Tulevaisuuden maksutavat
Maksamisen tulevaisuuden haasteita ja näkemyksiä maksamisen tulevaisuuden ajureista, trendeistä ja visioista on koottu yhteen e-kirjaksi Suomen pankin perustaman maksuneuvoston toimesta. Kirja kokoaa yhteen ajatuksia niin maksupalveluiden käyttäjistä, tuottajista kuin viranomaisista. ”Millä tavoin maksamme 2020-luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin” -kirja on kokoelma maksamisen eri sidosryhmien kirjoituksia ja näkemyksiä maksamisen tulevaisuuden visioista. E-kirja on luettavissa osoitteessa: Maksuneuvoston e-kirja 2016. Blogissani tuon esiin pari mielenkiintoista kappaletta kirjasta ja pohdin nykyisten digitaalisten maksamistapojen hyviä ja huonoja puolia.
Sirpa Norlund Mobey Forumista kirjoittaa osuvasti itseajavan auton lompakosta ja lentolippuja ostavasta kellosta. Kirjoitus rakentuu siihen, että teknologia kehittyy 2010-luvulta eteenpäin erittäin kiihtyvää tahtia, jota havainnollistaa se tosiseikka, että 2020-luvulla 50 miljardia laitetta on jo yhdistettynä internettiin. Kaikesta tulee älykästä, mistä otetaankin esimerkki itseajavasta autosta, joka on vaihtuvan sosiaalisen kollektiivin omistava palvelutuote. Autolla on oma lompakko, jota se pystyy itse hallinnoimaan, kun osaa jossain määrin toimia autonomisesti. Kaikki hoituu itsenäisesti lompakon hallinnasta (sis. mm. digitaalisia tilejä, joissa kalenterit, varausjärjestelmät ja taloushallinta) aina päivittäisten reittien suunnitteluun, huoltoihin ja tankkaukseen.
Tekstissä otetaan myös esimerkkinä biometriikka, jonka avulla omaa ääntä voi käyttää tunnistautumiseen ja ilmoittaa mm. kellolle, että tilaa matkaliput ja samalla kysyy, miten oma talous heilahtaa, jos liput päättääkin päivittää bisnes-luokkaan. Tai jääkaappi voi automaattisesti tilata puuttuvat ruoat kaupasta.
Kaikesta mullistavista teknologisista ajatuksista päästään kysymykseen, että kuinka identiteetti voidaan todistaa tilanteissa, jossa tili ei ole sidottu vain yhteen yksilöön, vaan vaihtuvaan ryhmään ihmisiä, esim. juuri näitä autojen omistajia? Tuleeko koneista erinäisillä sopimuksilla tilinhaltijoita, jotka voivat toimia ja tehdä juuri mm. maksuliikennettä ”omiin nimiin”?
Norlund myös jatkaa siitä, että tulemme olemaan viimeinen sukupolvi, joka tulee käyttämään muovikortteja maksamiseen. Maksamisesta tulee näkymätöntä ja nopeaa ja innovatiiviset mullistukset tämän osalta ovat jo käynnistymässä, kun yhä useampi innovoi juuri näiden maksutapojen kehitysten parissa. Tälle on kysyntää, sillä esimerkiksi PayPalin mobiilimaksumoottorin kehittäjän mukaan jo yhden sekunnin viive maksamisessa osta-napin painamisen jälkeen johtaa keskimäärin 12 asiakkaan menetykseen.
Tämän jälkeen Norlund toteaa, että laitteiden älykkyyden nousu ja maksamisratkaisujen helpottuminen johtaa myös tilanteeseen, että oma kyky talouden hallintaan heikkenee sen ohessa. Kun ostamisen ja maksamisen konkreettiset toimet häviävät bittiavaruuteen, niin mm. lisäkulutus voi helposti ja huomaamatta lisääntyä ja säästämisestä tulee sen myötä paljon hankalampaa. Näihin ongelmiin taas voisi ratkaisuina nähdä esim. kuluttajamarkkinoille suunnatut yksilölliset palvelut, joissa vaikkapa puhelin voisi muistuttaa omistajaansa hänen asettamista tavoitteistaan, kun koittaa tilata lippuja keikalle ja vaarantaa näin ensi kuun vuokran maksun.
