Vähän yli minuutti asiaa toimeentulotuen uusista leikkauksista

#dc comics#dc#batman#bruce wayne#dick grayson#tim drake#dc fanart#batfamily#batfam



seen from United States
seen from Japan
seen from Singapore

seen from Malaysia
seen from Italy
seen from China

seen from Germany

seen from United States
seen from United Kingdom
seen from United States

seen from Italy
seen from United States

seen from Denmark
seen from United Kingdom

seen from Malaysia
seen from France

seen from Yemen
seen from Germany
seen from China
seen from France
Vähän yli minuutti asiaa toimeentulotuen uusista leikkauksista
Suuri osa opiskelijoista kokee toimeentulonsa erittäin niukaksi ja epävarmaksi. Haastavinta toimeentulo on ammattikorkeakoulussa opiskelevil
Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet vuosien 2021–2024 aikana. Tieto selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta.
Noin viidennes opiskelijoista ilmoitti toimeentulonsa olleen erittäin niukka ja epävarma viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Kokemus oli vanhemmissa ikäryhmissä nuorempia yleisempää.
Heikko taloustilanne on yleisempi ammattikorkeakouluopiskelijoilla kuin yliopisto-opiskelijoilla.
Kaikista vastaajista viimeisen vuoden aikana neljännes ilmoitti pelänneensä ruoan loppuvan rahanpuutteen vuoksi. Lähes joka viides opiskelija kertoi tinkineensä lääkkeiden ostosta.
-
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta selviää, että opintolainaa nostaneet opiskelijat käyttävät rahan ensisijaisesti arjen välttämättömiin menoihin.
Vastaajista 70 prosenttia kertoi tarvitsevansa lainaa ruokaan, asumiseen, liikkumiseen ja opiskelukustannuksiin.
-
Tutkimukseen vastanneista opintolainaa nostaneista 15 prosenttia uskoi selviävänsä melko tai erittäin huonosti lainan takaisinmaksusta valmistumisen jälkeen.
-
Tutkimuksessa selvisi myös, ettei suuri osa opiskelijoista ole luottavainen oman tulevaisuutensa suhteen. Suurin osa kokee kuitenkin päivittäisen elämänsä hyvin turvalliseksi.
Hei, näin sun postauksen, missä oli maininta, että 15-vuotiaitten pitää ottaa lainaa lukion käymistä varten. Oon jotenkin aina aatellu, että toisen asteen käymistä varten saa tarvittaessa harkinnanvaraista toimeentulotukea. Eli lähinnä mietin, että eikö se olekaan näin?
"Hei, näin sun postauksen, missä oli maininta, että 15-vuotiaitten pitää ottaa lainaa lukion käymistä varten. Oon jotenkin aina aatellu, että toisen asteen käymistä varten saa tarvittaessa harkinnanvaraista toimeentulotukea. Eli lähinnä mietin, että eikö se olekaan näin?"
En itse asiassa tiedä, miten nyt kun toimeentuloki on ensisijaisesti KELALLA? Sieltä tulee aika varmasti kielteinen päätös joka ottaa lainan huomioon... vaikka ei olisi ottanut sitä se lasketaan silti tuloksi. Harkinnanvaraista voi koittaa hakea kunnalta, mutta se onkin sitten yhtälö kunnan sosiaalitoimen ja oman ärhäkkyyden kanssa saako vai eikö 🙄 musta on todella väärin, että 2. Asteelle joutuis ottaan lainaa, mutta niin vaan moni joutuu. Ite kävin siis lukion ennen toimeentulotukimuutosta, ja silloin sain 90€ kirjarahaa KOKO vuodeksi stressaavan paperirumban jälkeen... eli siis yhden kurssin kirjat tyyliin ja jouduin vaihtamaan koulua että pystyin asua kotona muuten olis tarvinnu ottaa opintolainaa... jälkeenpäin ehkä se laina olis ollu parempi mutta joo
Aina kannattaa yrittää hakea tukea! Ehdottomasti! Ja myös selvittää stipendejä! Monet ei ees tiedä että on mm sukuseuroja tai paikallisia rahastoja jotka jakaa rahastipendejä opiskelijoille. Mutta ne on tottakai epävarmaa saako. Mut niitäkin kannattaa hakea jos tulee eteen.
Ja parempi toivo on kunnan sosiaalitoimesta saada apua kuin kelasta, mutta ikävä kyllä ei oo tasa-arvoista missä päin asuu tai millainen virkailija sattuu hoitamaan sitä asiaa 🙄 siks ite toivoisin että seuraava hallitus/eduskunta ottais huomioon tän, nykyään kun ei pelkällä peruskoululla juuri pärjää niin olis tärkee et kaikilla olis mahdollisuus käydä 2.aste oli se lukio tai amis ilman että sen jälkeen on veloissa.
Jokaisella on oikeus riittävään toimeentuloon: Allekirjoita vetoomus! - Ihmisoikeusliitto
Vaadi hallitusta turvaamaan jokaiselle oikeus riittävään toimeentuloon. Allekirjoita Ihmisoikeusliiton vetoomus!
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset vaarantavat oikeuden riittävään toimeentuloon. Vaikutukset kohdistuisivat yhteiskunnan köyhimpiin ihmisiin kuten pienituloisiin lapsiperheisiin.
Sosiaaliturva ja riittävä toimeentulo ovat jokaiselle kuuluvia ihmisoikeuksia. Näiden ihmisoikeuksien turvaamiseen Suomi on sitoutunut ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa.
Leikkaukset eivät saa heikentää jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia.
Riittävän toimeentulon takaaminen ei ole arvovalinta vaan ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille. Vaadi hallitusta turvaamaan jokaiselle riittävä toimeentulo. Allekirjoita vetoomus!
-
Hallitusohjelmaan kirjatut heikennykset vaarantavat oikeuden riittävään toimeentuloon
Suomen on nostettava sosiaaliturvaetuuksien tasoa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden osalta. Tästä huolimatta hallitus kaavailee indeksijäädytyksiä, asumistuen heikennyksiä, lapsikorotusten poistoja ja muita leikkauksia, jotka heikentäisivät etuuksien ostovoimaa ja vaikuttaisivat erityisesti vähävaraisimpiin kotitalouksiin.
Useiden heikennysten kohdistuminen samoihin kotitalouksiin syventäisi niiden jo valmiiksi heikkoa toimeentuloa merkittävästi. Samanaikaisesti lääkkeiden hintojen ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nousu lisäisi pienituloisten talouksien menoja entisestään.
Toimeentulotuki on tarkoitettu turvaamaan ihmisen selviytyminen silloin, kun mitään muita tuloja ei ole. Nyt hallitus kaavailee toimeentulotuen epäämistä tai alentamista ilman palvelutarpeen arviointia.
ESIMERKIKSI 2 500 euron kuukausipalkan perusteella lasketusta ansioturvasta jää hallituksen leikkausten jälkeen käteen 850 euroa kuussa, kun työttömyys on kestänyt yli kahdeksan kuukautta. Yli 280 euron nettotulonmenetys työttömyyden varalle itsensä vakuuttaneelle ihmiselle on mittaluokaltaan kohtuuton, sillä monen toimeentulo on veitsenterällä jo nyt.
– Pitkällä aikavälillä tulemme näkemään, että niukkuudessa elävien asema työelämässä heikkenee entisestään, jos heikennykset toteutuvat kuten Orpon-Purran hallitus on ne suunnitellut.
Laadullisen tutkimuksen toteutti korkeakouluharjoittelija Ilmari Railo SAK:n tutkimusasiantuntijan Ari-Matti Näätäsen ohjauksessa.
" Nyt on aika tehdä uudistus, joka tehdään ihmistä varten." https://tinyurl.com/perustulo2019 #perustulo #vasemmisto #toimeentulo #inhimillisyys (paikassa Jyväskylä, Finland)
Vain riittävä toimeentulo kannustaa opiskeluun
Niin nykyisten kuin entisten kansanedustajien suusta on viime vuosien aikana kuultu, kuinka opintotukikuukausien määrää tulee rajata. Tämä lukee myös tuoreimmassa hallitusohjelmassa. Ajatuksena on tehdä opintotuesta kannustavampi ja saada korkeakouluopiskelijat nopeammin työelämään lyhentämällä opintotukiaikaa. Näin onkin toimittu: viimeksi viime syksynä, sitä ennen vuonna 2011. Opintotuen käyttöaste kuitenkin laskee koko ajan.
Mielestäni opintotuesta tulee kannustavampi, kun se antaa mahdollisuuden täysipäiväiseen opiskeluun. Tämä tarkoittaa riittävää toimeentuloa. Tuoreimman OKM:n opiskelijatutkimuksenkin mukaan 61 % opiskelijoista kokee vaikeuksia saada rahat riittämään. Suurin syy sille, ettei opinnot valmistu määräajassa, on toimeentulon haasteet.
Nyt uusi opiskelija saa opintorahaa bruttona 330,32 € ja asumislisää korkeintaan 201,60 € kuussa. Kelan mukaan keskimääräiset asumismenot asumislisän saajilla vuonna 2014 olivat 365 € ja asumislisä kattoi keskimäärin vain 54 % asumismenoista. Ilman lainaa rahaa jää käytettäväksi muihin elinkustannuksiin noin 150 € kuussa.
Lisäksi opintotuki voidaan lakkauttaa tai periä takaisin, jos opiskelija ei ole suorittanut tarpeeksi opintoja tai hänellä on liikaa muita tuloja. Opintotuki on siis vastikkeellista sosiaaliturvaa. Tämä idea kuitenkin romuttui, kun opintotukiasiat siirrettiin STM:stä OKM:n alaisuuteen. Siitä lähtien opintotukea on käytetty yksinomaan koulutuspoliittisten tavoitteiden eteenpäinviemiseen. Opintotukea heikentämällä on tavoiteltu opiskelijoiden nopeampaa valmistumista ja siten työurien pidentämistä alkupäästä.
