digisprint

@tanjatuulia kirjoittaa ja oppii digitaloudesta ja innovaatioista Haaga-Helian liiketalouden koulutusohjelman kurssilla.  

[digisprint]

Blogin kirjoittamisesta ja oppimisesta

Kurssin viimeinen tehtävä on kirjoittaa pieni blogiteksti omasta oppimisesta.

Pidän lukemisesta ja kirjoittamisesta paljon ja opin ja innostun siitä helposti. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kirjoitin julkista asiantuntijablogia. 

Photo by Thought Catalog on Unsplash

Opin, että asiantuntijablogin kirjoittamisessa on monta puolta:

Aineistoon tulee perehdyttyä nopeasti, mutta hyvin (virheitä ei kehtaa tehdä).

Jotta tärkeimmän asian voi tiivistää ja selittää omin sanoin, se tulee ymmärtää.

Viitteet tulee laitettua kohdalleen, sillä viittaaminen on paitsi helppoa, myös olennaista verkossa (jotta hakukoneet voisivat löytää blogin).

Lyhyitä blogitekstejä voi julkaista useita ja siten pikku hiljaa koota laajempaa asiantuntemusta.

Blogin ja kurssin aiheena oli tietysti digitaalinen liiketoiminta. Blogin kirjoittaminen sopi aiheeseen hyvin, ja pidin siitä, miten kurssin aineistona oli käytetty ajankohtaista, verkossa olevaa aineistoa. Suurimpia oivalluksiani oli Futuricen Future Trends -julkaisun havaintojen yhdistäminen innovaatiokurssin case-yrityksen tulevaisuuden pohdintaan sekä koneoppimisen ja tilastomatematiikan yhteyksien pohdinta, joka yhdisti sopivasti analysointiosaamisen kurssilta opittuja asioita digitalisaatioon.

Kurssilla saatoimme seurata kurssitovereiden blogeja. Oli hauska välillä lukea muiden tekstejä samasta aiheesta ja vertailla sitä, miten olemme näemme saman asian eri näkökulmista. Toisaalta omaa oppimista nopeutti se, että kurssitoverit tekivät tiivistelmiä eri aiheista, mutta samasta teemasta.

Toki kurssilla oli paljon luettavaa ja minulle tuli välillä kiire, sillä teen töitä koulun ohella. Välillä toivoin, ettei deadlinejä tulisi niin usein, vaan kaikki tekstit voisi vaikka palauttaa kerralla. Tämä olisi helpottanut omaa aikatauluttamistani, mutta toisaalta silloin muiden tekstien lukeminen olisi saattanut jäädä vähemmälle. Teen paljon perehtymistä, lukemista ja kirjoittamista työssäni, joten tämä blogi ikäänkuin “kilpaili samasta kapasiteetista”.

Oli jännittävää tehdä julkista blogia, vaikka en olekaan vielä asiantuntija, vaan opiskelija. Mutta tulin näyttäneeksi blogitekstejä muutamalle kollegalle, ja niistä oli heti hyötyä työtehtävissä. Tästä saan ehkä uskallusta julkaista omaa oppimistyötäni verkossa edelleenkin!

[digisprint]

Mitä koneoppiminen on?

Kurssi: Digitaalinen liiketoiminta RDI1LH101-3029 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tehtäväpaketti 6 Tekoäly, automatisointi ja robotiikka

Julkaisupäivä: 10.12.2019

Valitsin tekoälyä ja automatisointia koskevasta tehtäväpaketista mielestäni kaikista perustavanlaatuisimman aiheen, sillä vaikka robotiikasta ja koneoppimisesta puhutaan paljon, aihe tuntuu monimutkaiselta. Kuuntelin Helsingin yliopiston Elements of AI -kurssin opettajan Teemu Roosin podcastin aiheesta.

Koneoppiminen tarkoittaa sitä, että ohjelmisto oppii sitä mukaa kun tulee lisää dataa: se parantaa toimintaansa datasta löytyvän säännönmukaisuuden perusteella. Koneoppiminen on ikään kuin tilastomatematiikkalaskuri, joka kehittyy ilman, että sitä tarvitsee datan lisääntyessä aina ohjelmoida uudelleen. A.I. Materin blogin mukaan koneoppiminen mahdollistaa tekoälyn, joka taas tarkoittaa koneen pyrkimystä toimia kuten ihminen yleensä melko kapea-alaisissa tehtävissä.

Roos kertoo, että koneoppiminen sopii tilanteisiin, joissa tarvitaan systemaattista päättelyä ja dataa päätöksentekoa varten. Epämääräistä tai intuitiivista työskentelyä kuten johtoryhmätyöskentelyä tekoäly ei auta: datan tulee olla kvantitatiivista ja määrämittaista eli aina samassa muodossa. Roosin mukaan oppivan koneen ei kuitenkaan kannata antaa tehdä päätöksiä puolestamme, vaan voimme ottaa siltä vinkkejä ja pikkuhiljaa opetella luottamaan siihen.

Koneoppiminen on nyt pinnalla kolmesta syystä

·       Dataa on valtavasti ja tarve sen lajitteluun on kasvanut

·       Laitteistoa on opittu käyttämään tehokkaasti: sekä havainnointimenetelmät että datan käsittely on helpottunut

·       Hiljaista käytännön tietotaitoa päästään käyttämään: kokeneita koneälyn ammattilaisia alkaa olla sekä yliopistoissa että yrityksissä

Mitä menetelmiä käytetään missäkin sovelluksessa?

Esimerkiksi markkinoinnissa voidaan koneoppimisen avulla tutkia asiakkaan ostokäyttäytymistä ja suositella tuotteita muiden saman tyyppisten asiakkaiden ostohistorian perusteella. Lääketieteessä koneälysovellus voi kuvien perusteella oppia tunnistamaan esim. syöpäsoluja sisältävät näytteet. Myös esimerkiksi Google käyttää hakukoneensa tulosten järjestelyssä koneoppimista: se järjestää ja karsii tulokset tietyn algoritmin mukaiseen järjestykseen.

Menetelmiä ovat:

·       Yleisesti datan lajittelu ja järjestäminen, algoritmit

·       Tekstintunnistus

·       Kuvantunnistus

·       Puheentunnistus

Yllättävää kyllä, Euroopassa tehdään Roosin mukaan eniten koneälyyn liittyvää tutkimusta, jos lasketaan kaikki Euroopan maat yhteen. Tutkimuksen vahvuuksia Euroopassa ovat datan hallinta ja regulaatio ja eettisten käytäntöjen kehittäminen. Koneälyn kehittymiseen liittyy yhteiskunnallisia kysymyksiä ja huolenaiheita: esimerkiksi algoritmin kehittäjällä on valtaa siihen, mitä ihmiset näkevät tai eivät näe, joten heillä on valtaa siihen, millainen maailmankuva ihmisille muodostuu.

