottu, että jos ulkopuoliset saisivat valita Yhdysvaltojen presidentin, Obaman voitto olisi selvä.

  Ihan ajattelin, miten tylsää olisi jos tämä informaatiovirta katkeaisi. Paitsi että sekä Barack että Michelle ovat esimerkkejä toteutuneesta unelmasta, he ovat myös monille esikuvia ja samaistumisen kohteita. Jos onnistui heille, miksei meillekin. Tänään on todella jännittävä päivä, sillä kukaan ei osaa sanoa kuinka tässä käy. Ei auta muuta kuin pitää peukkuja pystyssä.

Obama on iloinen, positiivinen

Kuten Clintonilla, niin myös Obamalla on tiettyjä prinsiippejä, joita hän noudattaa johtamisessaan. Ne hän kertoi avoimesti jo ennen presidenttikauttaan. Hän korostaa pelisääntöjä.  Mitä selkeämmät ja yksiselitteisemmät ne ovat, sen helpompaa on elämä sekä henkilöstön että esimiesten. Työssä ei tarvita dramatiikkaa. Riitää, kun tekee työnsä hyvin: "Teet vain työsi, saatat sen loppuun niin se on siinä". Palautteen antaminen on kaiken perusta. Obama haluaa, että kaikki huomioidaan. "Kiitä, kehu ja palkitse niitä, jotka eivät osaa sitä odottaa ja huomioi juuri ne henkilöt, jotka tekevät vähiten näyttävää työtä ja joille eivät kiitokset automaattisesti kuulu. Periaate on, että jokainen työntekijä osallistetaan, vain siten organisaatio voi menestyä. On ihmisiä, jotka eivät isossa joukossa uskalla sanoa mielipidettään. Johtajana sinun täytyy kiinnittää heihin huomio ja kysyä heidän mielipiteensä tilanteen jälkeen, sillä juuri heiltä voit kuulla ydinasian. Tee suunnitelma ja pidä siitä kiinni. Vaatii todellista johtamistaitoa, että pystyy pitämään kiinni strategiasta, joka ei heti onnistu. Tai joka on vastatuulessa. On vaan uskottava ja tehtävä parhaansa. Erinomainen esimerkki tästä on terveydenhuoltouudistus, Obamacare. Se on ollut merkittävä strategia jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt se saatiin heiveröisesti läpi, kun siihen on uskottu. Jos Obama ei voita, terveydenhuoltouudistus kaatuu, sen on Romney luvannut. Kannusta henkilöstöäsi uusiin ideoihin.Erityinen huomio kannattaa kiinnittää suorassa asiakaskontaktissa oleviin työntekijöihin ja heidän näkemyksiinsä. Samoin uusilla tulokkailla voi olla  mielipiteitä, jotka vievät organisaatioita eteenpäin.Johtajan on tärkeätä olla vuorovaikutuksessa suoraan juuri näiden ryhmien kanssa, koska heiltä saa suoran palautteen "uusin silmin".

Tutoriaan kannattaa  kuunnella

Kuuntele henkilöstöäsi ja varsinkin niitä, jotka ovat kanssasi eri mieltä. Tom Petersin sanoin "mitä maailma tekee kopioilla, varsinkaan itsesi"! Tänään on tärkeä päivä myös meille naisille. Michelle on ollut muotitietoisille naisille suunnannäyttäjä. Hän on itse käyttänyt kuten tyttäretkin vaatteita, jotka ovat normaalissa myynnissä tavallisille kansalaisille.Hän korostaa parhaita puoliaan, käyttää rohkeita värejä eikä pönötä. Bleisereiden sijaan arvoon ovat nouseet naiselliset villatakit.Michellen motto. "Nainen on aina kaunis, kun hän käyttää vaatteita, joissa tuntee olonsa hyväksi" In case.... Tutustu Mitt Romneyn ja hänen perheeseensä linkissä: http://tamk-johtaminen.blogspot.fi/2012/01/johtajamarkkinat-kayvat-kuumina.html Seija Telaranta

[urautuneet-blog]

Materiaa, kokonaisuuksia ja krebaamista

Hassua. Tätä voisi jopa kutsua harrastukseksi. Vinyylien kuuntelua siis. Musiikin kuunteluni koostuu tänä päivänä täysin vinyyleistä ja Spotifystä. Ostan vinyylejä about kerran kuussa. Joskus jopa törmää äärimmäisen hienoon vinyylilevyn sekä MP3-latauskupongin yhdistelmään. Yhdistelmä, johon kaikki musiikintekijät voisivat puolestani siirtyä. Musan kuuntelun preferenssit olivat silti joskus aivan toiset.

 Filmin alkupäästä heti pikakelaus hetkeen, jossa hätäisen metrin mittainen poika kreisibailaa ympäri huonekaluja pöytäliina päässä Juice Leskisen musiikin tahtiin. Ennen kuin kukaan ehtii alkaa keräämään kunnioitusta tilanteen musiikkivalintaani kohtaan sanon, että "krebaaminen" oli yhtä tiukkaa muiden vinyylien kohdalla ja kuuntelu oli toissijaista jokaisen artistin kohdalla. Lähestymiseni musiikkiin oli siis ...vastaanottavainen.

Olen CD- ja MP3-ikäluokkaa enkä ollut koskaan oppinut arvostamaan kummankaan ostamista. Syynä tietysti osaksi ettei musiikki yksinkertaisesti ollut minulle tärkeää. Late bloomer. Vuosien varrella kuuntelumäärät kasvoivat ja musiikkimakuni alkoi laajeta genrestä toiseen kimpoillen. Milloin kavereilta poimittua räppiä(spotify-linkkejä) tai heviä, milloin siskolta poimittua Queenia ja jossain vaiheessa tiputin lyriikat pois miltein kokonaan, kuunnellen ainoastaan klassista sekä esimerkiksi leffa-soundtrackeilta musiikkia. Lopulta sitten olen päätynyt olemaan yhtä mieltä ystäväni kanssa, joka fiksusti totesi jokaisesta musiikkigenrestä löytyvän helmiä.

Viime vuoden alussa selailin ohimennen vinyylilevyjä kaupassa ja muutamaa kiinnostavaa levyä tarkastellessa totesin yhtäkkiä haluavani ostaa musiikkia - juuri tällaisena! Erona CD-levyyn mietin vaikkapa eroa kaupasta ostetun kolmioleivän sekä hyvässä ravintolassa kokin vaivalla pohtiman ja huolella rakennetun kolmioleivän välillä. Kuinka monella ostoCD:t lojuvat pitkin autoja? SekalaisCDitä? Ehkä tarvitsemme kuuntelijana myös musiikille enemmän tuntumaa. Vinyylilevy antaa ehkä vähemmän anteeksi artistille. Kansikuvien ja sisällön suurissa kuvissa erottuvat kaikki yksityiskohdat. Musiikki kuunnellaan usein kokonaisuutena alusta loppuun asti eikä kappaleita juurikaan vaihdella kesken soiton.

Halu ostaa musiikkia säilyi ja parin kuukauden jälkeen kävinkin ostamassa soittimeni. Välillä kummastelen nautinnon tunnetta uuden vinyylilevyn avaamisesta ja sen sisällön tutkimisesta. Pientä vipua kääntämällä hauras neula laskeutuu hitaasti allaan pyörivän vinyylin päälle. Kaiuttimet yskähtävät ensimmäisestä kosketuksesta hereille hengittämään ulos mitä tahansa neula pinnasta löytää.

Pientä näpertämistä. Rohinaa. Hyvää soundia. Ei tämä tästä aivan heti paremmaksi muutu.

-Kari