Digimatkalla

[digieeva-blog]

Influencer, tubettaja, vloggaaja - ketä ne ovat?

Digitaalisuuden ja somen myötä on kehittynyt myös täysin uusia “toiminimiä” ja jopa ammatteja. 

Bloggaaja on henkilö, joka pitää ja kirjoittaa jonkinlaista blogia, joko itse omissa nimissään tai yrityksen puolesta. Bloggaaja voi pitää blogia joko ihan päätyönään tai sivutyönä. Ammattibloggaajat ovat nykyään monimediavaikuttajia ja heidän työnsä koostu mm. kaupallisista blogipostauksista ja somejulkaisuista, kaupallisina mainoskasvoina ja esimerkiksi jonkin brändin lähettiläinä toimimisesta sekä sisällöntuotannosta asiakkaiden kanaviin. 

Vloggaajaa on puolestaan henkilö joka pitää videoblogia. Hän siis kuvaa erilaisia  ja eri aiheisia viedoita ja lataa ne internetiin. Tubettaminen puolestaan tarkoittaa myös videoiden lataamista internetiin, mutta ne ladataan YouTubeen ja tällöin kyseessä on tubettaja. Tubettajalla on oma kanavansa YouTubessa, johon hän lataa videonsa. Vloggaajan ja tubettajan viedeot ja niiden aiheet voivat liittyä käytännössä mihin tahansa, esimerkiksi kosmetiikkaan, musiikkiin tai urheiluun. Suomessa on paljon kuuluisia tubettajia, kuten Mmiisas, Lakko ja Mansikkka. 

Influencer eli vaikuttaja on vaikutusvaltainen ja usein tunnettu henkilö sosiaalisessa mediassa. Hän tuottaa säännöllisesti sisältöä somessa ja omaa suuren määrän seuraajia. Influencer voi olla alunperin kuuluisa bloggaaja tai tubettaja ja tunnettavuutensa ansiosta hänestä on tullut influencer. Influencereita voidaan käyttää myös vaikuttajamarkkinoinnissa; siinä yritys etsii yrityksen kohderyhmän ja arvojen kannalta oikean influencerin, joka tuottaa haluttua sisältöä ja markkinointia kohderyhmälle. 

[digieeva-blog]

Digitaalinen hyvinvointi

Koska elämme hyvinkin digitaalisessa ja teknologiakeskeisessä maailmassa, voi siitä aiheutua myös ongelmia. Älypuhelimen ja tietokoneen sininen valo voi aiheuttaa unettomuutta. Lapset ja nuoret voivat olla jopa koukussa älypuhelimiinsa tai peleihin. Somen liika käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta ja huonoa itsetuntoa. 

Onneksi ihmiset ja yritykset ovat jo alkaneet tiedostamaan näitä ongelmia ja niihin on alettu kehittämään ratkaisuja. Juuri sitä on digitaalinen hyvinvointi. 

Esimerkiksi iPhoneen on jokin aika sitten ilmestynyt oman ruutuajan seuranta- ja hallintamahdollisuus. Se näyttää kuinka paljon käyttäjä on käyttänyt älypuhelintaan ja mitä sovelluksia on käytetty eniten. Tämä voi olla aika yllättävää dataa käyttäjälle. Älypuhelimissa ja joissain sovelluksissa, kuten Instagramissa voi myös asettaa itselleen päivärajoituksia käyttöajalle. Tämä vaihtoehto sopii heille, jotka kokevat viettävänsä liikaa aikaa esimerkiksi somessa tai pelimaailmassa.

Jos ei halua luopua älypuhelimestaan ennen nukkumaanmenoa, voi omaa unenlaatua yrittää silti parantaa. Älypuhelimeen voi nimittäin laittaa päälle asetuksen, joka vaihtaa automaattisesti näytön värejä lämpimämpään suuntaan pimeän tulon jälkeen.

Myös eri sovellusten jatkuvat ilmoitukset voivat ärsyttää ja haitata keskittymistä. On tärkeää miettiä, mitä ilmoituksia on tärkeä saada puhelimeensa heti, ja mitkä ilmoitukset eivät ole niin tärkeitä. Esimerkiksi työsähköposti-ilmoitukset kannattaa sammuttaa työajan ulkopuolella, jotta ne eivät häiritsisi vapaa-aikaa. 

On hyvä, että myös suuret yritykset kuten Facebook ja Apple ovat tiedostaneet tämän ongelman ja kehittäneet siihen ratkaisuja.

[digieeva-blog]

Mitä on alustatalous?

Alustatalous tarkoittaa käytännössä toimintaa, jossa yritys tarjoaa alustan, jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat myydä tuotteita ja palveluita sekä tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa. 

Tietotekniikan mahdollistaman alustan päällä tapahtuvaa taloudellista toimintaa kutsutaan siis alustataloudeksi. Alustatalous on viime vuosien voimakkaimpia trendejä. Internetin ja digitalisaation kehitys on mahdollistanut alustatalouden kehittymisen ja sen nopean leviämisen ympäri maailmaa. Tunnetuimpia ja suurimpia alustatalouksia ovat mm. Airbnb, Uber, Amazon, Spotify ja Netflix. Suomalaisia tunnettuja alustatalouksia ovat puolestaan mm. Wolt, ukko.fi ja palkkaus.fi. 

Parhaimmillaan alustatalous voi hyödyntää eri osapuolia ja kasvattaa koko markkinan kokoa. Esimerkiksi Wolt on kasvattanut koko ravintolamarkkinan kokoa Suomessa. 

Alustatalous on myös luonut uudenlaisen työmarkkinan ja muutoksia työnteossa. Muutokset työmarkkinoissa koskevat niin työn tekemisen tapoja, työn sisältöjä kuin työsuhteitakin. Alustatalous voi tuoda lisätienestejä tai jopa koko toimeentulon ja mahdollistaa vajaakäytöllä olevien resurssien tehokkaamman käytön.

Jakamis­talous on yksi alusta­talouden osa-alueesta. Nämä kaksi usein sekoitetaan keskenään, vaikka ne ovat eri asioita. Jakamistaloudessa yksityiset ihmiset jakavat ns. ylimääräistä kapasiteettia toisilleen, hyödyntämällä digitaalista alustaa (alustataloutta).

[digieeva-blog]

Digitalisaatio työelämässä

Digitaalisuus on yhä vahvemmin mukana työelämässä, mitä erinäisimillä aloilla. Työntekijöiden on adaptoiduttava muutoksiin ja opeteltava uusien järjestelmien käyttöä yhä nopeammin.

Digitalisaatio näkyy työelämässä toimintatapoina tai prosessiena, joissa käytetään digitaalisia välineitä, esimerkiksi pilvipalveluita, big dataa, somea tai  toiminnanohjausjärjestemiä. Viime vuosien aikana työelämä on kokenut suuria muutoksia, kun digitaalisuus on laittanut työnteon tavat uusiksi. Ja se on tullut jäädäkseen.

Työntekijän näkökulmasta digitalisaatiossa voi olla sekä hyviä, että huonoja puolia. Aloitetaan hyvistä. Digitalisaatio on varmasti useimmissa tapauksissa nopeuttanut melkeinpä kaikkia mahdollisia työprosesseja. Prosessien automatiosointi on tuonut helpotusta työntekijöiden arkeen. Se on myös saattanut poistaa joitain prosessin vaiheita kokonaan, jolloin työntekijälle on jäänyt paremmin aikaa muiden tehtävien hoitamiseen. Usein nykyään myös kaikenlainen tiedon- ja datankäsittely tapahtuu digitaalisesti - aikaa ja vaivaa säästyy. Työntekijän fyysinen läsnäolo ei enää aina ole pakollista, jolloin töitä voi tehdä sieltä käsin mistä huvittaa. 