Roosin mukaan kuka tahansa voi alkaa käyttämään koneoppimista hyödykseen. Koneoppimiseen ei tarvita kvanttitietokonetta ja sitä voi koodata millä tahansa kielellä. Ei tarvita isoja tehtaita, vaan kokeileminen on nopeaa. Tärkeintä on hoksata sovellusalue, josta koneoppimisesta voisi olla hyötyä.

Kuva: Algoritmin rakentamista suosittelujärjestelmää varten. Lähde: Pavel Kordnik: Machine Learning for Recommender systems - Part 1 (algorithms, evaluation and cold start) 

Esimerkkejä arkisista koneoppimisen sovellusalueista

·       Roskapostisuodattimet

·       Kasvojen tunnistus kuvista

·       Suositukset: Spotifyn, Netflixin, Amazonin suosittelualgoritmit

·       Samanlaisten kuvien etsiminen esim. Pinterestistä

·       Sosiaalisen median feedin kuratointi: Facebook, Twitter

·       Liikenne-ennusteet: Uberin reitin etsiminen, Google Maps

·       Rahanpesun tunnistaminen

·       Uusiutuvan energiantuotannon ennustaminen

Heikkoa tekoälyä sovelletaan myös jo arkisesti

·       Chatbot-asiakaspalvelijat oppivat koko ajan paremmin tunnistamaan puhetta ja vastaamaan puhekielellä

·       ”Henkilökohtainen assistentti”, joka tunnistaa puheen ja ohjaa esim. valoja, äänentoistoa, herätyskelloa tai kalenteria

·       Automaattiautot

Kuva: Eugene Goostman, ensimmäinen chatbot, joka läpäisi Turingin testin eli 33% testin tuomareista luuli keskustelevansa ihmisen eikä koneen kanssa. 

Itselleni tuli mieleen niinkin laaja ja monimutkainen aihe kuin sotatraumojen ymmärtäminen: voisiko sotatraumoja saaneiden tarinat, valokuvat, tiedossa oleva data kartoista, päivämääristä ja tapahtumista sekä sodassa olleiden sukulaisuussuhteet ja terveystiedot yhdistää niin, että uudet sukupolvet voisivat paremmin ymmärtää mitä heidän isovanhemmilleen on tapahtunut ja mihin kaikkeen trauma voi vielä vaikuttaa? Voisiko koneoppimisesta olla apua kollektiivisen trauman purkamisessa? Tähän tarvittaisiin kyllä rutkasti erilaisen datan yhdistämistä ja varsinkin sitä eettistä pohdintaa ja rajoituksia, että tällainen tieto pysyy parantamisen eikä satuttamisen apuvälineenä. 

Lähteet

A.I. Mater 2018. Mitä eroa on koneoppimisella ja tekoälyllä. Blogi 1.6.2018. Luettavissa: https://aimater.com/mita-eroa-on-koneoppimisella-ja-tekoalylla/ Luettu 10.12.2019

Daffodil 2017. 9 Machine Learning Examples from Day-to-Day Life. Luettavissa https://insights.daffodilsw.com/blog/9-machine-learning-examples-from-day-to-day-life Luettu 10.12.2019

Roos, Teemu 2019. Mitä pitää tietää koneoppimisesta. Podcast: Uuden työn ääniä. DNA Business. Kuunneltavissa: https://soundcloud.com/dna-business/mita-pitaa-tietaa-koneoppimisesta Kuunneltu 10.12.2019

[digisprint]

Suomalaisen verkkokaupan trendit

Kurssi: Digitaalinen liiketoiminta RDI1LH101-3029 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tehtäväpaketti 5 Verkkokauppa ja ostaminen  

Julkaisupäivä: 08.12.2019

Tässä blogikirjoituksessa tutkin pohjoismaisen verkkokaupan trendejä, aineistonani logistiikkayritys Postnordin tutkimus vuodelta 2018.

Vuonna 2008, kun Postnord ensimmäisen kerran teki tutkimuksen verkkokaupasta, oli hinta suurimpana syynä lähteä verkkoon ostoksille. Nyt tärkeimpiä tekijöitä ovat mukavuus ja vaivattomuus. Ostoksia tehdään matkapuhelimista käsin työmatkoilla tai muina joutohetkinä. Eri maiden erilaiset olosuhteet ja tavat vaikuttavat verkkokauppojen valintaan ja toimintaan.

Miten suomalaisten verkko-ostaminen eroaa muiden pohjoismaalaisten ostokäyttäytymisestä verkkokaupoissa?

Suomalaiset arvioivat käyttäneensä vuonna 2018 2,8 miljardia euroa verkkokauppaostoksiin. Verkko-ostoksia kuukausittain tekee 48% tutkimukseen osallistuneista. Arvioitu keskiostos oli 158 euroa, pienin pohjoismaisista. Postnord arvioi, että se johtuu hiljattaisesta taantumasta. Suomella on Postnordin mukaan Pohjoismaista suurin kasvupotentiaali verkkomarkkinoilla, etenkin kun diginatiivit sukupolvet aikuistuvat.

Suomessa kotimaisia isoja verkkokauppoja ei ole yhtä paljon, kuin muissa Pohjoismaissa. Myös kauppojen valikoima on suppeampi, minkä vuoksi suomalaiset ostavat useammin ulkomailta: 29% on ulkomaisten verkkokauppojen osuus Suomessa. Kiina, Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat olivat viisi suurinta ulkomaista ostomaata. Varsinkin muotia, eli vaatteita ja kenkiä ostetaan nimenomaan ulkomaisista verkkokaupoista. Myös isot kansainväliset kauppapaikat, kuten Zalando ja eBay, ovat suomalaisten mielestä keskimäärin kiinnostavampia kuin muiden pohjoismaalaisten mielestä. Suomalaiset ostavat kiinalaiselta Alibaba-kauppapaikalta enemmän kuin muut pohjoismaalaiset, minkä Postnord arvelee johtuvan siitä, että suomalaiset arvostavat edullista hintaa tuotteen merkkiä tai laatua enemmän.

Maksutapojen suhteen Suomessa on tapahtunut viime aikoina muutos: verkkopankkimaksamisen sijaan on alettu maksaa pankki- ja luottokorteilla, mikä Postnordin mukaan kertoo luottamuksen kasvusta verkkokauppaa kohtaan. Omalla kohdallani tämä ainakin johtuu siitä, että yksinkertaisesti kortilla maksaessa tarvitaan vähemmän klikkauksia kuin verkkopankin kautta maksettaessa. Lisäksi useat verkkokaupat tallentavat korttien tiedot ja luottokorttiyhtiöni tarjoaa ilmaisen vakuutuksen verkkokauppaostoksille. Mielestäni siis on kyseessä koko korttiostoympäristön kehittyminen helpommaksi.  

