Uuden kehittäjä alustatalouden syvyyksissä

[we-coolnutstudent-us-blog]

Digi sanasto

[we-coolnutstudent-us-blog]

Polku ostolaskujen käsittelystä itse tilaaviin saippuatelineisiin

Edellisessä työpaikassa lähdimme selvittämään kuinka karsia ostolaskujen käsittelystä kustannuksia kustannusten paisuessa vuosi vuodelta. Sen hetkinen tilanne oli, että vuositasolla laskuja käsiteltiin noin 250 000 kappaletta ja pelkät työvoimakustannukset nousivat useisiin miljooniin. Samaan aikaan kärsittiin jatkuvista ongelmista laskujen käsittelyn laadussa, joka aiheutti itsessään ylimääräisiä selvittely kustannuksia ja virheiden korjaamisesta aiheutuneita kustannuksia sekä toisinaan jopa luottotappiota.

Näiden havaintojen perusteella lähdimme kartoittamaan oikeaoppisesti sen hetkistä prosessia, jotta saavutimme ymmärryksen mitä voisimme tehdä, kuinka prosessia voitaisiin digitalisoida ja resursseja kohdentaa tuottavammin. Prosessin kartoitus yksityiskohtaisella tasolla paljasti, että toimintatapoja oli yhtä paljon kuin oli ihmisiä ja työn laatu oli tekijästä riippuvainen. Suurin ongelma tai itse juurisyyksi paljastui varsinainen tilaaminen. Tilaaminen hoidettiin sähköpostilla, soittamalla tai käyttämällä toimittajan omaa verkkokauppaa. Tästä seurasi se, että meidän yrityksemme järjestelmässä ei ollut minkäänlaista tietoa tehdystä tilauksesta, tilauksen ehdoista, summasta, eikä myöskään siitä oliko tilauksen mukaista tuotetta tai palvelua ikinä vastaanotettu. Näiden lisäksi missään ei ollut myöskään merkintää itse hankintamenon hyväksymisestä. Ongelmaa ei suinkaan helpottanut, että ostolaskujen tarkastaminen, tiliöiminen ja hyväksyntä oli päätetty keskittää eli koko prosessi hoidettiin eri henkilöiden toimesta kuin itse tilaaminen, tilauksen vastaanotto ja hyväksyminen.

Selvityksen perusteella oli selvää, että prosessin korjaaminen piti lähteä tilaamisesta. Ainostaan tilausprossin haltuun ottamisella saisimme prosessin loppupään eli laskujen käsittelyn kuntoon.

Selvä tahtotila oli jo aluksi, että prosessin sujuvoittamisen keinona tulee olemaan kokonaisprosessin digitalisointi niiltä osin kuin se on mahdollista. Muutos saattaa kuulostaa suoraviivaiselta ottaen huomioon, että tätä nykyä digitalisoinnin keinot ovat lähes rajattomat mutta koska puhuimme prosessista, jota iso liuta ihmisiä oli jo pyörittänyt vuosikausia oli prosessin isoin haaste saada ihmiset luopumaan vanhasta ja siirtymään uuteen.

Mahdollistaaksemme muutoksen ja saadaksemme johdon tuen luotiin yritykseen koko henkilöstä koskeva osto-ohje, joka saneli oston prosessin ja sen että se tuli tehdä sähköisesti käyttäen yrityksen omia tilausratkaisuja. Saman aikaan muutosprosessin kanssa hioimme tilaamisen sähköisiä ratkaisuja siten että ne tukivat mahdollisimman hyvin tilaamisen tarpeita pitäen kuitenkin kiinni siitä, että itse prosessi pysyi lähes samana riippumatta tilasiko yritys haravoita tai konsultointi palvelua. Itse tilausprosessin sähköistäminen ei kuitenkaan riittänyt vaan seuraavaksi tai itse asiassa samaan aikaan työstimme verkkolaskuina saapuvien ostolaskujen automaattista kohdistusta vastaanotettuun tilaukseen sillä ainoastaan kokonaan automaattisesti tilaukseen kohdistuva ja siitä suoraan ostoreskontraan siirtyvä lasku auttoi meitä vapauttamaan resurssit manuaalisesta laskujen käsittelystä.

Ponnistelut eivät olleet turhia, kolmen vuoden kuluessa noin 45% ostolaskuista kohdistuivat täysin automaattisesti, ostolaskun käsittelijöiden koulutus uusiin vaativampiin ja tuottavuutta lisääviin tehtäviin oli täydessä vauhdissa.

Tulevaisuudessa voidaankin keskittyä siihen, kuinka saamme tilaukset syntymään itsekseen. Saippuateline yrityksen WC:ssä ilmoittaa tilausjärjestelmälle, että tarvitsee täydennystä, yrityksen ikkunat tilaavat itse pesun koska sensorit ilmoittavat, että on aika pestä ikkunat...

[we-coolnutstudent-us-blog]

Inbound markkinointi – mistä on kysymys?