Entäs ne huonot puolet? Päällimmäisenä ainakin jatkuva uusien asioiden opettelu. Toki kaikille se ei ole ongelma, mutta varsinkin ikääntyneemmälle työntekijälle se voi aiheuttaa päänvaivaa. Erilaiset toimintaprosessit ja järjestelmät saattavat vaihtua nopeaankin tahtiin työpaikalla, jolloin kaikki eivät pysy perässä. Tarvittavaa tietoa saattaa olla vaikea löytää, koska sitä voi löytyä useista eri järjestelmistä. Koska digitaalisuus mahdollistaa myös joustavat työajat, töitä saatetaan tehdä vapaa-ajallakin. Työsähköpostin voi tarkistaa omasta älypuhelimesta helposti myös vaikka vapaapäivänä, jolloin helposti “sortuu” vastaamaan viesteihin.  

Joka tapauksessa, digitalisaatio on tullut jäädäkseen työelämäämme ja se tulee kehittymään yhä enemmän. Työntekijöiden on adaptoiduttava ja otettava kaikki hyöty irti digitalisaatiosta! 

[digieeva-blog]

Digitalisaatio arjessamme

Digitaalisuus on tullut osaksi arkielämäämme. Se näkyy niin työelämässämme kuin vapaa-ajallammekin. Voisimmeko enää pärjätä ilman diigitaalisuutta? Uskaltaisin väittää, että ei.

Digitaalisuus näkyy arjessamme eri osa-alueilla:

Opiskelu

Opinnoissani Haaga-Heliassa käytän erittäin paljon internetiä ja tietokonetta. Suurin osa opiskelustani tapahtuu verkossa. Opiskelija voi valita kokonaan digitaalisen verkkokurssin, jossa opiskelu tapahtuu etänä ja tehtävät ja tentit tehdään Moodle-verkkoympäristössä. Usein kaikki kanssakäynti ja kommunikointi opettajin ja oppilaiden kanssa käydään sähköpostilla. Fyysistä läsnäoloa tarvitaan siis harvoin. Digitaalisuus voi vähentää kuluja ja nopeuttaa prosesseja.

Yritykset ja työskentely

Useimmissa työpaikoissa ja yrityksissä diigitaalisuus on arkipäivää ja ilman sitä työskentely ja yrityksen toiminta ei onnistuisi. Monissa yrityksissä on käytössä erilaisia ohjelmia, jotka helpottavat ja nopeuttavat yrityksen toimintaa ja toimintaprosesseja. Näitä ovat mm. erilaiset toiminnanohjausjärjestelmät ja kirjanpito-ohjelmat. Yritysten kaikki data on voi olla digitaalisena, jolloin yrityksen toiminta olisi käytännössä mahdotonta ilman digitaalisuutta. Digitaalisuuden johdosta myös työelämä on muuttunut siinä mielessä, että työntekijät voivat yhä useammin pitää etäpäiviä, koska heidän fyysistä läsnäoloa ei välttämättä tarvita. Myös palavereja ja kokouksia voidaan pitää helposti Skypen avulla.

Hyvinvointi

Äykellot- ja sormukset voivat nykyään mitata ihmisen aktiivisuutta, sykettä ja unta 24/7. Voimme siis saada dataa hyvinvoinnistamme ja terveydestämme vuorokauden ympäri. Älykello voi jopa hälyttää apua jos se havainnoi, että esimerkiksi käyttäjän syke laskee dramaattisesti. 

Kommunikointi

Nykyään on hyvin vaikea kuvitella millaista ihmisten välinen kommunkointi on ollut aikana ennen digitalisaatiota. Kirjeiden ja sähkeiden lähetys saattoi kestää kauan. Informaation kulkeminen oli hidasta ja epävarmaa. Nykyään kommunikaatio tapahtuu silmänräpäyksessä esimerkiksi WhatsUpin tai tekstiviestien kautta. Ihmiset voivat puhua ja nähdä toisensa reaaliaikaisesti vaikka olisivat eri puolilla maapalloa. Myös asiakkaat ja yritysten asiakaspalvelu voivat kommunikoida helposti internetin kautta vaikkapa chat-palvelun avulla.