Suomessa ollaan totuttu pitkiin toimitusaikoihin, ja raportin mukaan suomalaiset ovat toimituksiin melko tyytyväisiä. Vain tanskalaiset ovat tyytyväisempiä. Nuoret, verkkokauppaan tottuneet, kuitenkin vaativat enemmän ja ovat tyytymättömämpiä, kuten kaikissa Pohjoismaissa. Suomalaiset odottavat, että tuotteilla pitää olla maksuton palautusoikeus, sillä Suomen kauppalainsäädäntö on aina määrännyt niin. Tätä odotetaan myös ulkomaisilta kaupoilta.

Suomalaiset ovat muita pohjoismaisia enemmän kiinnostuneita siitä, että verkkokauppaostoksia voitaisiin toimittaa myös launtaisin ja sunnuntaisin. Tämän epäilen johtuvan siitä, että ainakin Tanskassa ja Norjassa kauppojen viikonloppuaukioloa säädellään.

Ihmettelen erityisesti yhtä seikkaa raportissa: suomalaiset kirjautuvat verkkokauppaan sosiaalisen median tilien kautta 71% useammin kuin muut pohjoismaalaiset. Raportissa tätä ei perustella millään tavalla. Ehkä suomalaiset luottavat esimerkiksi Facebookkiin muita enemmän. Arvelen, että tämä kääntyy laskuun seuraavina vuosina, Facebookin suosio on laskenut varsinkin nuorten keskuudessa.  

Millaiset ovat tämän päivän tärkeimmät verkkoasioinnin piirteet suomalaisen asiakkaan näkökulmasta?

Mobiilikäyttö – verkkokauppa toimii vaivattomasti mobiililaitteilla

Toimitustapa – toimitustavan voi valita

Toimitusaika – toimitusaika ilmoitetaan ja kotiintoimitusajan voi valita

Nopeus – toimitus kolmen arkipäivän kuluessa

Joustavuus – voi muuttaa toimitustapaa toimitusajan kuluessa

Maksutapa – useita vaihtoehtoja, pankki- ja luottokortti ja verkkopankkimaksaminen suosituimmat

Palautusehdot – palauttaminen on ilmaista ja helppoa

Ostopolku – kirjautuminen helppoa

Ekologisuus – toimitusaika voi olla pidempi, jos toimitustapa on ekologisempi

Tekoälyn mahdollisuuksia:

-       Automaattinen tilausten uusinta

-       Mittojen muistaminen

Lähteet:

Postnord 2018. Verkkokauppa Pohjoismaissa. Luettavissa: https://www.postnord.fi/siteassets/raportit/verkkokauppa-pohjoismaissa/verkkokauppa-pohjoismaissa-2018.pdf Luettu 8.12.2019

[digisprint]

Hakusanat ja avainsanat

Kurssi: Digitaalinen liiketoiminta RDI1LH101-3029 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tehtäväpaketti 4 Verkkopalvelut ja SEO

Julkaisupäivä: 02.12.2019

Mitä eroa on avainsanoilla ja hakusanoilla? Mitä hyötyä niistä on? Mistä voi tietää, mitkä ovat olennaiset haku- ja avainsanat juuri minun yritykselleni?

Kuva: Answer The Public auttaa nostamaan asiantuntijaprofiiliasi tiettyihin hakusanoihin liittyen. 

Miten hakukone toimii?

Hakukoneohjelmistot, kuten Google tai Bing, selaavat verkkoa loputtomasti, sivu kerrallaan. Ne löytävät sivuille linkkien avulla ja tutkivat sivun sisältöä. Ne tutkivat myös linkkejä: millaisilta sivuilta ja millaisille sivuille linkit johtavat. Hakukoneohjelmisto tekee löytämistään tiedoista indeksin eli hakemiston ja sivut tallentuvat hakemistoon tiettyyn järjestykseen sivuilta löytyvien avainsanojen perusteella.

Kun ihminen googlettaa jotain, hän käyttää hakusanoja. Hakukoneohjelma yrittää ensin arvata mitä haetaan – se ehdottaa hakusanoja, korjaa kirjoitusvirheitä ja etsii synonyymejä. Kun se listaa hakutulokset, se järjestää tulokset tietyllä tavalla oman algoritminsä mukaan. Järjestykseen vaikuttavat sivujen sisältö eli avainsanat, jotka vastaavat parhaiten hakusanoja, sekä sivuille osoittavien linkkien määrä.

SEO eli search engine optimization eli hakukoneoptimointi tarkoittaa sitä, että pyritään parantamaan sivun näkyvyyttä. Vain harva nimittäin malttaa enää etsiä toiselta tai kolmannelta sivulta ja ylivoimaisesti eniten klikkauksia saavat hakukoneen tulosten kolme ensimmäistä vaihtoehtoa. Luin Arttu Raittilan blogista lisää tietoja aiheesta, tässä lyhyt referaatti. Jos hakukoneoptimointi kiinnostaa, kannattaa lukea Artun koko opas!

Avainsana, keyword, on siis

1)    sana, joka on ihmisten huulilla. Suosittu sana, sellainen, jota moni ihminen voisi käyttää ja jonka muistaa helposti kysyessään Googlelta.

2)    olennainen sana, joka saa kävijän toteuttamaan verkkosivun omistajan tavoitteita.

Verkkosivun omistajalle ei nimittäin riitä, että sivuille tulee paljon kävijöitä. Olennaista on, että käynti johtaa toimintaan. Ennen hakukoneoptimointia on siis määriteltävä mitä halutaan: esimerkiksi tavoittaa uusia asiakassegmenttejä, levittää tärkeää tietoa, kasvattaa mainostuloja tai lisätä verkkokaupan myyntiä. Hyvän verkkosivun avainsanat muuttuvat ja elävät ajan hengen ja tavoitteiden mukaan. Ennen kaikkea on mietittävä, millaiset sanat* pyörivät sellaisten ihmisten mielissä, jotka ovat tosissaan tiedonhaun tai ostamisen kanssa.

*Tai millaiset  hakulauseet: haut nimittäin usein alkavat sanoilla kuten ”How can I…” tai ”Best…” tai Where to buy…”. Ja uutena ilmiönä nousussa on ääniohjattu haku - miten hakusanat muuttuvat silloin?

Työkalut hakusanojen ja -lauseiden löytämiseen ovat erilaisia

Sanaston laajennus, syötä yksi sana, niin saat uusia sanoja tai hakulauseita siihen liittyen: Synonyymisanakirjat kuten Synonyymit.fi tai Thesaurus, Wordtracker, KeywordDiscovery, Google Webmaster Tools

Sanan kilpailutilanteen selvittäminen, millaisissa yhteyksissä sanaa käytetään: SpyFu

Sanojen suosion selvittäminen, koska ja missä sanalla on haettu: Google Trends

Oman sivun hakukonesijoitusten tutkiminen: Google Search Console

Selvitä, miten uusimmat Googlen algoritmit toimivat: Moz 

Luo lyhyitä asiantuntijavideoita tiettyihin hakusanoihin liittyen: AnswerThePublic

Testaa, mitkä avainsanat sivustoltasi tai kilpailijoidesi sivuilta löytyvät (ja mitkä eivät löydy): Ahrefs

Sosiaalista mediaa tutkimalla voi löytää millaiset uudet jutut saavat paljon tykkäyksiä ja millaisia hashtageja niissä käytetään

Itselleni yllätyksenä Arttu mainitsee AdSense -sivustot: nämä usein sisällöltään heikkolaatuiset sivut on laadittu täysin hakukoneita varten ja niiden ainoa tarkoitus on saada klikkauksia mainoksiin. Made For AdSense (MAF) -sivuja tutkimalla voi kuulemma saada hyviä vinkkejä omiksi hakusanoiksi.

Suurin osa näistä työkaluista on ilmaisia tai niissä on ilmainen tier kokeiluja varten. Osa edellyttää, että sinulla on jo omat verkkosivut ja voit käyttää työkaluja niiden liikenteen seuraamiseen. 

Lähteet

AdsTriangle 2019. Best SEO Tools 2019 - Do you really need them? This will help you decice! Luettavissa: https://www.adstriangle.com/blog/best-seo-tools-2019/ Luettu 2.12.2019

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2019. Verkkopalvelut ja SEO-luentomateriaali. Kurssi: Digitaalinen liiketoiminta RDI1LH101-3029. Power Point -esitys. Luettu 2.12.2019

Raittila, Arttu 2014. Ilmaiset avainsanatyökalut. Luettavissa http://nettibisnes.info/ilmaiset-avainsanatyokalut/ Luettu 2.12.2012

Raittila, Arttu 2019. Hakukoneoptimointi lyhyesti. Luettavissa http://nettibisnes.info/hakukoneoptimointi/ Luettu 2.12.2019

[pipsapaaja-blog]

Case Restis – osa 2

Puheohjaus Restis-sovellukseen

Tarkastelimme Restis-sovellusta jäähalliasiakkaiden näkökulmasta. Asiakassegmentiksi valitsimme jäähallien kaikenikäiset asiakkaat. Kiinnitimme erityistä huomiota aikaisiin omaksujiin eli nuoriin ja diginatiiveihin, sillä heidän kauttaan uudistunut sovellus on mahdollista saada pikkuhiljaa jokaisen asiakkaan käyttöön.

Ongelma

Jääkiekko-otteluissa asiakas haluaa nopeaa ja sujuvaa palvelua, sillä erätauot ovat lyhyitä. On ehdittävä käymään vessassa ja moni tulee matsiin seurueen kanssa, eli seurustelullekin on varattava aikaa.

Ongelma nykyisen sovelluksen osalta on palvelun hitaus, kömpelö toteutus sovelluksessa sekä se, etteivät suuret asiakasryhmät ole ottaneet sitä käyttöön. Sovellusta ei mainosteta ja markkinoida tarpeeksi. Jäähallin asiakkaat eivät ole omaksuneet uutta tapaa tilata ruokaa, vaan jonottavat edelleen totuttuun tapaan ravintoloihin.

Ratkaisu

Puheohjauksen käyttöönotto nopeuttaa palvelua ja sovelluksen sujuvuutta merkittävästi. Puheohjaus tuo sovellukselle uutta näkökulmaa, sillä muissa vastaavissa sovelluksissa sitä ei ole vielä käytössä. Uniikki konsepti tuo hyvää näkyvyyttä koko Restikselle ja houkuttelee uusia asiakkaita kokeilemaan ja käyttämään sovellusta. Kun kokonaisuus uudistuu, Restis muuttuu aivan uudenlaiseksi kokemukseksi ja siirtyy sovellusten kärkijoukkoon.

Hyvä asiakaskokemus luodaan yhdessä käyttäjien kanssa

Hyvän ja elämyksellisen asiakaskokemuksen luominen alusta saakka on tärkeää, eli mahdolliset virheet ja kömpelyydet sovelluksessa on korjattava ennen puheohjauksen käyttöönottoa. Muussa tapauksessa uudet uteliaat asiakkaat eivät käytä sovellusta enää uudemman kerran. Siksi puheohjausta testataan ennen käyttöönottoa testiryhmän avulla. Testiryhmä etsitään nykyisten aktiivisten käyttäjien joukosta ja heidät houkutellaan testaajiksi palkinnoin.

Sovellus tulee uudistaa kokonaan (mm. ulkoasu ja käytettävyys) ennen puheohjauksen lanseerausta, jotta raikas ja tulevaisuutta luova ilme käy ilmi. Asiakaskohderyhmän eli nuorten ja nuorten aikuisten näkökulmasta myös ruokavalikoimaa muutetaan samalla nykyaikaisemmaksi ja houkuttelevammaksi.

Uudistetun sovelluksen markkinointi

Uudistetun sovelluksen lanseeraukseen tulee käyttää kattavasti eri kanavia. Markkinoinnissa tuodaan selkeästi esiin uutuusarvo eli ääniohjaus, jota kukaan muu ei hyödynnä! Näkyvyyttä tulee olla enemmän ja selkeämmin paikoissa, joissa sovellusta käytetään. Yhteistyö bloggaajien ja vloggaajien kanssa tavoittaa valtavan määrän nuoria, aikuisia ja diginatiiveja. Houkuttelevat blogimainokset ja yhteistyöpostaukset lisäävät sovelluksen tunnettuutta sekä innostaisivat uusia käyttäjiä kokeilemaan. Lisäksi mainontaa on tehtävä sekä sosiaalisen median kanavissa, että suoraan sähköpostilla nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille. Näiden lisäksi tarvitaan näkyvää ulkomainontaa, internet-mainontaa sekä mainontaa yhteistyökumppaneiden verkkosivuilla.

Sovelluksen kehitys tulee vaatimaan rahallista panostusta sekä kehityspuolella että markkinoinnissa. Onnistuessaan uudistus tuo lisää asiakkaita sekä sovelluksen käyttäjäksi että Restelin ravintoloiden asiakkaiksi.

Tanja Korvenmaa, Jenni Laitinen, Pipsa Paaja, Jennika Rantanen ja Ritva Verho

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Uuden kehittäjä -moduuli RDI1LH101-3029

[digisprint]

Yhteisömanagerin kehittää verkostoa verkossa ja tosielämässä

Kurssi: Digitaalinen liiketoiminta RDI1LH101-3029 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tehtäväpaketti 3 Mobiilisovellukset ja some

Julkaisupäivä: 24.11.2019

Yhteisömanagerin ammattikunta alkoi Suomessa kehittyä ja järjestäytyä 2010-luvun alussa. Osallistuin yhteen Suomen ensimmäisistä nettikätilöintikoulutuksista Otavan Opistolla toukokuussa 2011. Tuosta ajasta ollaan tultu jo pitkälle. Osa silloisista kurssitovereistani on nyt verkossa ja somessa tapahtuvan yhteisömanageroinnin ammattilaisia, kuten Pauliina Mäkelä (Kinda Oy) tai Johanna Teräväinen (Siliä Oy).

Pauliina Mäkelä kirjoittaa Kinda Oy:n blogitekstissä vuodelta 2014, että yhteisö voi muodostua tuotteen, palvelun, yrityksen, yhdistyksen, hankkeen tai vapaaehtoistoiminnan ympärille. Jokainen yhteisömanageri luo omasta työstään omanlaisensa toimenkuvan käyttäen apuna aiempaa kokemusta, jatkuvaa oppimista sekä alan muutoksia. Yhteisömanageri seuraa erilaisia tietovirtoja, järjestää tapahtumia, tiedottaa, rakentaa verkostoja, koordinoi ja tiedottaa.

Tuo Pauliinan kuvaus vastaa hyvin omia tekemisiäni nettikätilönä, sillä olen toiminut lähinnä vapaaehtoistyöhön liittyvien verkostojen kehittäjänä. Verkostotyötä auttaa huomattavasti se, että tapaamisten välillä verkossa tai somessa on selkeitä paikkoja, jossa kuulumisia voi vaihtaa tai tietoa jalostaa yhdessä. On tunnettava verkoston jäsenet ja houkuteltava heitä käyttämään valittuja kanavia madaltamalla kynnystä tai luomalla olennaisen tärkeää sisältöä. Myös etäosallistuminen ja erilaiset etä-äänestysmahdollisuudet tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta mikään ei tapahdu itsestään, vaan jonkun on helpotettava, fasilitoitava yhteistyötä.

Kuva: https://steempeak.com/@girlhunter/what-does-a-community-manager-do-in-a-company

Toisaalta nyt, kun someen ollaan jo totuttu, ovat ihmiset itsekin oma-aloitteisempia rakentamaan vuorovaikutusta, eikä sisältöä tarvitse niin paljon enää houkutella esille, mutta alustojen luominen, sisällön muotoilu, ajoitus, oikeiden kanavien löytäminen ja neuvonta, moderointi ja jatkuva vuorovaikutus on edelleen tärkeää. Eikä someyhteistyö välttämättä kehity, ellei välillä tavata livenä.

Nostan esiin toisenlaisen esimerkin, jossa yhteisömanagerin taitoja on hyödynnetty yritysmaailmassa. Siliän Oy:n yhteisömanagerit ovat auttaneet Säästöpankki Optian omaa henkilöstöä toteuttamaan vlogisarjan, jossa henkilöstön jäsenet itse lyhyiden videopätkien avulla kertovat vinkkejä säästämiseen ja taloudenhoitoon. Kampanja toteuttaa hienosti yrityksen perustehtävää, joka on säästöpankkiaatteen mukaisesti edistää asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia ja olla lähellä asiakasta. Siliän yhteisömanagerit auttoivat kohderyhmän määrittelyssä ja vlogisarjan ideoinnissa, ja rohkaisivat ja valmensivat henkilöstöä tekemään itse videoita. Siliä vastasi myös vlogien julkaisusta ja mainonnasta. Siliä Oy:n verkkosivujen mukaan vlogisarjan CPM eli kustannus / tuhat näyttökertaa on ollut 9,20 euroa, joka mielestäni melko edullinen hinta.

Kuva: Säästöpankkiirit vlogisarja

Yhteisömanagerin työnkuva liittyy laajaan tietotyön murrokseen, jonka internet on mahdollistanut. Valtava tietomäärä on helposti saatavilla. Nyt on tärkeintä tunnistaa olennainen, saada oikeat ihmiset työskentelemään keskenään, ajoittaa oikein ja oikealla kanavalla. Joissakin tapauksissa yhteisömanagerin työtä voisi verrata mainostoimistossa työskentelyyn, mutta somessa ollaan perinteiseen mainontaan verrattuna paljon lähempänä asiakasta tai yhteisöä. Palaute on nopeaa - on oltava hereillä ja tartuttava pinnalle nouseviin asioihin tai vaikka tilannehuumoriin heti. Yhteisömanagerin on osattava käyttää erilaisia kanavia ja tunnistettava ne kanavat ja viestintätavat, jotka kullekin yhteisölle sopivat parhaiten. Työ vaatii hyvin monenlaista osaamista ja jatkuvaa uuden oppimista. 

Lähteet:

https://kinda.fi/posts/uusi-ammattikunta-yhteisomanagerit/

https://silia.fi/saastopankki-optia

[digisprint]

GRAND ONE 2019 / Parhaat mobiilipalvelut

Kurssi: Digitaalinen liiketoiminta RDI1LH101-3029 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

7.11.2019 tunnin poissaolotehtävä

Julkaisupäivä: 10.11.2019

Grand One on vuosittainen kilpailu suomalaisille digitaalisen median töille, jotka on julkaistu tai selkeästi uudistettu edellisenä vuonna. 

Vuoden 2019 kilpailussa oli kaksi päätuomaria: Shape Helsingin Ulla Holma päätuomaroi palvelumuotoilua ja -kehitystä. Miltton Creativen perustaja ja luova johtaja Mikko Hakkarainen oli vastuussa markkinointiviestintätöiden tuomaroinnista.  

Tuomarit halusivat nähdä kisatöiden joukossa palvelumuotoilualan hyödyllistä uudistamista sekä digitaalista markkinointityötä tekevien keskuudessa ammattikateutta ja -ylpeyttä herättäviä töitä.

Nostan kilpailuun osallistuneista palveluista esille Pohjola Terveys ja OP Vakuutuksen kehittämän Pohjola Sairaala -sovelluksen, joka mahdollistaa luottamukselliset keskustelut asiakkaan ja Terveysmestarin välillä. Sovellus kokoaa asiakkaan terveystiedot yhteen paikkaan. Sen avulla voi esimerkiksi arvioida lääkärikäynnin tarvetta, tavata etälääkäriä, uusia reseptejä, tehdä ajanvarauksia ja kysyä, millaiset hoidot kuuluvat vakuutuksen piiriin. 

Asiakkaat ovat kilpailun sivujen mukaan pitäneet sovelluksesta jo aivan alusta alkaen ja sen arviot ovat AppStoressa nyt yhdeksän kuukautta julkaisun jälkeen 4,7 (123 arviota), joka on erinomainen arvio sovellukselle. Sovellus on saatavilla myös englanninkielisenä. Sovellusta voivat käyttää kaikki, mutta Kela-korvauksia saa vain suomalaisella kelakortilla ja vakuutusasioista voi kysyä vain, jos on OP -Vakuutuksen tai Pohjolan asiakas.

Tämä sovellus on hieno esimerkki siitä, miten digipalvelu helpottaa arkea ja tuo mahdollisuuden ratkaista toistuvia ongelmia helpommin (ks. aiempi blogitekstini digitalisaation trendeistä terveyspalveluissa). Uskon, että tällaisten sovellusten avulla hoitoalan resursseja voidaan keskittää paremmin ja edistää kansalaisten terveyttä - tulisipa sovellus vielä julkiseen terveydenhuoltoon!  

Lähteet: 

https://www.grandone.fi

https://www.marmai.fi/uutiset/grand-onen-toinen-paatuomari-ulla-holma-toivon-kokonaisuuksia-joissa-on-kyseenalaistettu-alan-nykyisia-toimintamalleja/c5ad9df3-0421-3431-b506-1d326c94f182

http://foryoureyeson.ly/2019/grandone/alepa/blockwish/

[digisprint]

Yrityksen digitaaliset kanavat

Kurssi: Digitaalinen liiketoiminta RDI1LH101-3029 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Aihe: Digitaalinen markkinointi ja sisällöt, aihe 1

Päiväys: 9.11.2019

Yrityksen digitaaliset kanavat jaetaan usein omiin, ostettuihin ja ansaittuihin kanaviin. Mitä nuo termit tarkoittavat? Mitkä ovat parhaat kanavat? Luin Anita Campbellin artikkelin ” What Is “Owned, Earned and Paid Media”? tutkiakseni, miten eri kanavia kannattaisi hyödyntää.

Omat kanavat ovat niitä, jotka luodaan ja joita kontrolloidaan itse, eli esimerkiksi verkkosivut, somekanavat ja omat blogit. Omien kanavien avulla rakennetaan pitkäaikaisia suhteita asiakaskuntaan. Etuna on se, että ne ovat suhteellisen edullisia ja pitkäikäisiä investointeja. Omilla kanavilla voidaan tavoittaa niche -yleisöt hyvin. Laajan yleisön rakentamisessa voi kuitenkin kestää kauan, eikä ole takuuta löytääkö yleisö kanavan todella tai luottavatko ihmiset siihen.  

Maksettua mainontaa on se, kun kolmannen osapuolen avulla kasvatetaan omaa levikkiä esimerkiksi maksamalla mainoksia, sponsoroimalla blogeja tai ostamalla hakukonemainontaa. Maksettu mainonta laajentaa omien kanavien näkyvyyttä, tuo uusia asiakkaita ja näin aiheuttaa ansaittua mainontaa. Maksettu mainonta on omassa kontrollissa ja sillä voi skaalata näkyvyyttä paljon ja välittömästi. Toisaalta maksettu mainonta ei välttämättä ole uskottavaa ja varsinkin huonosti kohdennettuna muuttuu roskaksi.

Ansaittua mainontaa on se, kun asiakkaat puhuvat tuotteesta tai brändistä ja levittävät kehuja tai haukkuja vapaaehtoisesti. Ansaittu mainonta on kaikkein uskottavinta ja sillä on suuri vaikutus myyntiin. Ansaittu mainonta on läpinäkyvää ja pitkäikäistä. Hyvä maine asiakkaiden huulilla on useimmiten hyvin suunnitellun ja toteutetun markkinointikampanjan tulosta. Ansaitun mainonnan vaikutuksia on vaikea mitata, eikä se tosiaan ole omassa kontrollissa, joten se saattaa olla negatiivista.

Yrittäjälle on tarpeellista ensin tunnistaa, millaisia omia kanavia tarvitaan, jotta asiakkaan tiedonhaku ja ostoprosessi olisivat helppoja. Artikkelissa korostetaan, että ei riitä, että yrityksellä on vain omia kanavia, sillä asiakkaat tuskin löytävät niitä ilman jatkuvaa työtä. 

On siis mietittävä asiakkaan päivittäistä elämää ja optimoitava ostettu mainonta niille kanaville, joilla oikeat segmentit liikkuvat. Myös ajoitus on tärkeää ja se, että ostotapahtuman loppuun saattaminen on asiakkaan mielestä sujuvaa alusta loppuun saakka. Artikkelin mukaan oikein kohdennettu ja suunniteltu maksettu markkinointi ei ole niin kallista kuin voisi luulla.

Oikea ratkaisu onkin yhdistää kaikki kolme mainonnan tyyppiä ja alkaa kertoa brändin tarinaa kokonaisvaltaisesti. Esimerkkinä artikkelissa on seuraavanlaisia sekoituksia:

1)    Luo sisältöä omaan blogiin (oma) ja jaa se Facebookkiin, jotta voit luoda (ansaittua) pöhinää. Maksa Facebookille, (maksettu) jotta levikki laajenee.

2)    Kysy neuvoa joukoilta e-kirjaa tai verkkosivua varten (oma). Jaa se omilla kanavillasi, mainitse kaikki, jotka antoivat neuvoja. Jaa se myös henkilökohtaisesti kaikille neuvonantajille ja kiitä heitä, todennäköisesti he jakavat teosta eteenpäin omille verkostoilleen (ansaittu).

3)    Maksa toimialasi vaikuttajille, jotta he kirjoittaisivat kiinnostavaa sisältöä blogiisi. (maksettu). Levitä blogia somekanavilla luodaksesi mainintoja (oma ja ansaittu)

4)    Anna alennuksia Facebook-sivun tykkääjille (maksettu). Tutkimusten mukaan alennukset ovat suurin syy siihen, miksi ihmiset antavat tykkäyksiä FB-sivuille. Kun sinulla on tykkääjiä, voit alkaa rakentamaan suhdetta ja ansaitsemaan ansaittua mainontaa.

Lähteet:

https://smallbiztrends.com/2013/08/what-is-owned-earned-paid-media.html

[jennikarantanen]

Esimerkki digitaalisesta liiketoiminnasta - Case Restis

29.10.2019

Digitaalista liiketoimintaa löytyy nykypäivänä lähes jokaisesta yrityksestä. Digitaalisuus onkin jo pidemmän aikaa ollut nouseva trendi ja nykypäivänä oikeastaan osa arkea. Digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen puolestaan tarkoittaa olemassa olevan järjestelmän kokonaan uudelleen kehittämistä tai olemassa olevan järjestelmän oheen kehitettävää uutta ominaisuutta.

Osana liiketalouden tradenomin tutkinnon opintoja saimme mahdollisuuden kehittää Restelin Restis – applikaatiota uuden digitaalisen innovaation kautta. Innovointityö on vielä kesken mutta tarkastelemme postauksessamme ryhmän jäsenten kanssa mitä digitaalinen liiketoiminta tässä tapauksessa pitää sisällään.