Tämä markkinointipiireissä trendikkääksi tituleerattu markkinointi muoto on erään määritelmän mukaan markkinointia, joka saa asiakkaan itse ottamaan yhteyttä markkinoijaan. Kyse on siis yksinkertaisesti siitä asiakasta yritetään markkinoinnin keinoin kuljettamaan eteenpäin ostopolulla, joka sitten onnistuessaan päätyy asiakkaan tekemään ostokseen.

Selvä, kuulostaa edelleen hieman liian epämääräiseltä tällaisen ei markkinointi henkilön korvissa, joten tutkitaanpa asiaa hieman enemmän.

Toisen lähteen mukaan Inbound markkinoinnin pääajatus on asiakkaan auttaminen tai siis pikemminkin ohjaaminen kiinnostavan ja houkuttelevan sisällön avulla. Sisältöformaatteja on useita erilaisia, esimerkiksi blogikirjoitukset, uutiskirjeet, sosiaalisen median viestit, podcastit, webinaarit ja videot jne. Se, mikä sisältöformaatti toimii parhaiten yrityksen kohderyhmästä, tämän yritys joutuu itse valitsemaan kenties markkinointitutkimuksen perusteella.

No nyt alan päästä kiinni siihen mistä on kyse, joten rohkenenkin kertoa muutaman käytännön esimerkin Inbound markkinoinnista.

Etsin tässä taannoin tietoa erilaisista ERP järjestelmistä koska yrityksessämme tullaan sellainen uusimaan ja halusin saada jonkin tasoisen kuvan tämänhetkisestä markkinatilanteesta ennen kuin varsinainen ratkaisun hankinta prosessi pyörähtää käyntiin.

Aloitin hakuni luonnollisesti googlesta, hakusanaksi laitoin ERP 2019 trendit, haku tuotti reilut 76.000 tulosta. Valitsin hakutuloksista muutaman ja tutkin aineistoa, kaikissa oli lyhyt ja vajaaksi jäävä markkinointi teksti. Yritykset tarjosivat kuitenkin kattavan oppaan, jonka sai siis luovuttamalla oman nimen, yhteystiedot, yrityksen ja aseman yrityksessä. Samalla oli pakotettu antamaan suostumus markkinointiin ja yrityksen yhteyden ottoihin.

Tässä oli kysymys Inbound markkinoinnista, itse lähdin hakemaan tietoa minua kiinnostavasta aiheesta, minut ”talutettiin” mainostavan yrityksen myyntihenkilöstön tietoon, kun jouduin luovuttamaan yhteystietoni yrityksille.

Toinen esimerkki tulee vapaa-ajaltani. Olen intohimoinen harrastelija sisustaja, remontoija ja puutarhuri. Tyydyttääkseni intohimojani haen toistuvasti inspiraatioita erilaisista blogeista, joista löytyy aina linkkejä tai upotettuja mainoksia. Kun olen käynyt eri toimittajien sivuilla alan saamaan jatkuvalla syötöllä mainoksia aiheesta, jota olen tutkinut.

Outbound-markkinointi perustuu siihen, että markkinoija lähestyy itse potentiaalisia asiakkaita. Perinteisiä outbound-markkinoinnin kanavia B2B-puolella ovat ostetut sähköpostilistat, TV, printtimainonta ja kylmäpuhelut. Outbound-markkinointi on siis valitettavasti usein häiriköintimarkkinointia.

Lähteet:

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-tehokas-inbound-markkinointi-vaatii

https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

  t Table 1 Ligh

[we-coolnutstudent-us-blog]

5G-teknologia tulee ja mullistaa

Tietotekniikan professorin mukaan esineiden internetiin kytketyt laitteet aiheuttavat yhteiskunnallisia riskejä. Annettuja esimerkkejä ovat robotit, jotka leikaavat potilaita sairaalassa tai esimerkiksi itseohjautuvat autot. Lapsen taistellessa virtuaalihirviötä vastaa lisätyn todellisuuden lasit päässään ja äidin urheillessa bioanturit ranteessa. Kaikkia näitä yhdistää seuraavan sukupolven mobiiliverkot, joista 5G-mobiiliverkko on jo tätä päivää. Viiden sukupolven mobiiliverkko tulee mahdollistamaan ennennäkemättömiä palveluita ja teknologioita käyttöömme. Teknologian käyttöönotto on jo menossa ja kestänee joitakin vuosia.

5G teknologian myötä automaatio ja etäohjaus lisääntyvät. Ensimmäisessä vaiheessa 5G-verkot tulevat nopeuttamaan kännyköiden ja tietokoneiden netti yhteyksiä, kun ne tuovat mobiilit laajakaistayhteydet joka paikkaan 5G-verkon peittoalueella. Tämä tukee etätyöntekemistä, mahdollistaa paremman suoratoiston sekä nopeuttaa verkkopelejä. Toinen muutos on koneiden välisen viestinnän lisääntyminen eli esineiden sekä teollisen internetin laajeneminen. Tämän taian omaisen 5G-verkon myötä kodeista alkaa tulla etäohjattavia, kun kodinkoneita yhdistetään nettiin. Myös monenlaisia muita digitaalisia innovaatioita tulee markkinoille, kuten älykengät, joilla voidaan analysoida käyttäjän astuntaa, erilaisia laitteita kuten tuotantokoneistoa kuten esimerkiksi kaivoskoneita voidaan käyttää etänä ja korjata etänä. Chilessä kaivoksessa työskentelevää louhintakonetta voi käyttää etänä, vaikka Savossa asuva henkilö.

Tällaisen tekniikan tuleminen tuo mielestäni paljon hyvää, vaarallisissa kaivosoloissa työskentelevät korvataan etäohjattavilla laitteilla ja itse koneen käyttäjä voi olla alueelta, jossa on paljon työttömyyttä. Enää ei siis tarvitsisi kaikkien ihmisten sulloutua samalla asuinalueelle vaan asuminen mahdollistuisi hieman syrjempänäkin ja työskentelyolosuhteen olisivat ehkä myös inhimillisemmät ja tasa-arvoisemmat. 5G-verkko on tässä kehityksessä välttämättömyys, se on infrastruktuuri, joka mahdollistaa kehityksen.

Mahdollisuuksien lisäksi tästä kehityksestä seuraa luonnollisesti myös riskejä. Esineiden internetiin kytketyt laitteet keräävät dataan ja liittyy suuria yhteiskunnallisia vaaratekijöitä. Myös kansalaisten oikeuksia internetissä puolustavan Electric Frontier Finland on huolissaan ihmisten yksityisyyden kapenemisesta 5G-teknologian myötä. Internetiin kytkettyjen laitteiden ja nettipalvelujen keräämä data tallentuu pilvilaskenta-alustoille eli käytännössä datakeskuksissa sijaitseville tietokoneille ja on siten tietoturvan pettäessä alttiina väärinkäytölle. Teknologiajättejä pidetään maailman suurimpina urkintakoneistoina. Niiden keräämää dataa voidaan käyttää esimerkiksi ihmisten poliittisten kantojen manipuloimiseen kuten on jo tapahtunut esimerkiksi Brexit kampanjoinnin ja Donald Trumpin presidentin vaali kampanjan yhteydessä. Myös hybridisodankäynnin mahdollisuus kasvaa 5G-teknologian käyttöönoton lisääntyessä, kyberhyökkäysten tehokkuus lisääntyy koska esineiden nettiin kytketyt laitteet ovat haavoittuvia rikollisten ja valtiollisten toimijoiden suorittamalle hakkeroinnille. Näitä laitteita voidaan toisin sanoa käyttää tuottamaan vahinkoa.

 Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-10668219

http://www.finnet.fi/mita-5g-tarkoittaa-tavallisen-kayttajan-tai-kodin-kannalta/

https://www.is.fi/aihe/5g/

e 6

[we-coolnutstudent-us-blog]

Taloushallinnon digitalisaatio apuna johtamisessa vai onko se digitalisaatio, joka johtaa?

Taloushallintojärjestelmien ja prosessien digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia myös taloushallintoon ja mahdollistaa entistä paremman raportoinnin johtamisen tueksi. 

Digitalisaation vaikutuksen myötä taloushallintoon ja raportointiin voidaan liittää seuraavat määreet; reaaliaikaisuus, tehokkuus, tiedonhallinta ja asiantuntijuus. Nykyaikaisen taloushallinnon yksi tärkeimpiä tehtäviä on luoda laadukasta tietoa oikea-aikaisesti yrityksen johdon käytettäväksi toiminnan tehokkaampaa ohjausta varten. Yritysten digitalisaation myötä tulee aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tehostuneen ja laajentuneen analysointi kyvyn myötä. Tähän päästään, kun käytettävissä on reaaliaikaista dataa yrityksen eri toiminta-alueista. 

Taloushallinto ja sen digitalisoituminen tuo uusia mahdollisuuksia analyysien ja erilaisten raporttien laatimiseen. Nykyaikaisesta integroidusta, sähköisestä järjestelmästä saadaan päätöksen teon tueksi jo nyt lähes reaaliaikaista ja joiltakin osin jo reaaliaikaista tietoa useammasta yrityksen tietolähteestä. Taloushallinnossa ja johdon raportoinnissa digitalisaatio merkitsee myös muutosta ja uuden omaksumista. Muutosvauhti kiihtynee etenkin talousosastolla lähitulevaisuudessa, josta löytyy huomattava määrä toimintoja, joissa digitalisaation tuomilla keinoilla saadaan aikaisiksi merkittäviä hyötyjä. Taloushallintojärjestelmillä on luonnollisesti myös iso rooli ja tämän takia seuraava vaihe tulee olemaan reaaliaikainen taloushallinto. 

Digiajassa menestyminen vaatii uudenlaista ajattelutapaa, uusia palvelu- tai liiketoimintamalleja sekä nopeutta liiketoiminnan uudistamisessa. Tässä reaaliaikaisella raportoinnilla on merkittävä mahdollistajan rooli. Digitalisaatio muuttaa toimintatapoja ja tuo mukanaan jopa uusia liiketoimintoja. Taloushallinnon digitalisaatio ei itseisarvona tuota tehokuutta vaan tehokkuus syntyy siitä, kun vapautuneet resurssit eli tässä tapauksessa ihmiset valjastetaan uusiin töihin ja siitä että yrityksen johto kykenee panostamaan juuri siihen toimintaan, joka tuottaa yritykselle tulevaisuudessa.