Jos opiskelijan sosiaaliturvaa heikennetään edelleen, joutuu opiskelija entistä enemmän etsimään muita toimeentulon lähteitä. Tutkimusten mukaan opiskelijat suosivat tässä työntekoa, eivät riskialtista lainanottoa. Näin opiskelijan sosiaaliturvan heikentäminen todennäköisimmin pidentää opiskeluaikaa ja siten lyhentää työuraa alkupäästä. Eihän sen nyt näin pitänyt mennä?
Opintotuen lainaosuuden edelleenlisäämistä on myös väläytelty. Miksi opiskelijat ovat maamme ainoa väestöryhmä, jonka täytyy ottaa lainaa kattaakseen välttämättömät elinkustannuksensa?
Opintotuki on kannustava vain kun se mahdollistaa keskittymisen täysipäiväiseen opiskeluun. Eikö opiskelijan toimeentulolla leikittely siis saisi jo loppua?
--
Tämä on lyhennetty mielipidekirjoitukseni edellisestä blogipostauksesta. Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 29.5.2015.
Rahahuolet ja mielenterveys (TMI)
missä voisimme vielä säästää voiko mäyräkoiran luontoon päästää kun lokakuussa öisin pakastaa ... nyt ei tarvitse enää säästää kun on tarpeeksi sekaisin päästään kyllä valtio huolen pitää omistaan - Arttu Wiskari: Sirpa tl;dr henkilökohtainen vuodatus alla. Siellä missä mä pentuna asuin oli joku kolmikymppinen mies, joka kulki ulkona hitaasti, päämäärättömästi, tuijotti asfalttia mitäännäkemättömin silmin. Oli kuulemma lukenut itsensä sekaisin. Siitä mua varoitettiin silloin - että älä pohdi asioita liikaa, ettei sulle käy noin. Mä olen tapellut mielenterveysongelmien kanssa reippaasti yli puolet elämästäni ja vaikka mun tilanne on yleisesti ottaen ollut viime aikoina parempi kuin miesmuistiin, mä olen aina pelännyt sitä, että jonain päivänä stressi ja ahdistus saa mut "sekoamaan" samalla tavalla kuin sen miehen mun lapsuuden ajoilta. Mä kasvoin köyhässä perheessä ja laman vaikutukset tuntui todella vahvasti. Äiti oli järkevä rahankäytön suhteen, eli asunto ja ruokaa oli aina. Välttämättömät hankinnat pystyttiin tekemään, kun rahankäyttö suunniteltiin tarkkaan. Mutta vaikka äiti teki kaikkensa, että rahahuolet ei näkyis meidän lasten elämässä, kyllä sen aisti. Mulla oli ensimmäisen paniikkikohtauksen ja ahdistushäiriön sekä masennuksen taustalla vaikuttamassa pari vuotta aiemmin koettu paha trauma, mutta laukaisevana tekijänä oli suurelta osin rahahuolet. Useimmiten se on kohtausten suurin yksittäinen laukaiseva tekijä vielä tänäkin päivänä. Siksi tuo Wiskarin kappale herkistää aina. Se nostaa pintaan yhden mun vanhimmista ja vahvimmista peloista: jonain päivänä jatkuvat rahahuolet vie multa järjen lopullisesti. Mä en halua olla rikas. Mä vain haluaisin, että olis sillä tavalla turvattu toimeentulo, että vuokran, laskut, ruoan ja välttämättömät menot pystyis maksamaan laskematta joka senttiä. Että olis sellainen taloudellinen tilanne, että mä pystyisin hoitamaan velat pois eikä mun tarvitsisi tehdä kenellekään tiliä siitä, mihin olen rahani käyttänyt. Se, että on köyhä, ei sinänsä ole nöyryyttävää. Mutta se, miten muut ihmiset siihen useimmiten suhtautuu ja varsinkin se, millaisen byrokratiamyllyn joutuu käymään läpi jos joutuu jotain tukia hakemaan, se on. Ei ole ihan yks eikä kaks kertaa, kun mun on tehnyt mieli päättää päiväni, että voisin lakata olemasta valtiolle pelkkä kuluerä. Silloin kun apua ja tukea (niin taloudellista kuin muutakin) kipeimmin tarvitsis ei mulla ainakaan ole voimia tapella sitä apua saadakseni. Mä olen onnekas, kun en ole kokonaan yksin jäänyt näiden asioiden kanssa, vaan mulla on ollut läheiset ja terapeutti tukena. Mä en välitä edes ajatella, missä mä oisin ilman kaikkea sitä apua, mitä mä muilta olen saanut. On harvoja asioita, mitä mä pelkään niin paljon kuin sitä, että jonain päivänä nää jatkuvat rahahuolet vie multa viimeisetkin järjenrippeet. Mistä sitä tietää. Ehkä mäkin jonain päivänä mittailen katuja ja jään johonkin kadunkulmaan tuijottamaan asfalttia tuntikausiksi liikkumatta mihinkään niin kuin se mies. Toivottavasti ei tarvitse ottaa selvää, kuinka hyvin valtio silloin omastaan huolen pitäisi.