Discover Top Posts Tagged with #larkkitehdit

Helsingin Telakkarannan suunnittelusta ja toteutuksesta

Yksi hienoimmista uutisista Helsingin rakennuskannan nykyaikaisesta kehittämisessä saatiin vuonna 2010, kun Telakkarannan kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaja ratkaistiin. Lundgaard & Tranberg Arkitekter voitti kilpailun kiinnostavalla ”Living Harbour”-ehdotuksella.

Kahdeksan vuoden aikana paljon on ehtinyt tapahtua ja paljon jäänyt tapahtumatta. Lundgaard & Tranberg on heivattu ulos projektista kokonaan, mutta suunnittelu on kuitenkin vihdoin edennyt niin, että rakentaminen alkaa tänä vuonna. Skanska toimii alueen develoupperina (kyllä, jotkut käyttävät tätä finglinnosta).

Tässä kirjoituksessa käyn läpi arkkitehtuurin ja business-logiikan ongelmia, jotka ovat näytelleet taas isoa osaa alueen jatkokehittelyssä. Kuten niin monesti Suomessa käy, ei-suomalaiset toimistot on sivuutettu, ja jatkosuunnittelu on jyvitetty paikallisille toimistoille, jotka ovat valmiimpia toimimaan rakennusliikkeiden ohjauksen mukaan.

Jatkokehittelyn ongelmat ovat tuttuja, kulujen karsimista, insinöörimäisyyttä, epätyylikkyyttä ja sitä, että alueen ominaisestetiikkaa ei tunnisteta. Empiirisellä tasolla tämä tarkoittaa ainakin kliinisyyden vahvistamista, joka pyrkii gentrifikointi-estetiikalla muuttamaan alueen luonnetta liikaa ”puhtaan” ja ”puhtauden suuntaan. Toisaalta myös spesifimpää ”ikkunoinnin” ongelmaa, jossa kaikki luovuus ikkunoiden ryhmittelystä poistetaan vakioelementtien tieltä.

Telakkarannan ”ankkuriprojektiksi” varmistui joulukuussa 2017 Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) pitkäaikainen vuokrasopimus Telakkakatu 6 rakennettavaan kiinteistöön. Skanskan rakentama, kahdeksan kerroksinen toimitilarakennus, valmistuu vuoden 2020 alkuun mennessä. Kaavamerkintää vaihdettiin nopealla aikataululla, jotta tämä saatiin menemään läpi.

Skanska toimii itse hankkeessa myös sijoittajana! Tämän kompleksin yhteyteen rakennetaan myös maanalainen pysäköintilaitos! Elmun haikailema Konepaja-halli yhdistyy uudistettuna ”tapahtuma- ja kokousrakennuksena” myös ECHA:n tiloihin. Aika kaukana ollaan siis kulttuurikeskittymästä ja ”luovien alojen” yrityksistä.

L Arkkitehdit on vastannut arkkitehtonisen ilmeen jatkokehittelystä. Rakennuksen hahmo on säilynyt Lundgaard & Tranbergin suunnitelmista, mutta lopullisen version ilme on teknisen pelkistetty, ale-versio ja henkii tylyä, pekkahelin-maista 2000-luvun alkua. Katsotaan päätyykö kuparifasadi lopulliseen toteutukseen. Rakennukseen yhdistetään ja kunnostetaan suunnitelmien mukaan myös kaksi pienempää suojeltua rakennusta alueelta.

Purkutyöt ovat alueella tällä hetkellä siis jo käynnissä, ja itse rakentamisen pitäisi alkaa piakkoin.

Toinen tänä vuonna Telakkarannassa aloitettava projekti on Huttunen-Lipasti-Pakkanen-toimiston jatkokehittelemä kolmiosainen asuinrakennusten kokonaisuus ja toimitaloon yhteydessä oleva seitsenkerroksinen ’Annex’-asuinrakennus. Myös tässä ”jatkokehittely” on tuottanut yksinkertaistettua tylsyyttä, esimerkiksi parvekkeiden ja insinöörimäisen ”epäsommitteltujen” ikkunoiden takia. Voittaneessa tanskalaisten kilpailuehdotuksessa juuri ikkunoiden sommittelu ja alueelle sopiva rouheampi punatiilisyys oli avainosassa, mutta ei enää.

Alueen kolmannen ”blokin”, jonka pitäisi siis rakentua nykyisen Nosturin paikalle ja tilalle, jatkosuunnittelusta ei ole vielä julkaistu lisätietoja. Kuitenkin Skanskan myyntijulisteessa voi päätellä, että H-L-P on vastuussa myös tämän osa-alueen suunnitelusta.

Todettakoon vielä, että Lundgaard & Tranberg Arkitekter’ien sivuilta kaikki maininnat heidän osallistumisestaan Telakkarannan suunnitteluun ja kansainvälisen kilpailun voitosta, on poistettu. Tämä linkki vei aiemmin Telakkarannan suunnitelmien sivuille: http://www.ltarkitekter.dk/da/projects/57, jossa todettiin alueesta ja suunnitelmista näin: ”The site has a unique, raw, industrial quality that will be preserved through an awareness of the gentle balance between preservation and regeneration of the urban fabric. “

Suosittelen tutustumista toimiston muihin projekteihin! Niistä käy ilmi, että harmillisesti Skanska on luopunut mahdollisuudesta toteuttaa pohjoismaista laatuarkkitehtuuria. Tällä hetkellä näyttää siis vahvasti siltä, että suuret odotukset tanskalaisen arkkitehtuurin saapumisesta Helsinkiin, on laimennettu väljähtyneeksi kaupalliseksi lokalismiksi.