Digitalisaation tuomassa muutoksessa on johdon luonnollisesti tärkeintä määritellä suunta ja tavoitteet, joihin pyritään. Nämä ovat taas tärkeää huomioida yrityksen prosesseja uusittaessa, jotta valittua strategiaa voidaan tukea ja ohjata prosessien kautta. Raportointia varten yrityksen johdon on kyettävä kertomaan mitä tietoa tarvitaan, jotta prosessit saadaan tuottamaan tätä ja jotta tieto on lopulta käytettävissä raportointiin. Tulevaisuudessa todennäköisesti päästään tilanteeseen, jossa tekoäly tuottaa muutoksen suunnan ja johto vain toteuttaa sen. 

Palaten hieman taaksepäin reaaliaikainen raportointi itsessään ei tee johtoa onnelliseksi vaan reaaliaikainen raportointi ja siitä tehdyt analyysit ovat tärkein ovat digitalisaation parhaita tuotoksia. Tällaisen mahdollistaa ohjelmistorobotiikka ja tekoäly. Tärkeää taloushallinnon digitalisoinnissa on myös varmistaa, että työtekijät ovat mukana muutoksessa, ymmärtävät miksi sitä tehdään ja kuinka se vaikuttaa kuhunkin yksilöön. Tämä muutoksen hallinta joudutaan tekemään vielä toistaiseksi ihmisen toimesta mutta kuinka kaukana olemme siitä, kun muutoksen hallinta ja jopa johtaminen on tekoälyn tehtävä?

Lähteet:

https://www.taitoa.fi/olli-ainasvuori-digitalisaatio-muuttaa-taloushallinnon-toimintamallit/

https://www.tuokko.fi/taloushallinnon-digitalisaatio-johdon-raportoinnissa/

https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/julkinen-hallinto-vauhdittaa-taloushallinnon-digitalisaatiota

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75057

[we-coolnutstudent-us-blog]

Lohkoketju mullistaa maailman?

Mikä on tuo ihme, jonka sanotaan olevan internetin keksimisen jälkeen suurin innovaatio?

Eräs määritelmä on, että blockchain eli lohkoketju on yksinkertaisuudessaan luotettava jaettu tietokanta.

Niin ja mitä ihmeellistä siinä on? Itseasiassa keksintö ei ole edes uusi. Tämän kaltainen jaettu tietokanta juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin Ralph Merkle patentoi data rakenteen, joka tunnetaan lohkoketjuna. Toinen komponentti on algoritmit, joilla on jaettu konsensus, joka juontaa juurensa vuodelta 1989. No mikä on uutta? Ensiksi tapa, jolla edellä mainitut keksinnöt on yhdistetty ja toiseksi hype lohkoketjun ympärillä, jonka seurauksena testaus ja kehitys on lähtenyt uudella vauhdilla käyntiin.

Palataanpa takaisin itse lohkoketjuun ja tarkastellaan miksi sen tuoma jaettu luotettava tietokanta on järkevä ja sitä voitaisiin hyödyntää.

Ihmiset ja organisaatiot, jotka tekevät yhteistyötä tarvitsevat luottamusta välilleen. Tästä luottamuksesta kaikki maksavat lisähintaa. Esimerkiksi, sen sijaan että vien rahani naapurille säilytettäväksi vien rahat mieluummin pankkiin. Miksi näin? No koska en voi olla varma säilyttääkö naapuri rahani vai laittaako ne omiin hankintoihin. Eli luottamuksen puute ajaa minut tallettamaan rahat pankkiin, joka veloittaa minulta tilinhoitomaksua, teen näin koska luotan pankkiin eli maksan siis pankille luottamuksesta. Vastaavaa tapahtuu jatkuvasti meidän yksilöiden ja yritysten keskuudessa.

Lohkoketjulla on tarkoitus mahdollistaa luotettava tietokanta, jossa kaikilla osapuolilla on sama informaatio- ja tietokantaa, hallitsee useampi käyttäjä, kuten esimerkissäni minulla ja naapurillani voisi olla yhteinen lohkoketju järjestely, jossa voisimme molemmat pitää rahojamme ja lainata niitä toisillemme niin halutessamme. Näin pankin saamat tuotot jäisivät saamatta.

Yritysmaailmassa esimerkiksi rahtaus ja laivaustoiminnoissa on arvioitu voitavan vähentää paperityötä ja luovutuksia käyttämällä yhteistä tietokantaa, jossa tieto siirtyy automattisesti ja luotettavasti. Näiden tuoman säästön on spekuloitu olevan jopa 1 triljoonaa USD:tä.

Joten hyvältä kuulostaa. Vain aika näyttää millainen maailma on tulevaisuudessa, onko lohkoketju meille kaikille yhtä tuttu kuin internet tänä päivänä.