Lopuksi Norlund lyö yhteen myös sen tosiseikan, että instituutioiden valta vähenee ja yksittäiset palvelut ja ratkaisut vievät kuluttajien sydämet. Tätä seikkaa helpottaa se, että pankkeja ja luottolaitoksia sitoo lukuisat ohjeistukset ja raportointivelvollisuudet, kun taas ketterämpien fintech-yritysten mahdollisuudet toimia sääntelyitä karttaen ja suoraan kuluttajarajapinnassa sen kuin kasvaa. Maksamisen ratkaisut eivät ole synkronoituneet teknologiapainotteisen arjen kanssa, vaan ala on kypsä merkittäville disruptiolle.
Henkilökohtaisesti olen jo tällä hetkellä erittäin tyytyväinen nykyaikaisiin maksamisratkaisuihin. Olen esim. paljon käyttänyt Nordea Walletia, joka on tavallaan korvannut täysin Nordea maksukortin. Nordea Wallet on puhelimeen ladattava sovellus, jonka avulla päivittäiset ostokset voi maksaa kätevästi puhelimella, sinun tarvitsee vain näppäillä puhelimeen henkilökohtainen tunnuslukusi, jolloin maksu lähtee Nordean tililtäsi. Toinen on Mobile Pay, jonka avulla on helppo lähettää ja vastaanottaa rahaa omalle tilille. Se on kanssa sovellus, jonka avulla raha liikkuu henkilöltä toiselle nopeasti ja kätevästi vastaanottajan tai maksajan puhelinnumeron avulla, muuta tietoa ei lähettämiseen edes tarvita. Näistä kummastakaan ei ole vielä tullut eteen mitään negatiivisia kokemuksia, mikä lupaa hyvää, mutta tällaiset applikaatiot voivat olla toki haavoittuvia yksityistietojen kaivamiseen erilaisilla hyökkäyksillä tai ylipäätään tietoliikenneongelmiin, kun puhutaan täysin digitaalisista palveluista.
Seppo Honkapohja Suomen Pankista niputtaa erinomaisesti yhteen esipuheessaan tulevaisuuden maksuliikennettä. Selvää on, että digitalisaatio ja sen käynnistämät muutosprosessit koskettavat suuresti myös tulevaisuuden maksamista. Se haastaa vanhat vakiintuneet käytännöt kuten käteisen rahan ja korttimaksamisen usealla eri rintamalla. Maksamismarkkinat tulevat todennäköisesti täysin pirstaloitumaan, kun perinteisten maksupalvelutuottajien rinnalle tulee yhä enemmän uusia toimijoita kehittyvine maksamissovelluksineen. Tämä voi vaikeuttaa potentiaalisimpien ratkaisujen läpilyöntiä.
Myös maksamisen reaaliaikaistuminen tulee olemaan arkipäivää, mikä muuttaa omalta osaltaan koko markkinoita radikaalisti, kun rahan liike ei ole enää ollenkaan sidoksissa aikaan. Sen lisäksi maksamisen integroituminen koko ostoprosessiin tulee olemaan olennainen osa maksamisen tulevaisuutta ja koko ostokokemuksen helpotusta. Siihen liittyvä tunnistaminen ja biometriikan hyödyntäminen (kasvojen tunnistus, silmien skannaus) antaa taatusti vahvat raamit ostoprosessin kokonaisuuteen, mutta samalla aiheuttaa ongelmia mm. identiteettiin liittyen.
Nämä tulevat aiheuttamaan haasteita maksajan talouden hallintaan, mutta samalla avaa mahdollisuuksia kuluttajan henkilökohtaisen taloushallinnan sovelluksille. Paljon on ollut esillä myös sääntely, maksamisen luotettavuus ja turvallisuus ja niiden oikeanlainen tulkinta varsinkin tiukahkon sääntelyn suhteen. Turvallisuus ja luotettavuus tulee edelleen taata, mutta samalla edistää innovatiivisten maksamisratkaisujen markkinoille pääsyä.
Paljon on siis vielä aukkoja, kysymysmerkkejä ja ristiriitoja tulevaisuuden maksutavoissa, mutta erittäin todennäköistä kuitenkin on se, että kuluttajille ja koko markkinoille on jo tähän mennessä tullut ja tuleekin vielä paljon lisäarvoa kehittyneiden ja mullistavien ratkaisujen johdosta. Jäädään siis odottamaan, mitä tuleman pitää!
Lähde:
https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf