Toni Kaarela

[tonikaa-blog1]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Itse kun käyn verkkokaupassa niin mietin miten helposti löydän etsittävän artikkelin. Löytyykö se monen klikkauksen kautta vai vain muutamalla. Heti, kun olen löytänyt sen niin mietin toimitusaikoja. Mikäli toimitusaika on yli kaksi viikkoa niin jätän tuotteen ostamatta, sillä haluan tuotteen mahdollsimman nopeasti käyttöön ostotapahtuman jälkeen. Seuraava vaihe onkin jo maksutavan valinta ja maksaminen. Mikäli maksaminen tapahtuu suoraan verkkopankin kautta koen sen kaikkein turvallisimmaksi ja luotan ettei korttini numeroita päädy vääriin käsiin.

 Omat kokemukset verkkokaupoista

Finnair on verkkokauppa, jossa asioin hyvin usein. Tavallinen verkkokauppa se on mutta kuuluu vain eri kategoriaan kuin muut vaatealan tai elekrtoniikka-alan verkkokaupat. Ensimmäisenä Finnairin sivulle tulee yläpalkki, jossa eri aiheisiin liittyviä asioita löytyy. Kun varaan lentoa niin heti saman sivun alanäkymässä löytyy etsi lentoja kohta josta voi haluamaansa paikkaan etsiä lentoja oikealta päivältä jne. Seuraava vaihe onkin oikean päivän valinta hintakalenterista mikä on todella asiakasystävällinen. Asiakas näkee hinnat muille päiville ja voi halutessaan päivät vielä. Lentojen valinta on seuraava vaihe josta päästään maksamaan lennot. Lentojen maksu voidaan tehdä monella eri tapaa mutta minä valitsen usein verkkopankin, koska se on nopeaa ja sujuvaa minulle. Lopuksi saan varausvahvistuksen. Kaiken kaikkiaan Finnairin verkkokauppa on suunniteltu todella asiakaslähtöiseksi.

Toiseksi eniten käyn elektroniikka-alan verkkokaupoissa. Niissä heti ensimmäisenä tulee mainoksia sivu täyteen ja useiden eri alalajien painikkeita kuten tv, pesukoneet, tietokoneet. Puhelimia, kun usein katson niin ne löytyy hyvin nopeasti. Tosin, jotta haluan tietynlaisen puhelimen voin asettaa lisäehtoja haulle. Heti kun löydän oikean puhelimen, toimitusaika on kohtuullinen alle viikko suomalaisesta verkkokaupasta ja hinta sopiva lähden ostamaan sen. Maksu tapahatuu tässä myös asiakaslähtöisenä kun voi valita monesta maksutavasta sopivan. Maksun jälkeen tulee vahvistus ja arvioitu saapumisaika paketille.

 Oma mielipiteeni

Yllä mainituista verkkokuapoista asiakaslähtöisenä pidän Finnairin sivua, sillä siinä ei ollut liikaa kaikkea tungettu yhteen sivuun vaan sopivasti, että näytti yksinkertaiselta ja modernilta. Sieltä löytyi myös asiakkaillen hyvä hintakaleneri, jota voi verrata vertaa tuotetta osaan elektroniikka verkkokaupoissa. Maksutavat ovat onneksi samat mutta toimitusajoissa lentoja ei voi kuin odotella mutta loma on aina odottamisen arvoinen.

[tonikaa-blog1]

Pelillistäminen

Maailman yhden suurimman megatrendin, digitalisaation avulla peliteollisuus on kasvanu räjähdysmäisesti viime vuosikymmenenä. Älypuhelimet ovat mahdollistaneet uusien pelien saatavuuden pc:n sijaan omalle älypuhelimelle.

 Pelillistäminen

Mitä se oikein tarkoittaa? Sillä tarkoitetaan pelien omainaisuuksien, dynamiikan ja muodon soveltamista eri ympäristöihin kuten säästämiseen, verkko-oppimiseen tai työelämään. Pelillistämisen tarkoituksena on innostaa käyttäjää aktivoitumaan sovelluksen tai asian pariin ja palaamaan siihen päivittäin. Pelillistämistä voi olla pisteiden kerääminen, tasojen saavuttaminen, tulostaulut, tunnukset ja vertailu muiden käyttäjien kesken.

 Yrityksen näkökulma

Miten yritykset voivat hyötyä tästä? Monella yrityksellä tänä päivänä on menossa hankkeita, jossa omia palveluitaan pelillistetään. Pelillistämisen avulla saadaan juuri niitä asiakkaitaan tai käyttäjiään palaamaan palvelun pariin, sillä siellä sovelluksessa tai verkossa on jotain mikä motivoi tulla aina takaisin uudelleen ja uudelleen. Samalla kun käyttäjä saadaan sidottua palveluun niin pelillistäminen tekee siitä hauskaa ja helppoa.

Esimerkkejä pelillistetyistä sovelluksista en keksi mitään mikä olisi kokonaan pelillistetty vaan tiedän, että erilaisia komponenttejä on saatu pelillistettyä. Mobile Pay on saanu oman sovelluksensa näyttämään hauskalta ja osittain pelillistämään sen kun maksun suorittamisvaiheessa pitää vetää tiettyä painiketta oikeaan suuntaan, jotta maksu hyväksytään. Sen jälkeen maksusta tulee virtuaalikuitti niin kuin oikeasta kassakoneesta tulisi. Tämä elementti tuo sitä haustkuutta siihen maksamiseen.

Monella matkustus yrityksellä on käytössään omat sovelluksensa mutta nämä eivät sinänsä ole pelejä vaan niissä löytyy omien tietojen alta ansaitut pisteet ja edisymispalkit seuraavalle tasolle.

 Ennakkoluulot ovat turhaa

Monien ennakkoluulot pelillistämiseen ovat juuri sitä, että sovellus muutetaan kokonaan peliksi ja sen sovelluksen idea katoaa kokonaan. Näi se ei ole vaan sovelluksiin lisätään elementtejä joilla saadaan käyttäjä käyttämään ja sitoutumaan sovelluksen käyttöön pitkällä aikavälillä.

[tonikaa-blog1]

Innovaatio ja innovointi

Usein monilla menee sekaisin kumpaa sanaa käyttää, innovaatio vai innovointi. Tässä on pari esimerkkiä miten niitä erotella ja milloin käyttää.

 Innovaatio

Innovaatio sanaa voi käyttää silloin, kun yritys on tuonut markkinoille uuden tai parannellut jo olemassaolevaa tuotettaan. Innovaation täytyy myös oltava uusi yrityksen kannalta, jota se tulee käyttämään liiketoiminnallisiin tarkoituksiin. Innovaatioita voi tehdä niin yritys, yritykset yhdessä kuin organisaatiot.

Uusimpia innovaatioita Suomessa ovat mm. Solteq Oyj:n innovaatio koneoppimismalli ja virvoitusjuomakorkki. Tätä innovaatiota on lähdetty jatkojalostamaan ja parantelemaan, joten sen tunnusmerkit innovaatiosta täyttyvät monelta saralta.

Innovaatioita voi siis olla monenlaisia ja kuka vaan voi oikeastaan tehdä innovaation.

 Innovointi

Innovointi ei ole ainoastaan tekemistä, vaan se voi olla uusien ideoiden, asioiden tai menettelytapojen keksimistä. Innovatiivisuus on se avain, jolla kaikki innovaatiot syntyy eli luovan ajattelun ja luovan ilmapiirin seurauksena. Innovointi ei ole mikään nopea prosessti vaan se on pitkä prosessi, jossa mennään monta erilaista stepiä. Esimerkiksi aivoriihi à lotus blossom à idean valinta à six thinking hats à swot = hyvä, vahvasti mietitty, käytännöllinen ja toimiva innovaatio.

Innovointia voi tehdä kuka vaan kelle vaan. Yleisimmin yrityksen tai organisaatioiden sisällä olevat työntekijät ovat ryhminä lähteneet innovoimaan jotakin omalle yritykselle/organisaatiolle tai toiselle osapuolelle.

Innovointi on elintärkeää kasvaville pk- ja suurille yrityksille, sillä maailman tarpeet ja haasteet muuttuvat jatkuvasti ja meidän suomalaisten pitää olla aina askeleen edellä, jotta voimme säilyttää tämän edun laadukkaassa innovoimisessa sekä olla se maailman paras innovointivaltio.

 Lähteitä: http://www.stat.fi/meta/kas/innovaatio.html https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ihmekorkin-piti-mullistaa-virvoitusjuomamarkkinat---nyt-on-sen-toinen-tuleminen/eSfYHujK https://www.kauppalehti.fi/uutiset/fortum-valitsi-pk-yritysten-parhaat-energiansaastoinnovaatiot--tavallisen-taloyhtion-kustannuksia-voisi-pudottaa-jopa-parikymmenta-prosenttia/iWHBsem8 http://www.eosmo.fi/tyokirja/extrat/extra9-2.html

[tonikaa-blog1]

Lean Canvas

Saimme projektityöhömme toimeksiannon Bankifylta, joka toivoi meiltä uusia, innovatiivisia ratkaisuja Blinky-säästösovelluksen parantamiseksi. Lähdimme liikkeelle ongelmanratkaisussa siitä, miten saamme tuettua ja motivoitua käyttäjien säännöllistä säästämistä? Mitä sellaista tarjottavaa sovelluksella on, että käyttäjät lataisivat sovelluksen ja olisivat aktiivisia? Millä tavoin onnistumme tekemään säästämisestä hauskaa ja kääntämään säästämiseen usein liitetyn negatiivisen mielikuvan positiiviseksi? Ja yrityksen näkökulmasta tarkasteltuna, miten voimme parantaa ansaintalogiikkaa?

Koimme, että kyetäksemme vastaamaan edellä mainittuihin ongelmakohtiin, olisi tehokkainta lähestyä toimeksiantoa pelillistämällä sovellus. Kun käyttäjä lataa sovelluksen, alkukartoituksen mukana tulee nopea kysely käyttäjän mielenkiinnon kohteista. Hän myös asettaa säästötavoitteita tai välitavoitteita jotka saavuttaessaan hän pääsee korttipelinäkymään. Pelinäkymä sisältää kolme pelikorttia, joista käyttäjä valitsee yhden. Jokaisen kortin takaa löytyy jonkinlainen etukuponki tai alennus pohjautuen näihin aiemmin määritettyihin mielenkiinnon ja säästämisen kohteisiin. Esimerkiksi autosäästäjä voi saada korttipelistä alennuksen huoltoasemalle tai varaosaostoksiin. Kannustaaksemme käyttäjiä aktiiviseen säästämiseen, kasvavat edut aktiivisuuden ja sovelluksen käyttöajan mukaan entistä houkuttelevammiksi.

Asiakassegmentointi

Asiakaskohderyhmämme sovellukselle ovat 16 – 18-vuotias nuori joka säästää ensimmäisiin isoihin hankintoihinsa, nuori pariskunta joka jakaa yhteisasumisen kustannuksia ja kaveriporukka joka säästää yhteistä matkaa varten. Korttipeliä ajatellen pääkohderyhmämme on 16 – 28-vuotias nuori joka säästää yksin, joko isompaa pottia tulevaisuuttaan ajatellen tai pienempiä potteja jotain etukäteen harkittua hankintaa varten. Meille on tärkeää keskittyä pääkohderyhmään, mutta niin ettei siihen panostaminen sulje muita kohderyhmiä pois.

Markkinointi ja yhteistyökumppanit

Näkyvyyttä sovellukselle saamme yrityksen verkkosivujen, sovelluskauppojen, sosiaalisen median ja yhteistyökumppaneiden kautta. Koemme, että innovaatiomme on helppo ”myydä” toivotuille yhteistyökumppaneille, sillä he saavat käyttäjillemme tarjoamiensa etujen kautta uusia asiakkaita. Yhteistyökumppaniemme uudet asiakkaat joita he saavat sovelluksemme kautta, ovat jo alkukartoituksessa ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita juuri niistä asioista joita nämä yritykset tarjoavat. Sovelluksemme kautta tulevat uudet asiakkaat ovat myös luotettavia raha-asioiden kanssa, kun ottaa huomioon sovelluksemme luonteen.

Ansaintalogiikka

Kuluja Bankifylle kertyy henkilöstökulujen, tuotekehityksen, yhteistyökustannusten ja markkinoinnin muodossa. Tuloja puolestaan kertyy mainostulojen ja sovelluksen tarjoamien maksullisten Premium-ominaisuuksien kautta. Innovaatiomme on kopioitavissa, mutta koemme, että innovaatiomme erottuu kilpailijoidemme tarjoamista ratkaisuista juuri pelillistämisen avulla.

Tuotekehityksen jatkuvuus

Sovellusdatan analysointi on tärkeää jatkuvan kehityksen ja sovelluksen optimoinnin kannalta. Seuraamme käyttäjätottumuksia, asiakaspolkua sekä käyttäjien aktiivisuutta ja säästötavoitteiden täyttymistä.

Innovaatiomme perustuu siihen, että käyttäjät usein kokevat säästämisen negatiivisena, sillä perinteisesti se on tarkoittanut rahan siirtymistä pois heidän käyttötileiltään. Me tarjoamme hauskan tavan säästää ja ansaita bonuksia, ilman että asiakas joutuu ”uhraamaan” jotain. Make finance fun & easy!

[tonikaa-blog1]

Suosituimmat verkkopalvelut

TNS –metrix palvelusta löytyy monenlaisia eri verkkopalveluita ja tilastoja niiden kävijämääristä. Tarkastelen kahta eri suosittua verkkopalvelua muutamasta eri näkökulmasta.

 Toiminnallisuus

Rantapallo.fi on verkkopalvelu, jossa voi etsiä esimerkiksi lomamatkoja, lentoja, huviloita sekä autoja. Toiminnallisuuksia, kun katsoo niin Rantapallo.fi on selkeästi käytettävä ja sieltä löytää nopeasti haluamansa osion oli sitten lennoista tai hotelleista kyse. Sivulta pystyy helposti hakemaan haluamaansa asiaa oikean kategorian alta. Verkkopalvelusta löytää myös artikkeleita kategorioihin liittyen sekä tietoa aiheesta.

Toinen verkkopalvelu on Telkku.com. Sivustosta löytää päivän menneet-, tällä hetkellä tulevat-  sekä tulevien tuntien ja päivien tv-ohjelmat. Edellisten päivien ohjelmia ei saa näkyville. Toiminnallisuuksia on siis tuossa jo aika hyvin, kun voi etsiä haluamaansa tv-ohjelmaa monen eri kanavan seasta. Eri ohjelmia voi merkata suosikeiksi sekä katsoa niiden tietoja ja lukea niistä selosteet mikä kertoo paljon lukijalle.

 Käytettävyys

Rantapalloa, kun silmäilee, niin onhan se vaikeampi etsiä sieltä, sillä sieltä löytyy niin monta eri komponenttia. Muutenhan monesta eri komponentista koottuna verkkopalvelu on hyvin tehty ja järjestelty.

Telkku.com taas hyvin mielekkäästi tehty, joten sen käyttäminen on sujuvaa ja helppoa. Telkussa ei ole montaa eri komponenttia, mikä tekee sivustosta miellyttävän, kun löytää tarpeelliset toiminnot nopeasti eikä tarvitse kaivaa toimintoja esille.

 Sisältöjen näkökulma

Sisällöltään Telkku.com on oikeastaan aika tylsä. Sivuston tarkoituksen takia verkkopalvelu on hyvin yksinkertainen mutta visuaalisesti verkkopalvelu on hyvin hauskaksi muotoiltu ja ohjelmien takaa löytyvät kuvat sekä tiedot on ilmoitettu hyvin.

Rantapallon sisältö on hyvin moninaista ja siitä syystä siellä pitkääkin olla paljon erilaisia komponentteja. Tällä hetkellä sisältö on muodostettu hyvässä järjestyksessä eli ensin on hakukone optio ja alempana verkkopalvelussa artikkeleita, tietoja aiheista ja muiden kokemuksia samoista aiheista.

 Erilaisuus verkkopalveluissa

Näillä esimerkeillä huomattiin, kuinka erilaisia asioita vaaditaan, tarvitaan sekä on hyvä olla kunkin alan verkkopalveluissa. Yhteneväisyyksiä kuitenkin on käytettävyyden yksinkertaisuuden kanssa sekä hakusanojen mahdollinen käyttö molemmissa verkkopalveluissa. Voidaan siis sanoa, että rantapallo ja telkku ovat molemmat omalla tavallaan hyviä verkkopalveluita.

[tonikaa-blog1]

Hyvä sisältömarkkinointi

Mitä on sisältömarkkinointi ja miten se on tuloksellista? Tähän pureudutaan blogipostauksessani. Hyvänä blogipostauksena voidaan pitää sellaista, jossa yritys tavoittaa oman asiakaskuntaansa ilman erillistä toimintaa, esimerkiksi entisen Raha-automaattiyhdistyksen (RAY:n), nykyisen Veikkauksen, asiakaslehti Raymond. Siinä Ray toimitti niin työntekijöille kuin pelisaleihin lehtiä joita asiakkaat saivat omakseen. Lehdessä oli asiakkaita kiinnostavia artikkeleita, ilmoituksia ja uutisia kaikesta rahapelaamisesta; niin hyödyistä kuin haitoistakin.

Sisältömarkkinointi on myös tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitellaan tiettyä liiketoiminnallista päämäärää sekä mietitään, miten asiakas saadaan johdateltua tutkimaan uusia vaihtoehtoja joita yritys tarjoaa, jotta tämä päätyisi positiiviseen ostopäätökseen. Hyvä sisältömarkkinointi siis tavoittaa jo valmiina olevat asiakaskunnat oman median kautta.

 Sisältömarkkinointi Raymondissa

Raymond on RAY:n perustama asiakaslehti, jossa on paljon asiakkaita kiinnostavia aiheita liittyen rahapelaamiseen. Kun silmäilee lehteä enemmän, huomaa ettei lehti ole mikään turha mainoslehti, vaan siinä on paljon erilaisia kirjoituksia. Muutamia mainoksia uusista peleistä ja niiden ominaisuuksista kuitenkin löytyy.

Mielestäni tämä on juuri oikeanlaista tuloksellista sisältömarkkinointia. Siinä toteutuu työntekijöiden avulla tapahtuva levitys, yritys itse jakaa tietoa, uutisia, yleistä lukemista ja ilmoittaa uusien tuotteiden lanseeraamisista lähiaikoina. Sisältö tällöin vastaa asiakkaan tarpeita ja siinä ollaan ajateltu asiakkaan ostopolun kautta mistä tämä voisi olla kiinnostunut.

 Leipomo Vaasan sisältömarkkinointi

Vaasan leipomoyrityksen sisältömarkkinointisivuna on Elämänmakuista-sivu, jossa Vaasan on koonnut erilaisia tarinoita eri porukoilta talkoohengen teemana. Jokaisessa kerrotaan oma tarinansa ja mikä on parasta talkoissa. Talkoo-juttusarjan lisäksi sivulta löytyy myös pari muuta tekstisarjaa, joissa kerrotaan omasta arjesta, syömisestä ja siihen liittyvistä tottumuksista.

Kun mietin tätä sisältömarkkinointia ja vertaan sitä Raymondin vastaavaan, huomaan selkeän eron. Elämänmakuista-sivulla ei ole tarpeeksi kerrottu asiakkaille yrityksen tuotteista tai historiasta, eikä asiakas saa siitä tarpeeksi irti, toisin kuin Veikkauksen lehdestä. Ainoana hyvänä puolena on asiakkaiden omien tarinoiden jakaminen, joka saattaisi innostaa muita asiakkaita, mutta se ei välttämättä innosta asiakasta ostamaan Vaasan omia tuotteita ja Elämänmakuista-sivu löytyy netistä, joten se on kaikkien saatavilla.

Sisältömarkkinointi on vaikeaa

Kaiken kaikkiaan sisältömarkkinointi on vaikeaa, sillä sitä sekoitetaan hyvin usein sponsoroituun mainontaan sekä natiivimainontaan eli toiselta nettisivulta ostettuun mainostilaan. Nämä molemmat keinot ovat kyllä tehokkaita, mutta eivät ole missäään tekemisissä sisältömarkkinoinnin kanssa. Hyvässä sisältömarkkinoinnissa on monia asioita, jotka tekevät siitä vaikeaa tuottaa.- Tapahtuu omassa mediassa.

[tonikaa-blog1]

Digitalisaatio palvelualoilla

Suomi on kasvanut teollisuuden ja digitalisaation vauhdittamana. On kyse raa’asta digimurroksesta, joka haastaa työmarkkinat uudistumaan ja suhtautuminen digitalisaatioon on ratkaisevaa palveluyritysten kannalta. Suuria menestyjiä ovat he, jotka tiedostavat kasvun ja digitalisoinnin välisen vahvan korrelaation ja hyödyntävät kaikki digiajan mahdollisuudet.

Digitalisaatio on globalisaation ja ilmastonmuutoksen ohella yksi palvelualojen toimintaympäristöön eniten vaikuttava megatrendi. On kyse niin suuresta muutoksesta, että kasvavat palvelualan yritykset ovat jo ottaneet digitalisaation liiketoimintansa strategiseen ytimeen. Sen myötä työn sisältö, työtavat, osaamistarpeet, johtaminen ja palvelutyö muuttuu monipuolisemmaksi ja entistä vähemmän sekä aikaan että paikkaan sidonnaiseksi. Teknologia ja erilaiset ohjelmistot ovat keskeinen osa digitalisaatiota.

Digitalisaatio liiketoiminnassa

Palvelualoilla ihmisestä kertovan datan määrä ja sen hyödyntäminen on kasvanut räjähdysmäisesti. Erilaiset etukorttiohjelmat keräävät ja analysoivat ostotietoja ja pian sähköpostiin pamahtaakin jo lähi K-Supermarketin edut, jotka on räätälöity henkilökohtaisesti. Netissä surfatessa lähes kaikilla sivuilla kerrotaan evästeiden käytöstä käyttökokemuksen eli tiedon keruun parantamiseksi. Näitä tietoja yritykset käyttävät itse tai myyvät muille hyödynnettäväksi. Kerätyllä tiedolla yritys voi suunnata fokustaan oikeaan paikkaan aikaisempaa nopeammin ja kehittää palveluita vastaamaan asiakkaiden todellisia tarpeita.

Aika- ja paikkasidonnaisuus on vähentynyt huomattavasti. Nykyään pystyy hoitamaan helppoja vakuutusasioita lauantai-iltana kotisohvalla OP-Pohjolan Viljo-vahinkorobotin kanssa. Yksinkertainen työ, joka on mahdollista digitalisoida, poistuu ja korvataan automaation tuomilla mahdollisuuksilla. Digitaaliset itsepalvelut kasvavat asiakkaiden halutessa itse päättää heille sopiva paikka sekä aika.

Erilaiset kumppanuudet ja yhteistyömallit kasvattavat suosiotaan. Nykyään yritykset mainostavat jatkuvasti uusista kumppanuksistaan toisten kanssa. Tämä helpottaa toimijoiden erikoistumista, mikä parantaa palvelun laatua ja tehokkuutta. Digitalisaatio on yksi alustapalveluiden suurimmista mahdollistajista. Niissä kuten Airbnb:ssä palveluntarjoaja saa tarjonnan ja kysynnän kohtaamaan. Näille palveluille on yhteistä se, että mitä enemmän on käyttäjiä, niin sitä enemmän syntyy arvoa omistajalle ja käyttäjille.

Digitalisaatio asiakaskokemuksessa

Yrityksillä on nykyään useita eri palvelukanavia Some-tileistä perinteiseen kaupan tiskiin. Alko avasi reilu vuosi sitten nettikaupan ja viime syksynä vuorostaan nostalgisen tiskimyymälän. Asiakkaat haluavat digitaalisen murroksen keskellä, että heillä on erilaisia palvelukanavia käytettävissään. He myös odottavat saavansa samanlaista palvelua kanavasta riippumatta ja mahdollisuuden vaihtaa sitä kesken asiointiprosessin. Se luo yrityksille painetta tehdä toimintatavat, jotta asiakas saa samanlaista palvelua paikasta riippumatta.

Sosiaalinen media on mahdollistanut täysin uudella tavalla asiointikokemuksen vertailun hyvässä sekä pahassa. Huono kokemus lähtee helposti kiertämään ja sitä voi olla vaikea pysäyttää. Vertailu ja asiakkaan oma tiedon haku on helppoa, joten asiakasuskollisuuden luominen on tärkeää, jotta pystyy kilpailemaan suuriakin toimijoita vastaan.

Digitalisaation hyödyntäminen palvelualoilla

Menestyäkseen kovassa kilpailussa yrityksen pitää olla mukana digitalisaation kehityksessä sekä aktiivisesti kehittää palveluitaan ilman, että asiakkaan palvelukeskeisyys kärsii. Nykyään jokaisen yrityksen pitää miettiä mitä eri digitalisaation muotoja käyttää omassa toiminnassaan ja miten innostaa asiakkaitaan käyttämään palveluja. Uusien innovaatioiden jatkuva tuominen ja kehittäminen ovat tärkeää, sillä vain silloin on mahdollista pysyä globaalin digitalisaation mukana.

Asiakkaan näkökulmaa digitalisaatiossa on siis pakko miettiä palvelualoilla. Ilman tätä kyseistä oivallusta mielessä moni asia voi mennä pieleen ja johtaa asiakkaiden menettämiseen.

[tonikaa-blog1]

Mitä on digitalisaatio?

Digitalisaatio on aikakautemme suurin muutosvoima sekä tekniikan että kulttuurin saralla, mikä luo yrityksille ympäri maailmaa lukuisia mahdollisuuksia uudistua, kasvaa ja tehostaa toimintaansa. Mutta onko digitalisaatio todellisuudessa tämä pelastava enkeli ja yrityksen ulkopuolelta tuleva voimavara, joka luo vain yksinomaan uusia positiivisia mahdollisuuksia?

Digitalisaatio lyhykäisyydessään tarkoittaa tietotekniikan yleistymistä arkisella tasolla ja Suomessa digitalisoituminen lähti eksponentiaaliseen kasvuun 1980-luvulla, kun muun muassa matkapuhelimien ja tietokoneiden teknologinen kehitys lähti kovaan kasvuun. Nyt liki kolmekymmentä vuotta myöhemmin meille suomalaisille älylaitteet ja erilaiset sovellukset ovat jo arkipäivää.

Liiketoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna digitalisoituminen on hyvin moniulotteinen tekijä, joka voi luoda uusia ammatteja ja mahdollisuuksia, mutta joka toisaalta myös vaatii meiltä erittäin nopeaa kehityksen perässä pysymistä. Kun teknologia on ihmistä älykkäämpää, saattaa se syrjäyttää oikean työntekijän – miksi maksaa palkkaa ja työntekijästä koituvia kustannuksia, mikäli kertakustanteinen laite tai järjestelmä kykenee vastaavaan työpanokseen?

Digitalisaation vaikutus digitaaliseen liiketoimintaan

Digitalisoitumisella on ollut huomattavan suuri positiivinen vaikutus digitaaliseen liiketoimintaan. Some-markkinoinnilla saavutettava näkyvyys ja kustannustehokkuus, verkkokaupan tarjoamat kasvumahdollisuudet ja kansainvälistymisen helpottuminen ovat vain muutamia esimerkkejä. Jos mietitään hyötyjä esimerkiksi lääketeollisuuden tai hyvinvointi- ja terveyspalveluiden näkökulmasta, tarjoaa teknologia meille loputtomasti hienoja mahdollisuuksia. Julkinen liikenne, senioripalvelut ja verotoimistossa asiointi eivät ikinä ole olleet niin hyvällä mallilla kuin nyt teknologian kehityksen myötä. Asiakasrekisterit ja muut pilvipalveluiden tietokannat ovat olleet edullisia niin kuluttajalle kuin palveluntarjoajallekin ja nämä sekä kehittyvät että päivittyvät jatkuvasti. Yhtä lailla kilpailuympäristö näiden muutosten myötä on laajentunut valtavasti – naapurin kivijalkaliike ei olekaan enää välttämättä yrityksen suurin kilpailija, vaan se saattaa löytyä jopa toiselta mantereelta nettiyhteyden päästä.

Asiakkaan ja palveluntarjoajan välinen kanssakäyminen on kokenut valtavan murroksen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Asiointi ei ole enää aikaan tai paikkaan sidonnaista, vaan perinteisten tapaamisten tilalle ovat tulleet sähköpostit, chatit ja verkkotapaamiset. Toisen osapuolen tavoittaminen on mahdollista 24 tuntia vuorokaudessa ja huolimatta siitä, miten paljon tämä helpottaa toimintaa, on sillä myös negatiivisia vaikutuksia. Jos ei pysty tai osaa käyttää verkkopalveluita, niin miten asiointi tulisi hoitaa? Lisäksi tavoitettavuus kellonajasta, terveydentilasta ja henkilökohtaisen elämämme mullistuksista huolimatta, voi tämä digiajan ilmiö ’’online 24/7’’ näkyä stressinä, työntekijän uupumuksena tai pahimmassa tapauksessa loppuun palamisena.

Loppupeleissä ne, jotka ymmärtävät ja pystyvät soveltamaan digitalisaation luomia etuja ja mahdollisuuksia, saavat suuria kilpailuetuja muihin nähden. Mutta entä niiden ihmisten kanta, joiden työpaikat ovat vaarassa koneiden kehittymisen ja yleistymisen vuoksi? Painavatko digitalisaation edut enemmän kuin sen tuomat haitat? Entä ketkä hyötyvät digitalisaation kehittymisestä eniten, ja keiden liiketoiminta puolestaan heikkenee kyseisen asian vuoksi?