Restis applikaatio

Restis – sovellus kokoaa yhteen kaikki Restelin palvelut ja toimii samalla kanta-asiakasjärjestelmänä. Se tarjoaa mahdollisuuden tilata, maksaa ja käyttää etukuponkeja ja sen kautta pystyy ostamaan tarjoiluja eri kohteissa kuten Musiikkitalossa, Hartwall Areenalla ja jäähalleissa.

Restis kattaa suuren valikoiman ravintoloita, joihin asiakkaille on tarjolla hyviä etuja – kaikki yhden sovelluksen alla. Restiksen kantavia ajatuksia on ruuan tilaamisen helpottaminen poistamalla jonotukseen kuluva aika sekä kannustaa ihmisiä syömään ulkona ja viettämään aikaa ystävien kanssa eri tapahtumissa ruuan parissa.

Projektin tavoitteet

Tarkoituksenamme on nimenomaan auttaa yritystä kehittämään jo olemassa olevaa palvelua entistäkin paremmaksi ja toimivammaksi. Restis – appsin kehittäminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita parantaa yrityksen kannattavuutta ja tuottaa selkeästi enemmän lisäarvoa asiakkaille. Kun sovelluksen käyttöliittymän toimivuutta saadaan kehitettyä, myös tarjolla olevia palveluita on helpompi räätälöidä yksilöllisemmäksi.

Ydinajatuksena on tietysti lisätä käyttäjämäärää, erityisesti rekisteröityneitä käyttäjiä sekä kasvattaa liikevaihtoa. Sovelluksen tunnettuutta halutaan myös parantaa ja saavuttaa uusia asiakaskohderyhmiä, missä markkinointi onkin avainasemassa.

Applikaatiossa on paljon potentiaalia ja koska se on suhteellisen uusi sovellus, noin vuoden vanha, ollaan vielä kehitystyön alkuvaiheessa. Nimesimme erilaisten innovointimenetelmien kautta mielestämme Top 3 tärkeintä kehityskohdetta;

1.     Käyttöliittymän kehittäminen

2.     Tilausprosessin selkeyttäminen

3.     Tiedottaminen ja markkinointi

Digitaalinen liiketoiminta ja globalisaatio

Lisääntyvä digitaalinen liiketoiminta edistää myös globalisaatiota, sillä tarpeen tullen yrityksen toimintaa on mahdollista laajentaa ja yhtenä keinona voi olla hyvin toimiva ja kuluttajia kiinnostava mobiilisovellus. Hyvä esimerkki kansainvälistyneestä digitaalisesta mobiilisovelluksesta on suoratoisto palvelu Spotify, joka toimii maailmanlaajuisesti ja perustuu täysin digitaaliseen alustaan.

Mindmap – Digitaalinen liiketoiminta

Jäämmekin innolla odottamaan, mihin Restis – applikaatio kehittyy ja saavutetaanko tavoitellut asiakasmäärät kehitystyön avulla!

Lähteet:

https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta

https://www.restel.fi/uutiset/restis-on-taalla/

[digisprint]

Tulevaisuudenkuvia - Future Trends of Digitalisation

Kurssi: Digitaalinen liiketoiminta RDI1LH101-3029 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Aihe: Digitalisaatio ja digitalous

Poissaolotehtävä 24.11. tunnille

Futurice tutkii tulevaisuuden trendejä ja avaa ajatusavaruuksia vuosittaisessa Future Forces -julkaisussaan. Digitalisaation ja globalisaation myötä ideat eivät välttämättä enää ole niin suoraviivaisia kuin ennen, vaan vanhat kaavat on mahdollista rikkoa todella kekseliäillä tavoilla. Vuoden 2019 julkaisu käsittelee kuutta eri toimialaa: liikenne, energia, rahaliikenne, vähittäiskauppa, tuotteiden valmistus ja hyvinvointi. Tartuin tutkimaan tarkemmin hyvinvoinnin trendejä, sillä minua kiinnostaa, mitä kaikkea palvelualalla digitalisaatio voi saada aikaiseksi.

Lisättyä todellisuutta sielulle ja ruumiille

Ensimmäisenä Futurice nostaa esille erilaiset mittarit ja laitteet, joilla seurataan hyvinvointia. Erilaiset kuntoiluapit ovat jo monelle tuttuja. Teknologiaa hyödyntävät terveyspalvelut kehittyvät intensiivisemmiksi: mittauslaitteiden avulla yritetään päästä ongelman alkulähteille ja vaikuttaa terveyteen kokonaisvaltaisesti. Kuukausimaksulla voi saada mittauslaitteet, lääkäreiden kokoaman tietopaketin ja palvelut tarvittaessa. Maailman parhaat käytännöt diagnosoida sairauksia on koottu joukkoistamalla sovellukseen, joka hyödyntää konenäköä oireiden tunnistamiseen. Lääketieteen parhaat asiantuntijat voidaan tuoda yhteen ratkaisemaan monimutkaisempia tapauksia.

Future Forces heittää myös ilmoille ajatuksen siitä, jos laitteiden keräämää mittavaa aineistoa alettaisiin hyödyntää yhteisillä alustoilla. Miten fem tech, sleep tech ja brain tech voitaisiin yhdistää? Omituista kyllä, julkaisun mukaan eräs digitalisaation trendibisnes tulee ilmeisesti olemaan erilaisista laitteista ja sovelluksesta eroon pääseminen. Sekä Google että Android ovat julkaisseet sovelluksia, joilla pääsee eroon toisista sovelluksista päästäkseen rauhaan jatkuvasta digitaalisesta hälystä.

Hyvinvoinnin trendeihin vaikuttaa merkittävästi se, että suurten ikäluokkien sukupolvi alkaa ikääntyä joka puolella maailmaa, eli meillä on hoidettavanamme paljon eläkeläisiä. Future Forces kysyykin, miten digitalisaatio voi auttaa sukulaisia tai hoitajia pitämään huolta eläkeikäisistä paremmin? Jopa kuoleman ympärille tehdään palveluita, sillä ymmärretään entistä paremmin, että kuolema on prosessi samalla tavalla kuin syntymäkin ja että siihen voi valmistautua eri tavoilla. Saattohoidon tarvetta voidaan arvioida ja esimerkiksi testamentin tekeminen onnistuu verkossa. 

Kaupungistuminen ja ympäristötietoisuus taas vaikuttavat siihen, että aletaan keksiä uusia hautaustapoja: kompostoituminen saattaa tulla realistiseksi vaihtoehdoksi. Hongkongilainen kekseliäs yrittäjä on kehittänyt palvelun, jossa hautakiven voi käydä pystyttämässä mihin tahansa päin kaupunkia – mutta virtuaalitodellisuuteen. Tämä ratkaisee monen tarpeen muistella läheisiään erittäin tiheästi asutussa kaupungissa, jossa hautapaikan hinta on huimaava.  