Tässä vain muutama esimerkki digiarjestamme. Digitaalisuus on tuonut ulottuvillemme monia asioita ja palveluita, joita emme voineet ennen kuvitellakaan. Useimmiten nämä palvelut ovat digitaalisuuden myötä tulleet myös paljon halvemmiksi ja nopeammiksi. Digitaalisuus on ehdottomasti tuonut helpotusta ihmisten ja yritysten arkeen.

[digieeva-blog]

Some apuna yrityksen liiketoimessa

Sosiaalinen media on suuri mahdollisuus ja etu melkeinpä mille tahansa yritykselle. Nykyään on vaikea kuvitella yritystä, joka ei hyödyntäisi markkinoinnissaan ja myynnissään sosiaalista mediaa.

Sosiaalisen median avulla yritys (niin suuri kuin pienikin) voi kasvattaa tunnettavuuttaan, lisätä myyntiään ja kasvattaa käyttäjiensä määrää. Sosiaalisen median kanavia on lukemattomia; Facebook, Instagram, Twitter, Pinterest, blogit ym. 

Sosiaalisen median käyttäminen vaatii yritykseltä kuitenkin panostusta ja jonkinlaista strategiaa. Yrityksen ei esimerkiksi kannata lähteä heti alkuun mukaan jokaiseen sosiaaliseen mediaan, vaan kannattaa valita esimerkiksi kaksi tai kolme tärkeintä sosiaalisen median kanavaa, joihin panostaa. Yrityksen on otettava huomioon kohderyhmänsä ja mietittävä, missä kanavassa on eniten juuri oman kohderyhmän käyttäjiä. Tämä vaatii yritykseltä tausta- ja selvitystyötä. Sen jälkeen on mietittävä minkälaista sisältöä yritys haluaa julkaista ja mihin tarkoitukseen. Onko tarkoitus markkinoida jotain tiettyä tuotetta tai palvelua? Vai onko tarkoitus kasvattaa yrityksen tunnettavuutta?

Pelkkä myyminen tai mainostaminen somessa voi ärsyttää käyttäjiä, joten yrityksen kannattaa panostaa myös siihen, että julkaisut antaisivat jonkinlaista lisäarvoa käyttäjille. Myös julkaisumääriä on syytä harkita tarkkaan. Liian usein toistuvat julkaisut voivat käydä käyttäjien hermoille. Liian harvat julkaisut voivat puolestaan kertoa siitä, että yritys ei ota somen voimaa tosissaan ja että se ei ole nykyaikainen. Tähänkin ongelmaan on onneksi ratkaisu - julkaisukalenteri tai automatisoidut julkaisut. Tänä päivänä yritysten avuksi on tarjolla myös  sisältömarkkinoinnin ammattilaisia, jotka voivat hoitaa yrityksen sosiaalisen median ja sen julkaisut kokonaisvaltaisesti. 

Oikein tehtynä ja hyvin harkittuna, sosiaalinen media voi tuoda suurta lisäarvoa ja paljon uusia asiakkaita yritykselle.

[digieeva-blog]

Mobiilisovellus - mukana joka päivä

Voitko kuvitella enää elämää ilman mobiilisovelluksia puhelimessassi? Minä en ainakaan. Ne ovat tulleet jäädäkseen ja helpottaakseen käyttäjiensä elämää. 

Tarvitsetko kyydin? - Tilaa se Uberin tai Yangon avulla.

Yllättikö nälkä? - Tilaa ateria suoraan kotiovellesi Woltin tai Foodoran kautta.

Lähdössä matkalle? - Tilaa liput helposti Finnairin sovelluksesta ja majoitus Airbnb:n kautta.

Tarvitsetko sähköpotkulautaa? - Vuokraa se Voin, Tierin tai Hoopin avulla.

Pitääkö kaverille siirtää rahaa? - Tee se kätevästi MobilePayn tai Pivon kautta.

Kaipaatko seuraa? - Tinderistä löytyy match.

Haluatko sosialisoitua? - Avaa Facebook tai Instagram.

Voisin jatkaa listaa loputtomiin. Uusia sovelluksia ilmestyy kuin sieniä sateella. Osa tarpeellisia ja osa tarpeettomia. Mutta yksi asia on varma, yhteiskunnassamme eläminen ilman niitä olisi kovin haastavaa (ja tylsää!). 

Ainakin omassa elämässäni moni tekemäni asia vaatii mobiilisovelluksen käyttöä. Pelkästään omaan verkkopankkiin kirjautuminen vaatii mobiilisovelluksen. Sähköpostin kirjoittaminenkin tapahtuu mobiilisovelluksen kautta. Olen huomannut, että koska suuri osa sovelluksista löytyy nykyään puhelimestani, niin tietokonetta tulee nykyään käytettyä yhä vähemmän. 

Mobiilisovelluksilla on toki useita eri käyttötarkoituksia, esimerkiksi pelit, ajanhallintasovellukset ja terveydenseurantasovellukset. Mobiilisovellus voi nykyään jopa pelastaa elämiä (Hätäkeskuksen sovellus). Olen iloinen, että elämme mobiilisovellusten aikakaudella ja pääsen käyttämään niitä joka päivä. Olen aina innoissani kokeilemassa uusia sovelluksia, jotka voisivat helpottaa elämääni ja myös viihdyttäisivät minua.

[digieeva-blog]

Ruoka netistä - verkkokaupan uusi suuntaus

Vaatteiden ja tavaroiden ostaminen internetistä on jo tuttua puuhaa suurimmalle osalle ihmisistä. Nyt on aika suunnata myös omat ruokaostokset internetiin.

Ruoan verkkokauppa on useissa maissa erittäin suosittua, mutta Suomessa se on vasta alkutekijöissä. Kauppalehden vuonna 2016 tekemässä tutkimuksessa ruoan verkkokaupan osuus päivittäistavaramyynnistä oli vain noin 0,2%. Iso-Britanniassa luku on 6%. 

Ruoan verkkokaupalla on mielestäni erittäin suuri potentiaali: nyky-yhteiskuntamme kiireellisessä ja hektisessä elämäntyylissä kaikki mikä nopeuttaa ja helpottaa omaa arkea on erittäin arvokasta. Ruokaverkkokaupan parhaita ominaisuuksia ovat juurikin nopeus, helppous ja kätevyys. Ruoan tilaaminen verkosta säästää aikaa, koska silloin ei tarvitse ajaa kauppaan, etsiä sieltä ruokia ja jonottaa kassalla. Kaiken lisäksi ruokaverkkokauppa on auki 24/7 eli ruokaostokset voi hoitaa juuri silloin kun itselle parhaiten sopii.

Mutta kaikesta ruokaverkkokaupan potentiaalista huolimatta, sen suosio Suomessa ei ole vielä kasvanut kovin suureksi. Syynä tähän voi olla mm. se, että ruoan myyminen verkossa ei ole yrityksille kovin kannattavaa. Tuotteiden kerääminen ja toimittaminen asiakkaalle aiheuttaa kuluja, joita ruoan suhteellisen pienet marginaalit eivät välttämättä kata. Myös muualla kuin suurissa kaupungeissa toimiminen ei välttämättä ole kovin kannattavaa ruokaverkkokaupoille, koska välimatkat voivat olla erittäin pitkiä. 

Suosion kasvattamiseksi ruoan verkkokauppaa kannattaisi mielestäni markkinoida Suomessa enemmän ja suuremmin mitä tällä hetkellä. Suuri osa potentiaalisesta asiakaskunnasta ei todennäköisesti ole tietoinen, mistä ja miten ruokaa voisi tilata verkosta. Omasta kokemuksesta tiedän myös, että ihmiset usein luulevat, että kun ruoan kerää joku muu, niin se on automaattisesti huonolaatuista. Tämäkin uskomus olisi ruokakauoppojen syytä korjata, esimerkiksi markkinoinnin avulla.

Suomessa on kuitenkin jo paljon ruokaverkkokauppoja, esimerkiksi: www.kauppahalli24.fi, www.k-ruoka.fi, www.foodie.fi, www.antonanton.fi.

[digieeva-blog]

Vastuullisempi verkkokauppa?

Tarvitset uudet kengät, paidan tai ehkä ihan vaan kännykkäkuoren - pari klikkiä ja ostos on tehty. Sinun ei tarvitse edes nousta kotisohvaltasi, niin helppoa ja nopeaa! Mutta onko se vastuullista?

Verkkokaupasta voi olla montaa eri mieltä, mutta sen suosio kasvaa koko ajan. Verkkokaupan suosion taustalla on ensisijaisesti sen helppous. Ostaja voi rauhassa selailla omalta koneeltaan tuotteita joista on kiinnostunut ja sitten muutamalla hiiren painalluksella ne on jo ostettu omaksi. Tämä verkkokaupan helppous ja nopeus voi usein kuitenkin johtaa siihen, että ostetaan jotain täysin turhaa ja tarpeetonta, “ihan muuten vaan”. 

Viime vuosina on puhuttu paljon ihmisten ylisuuresta kuluttamisesta ja pikamuodin haitoista. Verkkokauppa on ollut varmasti yksi suuri tekijä näissä asioissa. Sellaiset maailmanlaajuiset verkkokauppasivustot, kuten AliExpress ovat juurikin paras esimerkki liikakulutuksen mahdollistamasta palvelusta. AliExpressiltä voi tilata jopa alle euron tuotteita (Kiinasta tietenkin) ilman postimaksua, kotiovelle asti. Tilausten volyymi maailmalla on käsittämättömän suuri ja jopa Suomen posti on olut ajoittain ruuhkautunut kyseisten verkkokauppapalveluiden vuoksi. Sitä voi vain pohtia, että paljonko pelkästään AliExpressillä myynnissä olevien (miljoonien?) tuotteiden valmistus on tehnyt ympäristöllemme haittaa ja kuinka paljon näiden tuotteiden toimittaminen maailman eri kolkkiin on aiheuttanut päästöjä?

Entäs se pikamuoti? Ostaja voi tilata verkkokaupasta halpoja vaatteita ja asusteita, joiden käyttöikä on ehkä muutaman kuukauden verran. Kun vaate ei enää kelpaa tai se on jo niin huonossa kunnossa, tilataan taas uusi. Pikamuodin vaatteet ovat yleensä huonolaatuisia ja ne muuttuvat lyhyen käytön jälkeen jätteeksi. 

Onneksi nykyään vastuullisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä on tullut kuluttajille yhä tärkeämpi asia. Ja näin ollen myös verkkokauppojen on pysyttävä trendissä mukana - internetiin ilmestyy yhä enemmän vastuullisia ja kotimaisia verkkokauppoja, jotka myyvät laadukkaita ja ekologisesti valmistettuja tuotteita, esimerkiksi www.nosh.fi  tai www.ecosto.fi. Myös erilaiset second-hand verkkokaupat kasvattavat suosiotaan. 

Mitä siis verkkokaupat voivat vielä tehdä parantaakseen ympäristöystävällisyyttään ja vähentääkseen päästöjä? Ne voivat painottaa tuotevalikoimassaan vastuullisia tuotteita. Asiakkaille on myös hyvä antaa enemmän tietoa eri tuotteiden ympäristövaikutuksista ja raaka-aineiden alkuperästä. Lisäksi tarkat tuotetiedot vähentävät turhia ostoksia ja tuotepalautuksia. Toivokaamme, että ekologisuus ja ympäristöystävällisyys ovat ensisijaisia asioita, jotka vaikuttavat verkkokaupan kehitykseen tulevaisuudessa.

[digieeva-blog]

Opas digisanastoon

AI = tekoäly (engl. Artificial Intelligence), tekniikka, tietokone tai tietokoneohjelma joka kykenee selviämään tehtävistään itsenäisesti päättelemällä.

Alusta = tietokonelaitteisto tai käyttöjärjestelmä, jossa ohjelmisto toimii.