 Lähteet:

Kuka vie ja ketä? – Pankit alustatalouden ristitulessa

https://www.etla.fi/julkaisut/kuka-vie-ja-keta-pankit-alustatalouden-ristitulessa/

Älykäs sopimus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä?

https://www.etla.fi/julkaisut/alykas-sopimus-miten-blockchain-muuttaa-sopimuskaytantoja/

Lohkoketju mullistaa maailman? Tyly tyrmäys: paljon lupauksia, mutta näyttöjä ei saa kysymälläkään

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/lohkoketju-mullistaa-maailman-tyly-tyrmays-paljon-lupauksia-mutta-nayttoja-ei-saa-kysymallakaan-6751541

Yksi teknologinen keksintö voi mullistaa tapamme tehdä asuntokauppoja ja käydä oikeutta

https://www.hs.fi/teknologia/art-2000006017044.html

Aalto EE Introduction to Digital Transformation Technologies https://www.aaltoee.com/

https://avenue.aaltoee.com/web/blockchain-the-first-distributed-trust-technology2

[we-coolnutstudent-us-blog]

Uhat pilvessä ja mobiilissa – totta vai tarua?

Yksityisillä ja julkisilla toimijoilla on perinteisesti ollut data tallessa omissa konesaleissa, joissa tietoturvan varmistaminen on ollut helpompaa koska hyökkäyspinta-alaa on ollut vähemmän. Pilvipalveluihin ja mobiililaitteisiin liittymisen myötä data on altistunut hyökkäyksille ihan toisella tavalla. Miksi näin?

Tutkijoiden mukaan pilvipalveluiden tarjoajat ovat joskus jopa tahallaan tehneet tietoturvan todentamisen vaikeaksi, joka siis tarkoittaa, että ostavalla yrityksellä tulisi olla tarvittavaa osaamista asian selvittämiseksi. Tätä ei helpota se, että yrityksiltä puuttuu nämä osaajat, jotka kykenisivät selvittämään, valvomaan ja hallitsemaan pilvipalveluja. Ilmeisesti myös ymmärrys tietoturvan jaetusta vastuusta on jäänyt epäselväksi yrityksille ja yhteisöille, vaikka palvelut on ulkoistettu ei se tarkoita, että palveluntuottaja vastaa tietoturvasta kokonaisuudessaan. Joten valitettava lopputulema on usein, että kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta eikä myöskään kokonaisymmärrystä tietoturvasta.

Mobiililaitteiden osalta tietoturvariskit kasvavat jatkuvasti koska yrityksissä ei oleta vakavasti kadonneiden tai varastettujen kannettavien kautta syntyviä tietoturvariskejä. Tästä hyvä esimerkki Espoon Kaupungin kadonneet tietokoneet, joiden osalta julkisuuteen nousi miljoonien eurojen arvoisten tietokoneiden katoaminen, uutisoinnin yhteydessä ei niinkään keskusteltu kadonneiden koneiden aiheuttamasta tieturvariskistä vaan suorista rahallisista menetyksistä. Tämä kieli valitettavasti myös tietoturva ymmärryksen vajeesta julkisella sektorilla. Edellisen lisäksi kannettavia ja muita mobiililaitteita ei tarvitse edes kadottaa, sillä yrityksissä ei valvota näiden tietoturvaa muutoinkaan riittävästi.

Nyt sitten muutama puoltava lausunto pilvipalveluiden tietoturvallisuuden puolesta.

Pilvipalveluihin on siirretty eri laskutapojen mukaan noin viidesosa yritysten it-tehtävistä mutta vieläkään ei ole tullut tietoon sellaisia tietoturvaongelmia, jotka olisivat pysäyttäneet pilvijärjestelmien voittokulun.

Infoworld listaa kolme syytä miksi tiedot ovat paremmassa hoidossa pilvessä kuin omassa konesalissa.

Ensimmäiseksi pilven turvaan on satsattu paljon, toimialan yritykset ovat käyttäneet lähes kokonaan tutkimus ja kehitysbudjettinsa pilvipohjaisiin turvajärjestelmiin. Tämä on toki loogista koska tulevaisuuden myynti keskittyy pilvijärjestelmiin ja tietoturva koetaan lähes ainoaksi esteeksi pilviin siirtymisen tiellä.

Toiseksi pilvien käyttöönottoa puoltaa on tekoäly, jota käytetään luomaan älykkäämpää tietoturvaa. Tekoäly etsii itse haavoittuvuuksia pilven tietoturvasta ja paikkaa ne, näin pilven tietoturva kasvaa ilman ihmisen aktiivista toimintaa. Tämän itse oppivan tekoälyn väitetään myös jakavan tietonsa muiden järjestelmien kanssa lähes reaaliajassa.

Kolmas syy on tietoturvan hinta. Markkinat ovat puhuneet eli palveluntarjoajien keskinäinen kilpailu on pudottanut tietoturvakustannuksia, joiden myötä julkisen pilven laskutus tulee lähes aina halvemmaksi kuin ohjelmistolisenssit.

Yhteenvetona, yrityksen tulee kohdella pilvipalveluihin siirtymistä kuin mitä tahansa järjestelmäprojektia, tunnistaa tietoturva riskit ja tehdä valinta mitkä niistä hyväksytään, mitkä minimoidaan mitkä siirretään toisen tahon vastuulle. Tärkeintä on varmistaa, että yrityksellä on selkeä vastuunjako riskeistä ja riittävää osaamista omassa organisaatiossa tietoturvan hallintaan. Pilvissä on siis uhkia mutta suurin uhka lienee yritysten tietoturva tietämättömyydessä.

   Pilven suurin este on tietoturva. https://www.tivi.fi/CIO/2015-03-27/Pilven-suurin-este-on-tietoturva-3218116.html

Vastuu tietoturvasta jakautuu pilvessä useille harteille. https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/f-secure-oyj/vastuu-tietoturvasta-jakautuu-pilvessa-useille-harteille/bacd8a37-12c2-355b-9411-145894a3a8b9

Miksei it-väki usko jo? Uhat piilevät pilvessä ja mobiilissa. https://www.tivi.fi/CIO/miksei-it-vaki-usko-jo-uhat-piilevat-pilvessa-ja-mobiilissa-6759437

Etsitkö pilven tietoturvan heikointa lenkkiä? Katso tarkemmin, sillä 3 suurinta riskiä löytyvät yllättävistä paikoista. https://summa-almatalent-fi.ezproxy.haaga-helia.fi/article/ci/uutiset/etsitko-pilven-tietoturvan-heikointa-lenkkia-katso-tarkemmin-silla-3-suurinta-riskia-loytyvat-yllattavista-paikoista/36e277e3-1884-35c9-806c-171833e423e2

Vuosi lähestyy loppuaan – tee nämä kaksi pilvilupausta ensi vuodelle. https://summa-almatalent-fi.ezproxy.haaga-helia.fi/article/ci/uutiset/vuosi-lahestyy-loppuaan-tee-nama-kaksi-pilvilupausta-ensi-vuodelle/67731991-7662-30e3-8479-fcf5f6ceb0a9

Mitä riskejä pilvipalvelut ja mobiililaitteet aiheuttavat yrityksen tietoturvalle? – Tässä ovat vuoden 2019 tietoturvatrendit. https://summa-almatalent-fi.ezproxy.haaga-helia.fi/article/tv/uutiset/mita-riskeja-pilvipalvelut-ja-mobiililaitteet-aiheuttavat-yrityksen-tietoturvalle-tassa-ovat-vuoden-2019-tietoturvatrendit/4716365f-f6bb-39ae-bf59-f24a24a1bab0

Yritysten herkkä data pysyy pilvessä turvassa – nämä ovat 3 tärkeintä syytä.

https://summa-almatalent-fi.ezproxy.haaga-helia.fi/article/ci/uutiset/yritysten-herkka-data-pysyy-pilvessa-turvassa-nama-ovat-3-tarkeinta-syyta/f428a080-f705-31f4-994f-d708a1bab16f

<

[we-coolnutstudent-us-blog]

Mitä on tekoäly eli Artificial Intelligence (AI)?

Mitä on tekoäly eli Artificial Intelligence (AI)?

Olen käyttänyt huomattavasti aikaa yrittäessäni saada niin selkeä kuvan tekoälystä kuin maallikon on vain mahdollista. Olen lukenut laajan määrän ainestoa ja kuunnellut erilaisia nauhoitettuja puheita tekoälystä. Osa aineistosta myönnettäköön on mennyt ihan yli mutta pikkuhiljaa olen miestäni saavuttanut jonkinlaisen käsityksen tekoälystä. Kirjoitukseni ei siis ole kaiken kattava selostus aiheesta vaan ainoastaan pintaraapaisu eli jonkinlainen johdanto aiheeseen perustuen lukemiini aineistoihin.

 Tekoäly on automatisoitua käyttäytymistä, jota me kutsumme älykkyydeksi.

Älykkyys itsessään voi olla määritelty lähes yhtä monella tavalla kuin eri filosofisia koulukuntia ja ihmisiä on olemassa. Toisen mielestä älykkyyden osoitus on ihminen, joka puhuu fiksuja asioita ja toisen mielestä muiden huomioiminen on älykkyyttä. Tässä kirjoituksessa nojaan kuitenkin suorittamani Aalto yliopiston AEE Introduction to Digital Transformation Technologies kurssilla käytettyyn käytännölliseen määritelmään, jonka esitin edellä jo ihan senkin takia, että en itse kykene tai edes halua tällä tietopohjalla luoda omaa määritelmää.

Itseasiassa tarkan määrittelyn luominen ei ole edes järkevää vaan oleellista on löytää älykkyyden ominaisuudet, joita tekoäly teknologialla tulee olla. Näihin ominaisuuksiin kuuluu oppiminen, ongelmien ratkaisun laajuus ja kyky toimia autonomisesti.

Oppiminen on tärkeää koska meillä voi olla ratkaisuja, jotka ovat selkeästi ohjelmoituja mutta kun etenemme kohti varsinaista tekoälyä, on sen ymmärrettävä algoritmeja, jotka oppivat esimerkeistä ja toisaalta tekoälyn on myös opittava oppimaan kuten ihmisetkin.

