Nykyään maksutapoja on huimasti enemmän, kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Erilaisten maksutapojen markkinat käyvät vilkkaana – uusia start upeja perustetaan alalle, erilaisia vaihtoehtoja miten ja millä maksetaan, on tarjolla lukuisia ja lisää tulossa.
Käteinen raha on jäämässä pois käytöstä ja tämän voi huomata selkeästi jo jokaisen arkeen vaikuttavissa tilanteissa, kuten esimerkiksi junalipun ostamisessa. Vaikka pankki- ja luottokorteilla maksaminen tuskin tulee täysin katoamaan aivan lähitulevaisuudessa, siirtyy maksuliikenne yhä vahvemmin erilaisiin sovelluksiin ja muihin maksuratkaisuihin, kuten älykelloihin. Lisäksi kryptovaluutta kasvattaa jalan sijaa.
Maksamisen trendit tällä hetkellä
Svea kertoo nettisivuillaan ”Miten maksamme tulevaisuudessa?” – artikkelissaan mitkä maksamisen ratkaisut tällä hetkellä ovat suosiossa. Erityisesti mobiilimaksaminen on yleistymässä kovaa vauhtia ja 76 % suomalaisista onkin suorittanut mobiilimaksuja.
Maksuratkaisujen markkinat ovat kuitenkin pirstaloituneet, koska tarjolla olevia ratkaisuja on niin paljon ja kilpailu eri sovellusten välillä on kovaa. Muutosta vauhdittaa uusi maksupalveludirektiivi PSD2, joka mahdollistaa ulkopuolisille palveluntarjoajille pääsyn pankin asiakkaiden tileihin ja maksutapahtumiin.
Maksamisen reaaliaikaisuus alkaa olla välttämättömyys, kuluttajat haluavat tehdä ostoksensa silloin, kun se heille parhaiten sopii – ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi maksaminen tulee palveluna lähemmäksi kuluttajaa sellaisiin ympäristöihin, missä aikaa vietetään jo valmiiksi. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset sosiaalisen median kanavat ja pikaviestipalvelut.
Mobiilimaksamisesta onkin tulossa, ellei se jopa jo ole uusi normi. Tämä on seikka, mikä jokaisen palveluntarjoajan on otettava huomioon, jotta kilpailukyky säilyy ja asiakkaita riittää myös jatkossa. Lisäksi mobiilimaksamisen vaivattomuus ja turvallisuus tuo selkeän lisähyödyn sekä kuluttajalle, että palveluntarjoajalle.
Yhteiskunnan tilanne sekä teknologia vaikuttavat tulevaisuuteen
Suomen Rahapaja hahmotti yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa maksamisen tulevaisuutta. He loivat neljä mahdollista tulevaisuuskuvaa, joissa jokaisessa maksaminen näyttäytyy eri tavoin. Suuressa mittakaavassa eniten vaikutusta on sillä, onko yhteiskunnan tilanne vakaa vai epävakaa, millaista uutta teknologiaa otetaan käyttöön ja millä aikavälillä.
Nämä neljä mahdollista tulevaisuuden maksuskenaariota ovat alustapalveluiden aikakausi, M-euro, kansallisvaltioiden nousu ja cryptoland. Demos Helsinkin kuitenkin toteaa, että vaikka kukin näistä vaihtoehdoista on mahdollinen, ne tuskin toteutuvat suoraan sellaisenaan.
Alustapalveluiden aikakausi tarjoaisi yhä laajempia maksamisen mahdollisuuksia suurien globaalien alustojen, kuten Googlen ja Facebookin kautta. Säännöstelyä on yhä vähenevässä määrin, uudet maksutavat kehittyvät harppauksin eteenpäin ja maksutapoja tulee olemaan useita erilaisia. Alustapalveluiden vaivattomuus ja helppokäyttöisyys on etu mutta ei kuitenkaan sulje pois kansainvälisen valuutan tai käteisen käyttöä.
M-euro puolestaan tuo käyttöön läpinäkyvämmät mobiilimaksamisen alustat esimerkiksi kansallisvaltioiden tai taloudellisten liittojen kehittämänä. Taustalla on huoli siitä, että mobiilimaksamiseen käytettävien alustojen kautta kerättyä dataa saatetaan käyttää vääriin tarkoituksiin. Mobiilimaksaminen laskee myös vähitellen käteisen kysyntää.
Kansallisvaltioiden nousu
Tämä vaihtoehto on aika lailla vastakohta kahdelle edelliselle ja siinä kansallisvaltioiden rooli nousisi nopean muutoksen vastavoimaksi. Valtiot saattaisivat pyrkiä pois yhteisistä rahaliitoista kuten eurosta ja palata omiin kansallisiin valuuttoihin, kuten Suomi markkaan.
Tämä voi kuitenkin aiheuttaa kansainvälisen kaupan vaikeutumista ja sitä myöten epävarmuutta yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Näin ollen tämän tulevaisuuden kuvan toteutuessa teknologian kehitys olisi yhä nopeaa, mutta sen omaksuminen hidasta.
Myös neljännessä tulevaisuuden kuvassa taustalla vaikuttaa yhteiskunnallinen epävakaus ja sen lisääntyminen. Digitaalisten yhteisöjen rooli korostuu, kun ihmiset menettävät luottamuksen esimerkiksi valtioihin ja alustapalveluihin.
Kryptovaluutan kehittyminen käyttäjäystävällisemmäksi ja helpommin omaksuttavammaksi maksutavaksi tuo luotettavuutta ja ihmiset hyödyntäisivät sitä enemmän maksutapana. Kuitenkaan sääntely ei välttämättä pysyisi perässä. Käteinen saattaisi olla käytössä esimerkiksi niillä henkilöillä, jotka eivät kryptovaluuttaa pysty hyödyntämään syystä tai toisesta.
Mitä digitaalisia maksutapoja käytän itse?
No Mobile Pay on, jos ei nyt jokapäiväisessä, niin ainakin jokaviikkoisessa käytössä. Pivo on ladattuna puhelimeen mutta sitä ei ole tullut niin paljon hyödynnettyä.
Eniten kehitystä kaipaisin iPhonella käytettäviin pankkien tarjoamiin maksusovelluksiin. Tällä hetkellä esimerkiksi Osuuspankin Visa ja Debit – kortit eivät tue Apple Payta. Kunhan maksutavat kehittyvät niiden korttien osalta, jotka itselläni ovat käytössä, on hankintalistalla älykello, jota näyttämällä voi suorittaa maksutapahtuman.
Käteistä ei tule itsellä kannettua mukana juuri lainkaan ja käytän mielelläni lähimaksua aina kun voin. Voin siis todeta, että kaikki maksamisen ratkaisut, jotka jollain tavalla nopeuttavat tai sujuvoittavat arkeani, kiinnostavat suuresti.
- https://www.rahapaja.fi/suomen-rahapaja/blogi/miten-maksamme-vuonna-2030-nelja-pysaytyskuvaa-tulevaisuudesta/
- https://www.maksuturva.fi/blogi/miten-maksamme-tulevaisuudessa