Alustatalous = taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista liiketoimintaa, jossa olennaisessa asemassa ovat internet ja sen päälle rakennetut palvelut. Vakiintunut liiketoiminnan organisointimalli. 

API-talous = (engl. API economy) liiketoimintamalli, jossa ohjelmointirajapintojen käytöllä on keskeinen merkitys. Ohjelmointirajapintojen kautta yritys voi avata esimerkiksi liiketoimintaprosessejaan tai dataansa muiden käyttöön

Big Data = massadata kerää, säilyttää, jakaa, etsii ja analysoi erittäin suuria, järjestelemättömiä ja nopeasti lisääntyviä tietomassa. Analysoi ja yhdistää tietoja siten, että tiedosta saadaan helpommin hyödynnettävää täysin uudenlaisissa palveluissa.

B2B = yritykseltä yritykselle markkinointi (engl. business to business), eli tuotteiden tai palveluiden markkinointi tai .myynti toiselle yritykselle.

B2C = yritykseltä kuluttajalle eli yksityisille kotitalouksille ja henkilöille suunnattu markkinointi tai myynti (engl. business to consumer).

Digimarkkinointi = mediassa tai digitaalisessa muodossa tehtyä markkinointia. Digimarkkinointi voi olla web-, mobiili- ja sähköpostimarkkinointia. 

Hakukoneoptimointi = (engl. Search Engine Optimization, SEO)  toimenpide, jolla parannetaan yrityksen verkkosivun sijoitusta internetin hakukoneiden (yleensä Google) hakutulosten luettelossa tiettyjä hakusanoja käytettäessä. Hakukoneoptimoinnilla pyritään saamaan haluttu verkkosivu hakutulosten kärkeen ja näin käyttäjän välitsemaan juuri kyseisen verkkosivun. 

Internetmarkkinointi = kaikki internetissä tapahtuva markkinointi, käytännösää synonyymi digitaaliselle markkinoinnille.

Jakamistalous = (engl. sharing economy) liiketoimintamalli, jossa yritys, muu organisaatio tai yksityinen ihminen jakaa omistamaansa resurssia muiden käyttöön korvausta vastaan. Esimerkiksi Airbnb.

Julkaisujärjestelmä = eli sisällönhallintajärjestelmä toimii lähes aina verkkosivuston pohjana. Julkaisujärjestelmä on tuote, jonka avulla verkkosivuston tuottaminen onnistuu keskittymällä sisältöön ja sivunavigaatioon ohjelmoinnin sijasta. Suosituin sisällönhallintajärjestelmä on WordPress.

Käyttäjäkokemus = (engl. User Experience, UX) tuotteen tai palvelun käyttämiseen tai kuluttamiseen liittyvä kokonaisvaltainen kokemus. 

Käyttöliittymä = Palvelun käyttämiseen liittyvä näkymä ja käyttämiseen tarvittavat toiminnallisuudet.

Mobile First = suunnittelutapa, jossa verkkopalvelu suunnitellaan ja toteutetaan ensisijaisesti mobiililaitteiden käyttäjien ja toissijaisesti työpöytäkäyttäjien näkökulmasta.

Ohjelmistovuokraus = asiakkaalle annetaan oikeus ohjelmiston käyttöön internet-verkon kautta. Ohjelmistoa käytetään tyypillisesti internet-selaimen avulla.

Outbond-markkinointi = tyrkyttävä markkinointi, jossa käytetään esimerkiksi kylmäsoittoja tai mainosten jakamista.

Palvelumuotoilu = palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Tavoitteena on, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita, että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita.

Pilvipalvelu = internetin kautta käytettävissä oleva ohjelmistopalvelu.

Sosiaalinen media = yhteisölliset verkkopalvelut, perustuvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Suosittuja palveluita ovat mm. Facebook, Instagram ja Twitter.

Web-analytiikka = internetsivujen kävijöiden liikkeiden ja käyttäytymisen tulkintaa. Analytiikkaa hyödynnetään internet-sivujen kehitytämisessä.