Ongelmien ratkaisujen oppimisen laajuus on tärkeää koska kun tekoäly saavuttaa laajan ongelmajoukon ratkaisukyvyn saavuttaa se jossain vaiheessa lähes kokonaan tai kokonaan ihmisen kyvyn ratkaista useita ongelmia, joita niin yksilö kuin yrityskin kohtaa normaalissa elämässä.

Autonomia eli itsenäisyys on tärkeää koska kaikkea ei ole ohjelmoitu vaan tekoälyn on opittava toimimaan itsekseen ja lopulta myös suunnittelemaan omat tavoitteensa ja asettamaan askelmerkit saavuttaakseen ne. Lopuksi tekoälyn on opittava myös esittämään saavutuksensa, jotta saavutuksista olisi jotain hyötyä.

Tekoälyn tarkoituksena ei siis ole suoriutua ainoastaan kaikesta siitä mistä ihminen suoriutuu vaan suoriutua sellaisesta mistä ihminen ei suoriudu ja luoda näin lisäarvoa. Odotuksena on siis, että tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia, millaisia nämä uudet mahdollisuudet ovat jää nähtäväksi. Selvää on kuitenkin, että tekoäly tulee mullistamaan kaikkia osa-alueita, se tulee muuttumaan hyvinkin nopeasti nykyisestä yksikertaisesta muodostaan edistyneeksi itseajattelijaksi, joten jokaisen yrityksen ja työntekijän on syytä seurata aihetta!

 Lähteet:

Viisi faktaa tekoälystä. https://www.tivi.fi/blogit/viisi-faktaa-tekoalysta-6759124

Tekoälyn vallankumous on alkanut – tätä kaikkea se tarkoittaa. https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/tekoalyn-vallankumous-on-alkanut-tata-kaikkea-se-tarkoittaa-6702465

Risto Siilasmaa on Machine Learning. https://www.youtube.com/watch?v=KNMy7NCQDgk

Tekoäly teki sen taas – alisti ihmispelaajia pokeripöydässä. https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/tekoaly-teki-sen-taas-alisti-ihmispelaajia-pokeripoydassa-6641069

AEE Introduction to Digital Transformation Technologies. https://www.aaltoee.com/programs/introduction-to-digital-transformation-technologies-online

[we-coolnutstudent-us-blog]

Digitaalinen tulevaisuus

Sain tehtäväksi katsoa kaksi tulevaisuuden visiosta kertovaa videota, joista toinen oli Microsoftin Future vision 2020 ja toinen tulevaisuus orientoituneen elokuvaohjaaja Keiichi Matsuda käsialaa.

Videot itsessään antoivat kovin erilaisen kuvan digitaalisesta tulevaisuudesta, toisen ollessa suorastaan hyvinkin provokatiivisen hyperaktiivinen kuvaus sekavasta ja ahdistavasta ärsykkeiden täyttämästä maailmasta, jossa yksilö on ikään kuin teknologian armoilla. Toisen videon edustaessa oli rauhoittavaa kuvausta tulevaisuudesta, jossa digitalisaatio helpottaa zenmäisesti niin työelämää, opiskelua kuin yksityiselämääkin.

 Microsoftin visiossa korostui etäisyyksien lyheneminen; opiskelija toisella puolella maailmaa pystyi keskustelemaan ikään kuin viereisessä huoneessa olevan toisen maan opiskelijan kanssa. Opiskelijoiden reaaliaikaisen keskustelun mahdollisti luonnollisesti käännössovellus ja yhteinen ryhmätyö onnistui yhdistetyn todellisuuden (Mixed reality lyh. MR) sovelluksen avulla. Videolla käytettiin eri pintoja interaktiivisesti, pinta kuin pinta muuntui kirjotusalustaksi tai screeniksi.

Kaiken taustalla oli näkymätön data varanto, data analytiikkaa ja henkilön tunnistussovellus, data siis seurasi henkilöä ja tarjosi erilaisia analyysejä. Tiedon haku onnistui paikassa kuin paikassa laajennetun todellisuuden (Augmented Reality, lyh. AR) avulla.

 Matsudan videolla korostui yhdistetyn todellisuuden tuomat herätteet ja vinkit, yhdistetty todellisuus ikään kuin seurasi videon päähenkilöä ja antoi erilaisia yksilöllisiä vinkkejä kuten mitä kannattaa eri syödä kuinka kannattaa liikkua. Ilmeisesti myös työnhakusovellus oli myös valinnut päähenkilön työpaikan ja antoi pisteitä henkilön saavuttaessa teknologian asettamia tavoitteita. Todellisuuteen kuului myös erilaiset virtuaaliset hakutoiminnot, eli googlettaminen onnistui, vaikka bussissa ilman näkyvää tietokonetta tai muuta visuaalista älylaitetta. Ostoskärryissä oli virtuaalinen asiakkaan ostoslista ja päähenkilön liikkuessa kaupassa mainokset ja ostosvinkit tulivat ”näkyville” sopivissa kohdissa. Matsudan videolla tuotiin myös esille teknologian pettäminen, päähenkilön tilin joutuessa hyökkäyksen kohteeksi. Sovellus osasi kuitenkin korjata tilanteen mutta häiriö herätti hyvän kysymyksen, kuinka varmistaa teknologian toimivuus? Jos suurin osa elämästä perustuu teknologiaan niin kuinka varmistaa, että se ei petä tai jos pettää niin miten se voidaan korjata. Voisiko myös ihminen itse kadota siis lakata olemasta, jos resetoisi itsensä vahingossa tai jokin virus resetoisi ihmisen? 