Julkaisuun tutustuminen kutitteli aivojani miellyttävällä tavalla. Tuntuu siltä, että mikä tahansa on mahdollista ja olemme ihmiskuntana jollain tavalla nousemassa seuraavalle tasolle. Tietysti digitalisaatio tuo mukanaan omat riskinsä: datan kulutus vaatii energiaa, tietosuoja tulee entistä tärkeämmäksi, digiraha tuo valtavia väärinkäytön mahdollisuuksia eikä 5G -verkon terveysvaikutuksia olla vielä kokonaan selvitetty. Mutta ihmisten yhteistyö ja luovuus monimutkaistenkin ongelmien ratkaisussa pääsee todella vauhtiin!

[digisprint]

Digitaalinen liiketoiminta – mitä se on?

Kurssi: Digitaalinen liiketoiminta RDI1LH101-3029 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Ennakkotehtävä

Näen digitalisoitumisen janana, jonka toisessa päässä ovat täysin digitaaliset tuotteet tai palvelut ja toisessa kevyesti Facebook-sivujaan päivittelevä kivijalkaliike. Melkein jokainen yritys, yhdistys ja yhteiskunnan palvelu on jollain tavoin digitalisoitunut. Kuluttajalle näkymättömiä ydinprosesseja automatisoidaan kaiken aikaa. Mutta kun tehdään digitaalista liiketoimintaa, digitaalisuus liittyy olennaisena osana yrityksen ansaintalogiikkaan.

Kuka sitä tekee ja kenelle

Digitaalista liiketoimintaa tehdään sekä B to C että B to B -puolella. Arjessa tulevat helposti tutuiksi kuluttajille suunnatut, pelit, applikaatiot, markkinapaikat ja alustat. Myös yrityksille tai muille organisaatioille suunnattuja toimistotyötä ja organisointia helpottavia digitaalisten palveluiden tarjoajia on runsaasti.

Perinteisille toimialoille on ilmaantunut yrityksiä, jotka ovat kääntäneet vanhat toimintatavat ylösalaisin digitalisaation avulla. Kilpailuetuna ei välttämättä ole enää materiaalinen pääoma, vaan innovaation ja tietotaidon pääoma – ei ole enää väliä, kuinka monta taksia omistat, vaan sillä, kuinka fiksun välitysjärjestelmän ja ansaintalogiikan pystyt kehittämään. Pienelläkin pääomalla ja tiimillä voi päästä pitkälle.

Digitalisaatio mahdollistaa myös sektorien välisen yhteistyön aivan uudella tavalla. Olen ollut mukana rakentamassa joukkorahoitusalustaa, josta tuli mieleeni tämä esimerkki: pankki voi ylläpitää alustaa, jonka kautta yritykset voivat kerätä yksityistä rahoitusta ja jonka avulla voidaan mahdollistaa myös julkista rahoitusta match fundingin avulla (match funding: julkinen rahoittaja katsoo mitkä yritykset tuovat paikallisen strategian mukaista hyvinvointia ja lupaa esimerkiksi tuplata joukkorahoituksessa kerätyn pääoman.)

Digitalisaatio ja globalisaatio

Digitalisaatio mahdollistaa globaalit markkinat. Palveluun tai tuotteeseen pääsee käsiksi silmänräpäyksessä mistä tahansa päin maailmaa tietoliikenneyhteyksien niin salliessa. Kivijalkaliikkeitä ei välttämättä enää tarvita, kun verkkokauppa mahdollistaa asiakaspalvelun suoraan suurista varastoista tai tehtaalta. Yrityksen on tehtävä paljon sen eteen, että näkyy digitaalisilla, globaaleilla markkinoilla. Siksi onkin syntynyt kauppapaikkoja kuten Amazon, Etsy tai Verkkokauppa.com, jotka toimivat digitaalisina alustoina B to C -markkinoilla.

Kuinka digitalisaatio vaikuttaa yrityksen menestykseen?

Valtavat mahdollisuudet. Digitalisaatiolla voi olla erittäin suuret vaikutukset yrityksen menestykseen. Se voi avata uusia markkinoita tai antaa mahdollisuuden markkinan valtaamiseen aivan uuden ratkaisun kautta. 

Viisaus investoidessa. Kilpailu on kovaa ja digitaalisen palvelun tai tuotteen kehittäminen vie aikaa ja rahaa – on tiedettävä mitä tekee. On myös osattava lanseerata digitaalinen tuote oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, aivan niin kuin ennen digitalisaatiotakin.

Muiden mukana on pakko. Olemassa oleville yrityksille digitalisaatio saattaa olla välttämättömyys. Jos koko toimiala siirtyy muuttaa muotoaan, on seurattava perässä tai muuten… näin on käymässä esimerkiksi taksi- ja kirjanpitoaloille, sanomalehdille ja postipalveluille.

Kuinka olen kokenut digitaalisen liiketoiminnan omassa arjessani?

Käytän päivittäin digitaalisia palveluita, kuten Spotify tai HBO ja ostan tuotteita verkkokauppojen kautta, vuokraan satunnaisesti asuntoani AirBnB:ssä tai otan auton DriveNow:sta. Olen maksanut Facebookille näkyvyydestä harrastukseni yhdistystoimintaan liittyen. Luen uutiset digilehdestä. Pankkipalvelut ovat jo aikaa sitten digitalisoituneet. Pidän siitä, että voin seurata S-ryhmän ostosteni hiilijalanjälkeä suoraan puhelimestani. Tykkään harrastajakoodarin tekemästä VR:n apista, jonka avulla lipun ostaminen on vihdoinkin helppoa. Odotan innolla esimerkiksi kunnallisen hammashoidon ajanvarauksen digitalisoitumista. Harmittaa, että Postin kehittyminen on ollut niin hidasta, eikä paperikirjeen perillemenoon voi enää luottaa.

Digitalisaation ”kartalla” on vielä paljon valkoisia kohtia. Esimerkiksi kiertotalouden myötä esiin yhä enemmän nousevat (toivottavasti) myös vuokraamiseen liittyvät alustat – perinteisesti tuotemyyntiin perustuva liiketoiminta voi digitaalisuuden avulla siirtyä ”kirjastotyyppiseen” tuotteiden pienvuokraukseen tai materiaalin kiertokulkua edistävään liisaamiseen. Myös keinoäly tuo aivan uusia ulottuvuuksia digitaalisen liiketoiminnan maailmaan – mitä jos esimerkiksi kirjan kääntäminen tai sairauksien ennaltaehkäisy olisi digitalisoitu?