Molemmille tulevaisuuden visiolle oli yhteistä, että teknologia oli läsnä kaikkialla ja koko elämä pyöri sen ympärillä. Visioiden perusteella tulevaisuus näyttää yhtä aikaa positiiviselta ja negatiiviselta. Vanha sanan lasku ”tuli on hyvä renki mutta huono isäntä” istuu tähänkin yhteyteen hyvin. Teknologia on hyvä renki mutta huono isäntä. Teknologia luo merkittävän määrän mahdollisuuksia mutta on varmistettava, että ihminen hallitsee teknologiaa eikä päinvastoin.

[we-coolnutstudent-us-blog]

Monen yrityksen tulevaisuus on alustataloudessa, mutta millainen alusta kestää aikaa..  Mistä tässä on kysymys?

No niin, siinä se on taas, alustatalous!

Olen ihmetellyt jo jonkin aikaa erilaisia termejä kuten alustatalous mutta ajanpuutteen takia en ole lähtenyt selvittämään mistä on kysymys ja ehkä senkin takia, että olen ajatellut näiden kuuluvan IT ammattilaisille eikä niinkään tällaiselle liiketalouden ammattilaiselle. No koska artikkelin otsikossa painotetaan kuitenkin, että yritysten tulevaisuus on juurikin tässä alustataloudessa ja koska digitalisaatio on ikään kuin yksi lanka liiketoiminta ”sukassa”, oli minun pakko ottaa selvää tästä aiheesta.

Tivin artikkelin mukaan maailman laajuisen verkkokauppajätin Amazonin perustaja Jeff Bezos nostaa alustatalouden esiin, joten ei tämä nyt ihan humpuukia ole ja jos on niin minulla pitää olla jokin käsitys mistä puhutaan, jotta voin olla joko puolesta tai vastaan.

Luin artikkelin moneen kertaan ja yritin saada selkeän kuvan mistä on kysymys eli mikä on alustatalous sillä en voi edes ajatella ymmärtäväni kirjoitusta aiheesta ”millainen alusta kestää aikaa” ymmärtämättä koko termiä. No en kokenut valaistumista pelkästään lukemalla saman artikkelin useampaan kertaan, joten lähdin hakemaan tietoa laajemmin. Luettuani varmasti kymmenestä eri lähteestä (mm. alustatalous.fi, ek.fi, op.media.fi, digitalist. global, etla.fi) aiheesta ja kuunneltuani useamman nauhoitetun tilaisuuden aiheesta kuten esimerkiksi Alustatalouden kasvot – Tulevaisuus tänään -keskustelun uskon että, minulla on nyt niin selkeä kuva aiheesta kuin siitä voi saada itsenäisesti lukemalla ja kuuntelemalla.

No niin, tässä se tulee ” Alusta on siis digitaalinen alusta ikään kuin ”digitaalinen tori” ja alustatalous on kaupankäyntiä eri toimijoiden (yritysten) kesken tuolla digitaalisella torilla.”

Nyt kun sitten itse termi on selvitetty voin palata alkuperäiseen artikkeliin, jonka siis luen nyt uusin silmin. Idea alustataloudessa on että, eri toimijat yhdistävät (yritykset, yhteisöt, työntekijät yms.) voimavaransa ja kehittävät kokonaisia palvelukokonaisuuksia digitaaliselle alustalle asiakkaille ilman että jokainen yritys investoisi omiin yrityskohtaisiin ratkaisuihin, jotka vain pyrkivät optimoimaan liiketoimintaa yhden tai korkeintaan muutaman toimijan kannalta tuottamatta asiakkaille kokonaispalvelun kokonaisuutta. Artikkelissa, jonka kirjoittaja on liikkeenjohdon konsultointi yritys, ottaa esille, että itse alustan kehittämiseen fasilitointiin tarvitaan asialle vihkiytynyt kumppani, jonka ammattitaitoa on tuottaa FaaS (Foresight as a Service). Fasitilisaattorin tehtävä on kerätä alustaan liittyneistä verkoston jäseniltä ja toimintaympäristöstä piileviä tarpeita ja heikkoja signaaleja, joiden perusteella FaaS toimittaja tuo esille mahdollisia kehityssuuntauksia.

Yhteenvetona voin todeta alustataloudessa on varmasti perää ja nähtäväksi jää, miten alustatalous lähtee Euroopassa etenemään, Kiinan mennessä jo kovaa kyytiä eteenpäin samalla kun USA kuvittelee olevansa kärjessä.

 Kuvan lähde: https://www.alustatalous.fi/alustatalous.html